LRGB-kuvaus ja digijärkkärit ...

[Partow Izadi]

Heipä kaikki!

Ollaan tässä muutaman kaverin kanssa pohdittu, olisiko mitään järkeä käyttää LRGB-
suotimia (esim. Baaderin uudet, hyvin tarkkaprofiiliset filtterit) digijärkkärin kanssa
astrokuvauksessa!

Itse ajattelen, että vaikka LRGB-suotimet tulevat kunnolla oikeuksiinsa vasta hyvän-
laatuisen monokromaattisen CCD-kennon kanssa, niistä pitäisi olla hyötyä myös digi-
järkkäreiden CMOS-värikennojen kanssa.

Perustelu: Ilman LRGB-suotimia kuvatessa (ja vain esim. UHC- tai vastaavaa suodinta
käytettäessä), digijärkkärin kenno ottaa vastaan yhdellä kertaa varsin laajaan kaista-
leveyden valoa; tällöin jokaista pikseliä (ja väriosapikseilä) kohden tulee "epämääräinen"
spektri, joka tekee lopputuloksesta epätarkemman. Jos taas käytetään laadukkaita
(L)RGB-suotimia (sellaisia joissa on tarkka ja tiukka profiili), kussakin kuvassa kenno ja
kukin pikseli saavat selkeästi määritellyn ja rajatun kaistaleveyden valoa, jolloin ainakin
periaatteessa kohteen yksityiskohdat samoin kuin tähdetkin ovat tiukemmin rajattuja
ja lopputuloksen pitäisi olla selkeämpi (sittenkin, kun kaikki kuvat on pinottu ja RGB-
kanavat yhdistetty ja projisoitu luminanssikuvan päälle).

Te viisaat konkarit: Olenko aivan hakoteillä päätelmissäni? Eli yksinkertaisesti: Olisiko
mitään järkeä hankkia LRGB-suotimet, jos kuvaa (modatulla) digijärkkärillä?

Partow Izadi

[J-P]

Hei,

Periaatteessa jotain etua voisi saavuttaa käyttämällä korkeatasoisia RGB-filttereitä kameran oman RGGB Bayermatriisin lisäksi.
(Jos kaistaleveydet sopivat hyvin yhteen, kennon tehdasspeksesitä saattaa selvitä.)

Lum. kanavan käyttö ei kuitenkaan tuo mitään etua, DSLR kameroita käyttäessä, koska em. matriisi on edessä kumminkin.
On fakta, että RB-kanavilla käyttöön tulee 1/4 natiivipikseleistä ja G-kanavalla 1/2.
Em. syystä binnausta ei auta käyttää värikennojen kanssa.

Olen kuvannut QHY8-kameralla mm. Baaderin UHC-s filtterillä. QHY8 on periaatteessa digijärkkäri, tosin jäähdytetty.
Yhdistelmä toimii, kuten "single shot"-kapeakaistakamera. Vedyn emissio päätyy pumnaisille pikseleille (kuin myös S-III), O-III päätyy pääasiallisesti Vihreille pikseleille. Tähtien värit toistuvat ko. yhdistelmällä hyvin!
Olen myös kuvannut kapeakaistaa QHY8-kameralla hyvin tuloksin, Baaderin emissioviivasettiä (H-a, S-II ja O-III) käyttäen.

Kuvia täällä kapeakaistafilsuilla ja QHY8-kameralla: http://astroanarchy.zenfolio.com/p830355939

Tässä vahahkoja  QHY8-kamera ja Baader UHC-s tuotoksia:

http://astroanarchy.zenfolio.com/p1072219942/h3f68ae55#h3f68ae55
ja
http://astroanarchy.zenfolio.com/p62690868/h3010fb9b#h3010fb9b

Olisiko
mitään järkeä hankkia LRGB-suotimet, jos kuvaa (modatulla) digijärkkärillä?

Tähän vastaisin, ei ole, jollei filttereille muutoin ole tarvetta.

Edit.

Jos jotain tekee mieli ostaa, niin Baaderin 7nm H-alpha on oiva kumppani DSLR-kamerallekkin!
Vedyn emissiolla voi boostata sumujen yksityiskohtia RGB-värikuvissa.

H-a kuvasta käytetään vain punaiset pikselit, eli 1/4 kennon nimellisestä tarkkudesta. Se ei yleensä kauheasti haittaa, koska suurikennoiset ja pienipikseliset nykykamerat
pakkaavat olemaan "Over sampled" useimmilla tähtioptiikoilla.

[Partow Izadi]

Hieno homma, kiitos J-P. Nuo sinun kuvasihan kyllä tunnetaan: mielettömän hienoja! :)
Näistä tiedoista on hyvä lähteä liikkeelle. Olen vasta pikkuhiljaa kasaamassa astrokuvaus-
arsenaaliani (ks. jäljempänä).

Taustaksi vain sen verran, että olen siis harrastanut astronomiaa n. 30 vuotta, mutta
tähän asti ensisijaisesti teoreettisesti eli lukemalla, sekä havainnointia lähinnä kiikarilla ja
paljain silmin. Vasta viime vuonna sain ensimmäistä kertaa eläissäni sen verran rahaa
kasaan (kun lapset ovat kasvaneet ja osa jo lentänyt pesästä), että saatoin hankkia
vähänkään kunnollisemman teleskoopin ja ryhtyä aina haaveilemaani harrastuksemme
aspektiin: astrokuvaukseen.

Minulla on tällä hetkellä: Altair-Astron 8" f/4 Imaging Newtonian, Celestronin CGEM-
jalusta ja Canonnin 1000Da runko (eli Astronomikin modaama, IR-suodin poistettu)
ohjelmoitavine kaukosäätimineen; lisäksi minulla on Baaderin UHC-S-suodin sekä Ha-
suodin (tosin vain 35nm eikä sitä mainitsemaasi kapeakaistaisempaa 7nm versiota,
joka olisi kuvaamiseelle otollisempi mutta myös paljon kalliimpi. Tuo putki on siis sama
kuin GSO:n ja AstroTechin mutta se on alunperin juuri Altair-Astron omistajan Nick
Vermeulen suunnittelema; olen jutellut kaverin kanssa useamman kerran puhelmessa
ja on todella mukavan ja asiantuntevan oloinen tyyppi (vähän kuin meidän Miikka
Sikkilä).

Olen kokeillut tähän asti ottamillani kuvilla (toistaiseksi max. 2 minuutin valutuksista
pinottuja valotuksia, koska ei ole ollut guideria) sitä, että puran ne RGB kanaviksi,
käsittelen jokaisen kanavan erikseen (esim. highpass/softlight-layerillä ym.) ja sitten
yhdistän kanavat uudestaan. Ällistyttävän suuria parannuksia tulee näinkin vaikka
kuvamateriaali on varsinaisesti aika vaatimatonta.

Joka tapauksessa kokoonpanooni ei siis ole vielä kuulunt guideria, mutta QHY5 on
nyt tilauksessa; käytän sitä alkuun laadukkaan 10x60 -etsinputken (Altair-Astro) kanssa,
ja jos tarvetta ilmenee, ostan sitten järeämmän guidausputken.

Partow

[jmantyla]

Eli yksinkertaisesti: Olisiko mitään järkeä hankkia LRGB-suotimet, jos kuvaa (modatulla) digijärkkärillä?
Partow Izadi

Pentax K-x -kamerassa (ja ilmeisesti myös K-5 -mallissa) on manuaalin mukaan mahdollisuus eräänlaiseen laajennettuun RGB-kuvaukseen värikanava kerrallaan. Ei siis tarvita mekaanisia suotimia edessä. Kamerassa on digitaalisuodin, jonka luvataan mahdollistavan kuvaamisen kuuden erikseen valittavan värin alueella: punainen, magenta, syaani, sininen, vihreä ja keltainen. Kunkin värin herkkyyttä voi vieläpä säätää kolmiportaisella asteikolla vaalea/vakio/tumma.
En ole tätä testannut, mutta kaiketi tämän pitäisi mahdollistaa eräänlainen lrgb-kuvaus. Pitääpä ottaa syyniin iltojen tummetessa. Kiinnostaa tietää onko tämä aito vai joku kikkailu.

Jorma M.
Kangasala

[Lauri Kangas]

Värifilttereiden käytössä värikennolla ei ole juurikaan järkeä. Vaikka jostain filtterin spektristä voisi saada pienenpienen akateemisen edun värierottelussa jonka juuri ja juuri voisi jossain labraolosuhteissa havaita, niin valottamalla järkkärillä tunnin punaisen filtterin läpi menettää kaksi tuntia tehollista valotusaikaa muille värikanaville.

Jos kuvan ottamiseen käyttää kolme tuntia, yhdistämällä tunnin per kanava hienojen filsujen läpi otetut värikanavat kuvasta tulee merkittävästi huonompi verrattuna siihen että olisi valottanut kaikkia kanavia yhtäaikaa kolme tuntia.

Sama koskee tuota pentaxin digitaalifiltteriä. Ne bayer-filtterit ovat kennon edessä joka tapauksessa. Tuon ominaisuuden idea on että voi leikkiä mustavalkofilmikuvaajaa ja saada vähäisiä kontrastieroja mv-kuviinsa tilanteen mukaan niinkuin ennen tehtiin värifilttereillä. Tämän voi myös tehdä mille tahansa RAW-kuvalle (ja rajoitetussa määrin myös JPG-kuvalle) jälkikäsittelyssä vaikkapa Photoshopissa ilman että menettää muita värikanavia ikuisiksi ajoiksi. Tähtikuvaukseen ominaisuus on aivan turha.

[jmantyla]

Tähtikuvaukseen ominaisuus on aivan turha.

Toxia Lauri. Noin ajattelinkin asian olevan. Mutta pitäähän kameratehtaiden keksiä kaikenlaista myynnin edistämiseksi.
Vähän vastaava oli Pentax K-x:n infra-ominaisuus. Se tekee infrapunan näköisiä kuvia, mutta ei ole aitoa infraa.
Kivoja kuvia näillä suotimilla silti saa... taiteellisessa mielessä, mutta ei tähtikuvauksessa.

Jorma M.

[Partow Izadi]

Kiitos kaikille kommenteista. Näyttää siltä, että minulta säästyy
noin 350 euroa (olisin tarvinnut 2" suotimet). Näin ollen voin
käyttää rahan paljon hyödyllisemmin. :)

Partow