Hei,
Pari kirkasta yötä takana, jihuu... Tässä uuden kuvausprojektin alku, Ced 214, kosminen kysymysmerkki.
Isommat kuvat ja tiedot: http://www.astroanarchy.blogspot.com/2012/01/what.html
Vedyn emissiota n. 7h nopealla f1.8, 200mm kameraoptiikalla.
Värit seuraavat perässä, kunhan saan kuvattua Hapen ja Rikin emissiot.
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s3/v41/p39077767-5.jpg)
Wau :shocked:, alku on lupaava niin kuin aina.
Onko nuo kaksi rantua sumun ylälaidassa oikealle puolelle satelliittien tekosia?
Taas tulossa kuva parhaaseen A-ryhmään J-P:ltä :cheesy:
Noiden pnuu:n bongaamien rantujen luota löytyi myös nätti avonainen joukko, jota yritin selvittää verkosta (olisikohan Berkeley 59 (http://www.deepskypedia.com/wiki/Berkeley_59)?). Kosmisesta kysymysmerkistä taitaa kyllä tulla loppujen lopuksi huutomerkki, kun katsoo vaikka tätä (http://www.narrowbandimaging.com/ced214_ngc7822_cm10_150mm_s2hao3_page.htm) pitkään valotettua kapeakaistakuvaa.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.01.2012, 19:56:31Noiden pnuu:n bongaamien rantujen luota löytyi myös nätti avonainen joukko, jota yritin selvittää verkosta (olisikohan Berkeley 59 (http://www.deepskypedia.com/wiki/Berkeley_59)?).
Hetki meni tosiaan tajuta kuva todellinen laajuus eli kyseessähän on siis tietysti NGC 7822 ja Cederblad 214. Viirujen kohdalla näkyy avonainen tähtijoukko King 11, siitä etelään NGC 7762 ja Ced 214:n syövereihin voi kaksoistähden ympärille kuvitella tuon avonaisen tähtijoukon Berkeley 59:n. Kuvan alaosasta ponnistaa Vdb 2 ja pyöreä selvärajainen sumu alhaalla on tietysti Sh-170 joka ympäröi avonaista tähtijoukkoa Stock 18, jotka JP itsekin on tunnistanut.
/J
Katselin samalla hieman syvemmälle:
Sh2-118 (PK 118+ 2.1) @ 00:07:20 +64:57:16
Teutsch GN J0018.0+6549 @ 00:18:08.32 +65:49:33.0 (luetteloitu vasta 2006!)
GSC 04026-00540 / HBC 324 / KW97 (Molecular Cloud) @ 00:07:30.31 +65:39:54.3
Tälle en löytänyt perusluetteloista nimeä ollenkaan: EN - 00:05:45.82 +66:06:57.8 (5.3' x 4.2')
Kivaa pikkupurtavaa :)
/Jake
Piti ihan kokeilla miltä tämä näyttää samalla optiikalla, mutta laajakaistaisena pikakokeiluna järkkärillä. Pinossa kolme varttia 30s (!) subeilla unguided. Melko järkyttävää, mutta laajakaistalla esikaupunkitaivas rajoittaa valotusajat ihan naurettaviksi, kun valovoimaa on. Kaupanpäällisiksi saa vielä armottomat gradientit laajasta kuvakulmasta. Jeah.
(http://dl.dropbox.com/u/6272135/ngc7822_p.jpg)
Hei,
Gettyn kuvasta saisi rohkeammalla venytyksellä esiin vielä paljon lisää. Hyvää työtä!
Onko kuvaa rajattu? Kuva-alueen pitäisi olla huomattavasti isompi, kuin minulla, koska järkkäreissä on isompi kenno.
Sain kuvattua värikanavat tähän "?" projektiin. Isommat kuvat ja tiedot blogissa:
http://www.astroanarchy.blogspot.com/2012/01/what-project-finalized.html
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s3/v38/p214882358-5.jpg)
Lainaus käyttäjältä: J-P - 01.02.2012, 09:36:43
Gettyn kuvasta saisi rohkeammalla venytyksellä esiin vielä paljon lisää. Hyvää työtä!
Onko kuvaa rajattu? Kuva-alueen pitäisi olla huomattavasti isompi, kuin minulla, koska järkkäreissä on isompi kenno
Kyllä on rajattu, koskapa gotolla kennon keskikohta sattui osumaan tuon kysymysmerkin "päälakeen", enkä jaksanut ruveta koevalottelemalla haarukoimaan parempaa sommittelua. On niin himmeä ettei edes näy näillä valotusajoilla. Kuten sanottua, tein vain pikaisen testin ihan vertailun vuoksi, ja totesin ettei mopolla mahottomia :grin:
Ei voi taaskaan kuin ällistellä loppukuvaasi J-P!
JP:n kuva löytyy jo Iltasanomienkin sivulta: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/suomalaisen-kuvaama-kosminen-kysymysmerkki-ihastuttaa-/art-1288446106638.html
Harmi vaan että kohde on ilmeisesti "Kefauksen" tähdistössä :grin:
TA:n uutinen: "Oululainen tähtikuvaaja J.-P. Metsävainio on julkaissut uuden taivaallisen taideteoksen. Kuvassa kysymysmerkin muodostavat nimellä Cederblad 214 tunnettu emissiosumu (yläosa) ja pisteen muodostava sumu Sh2-170".
Ja edelleen, "kysymysmerkki" koostuu NGC 7822:sta ja CED 214:stä sumuista yllä (josta ylin kaari on NGC 7822) ja "piste" Sh2-170. Ja muistetaan vielä että Sh (1953) ja Sh2 (1959)-luettelot ovat eri vuosilta ja eri luettelot. Sh(1) luettelossa on 142 kohdetta joten esim. nimi Sh-170 on kanssa vähän niin ja näin.
/valitus pois päältä :)
/Jake
Lainaus käyttäjältä: Never - 01.02.2012, 14:38:06
JP:n kuva löytyy jo Iltasanomienkin sivulta: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/suomalaisen-kuvaama-kosminen-kysymysmerkki-ihastuttaa-/art-1288446106638.html
Harmi vaan että kohde on ilmeisesti "Kefauksen" tähdistössä :grin:
Taitaa kuvaajan nimikin vaihdella pitkin tekstiä... Hieno kuva kuitenkin ja hyvä, että uutisoidaan!
Hei,
Ihan kiva yllätys tuo Iltiksen yhteydenotto, juttu itsessään on aika lailla lehden tasoa vastaava...
Ehdotin kyllä toimittajalle, että antaisin faktat meilinä, jotta tulevat oikein. Ei kelvannut, taisi pikkaisen pahastuakkin
luottamuksen puutetta. Olivat lisäksi jotenkin terävöineet mun kuvaa, tähdet oli palaneet valkeiksi rei'iksi , jakun niin kovan vaivan näin tähtien väreihin : )
Piti vielä palata aiheeseen, kauppareissun jälkeen, historiallisten tekstien parissa. Kohteen siis havaitsi John Herschel 1829 ja kuvaili sitä seuraavasti 18-tuuman putkellaan:
"The central part of what I am positive is an enormously large, but extremely faint nebulosity of a round figure, though I cannot trace its limits. The night exquisite. I swept often across it to be sure, but always recurred to the same place. No doubt but can never be seen but in the best state of air and sky. Diameter 10 arcmin +-."
Tästä käy mielestäni aika selvästi ilmi että JH havaitsi sumun aivan toisesta paikasta kuin mihin nykyiset koordinaatit osoittavat. Johnin kuvailema kohde osoittaa pyöreään ja visuaalisestikin alueen kirkkaimpaan sumumaiseen ainekseen tähden HD 225216 itäpuolella. Dreyer itse ei kohdetta löytäynyt JH:n koordinaateista, jotka osoittavat paljon pohjoisemmaksi eli tähän nykyiseen NGC 7822 paikkaan. Yksinkertaisuudessaan Cederblad 214 (Sh2-171) = NGC 7822! Samaan tulokseen on päätynyt nähtävästi myös Wolfgang Steinicke.
/Jake
Minulle on suuri kysymysmerkki se, kuinka J-P saa kuvan näyttämään yhtä hienolta millä tahansa näytöllä.
J-P:n kuvia katsoessani näytön kalibrointi tai sen puuttuminen ei näytä vaikuttavan kuvanlaatuun.
Täysin joutava huomio varmastikin, mutta kun kysytyttää niin kovasti.
Ovatko muut tähdet aurinkoja vai onko meidän tähtemme aurinko ja nimeltänsä Aurinko? Kuvassa valkoiset pisteet olivat aurinkoja, ainakin Iltasanomien artikkelissa.
Joskus vaan on pakko...
Kari
EDIT. Tämäkin vielä tueksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko
No, muiden tähtien nimittäminen auringoiksi voi olla ihan perusteltu ilmaisu IS:n kaltaisessa aviisissa. Veikkaan että harva lukija osaa ajatella asiaa niin, vaikka se koulussa olisikin kerrottu. Selustansa voi varmistaa varustamalla aurinkoja-termin etuliitteellä "vähän niinku". :grin:
Hei,
Tuon "Aurinko" termin käytöstä voi varmaan syyttää minua.
Käytin haastattelussa ilmaisua, "Kaikki kuvassa näkyvät pisteet ovat tähtiä, eli toisia Aurinkoja, eivät siis kuvan kohinaa"
Syy moiseen ilmaisuun on, että olen törmännyt suureen määrään ihmisiä, jotka eivät oikeastaan ole tulleet ajatelleeksi tähtiä "Aurinkoina", vaan jonain valopisteinä! Siis ihan oikeasti...
Heh, oolrait, ymmärrän oikein hyvin.
Tunnen liikaa ihmisiä joiden ainoa tietolähde on se paikka jossa työskennellään, ja sitä kautta rajoittuu keskustelun aiheetkin, ja lopullisen maailmannäkemyksen laajuus. Journalisteilta pitäisi voida odottaa syventymistä kirjoituksen aihealueelle, mutta kai se pätee sitten vain isompiin kokonaisuuksiin.
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 01.02.2012, 21:51:45
Heh, oolrait, ymmärrän oikein hyvin.
Tunnen liikaa ihmisiä joiden ainoa tietolähde on se paikka jossa työskennellään, ja sitä kautta rajoittuu keskustelun aiheetkin, ja lopullisen maailmannäkemyksen laajuus. Journalisteilta pitäisi voida odottaa syventymistä kirjoituksen aihealueelle, mutta kai se pätee sitten vain isompiin kokonaisuuksiin.
Kari
Saattaa ehkä vaikuttaa puolustelulta, mutta millään nettifoorumilla - ei täälläkään - tajuta kuinka lavealla alueella tavalliset rivijournalistit joutuvat työskentelemään. Aamupalaverissa lätkäistään eteen setti, joka sisälttää kaikkea päivänpolitiikan analyysistä, kaupungin hiekoitusongelmista, kellotapulin restauroinnista ja kaikesta mistä et ole kuulutkaan - ja päälle J-P:n astrokuva. 10000 viiva miljoona lukijaa venaa.. Istun itse noissa palavereissa ja ei muuta voi kuin hattua nostaa kirjoittajille, jotka yrittävät hommata jonkinlaisen tietämyksen asioista hyvin rajallisessa ajassa ja välittämään se siedettävästi yleissanomalehteen. Kehoitan kokeilemaan. Siellä ei pääse brassailemaan erityisalojen erityisosaamisella.
edit. ettei off topic lähtis käsistä, niin tässä tämäniltainen. 45min/1min subit seurattuna iso 400. Ihan ylivaikeaa.
(http://dl.dropbox.com/u/6272135/question.jpg)
Lainaus käyttäjältä: getty - 01.02.2012, 22:10:27
Saattaa ehkä vaikuttaa puolustelulta, mutta millään nettifoorumilla - ei täälläkään - tajuta kuinka lavealla alueella tavalliset rivijournalistit joutuvat työskentelemään.
Tuota yritin sanoa, mutta en onnistunut.
Mutta kuva on motivoiva! Tässä vaan valitellaan säätä, kun ei taivas näy, ja kun näkyy on liian kylmä! Tarttis taas harkita suunnittelun aloittamisen käynnistämistä, ja tehdä tuo laajakulmasaavi valmiiksi testejä varten.
Kari
Hei,
Gettyn kuva alkaa näyttää jo hyvältä! Tummaa päätä kestäisi varmaan avata hiukan enemmän. En katsonut kuvaa nyt photarissa mutta kannattaa aina
pitää silmällä "Levels" tasoja, ettei pääse leikkautumaan kumpikaan pää sävyistä.
Oli mukava tavata mies livenä eilen, ennen kuvausyön alkua. Paikallisen lehden, Kalevan, kuvaaja kävi observatoriolla Gettyn kanssa!
No nyt tuli virheetöntä uutisointia taivaallisesta kuvastasi:
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kosmisen-kysymysmerkin-takana-oululainen-astrokuvaaja/927766
Lainaus käyttäjältä: J-P - 03.02.2012, 10:26:49
Hei,
Gettyn kuva alkaa näyttää jo hyvältä! Tummaa päätä kestäisi varmaan avata hiukan enemmän. En katsonut kuvaa nyt photarissa mutta kannattaa aina
pitää silmällä "Levels" tasoja, ettei pääse leikkautumaan kumpikaan pää sävyistä.
Oli mukava tavata mies livenä eilen, ennen kuvausyön alkua. Paikallisen lehden, Kalevan, kuvaaja kävi observatoriolla Gettyn kanssa!
Jes, oli mukava tavata mies nimimerkin takaa ja nähdä työskentelyolosuhteet missä nämä huippukuvat syntyvät. Kävi ihan konkreettisesti ilmi kuinka paljon aikaa, antaumusta, valvomista, tupakkia, kylmänsietoa ja loputonta virittämistä kuvien taakse kätkeytyy. Hatunnosto.
Ja kiellän avaamasta kuvaani photarissa :grin: Koetan kuvata ja käsitellä kohteen uusiksi jahka saan ne gradientit hallintaan.
Tämä kohde on ollut mielessä koko talven, mutta olosuhteiden vuoksi ei ole päässyt edes yrittämään.
Tänä iltana pilvet vihdoin väistyi sen verran, että sai kokeilla, miten tästä saa valoa kerättyä.
Yhteensä n. 20 minuuttia, 2 ja 3 minuutin valotuksilla. 200 mm/ 1.8 optiikalla.
Mikä lienee, kun tällainen JussiR:n huippukuva ei saa peräänsä mitään kommentteja, sillä tuo on kaunis ja yksityiskohtainen esitys tästä aiheesta. Tummat sumut näkyvät hienosti sumun päällä (sumun muoto on vielä hyvin tallella) ja fokus on ollut kohdallaan, mikä on vaatimus tuollaisella f1.8 optiikalla kuvatessa. Kerrotko vielä kameran, minkä kennolle tämä on taltioitu kun vaivaiset 20 minuuttia valoa tällaiseen kuvaan tuntuu lähes uskomattoman vähäiseltä :shocked: (Pientä vinjetointia ja gradientteja esiintyy, muttei se menoa haittaa...)
Hei,
Tämä teos oli päässyt kokonaan huomaamatta!
On kyllä upea työ, teknisestikkin. Kyllä mun on ensi talvena päästävä pimeään paikkaan virittämään tämä sama linssi!
Kun katsoo, miten innokkaasti tuo haukkaa laajakaistaa, niin kauhistuttaa nuo vaadittavat valotusajat kapeakaistapäisellä puolella.
Niin ja sitten pääsisi napsimaan heijastussumujakin ja pimeitä vastaavia myös...
F1.8 on huippuvaativa moneltakin kantilta, mm. fokusointi on järkkärinkin tekniikalla lähinnä Lottoa täydellä aukolla.
Jussi, oliko sulla linssi apposen auki, vai otitko pari aukkoa alas?
J-P
Kiitokset kommenteista !
Kamerana vanha tuttu työkalu, 5D MK II, siis modattu versio.
Herkkyys 1600 ja 3200, riippuen valotusajasta.
Ja vielä J-P:lle ja muillekin vastaavalla optiikalla kuvaaville tiedoksi. Käytössä oli aukko 2.0
Kuvasinpa tätä sumua 12-13.9 välisenä yönä. Prosessointi venyi koska halusin säästellä tätä; ei pidä syödä kerralla kaikkea makeaa...
Setuppini kuvakenttään mahtui ainoastaan keskusosa tästä laajasta kohteesta. Kohinan puolesta olisin voinut venytellä tätä aika rajustikin enemmän, mutta päätin jättää sen tällaiseksi säilyttääkseni rauhallisen tunnelman joka kuvassa nyt on. Värit vaan ihmetyttää taas kerran, tästä tuli tällä kertaa tällainen hieman karkkisävyinen. En osaa nyt ollenkaan sanoa onko nämä värit hyvät vai ei. Pitäisi kai panostaa värien systemaattiseen säätöön koska heikko värinäköni tuntuu valehtelevan koko ajan näiden kanssa.
(http://cdn.astrobin.com/images/588f03ec-f92a-4c7b-bc9f-6fde2382b2b3_resized.jpg) (http://www.astrobin.com/57798/)
Kuva toimii linkkinä Astrobiniin, josta löytyy myös täyden resoluution kuva.
16x1200s = 5h20min, Newton 200/1200, Baader MPCC, QHY8L, itse rakennettu jalusta.
Hieno kuva! Eikä ainakaan minun näytöllä ja silmillä lainkaan liian imelä. Harmoninen tunnelma tulee tätä katsellessa.
Juu, ei ole liikaa karkkia yhtään, enempikin pastellisävyinen (ja kaunis!) esitys aiheesta :smiley:
Lisäksi tällainen lähikuva tuo kohteesta aivan uusia puolia esiin, kuten pimeiden sumujen leikin tuon vetyhötön keskellä ja ympärillä. (Saattaa muuten olla hankala kohde käsiteltäväksi, jos koko kuva-alan täyttää tuollainen Ha-hehkutus, kuten kuvan histogrammia tutkimalla voisi päätellä.)
Hieno fiilis kuvassa!
Kosmisen kysymysmerkin yläosa...
Valotusta kasassa 9h, lisätiedot Flickr
(http://farm8.staticflickr.com/7419/10631121795_23cd152ab6_c.jpg)
Alaosa viime keväältä...
(http://farm9.staticflickr.com/8400/8628545224_dd7f048bfa_c.jpg)
Komeaa jälkeä jälleen kerran. Itsekin tahtoisin kuvata tätä laajakenttäisempänä, mutta ei tule mitään nykyisellä setupillani.
Kiitos kommentista...
Vähän ahdas kohde jopa 300mm/8300 yhdistelmälle. Sopii varmaan parhaiten 200mm linssille, jollei sitten halua kuvata mosaiikkia. Niihin vaan pitää varata melkoisen paljon kuvausaikaa.
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 02.11.2013, 21:35:14
Kosmisen kysymysmerkin yläosa...
Alaosa viime keväältä...
"Oho... räväytit sitten oikein kunnolla :shocked:" oli ensimmäinen reaktioni tuosta kuvasta. Värikylläinen ja kontrastikas versio tästä kohteesta, joka on kylläkin esitysmuodoltaan enemmän lihava huutomerkki (!) kun se pukkasi noin hyvin esiin tästä vaaleasta foorumi-taustasta. Hyvä kuva!
Kiitoksia kommentista Timpe.
Pitää joskus kokeilla jos kuvat saisi yhdistettyä. Voi olla kyllä helpommin sanottu kuin tehty...
Hei,
Toinen valo uudelle kuvauskokoonpanolle, Cederblad 214 (NGC 7822, Sharpless 171)
Tarkemmat tiedot blogissa: http://www.astroanarchy.blogspot.fi/2014/10/cederblad-214-second-light-photo-for-my.html
(http://3.bp.blogspot.com/-y7iBf7FBUQE/VEzEeI0RjrI/AAAAAAAANA8/RhAtubK5Cbs/s0/Cederblad214.jpg)
Pilarimuodostelmia
(http://3.bp.blogspot.com/-w5LXoysAmLY/VEzEeFGGoHI/AAAAAAAANBE/7cawrKtGE-c/s0/Cederblad214Detalji.jpg)
Tutkielma pilarimaisten muodostelmien suunnasta
(http://2.bp.blogspot.com/-SE_Gtr0OlNE/VEzEeFqKKNI/AAAAAAAANBA/I9re8-ujrSU/s0/Cederblad214POINTING.jpg)
J-P
Upeaa jälkeä tuntuu uudella kuvauskokoonpanolla syntyvän ja tähdet ovat erinomaisia ihan reunoille asti. Nuo edge-HD putket näyttäisivät hyvässä kollimaatiossa olevan erinomaista vastinetta rahalle. Riittääkö piirto koko jättimäisen kennon alalle vai joudutko croppaamaan?
Lisäsin blogiin rajaamattoman 20 min. H-alfa raakaruudun, löytyy postauksen lopusta: http://www.astroanarchy.blogspot.fi/2014/10/cederblad-214-second-light-photo-for-my.html
Kuten kalibroidusta ja näkyväksi venytetystä raakakuvasta voi nähdä, tähtiä riittää ihan äärimmäisiin kulmiin.
Tämä on todella outoa, sillä Celestron Edge HD 11" on pienempi optinen kanava, kuin suuri kenno Alta U16 kamerassa tarvitsisi.
Jotain taikoja Celestronin järkälemäinen 0,7 lyhentäjä kuvalle tekee, sillä kuva on käyttökelpoinen koko alaltaan! Rajaan kuvia vain sommitelmallisista syistä.
Edit.
Tässä vielä liitekuvana tutkielma, jonka mukaan kenno ei peittyisi kokonaan, vaan peittyypäs...
Kaunista jälkeä, todella kaunista. Noiden kuvien edessä voi vain hiljentyä hetkeksi.
Kaunista ja rauhoittavaa. Noita kuvia katsellessa on vaikea uskoa, että avaruus on tyhjä ja kylmä paikka :shocked:
On kyllä erittäin upea otos :cool: ei voi kuin ihastella, ja hyvin näkyy laitteet piirtävän reunoja myöten. Vastaavan kaluston kun itse joskus saisi...
On kyllä taas hienoa jälkeä. Aika harvat kuvaajat käyttävät SCT:tä, nämä sinun kuvasi osoittavat että ainakin Edge malleilla saa aikaiseksi erinomaista jälkeä.
Mietin alkuun miksi tuo kuva tuntui niin tutulta mutta sitten muistin Hubblen klassikon eli Luomisen pilarit. Tässä on paljon samaa, ainakin kanavat taitavat olla mapattu vastaavasti?
Ei sitä aina tarvitse kiertoradalle asti lähteä saadakseen näyttäviä kuvia, Oulun korkeusaste (plus vino pino taitoa) näemmä riittää hyvin. :laugh:
Uuden kaluston kaikkien osa-alueiden hiominen kohdalleen vienee koko kauden.
SCT-on kelpo kuvausputki, oikein optisesti korjattuna se tuottaa myös tasaisen kuvakentän.
Kollimointi on erittäin tärkeä, samoin kennon kohtisuoruuden varmistaminen.
Mitä isompi kenno, sitä tärkeämpiä em. ovat.
Tässä kuva CCDInspectorin analyysistä, aika hyvältä näyttää.
(http://astroanarchy.zenfolio.com/img/s6/v150/p422901192-5.jpg)
J-P
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 27.10.2014, 06:20:06
On kyllä taas hienoa jälkeä. Aika harvat kuvaajat käyttävät SCT:tä, nämä sinun kuvasi osoittavat että ainakin Edge malleilla saa aikaiseksi erinomaista jälkeä.
Tarkoititko että harvat 'tosikuvaajat' käyttää SCT-putkia ( Vaan ennemmin kunnon Newtoneita, RC-putkia jne.) ?
Kyllähän SCT-putki on semmoinen perusvehje jolla aika usein lähdetään liikkeelle ja kuvataankin (ainakin jos on joku lyhentäjä käytössä).
Ja Hyperstarina on jo aika hyvä peli (mutta lasketaanko enää silloin SCT-kategoriaan?).
Hei,
Maailman huippukuvaajilla on yleensä käytössään RC-putkia tai vastaavia mm. optisesti korjattuja Dall-Kirkham putkia, joita esim. Planevawe valmistaa. Ehkä tulevaisuudessa voisi itsellänikin olla sellainen...
Itselleni SCT sopii hyvin kompaktin kokonsa vuoksi ja tyypillisestä pääpeilin "nyrjähtelystä" ei ole oikeastaan haittaa, koska OAG hoitaa sen hyvin kuriin. Celestron Edgen kuvan laatu on hintaluokassaan erinomainen. Pitkähkö polttoväli vaatii lyhentäjää ja isoja pikseleitä tosin.
J-P
Lainaus käyttäjältä: einari - 27.10.2014, 12:40:29
Tarkoititko että harvat 'tosikuvaajat' käyttää SCT-putkia ( Vaan ennemmin kunnon Newtoneita, RC-putkia jne.) ?
Juu, nimenomaan huippukuvaajia tarkoitin. RC:t ja valovoimaiset hyvät Newtonit taitaa olla käytetyimpiä tosikuvaajien kategoriassa. On muuten todella tasainen kuvakenttä tuossa JP:n putkessa.
Laajakaistaisena 24x4min viimeyöltä.
12"F4, Atik 314L+, IRcut.
Onpas paljon tarttunut ja hienoja detaljeja. Kuvaa kestäisi varmaan venyttää pikkuisen enemmänkin auki.
Moi, kuvasin tätä kohdetta 5.11.2014 ja sain kasaan 130 minuuttia H-alpha valoa. Oman systeemini kentän koko on melko lähellä JP:n uuden kaluston kentän kokoa vaikka käyttämäni välineet ovat täysin erilaiset, nopea (F/2,8 ASA reduserin avulla) newton ja pienempikennoinen kamera, polttoväliä on noin 730 mm. Nopea optiikka tuo haasteita mukanaan joka osa alueelle, kollimointi on erittäin tarkkaa hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi, tarkennus on myös hyvin pienellä alueella ja muuttuu herkästi ulkolämpötilan muuttuessa.
Tässä kuvassa olen käyttänyt vielä manuaalista tarkennusta mutta jatkossa käytän automaattitarkennusta, aiemmin en saanut kuvausohjelmaa ja tarkenninta keskustelemaan toistensa kanssa mutta edellisellä kuvauskerralla sain kuvausohjelman avulla fokusta muutettua (Timpen vinkkien avulla, kiitokset hänelle). Nyt sitten pitää opiskella miten saan lämpötilakompensoinnin sekä filtterioffsetin toimimaan, ohjelmassa taisi olla mahdollisuus myös uudelleenfokusointiin jos lämpötila muuttuu riittävästi, siitä en ole varma onko toiminto automaattinen (jos joku englannin kielen taitoinen sattuu lukaisemaan ojeita tässtä niin vinkit olisivat tervetulleita, itse en osaa lontoota tarpeeksi). Kuvausohjelmana olen käyttänyt APT ohjelmaa http://www.ideiki.com/astro/Default.aspx koska se on tuttu järkkäriajoilta ja siihen tuli tuki SBIG kameralle, se on myös suhteellisen halpa ja kattava, myös päivityksiä tulee jatkuvasti (muutamia per vuosi), olen ollut tähän tyytyväinen.
Foorumikuva toimii linkkinä 2349x1757 836kt kuvaan. Voi olla että kuvaan joskus myös muut kapeakaista kanavatkin, saa nähdä sitten.
(http://files.kotisivukone.com/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/ngc7822_ha_fk.jpg) (http://files.kotisivukone.com/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/ngc7822_ha.jpg)
Kalusto: GSO 10" F/4 newton, lyhennettynä F/2,8 ASA 2KORRR korjaimella, SBIG STF 8300, SBIG FW8-8300, SBIG OAG-8300, guidaus SBIG st1 color.
Vau, nyt on komeaa ja yksityiskohtaista jälkeä Murtsilta! :cool: Kokonaisuus hyvässä tasapainossa (sommittelu, sisältö, kontrasti/sävyt yms.) ja sumu kaikkine elementteineen näyttävästi esillä.
Voi kun tähän saisi vielä värit, mutta näillä säillä se saattaa mennä kevääseen tai ensi vuoteen jos kohde painuu havaintoesteiden taakse.
Pyyntöön vastataan :azn: lauantai iltana oli pitkästä aikaa selkeää ja pääsin kuvaamaan viimeisen värikanavan tähän kohteeseen. Edellisestä kuvauskerrasta vierähtikin tasan kuukausi eli SII kanava tuli kuvattua tuolloin (6.11.2014), nyt 6.12.2014 sain kuvattua OIII kanavan ja Hubble paletin ainekset olivat tämän jälkeen kasassa. Kokonaisvalotus on 6 tuntia ja 50 minuuttia ja ne jakautuivat seuraavasti Ha/130m, SII/120m, OIII/160m.
Pikkuhiljaa alkaa tämä kapeakaistakuvauskin tuntumaan kotoisalta ja tähän kuvaan olen vaihteeksi tyytyväinen, tuo pelkän Ha kanavan käsittely tuotti yllättävän paljon hankaluuksia, värit oli paljon helpommin käsiteltävissä.
Foorumikuva toimii linkkinä 2349x1757 809 kt kuvaan
(http://files.kotisivukone.com/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/ngc7822_hubble_410m_fk.jpg) (http://files.kotisivukone.com/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/ngc7822_hubble_410m.jpg)
Kalusto: GSO 10" F/4 newton, lyhennettynä F/2,8 ASA 2KORRR korjaimella, SBIG STF 8300, SBIG FW8-8300, SBIG OAG-8300, guidaus SBIG st1 color.
Kyllä,
J-Peellä ja Murtsilla erilaiset, mutta hienot kuvat. Murtsi on saanut tähtiinkin (ehkä liikaakin?) väriä, mitä harvoin kapeakaistakuvissa näkyy.
-Pasi
Joop hyvältä näyttää. Samaa mieltä tuunarin kanssa että ehkä 10% hillitymmät värit voisi maistua paremmin (but I'm not complaining).
Jep, maistuu tännekin samojen reunahuomautuksin noista tähtien värikylläisyyksistä. Hiukan kevyemmin sen saturointipainikkeen kanssa siis... :laugh:
Pultti poikki ja puoli kierrosta takaisin... ja sitä rataa, kiitokset kommenteista, aiheellisia huomautuksia tuosta saturaatiosta, huomasin sen nyt itsekin. Vähensin saturaatiota 15% eikä kuva vieläkään näytä värittömältä mutta nyt saa jäädä tähän (foorumikuva on alkuperäinen). Tuossa alkuperäisen käsittelyn lopussa lisäsin suurinpiirtein saman verran tuota värikylläisyyttä koska sillä hetkellä se näytti hyvältä mutta taisi taas käydä sama sokeus omaan kuvaan kuin niin monesti aiemminkin, pitäisi ehkä sittenkin malttaa odotella pari päivää ennen kuvan julkaisua niin ehtisi itse huomata tuollaiset virheet, löytyyhän ne tosin tälläkin tavalla :grin:
Hieno kuva Artolla!
Kohinaakin tuntuu olevan hieman normaalia vähemmän, eikä saturaatiota ole liikaa mielestäni. Erittäin siistiä jälkeä kaikinpuolin! Olisipa täällä Kuopiossakin välillä kirkasta.
Hienoa jälkeä Murtsilla. Oikein miellyttävä katsoa :cool:
Tässäpä vähän laajempi kuvakenttä samasta kohteesta. Ruudut kuvattu 31.10. ja nyt 6.1. – välissä mukavat pari kuukautta pilvistä..
Valotusta 18/8/7 kpl 10min ruutuja (Ha:OIII:SII) = ~5,5h. Pari ruutua piti heittää roskiin, kun 31.10. kuvasin lähipellolta lipo-akun varassa, ja näköjään kamera alkaa tuottamaan kuvaan häiriötä kun jännite tippuu riittävästi alle 12V. Pitänee siis rakennella joku regulaattori sille kaveriksi.
Iso versio ja tarkemmat tekniset tiedot löytyvät Astrobinistä (http://www.astrobin.com/146379/).
(https://www.dropbox.com/s/7itareexuzbz1up/cederblad214-1000px.jpg?dl=1)
Hienoa jälkeä Murtsilta ja Jarilta, kelpaa katsella molempia esityksiä. Suomen keleissä näistä värikuvista tuntuu tulevan pitkiä projekteja, kirkas taivas on harvinaista herkkua. Osaapahan arvostaa enemmän näitä kuvia kun tietää minkälaisen odottelun ja vaivan takana tällaisten ottaminen on.
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 06.01.2015, 22:45:50
Tässäpä vähän laajempi kuvakenttä samasta kohteesta. Ruudut kuvattu 31.10. ja nyt 6.1. – välissä mukavat pari kuukautta pilvistä..
Jarillakin on hyvää dataa ja loppukäsittelyä, mutta nyt pitää... eh... "heittäytyä taiteelliseksi" ja motkottaa kuvan rajauksesta/esillepanosta. Kuvasi olisi näet minusta enemmän edukseen suunnilleen liitekuvan mukaisella sommittelulla. (Otin kuvasi Photoshopiin ja pyörittelin sitä ympäriinsä mutten löytänyt oikein mieluisaa sommittelua / kuva-asentoa ja päädyin loppujen lopulta rajaamaan sen tällä tavoin.) Murtsin kuva sen sijaan napsahti täällä kohdalleen jo ensivilkaisulla, eikä sitä ollut tarve lähteä pyörittelemään tällä tavalla. :wink:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.01.2015, 21:48:56
Jarillakin on hyvää dataa ja loppukäsittelyä, mutta nyt pitää... eh... "heittäytyä taiteelliseksi" ja motkottaa kuvan rajauksesta/esillepanosta.
Ihan hyvä motkotus, itsekin pähkäilin rajauksen kanssa. Kohde on vähän hankalan kokoinen omalle polttovälille, kuva-alaan suhteessa hieman pieni mutta ympäriltä ei vielä (kohteen ollessa keskellä) paljastu riittävästi mitään mielenkiintoista. Dataa ei kuitenkaan niin paljoa ole että kestäisi määrättömästi suurentaa. Ja rajausmahdollisuudet vielä maksimoituivat kun menin vielä kuvaamaan toisen yön kenno poikittain.. :cool:
Testinä tarttuuko tämä hitaalla sw80edillä (0.8x lyhentäjä) ja lyhyillä valoituksilla kennolle. Tässä n. 1h30min valoa, 30sec pätkissä. Kohta pääsee guiderin kanssa jatkamaan vähän pidemmillä valoituksilla. Tämä on kohteen keskeltä n. 60% kroppi. Täydenkuun aikaan otettu, välissä huonolaatuinen lp filtteri. Modaamaton kamera. Ei kalibrointi ruutuja.
Kuva meni aika pehmeäksi kun joutui venyttämään aika reilusti. Värin kirkkaus oli tässä jostain syystä aika hyvä, kerran saturated-blockilla nostin. Värit eivät siis kohdillaan, mutta edes kirkkaat.
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/kosminenjakoon._zpsrbmelxj1.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/kosminenjakoon._zpsrbmelxj1.jpg.html)
Katos, aika samoja kohteita sitä on tullut otettua.
Hyvin se signaali tarttuu jo 30s valotuksilla. Kuvassa näkyy vähän ns. "walking noise":a, mutta siitä pääset guiderilla ja ditheröinnillä eroon.
Niin, tuohon edelliseen kommenttiin samoista aikeista lisäten otin myös valotuksia tästä su-ma yönä kun sattui olemaan vielä kirkasta. Alunperin tarkoitus oli ottaa sielusta ja sydämestä laajempaa mosaiikkia, mutta nehän oli alkuyöstä pari metriä katon harjan väärällä puolella. Periaatteessa myös kysymysmerkin piste olisi mahtunut kuva-alaan, mutta päätin pelata varman päälle ja se vähän kostautui sommittelussa. Ehkä täytyy paikata myöhemmin.
(http://www.kuulapaa.com/D600/Cederblad214_1200.jpg)
Nikon D600 mono, 10x900s dark current modilla ja hitaalla pikkuputkella TS65Q
Ps. Jos löytyy muita D600 kuvaajia niin nyt on tuhannen taalan paikka (vertauskuvannollisesti siis). Minulla on aika varattuna mikrokaiverruksia tekevälle CNC-pajalle ja yksi D600 kenno hollilla lasin irroitusta varten. Urheilumieltä ja rohkeutta vaaditaan ;)
Meenasin jatkaa tätä projektia. En nyt osannut laskea saanko mahtumaan tuon sw80 edin ja 0.6x reduceri flättenerin kanssa yhteen kuvaan? Tarkoituksena olisi pistekin saada mukaan. Kameranahan oli tuo croppi kenno. En tietysti tiedä miten tuo 0.6x reduceri toimii, joutuuko paljon croppaamaan laidoilta.
Minuakin kiinnostaisi tuon 0.6x redun laatu.
Epäilyttää kyllä sen toimivuus ja luultavasti toleranssit on aika pienet.
Noita laskureita on netissä aika paljon millä saa näkökentän laskettua.
Tai tähtikarttaohjelmiin saa saman jutun.
Joo kovasti itseäkin kiinnostaa. En usko että voi mikään kovin hyvä olla. Sain sen kylkiäisenä altair-astron sekoilun ansiosta, sillä uskalsin kokeilla. Laitan raw-kuvat jakoon kunhan saan otettua, jos joku voi ccdinspectorilla katsoa miltä kenttä näyttää.
Minäkin voin vilkaista.
Näköjään testikuvien ottoa varten tarvitsen uuden t2 liittemen. Kierteet menneet vanhasta ja nyt se on jumissa tuossa 0.8x reducerissa. Onneksi sain noilla ruuveilla kiristeltyä sen siihen niin ettei jäänyt hölskymään...
Kuvailin myös tätä kohdetta ensi kertaa viimeyönä 3-4.10.2016. Yhteensä kuvaus aikaa tuli 49 x 250s (ISO 800), Canon 6D.
Hieno kohde tämä kysymysmerkki.
Taivaanvahti: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/57591#1
Ari
Hyvälle näyttää :azn:. Tarkkaa kuvaa olet saanut ja hyvin käsitelty. Mitään ei ole liikaa.
Kiitos wm-x
Ari
Tässä 27kpl 10min ruutuja. Mielenkiintoinen kohde. Kohinaa tuli kuvaan aika rajusti vaikka kamera oli jäähdytetty +3 asteeseen. Sitä jouduttu kovalla kädellä pehmentämään. Voi olla niin himmeä että joutuu venyttämään turhan rajusti.
Kuva poistettu
Kokeilin vielä huvikseni tähtien poistoa. En oikein saanut hyvää lopputulosta photoshopissa, mutta tämä vaikuttaa kuin luolamaalaukselta omaan silmään.
[
Tällaista settiä oli eilen. Klikkaa isoksi.
(http://kuulapaa.com/Astrophoto/2017/CED214_1500.jpg)
TAK+QHY163M, 25 x 300s, Gain 20, OF75
En tiedä mikä oli, mutta järjestelmä kärsi aivan kauheasta kentän vinoumasta (suhteellista tiedän).
http://kuulapaa.com/Astrophoto/2017/Set_2.jpg (http://kuulapaa.com/Astrophoto/2017/Set_2.jpg)
Jumalan signeeraus näkyy kuitenkin, siis tuo musta käsialanäyte rasteineen tuossa sumun alaosassa.
11% tiltti ei nyt ihan järkyttävä ole enkä kyllä huomaa reunoilla sen takia rumuutta tässä koossa.
Oliko tuo tilttikuva yhdestä kuvasta ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 28.01.2017, 18:30:16
11% tiltti ei nyt ihan järkyttävä ole enkä kyllä huomaa reunoilla sen takia rumuutta tässä koossa.
Oliko tuo tilttikuva yhdestä kuvasta ?
Neljän kuvan summa
Se on suhteellista. Tähän verrattuna se tietysti vähän huolestuttaa:
http://kuulapaa.com/Astrophoto/2017/Set_3.jpg (http://kuulapaa.com/Astrophoto/2017/Set_3.jpg)
Mutta se näkyy tuolla aukolla aika selvästi nurkissa, vaikka tietoisesti sitä yritänkin peittää.
http://kuulapaa.com/Astrophoto/2017/Tilt.jpg (http://kuulapaa.com/Astrophoto/2017/Tilt.jpg)
Pikkuhiljaa alan saada otetta tämän kauden kuvamateriaalista. Käsittelyjono on päässyt venähtämään aika pitkäksi kun en ole ollut tyytyväinen lopputuloksiin. Materiaalia on kuitenkin kerätty tasaiseen tahtiin pitkin kautta, jospa tämä suma nyt tästä lähtisi purkautumaan. Tätäkin tuli siis veivattua aika rankasti (niin ajallisesti kuin menetelmällisesti), mutta lopputulos miellyttää vielä yön yli nukkumisen jälkeen, joten eiköhän tämä ole tässä.
Materiaali tuli tähän kuvattua joulu-tammikuussa kolmen yön aikana, valotusaikaa 10min pätkissä 24:12:12 kpl Ha:OIII:SII -suotimilla eli yhteensä 8h.
Astrobinissä tarkemmat tiedot (http://www.astrobin.com/285865/) sekä tähdetön versio (http://www.astrobin.com/285865/B/).
(https://www.dropbox.com/s/ldyriaqve0dwv61/cederblad214-2016-2-1000px.jpg?dl=1)
Upea! Hyvin käsitelty kyllä.
Jos jaksat avata hieman käsittelyä, mielenkiinnolla kuulisin.
Onko deconvolution tehnyt tähtiin neliömäisyyttä vai harittaako silmäni?
Tässä Jarin kuvassa on potkua, kontrastia ja 3D:tä (Tuo musta alue keskellä näyttää syvenevältä! Musta on mustaa ja "värit on hillityn räväkät" :rolleyes:
Kiitos kommenteista, itsekin olen tosiaan tähän erittäin tyytyväinen :). Suurin ihmeellisyys käsittelyvaiheessa oli tähtien poisto (manuaalisesti), tähdettömän kuvan vähennys alkuperäisestä (jotta saa kuvan jossa on pelkät tähdet) ja sumun ja tähtien käsittely erikseen.
Muistuttelin mieleen kuvankäsittelyä pitkän tauon jälkeen. Ei nyt mikään huikea parannus, mutta opettava käsittely kuitenkin.
(http://i.imgur.com/Tr40ICE.jpg)
Lisäsin otsikkoon mukaan NGC 7822 kohteen, kun tässä on kumminkin kyse siitä. Tai oikeammin sen pienestä osasta, mikä mahtuu RCT 10" (1340mm) polttovälin sisään... :tongue:
Tuossa yllä on Jarin hieno kapeakaistakuva Elefantinkärsä-alueelta ja ajatuksena oli ottaa samasta paikasta vertailukuva LRGB-muotoon. Oli sitten yllättävän vaikea projekti toteuttaa!
Syksyn säät nyt ovat olleet mitä ovat, mutta niistä huolimatta suurin vaikeus oli kohteen heikko tarttuminen LRGB-suotimen kautta CCD-kennolle. Oli pakko ottaa mukaan myös Ha-kanavan valoa (15x10min), jota sotkin sitten PixInsightissa PixelMath:illa L ja R kanaviin mukaan. Lopputulos on tuossa alla eli 12h 20min edestä fotoneita tästä sumusta vaiheeksi laajakaistaisena näkymänä. (Oikeasti tämän kuvaamiseen tarvitaan laajakulmainen optiikka ja ne kapeakaistasuotimet... :grin:)
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Linnunradan+kaasusumut/NGC7822_10RCT_1340mm_LRGBHa_140min_150min_160min_140min_150min_total_12h20min_medium.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Linnunradan+kaasusumut/NGC7822_10RCT_1340mm_LRGBHa_140min_150min_160min_140min_150min_total_12h20min_medium.jpg/_full.jpg)
Taivaanvahdissa: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/67349 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/67349)
Liitteenä näkyvät nuo LRGBHa-kanavien 10min raakakuvat PixInsightin näyttövenytyksellä esiin kaivettuna... vain punaisessa ja Ha-kanavassa näkyy selvemmin signaalia.
Onpas hieno otos Timpellä!
Kolmiulotteinen fiilis, hyvä värimaailma ja saturaatio, avaruus näyttää mustalta ja kylmältä. Oikein nappisuoritus!
Tämä on kyllä miellyttävästi käsitelty. Hyvää työtä! :cool:
Kyllä, todella hyvin onnistunut otos Timpeltä!
-V
Juu, on kyllä mallikkaasti käsitelty, maukkaat värit tähdissä sekä sumussa :cool: Tätä kohtaa sumusta ei varmaan kovin paljon ole edes kuvattukaan, yleensä kuvataa pidemmillä polttoväleillä tuosta hieman alempaa, ei kuitenkaan paha tämäkään.
Kiitos kommenteista! :cheesy:
Ihmettelin tätä kuvapinoa kuvankäsitellessä aika montaa asiaa :shocked:
Ensiksi, että kuinka tuonne jäi yli 12h valoilla noin niukasti LRGB signaalia jäljelle (pitää kirjoitella aiheesta enemmän toisaalle foorumille)? Sitten kuinka tuota ainoata fotonilähdettä eli Ha-kanavaa yhdistellään muiden värien ja luminanssin sekaan (tämän takia kuvan yläreuna on noin tummana)? Ja viimeiseksi sitä, että mikäs tässä nyt meni pieleen??? (Kun näet kukaan ei aluksi arvannut kommentoida tätä sumuviritystäni?-)
Kiitos vielä vehnae-Jarille erikseen, joka motivoi minut kuvallaan tähän "sumupainiin"...
PS. Liitekuvasta löytyvät RGB-pinon vs. HaRGB-pinon erot jossain vaiheessa käsittelyä...
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 05.10.2017, 21:56:54
Sitten kuinka tuota ainoata fotonilähdettä eli Ha-kanavaa yhdistellään muiden värien ja luminanssin sekaan
Et sitten helpompia viitsinyt kysyä? :). Mahdollisia tapoja on ainakin tämä tutoriaali (https://pixinsight.com/tutorials/narrowband/index.html) sekä PixInsightin NBRGBCombination -skripti. Tai sitten ihan joku muu tapa. Viimeisimpään (http://www.astrobin.com/301806/) HaLRGB-kuvaani tein yhdistämisen siten että skaalasin Ha-masterin vastaamaan luminanssia, ja korvasin luminanssista muutaman alimman wavelet-kerroksen Ha-kuvan sisällöllä – tämä toiminee lähinnä kirkkaille kohteille.
Edit: Ainiin, ja tosiaan itsekin tykkäsin tuosta kuvasta kovasti, etenkin tähdet on käsitelty aivan nappiin.
Tattis! :cheesy:
Itse kokeilin eri kertoimilla tuon Vicent Perisin simppelin PixelMath kaavan avulla, jolla Ha -kanava lisätään yleensä R-kanavan dataan $T+(Ha-Med(Ha))*4 -kaavalla (punainen luku on se kerroin).
Syötin siis luminanssin päälle omaa Vicent Perisin kaavalla ((Ha * 100) - (R * 5)) / (100 -5) jalostettua Ha-pinoa eri kertoimilla ja huomasin, että mitä enemmän toin Ha-valoa luminanssiin mukaan, sitä enemmän kuvaan tuli myös kontrastia ja tähtien koon pienenemistä. Lopputulos oli kompromissi noista kokeilutuloksista. Liitekuvassa näkyy kuinka syntyvä luminanssi muuttui sen mukaan, kuinka raskaalla kertoimella Ha otettiin mukaan. Ja älä kysy mikä noista kertoimista tuli valittua... :tongue: Punaiseen kanavaan meni tietysti osa Ha:sta, mikä teki tuon sumun värin tuollaiseksi viininpunaiseksi. LRGB-kuvan yhdistäminen tuon mankeloinnin jälkeen vaati sitten paljon kokeilua sekin, jotta väritasapaino asettui sopivaksi luminanssiin nähden.
Vähän nämä täydenkuun ajat ja kapeakaistakuvaukset on vaikeahkoja itselle - ainakin toistaiseksi.
Tähän kuvaan käytin nyt 2 Espanjan yötä ja 10 tuntia valotusta. Tuskan lievennykseksi kuvasin myös puolisen tuntia laajakaistaa jotka sekoitin soppaan.
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201808/76166_cec4c64789091e93b3ccc10f57e09115.jpg)
Kuvasin tätä kohdetta lokakuussa 2018 kolmena eri Järvenpään yössä. Tein kaksi eri versiota joissa yhdistettynä Ha+Oii+Sii sekä toinen jossa Ha+Oii.
Kapeakaistasta siis kyse. Tähtien värit ei ihan kohdillaan tuossa kolmen suotimet kuvassa mutta olkoon näin.
Tarkemmat tiedot taivaanvahdissa:
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/78605#1
Ari
Aivan huikea kuva!!!! Kelpaa katsella.
On kyllä mahtava kuva. Tuo iskee kuin Korkeajännitys ennen muinoin. :shocked:
Kiitos wm-x ja Tikkes kommenteista !!
Ari
AKJ:n huippu kuvan jälkeen kehtaa omaa edes esille laittaa. Tämä on kuvattu 2 yönä täysikuun aikaan. Valoitusta 7h. Haasteellinen oli käsitellä, pari viikkoa nyt pyörinyt työpöydällä. Tämä versio nyt pääsi julkaisuun, drizzlattu ja pienennetty julkaisua varten 50%. Kannattaa clikata täysikokoiseksi.
(http://i.imgur.com/qNP8dFDl.jpg) (https://imgur.com/qNP8dFD)
Tuota pystyisi varmaan venyttämään vielä kirkkaamman ei. Aika tummaksi jää. Samoin kuva jotenkin pikselöityy, kun zoomaa. Voi toki johtua kuvan pakkauksestakin. Muuten hyvä :tongue:
Kannattaa clikata ja avata imgurissa isoksi. Latasin juuri puhelimelle ja hyvin pystyy zoomailemaan ilman että pikselöityy. Kuun takia(ehkä) kontrasti oli niin heikko että jätin tarkoituksella tummaksi jäi jotain muotoja tuonne sumuun.
Okei. Tuossa vain katselin sun viime kauden kuvaa NGC 7023 ja siinä ei tuota pikseliä.. tai mitä onkaan, ei näkynyt.
Nyt näen työ koneella nuo 7x8 pikselin "palikat". Tosiaan kuva näyttää tältä koneelta omituiselle. Outo juttu. En näe niitä omalta näytöltä, enkä puhelimesta. Pitää perehtyä illalla kotona tähän.
Parina yönä tullut kuvattua tämän sumun keskustaa
3h 15min Ha
2h O-III
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/VALMIS2-1.png?img=medium)
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/VALMIS1-1.png?img=medium)
Kyllä on kaunista katseltavaa.
No huhu. Upea kuva. Kerrotko vähän miten poistit tähdet. Hyvää työtä tähtien poiston kanssa.
Kiitoksia molemmille. Olen sen verran käsi photarin kanssa että vedän ihan manuaalisesti sillä Spot heal toolilla. Lievästi sanottuna työlästä klikata joka tähteä, mutta jäljestä tulee semi siistiä kun voi muutella alueen mukaan korjaussiveltimen kokoa ja pehmeyttä.
Sain tälle reilun tunnin lisää valoitusta ja otin muutamia huonompia yksittäisvaloituksia myös käyttöön. kokonais valoitus nyt 10h. 1,5h pimeältä taivaalta ja loput kuutamolla otettuja kuvia.
(http://i.imgur.com/tHW2v72l.jpg) (https://imgur.com/tHW2v72)
Tsekkasin vm-x:n kuvan suurempana ja tuolta nousevat hyvin esille nuo laajan kuva-alan sallimat tummat pölyjuovat, mitkä kiemurtelevat ympäri kuva-alaasi. En siis niinkään katsonut sumua vaan sen viereen. Kiva loppukuva siis, josta annan pari lisäkommenttia. Kuvan mustapisteessä olisi varaa kiristämiseen ja samalla tuossa sumussa varaa päinvastoin lisävenyttämiseen (tällä monitorilla katsottuna siis). Tein kuvallesi nopean Levels-venytyksen ilman muuta syytä kuin kertoakseni, mitä suunnilleen tarkoitin tuolla Tulkoon valkeus -lisätyöstölläni.
Omaan silmääni kuvan loppurajaukselle voisi miettiä myös toista lähestymistapaa, minkä piirsin tuon liitekuvaan. Omasta mielestäni tuollaisesta raakakuvasta voi tehdä aika monta erilaista rajausta, joilla kuvan saa visualisoitua samasta kuva-aineistosta esteettisesti melko eri näköiseksi. Tässä mielessä erilaisten valokuvaus-alan kirjojen lukeminen auttaisi näkemään loppukuvan mahdollisuudet monella eri tavalla. Edellinen tulee kyseeseen varsinkin silloin, kun noita loppupikseleitä on noin runsaasti käytössä ja kuva-alalla olisi paljon visuaalisesti kiinnostavia elementtejä muullakin tavalla sommitellen kuin "Tällätäänpä sumu keskelle kuva-alaa" menetelmällä (mikä on aivan liian usein käytössä nykykuvissa). Hyvä raakakuva siis, kun kirvoitti kommentoimaan allekirjoittaneen tuolla tavoin :grin:
PS. Voit olla vapaasti eri mieltä näistä, ohessa vain oma "mutu" kuvastasi eli mielipiteet ovat omiani. Kuvasi oli siis minulle Kosminen kysymysmerkki kirjaimellisesti!
Aivan mahtava kommentti! Kiitos, kun käytit aikaasi tähän. Ilman tälläistä ei saa toista perspektiiviä omaan tekemiseen. Oman harrastuksen eteenpäin vieminen on syy miksi jaan kuvia täällä.
Minun kuvia vaivaa tuo ns. sama lookki. Eli en pääse oikein seuraavalle asteelle omassa tekemisessä. Tiedostan tuon mustan pisteen tärkeyden, mutta samalla en saa kuvasta luonnollisen näköistä jos en jätä kuvaa hieman tummaksi ja siten samalla mustaa pistettä vähän vaaleammaksi. Eli käsittelystäni puuttuu osin se viimeisen venytyksen tekeminen, sanotaan tätä nyt vaikka kontrasti säädöksi. Samalla jos yritän tuota kontrastia saada lisää kuvaan tuon huonoja elementtejä enemmän kuin data antaa myöden.
Toinen asia on mihin kiinnitän huomiota ovat tähdet, eli kun yritän tuoda kuvaan syvyyttä lisää, tähteni paisuvat kohtuuttoman kokoisiksi ja niiden pienentäminen ilman selvää artifaktia ei onnistu.
Kiitos vielä kun jaksoit auttaa minua eteenpäin.
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 10.11.2018, 01:09:03
Toinen asia on mihin kiinnitän huomiota ovat tähdet, eli kun yritän tuoda kuvaan syvyyttä lisää, tähteni paisuvat kohtuuttoman kokoisiksi ja niiden pienentäminen ilman selvää artifaktia ei onnistu.
En itse näe tähtien tasaista paisumista suureksi ongelmaksi LRGB-kuvissa (ks. esim. naaviksen mainio sumukuva (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=7533.msg164035#msg164035)). Tuossa kuvassa on paljon eri kokoisia tähtiä luonnollisissa kirkkaussuhteissa toisiinsa, osa hyvinkin "paisuneita", muttei suinkaan häiritsevästi. Ei mitään ongelmaa, kun loppukuvaan jää noin luonnollinen vaikutelma.
Käytän itse PixInsightissa samaa kuvaa usein maskina, jolla suojaan esim. tähtiä paisumasta liikaa, kun teen sumulle venytystä sen nostamiseksi esille. Siinä yhteydessä kaikki (maskin ulkopuoliset) himmeämmät tähdet kirkastuvat samassa suhteessa paisumatta kumminkaan "halohehkuisiksi valopalloiksi" kun en venytä kuvaa kerralla liikaa. Ihan loppuvaiheessa koko kuvalle saatan sitten tehdä erikseen tähtien pienennystä ja terävöintiä, mutten muuten huolehdi työkulussani noiden esille noususta niin kauan kuin ne pysyvät
luonnollisen näköisinä. Paino sanalla luonnollinen siis. (Kapeakaista-kuvaajat pysykööt lestissään "aneemisine" tähtineen :tongue:)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 10.11.2018, 20:14:41
(Kapeakaista-kuvaajat pysykööt lestissään "aneemisine" tähtineen :tongue:)
Hyvin totta, aika harva kuvaa raudan emissioita! :tongue:
Pistetääs tännekin joskus jotain kuvia, tätä tuli kuvailtua tässä tammi-helmikuussa, valoa tuli yhteensä n. 6h Ha, 5h S2 ja 5h O3, 5min subeilla.Putkena tässä toimi Espritin 120 ja riccardin 0,75 lyhentäjä Monenmoisen eri version jälkeen tähän taitaa säätämiset jäädä, samalla tuli hyvin harjoteltua enemmän tota PI:n käyttöä.
Uudelleenkäsittely ajankuluksi tälle, saatu vähän väriä mukaan ja data on samaa vanhaa
linkissä isompana https://i.imgur.com/gdt5oSJ.jpg
Hyvältä näyttää! :cheesy:
Sainpas tämänkin viimein valmiiksi. Tämä datasetti oli jo päässyt melkein unohtumaan, mutta tänään datakaaosta setviessä tajusin, että tässä on hyvinkin tarpeeksi tavaraa yrittää tehdä kuva. Projekti on aloitettu jo tammikuussa, ja dataa tähän on kerätty satunnaisina pätkinä tammi-helmikuussa.
On muuten hämmentävä kohde. Kuva-ala on täynnä riekaleita, jotka ovat tummempia kuin kohteen ympärillä oleva "tausta". Tekee käsittelemisestä vähän haastavaa.
Tässä on kyllä siisti kohde. Yksittäisissä valotuksissa tämä ei näyttänyt kummoiselta, mutta pitkä H-alfavalotus tuo hyvin esiin lukuisat pimeät rakenteet kirkkaiden detailien ohella.
Värien kanssa tulee usein oltua aika rohkea. Tähän kokeilin kuitenkin pykälän maltillisempaa värikäsittelyä, sillä detailit meinasi hukkua väreihin muutamassa olennaisessa kohdassa.
Ha: 53x600s = 8h 50m
S-II: 26x600s = 4h 20m
O-III: 27x600s = 4h 30m
RGB: 32x120s = 1h 4m
=18h 44m
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/foorumiced4.jpg?img=full)
Tekniset tiedot ja täysi kuva:
https://www.astrobin.com/fv3vaw/D/
Hei,
Ohessa versio parin päivän takaa, kapeakaistavaloa yhteensä 5 tuntia, 5 minuutin pätkissä.
Putken kollimatiossa on jotain häikkää, mutta korjaillaan.
Kuvattu Vantaalla.
t. tapsa
Lisää valoa kaipaa mut jotain tarttu.
(https://cithastro.kuvat.fi/kuvat/astronetti/Ced214_web.jpg?img=medium)
Redcat51, 2600mm, S2= 4 x 300s, HA= 6 x 300s, OIII= 6 x 300