Kaukoputki pääsi tipahtamaan

Aloittaja Kontju, 25.10.2011, 22:38:55

« edellinen - seuraava »

Kontju

Lainaus käyttäjältä: pappa - 01.11.2011, 17:27:29Ursankin sivulla sanotaan tuosta 150 mak gotosta, että se sopii hieman pidempään harrastaneelle, eli sanain takaa on luettavissa ettei taivas automaattisesti aukea. Hiljaa hyvä tulee, kandee opetella ne sijainnit ja tähtikuviot tähdistöineen niin sitten niitä löytöjäkin rupeaa tulemaan.

Enemmänkin kyse on siitä, että viitsiikö nähdä sitä (ilmeistä) vaivaa että vie harrastuksensa jollekin uudelle tasolle. Ja mikä sen vaivan määrä on ja onko lopputulos ollut sen määrän arvoista, mikä se sitten jälkikäteen olikin. Joskus 30 vuotta sitten se olisi voinut tuntua kevyemmältä.

Kontju

Jos kritiikkini tuntuu menevän vinoilun puolelle, niin tämän keskusteluketjun voi tosiaan poistaa. Kiitos ja anteeksi.

pappa

Lainaus käyttäjältä: Kontju - 01.11.2011, 23:15:12
Enemmänkin kyse on siitä, että viitsiikö nähdä sitä (ilmeistä) vaivaa että vie harrastuksensa jollekin uudelle tasolle. Ja mikä sen vaivan määrä on ja onko lopputulos ollut sen määrän arvoista, mikä se sitten jälkikäteen olikin. Joskus 30 vuotta sitten se olisi voinut tuntua kevyemmältä.

Minä en missään tapauksessa vinoile, vaan puhun ihan kokemuksesta. Tähtiputkien anti ja käyttötaito on juurikin kokemuksella karttuvaa, ja jos ekaksi putkeksi hankkii täysautomaatin voi olla melkein varma ettei sillä pääse sellaisiin tuloksiin mitä odottaa, siis odotukset on liian korkealla. Olen monenmoisia kerhoja vetäessäni huomannut vaateen ja taidon olevan ihan eri tasolla, jos ei ymmärrä maapallon rataliikkeitä, tähtiaikaa ja taivannmekaniikkaa on ihan turha kuvitella heti pääsevänsä samaan mihin muut. On opeteltava ja harjoiteltava paljon, ihan tavallinen silmillä havistelu ja planisfäärin opettelu kaikessa rauhassa voi olla nautinnollisempaa kun vaativan laitteen kanssa askartelu ja kokemuksen puuttumisen takia pettyminen.

Tällä foorumilla ei ole vääräleukoja jotka haluavat kiusata tai dissata sinua, ihan vaan neuvotaan ja rauhallisesti yritetään kannustaa sinua. Kun sinulla on varsin kehittynyt ja vaativa instrumentti opettele sen käyttö valoisassa ja lämpimässä. Ota ensiksi ihan vain joku tietty mitä lähdet etsimään, tutki tähtikarttaa, pue tukevasti vaatetta ja ota vaikka kahvia termariin. Sitten rauhassa toimien ettei tule sellaista "pimeässä hapuilua". Kun kirjoitit että hukkasit Jupiterin näkyvistä etkä jaksanut sitä enää etsiä, niin se on kyllä merkki siitä että putkessa on ihan väärä okulaari tai taivas on mennyt totaalisesti pilveen.

Ei näitä juttuja voi kerran tai kahden jälkeen sanoa ettei se käy, malta pari kuuta ja tutki sitten uudelleen. Ja arvaa huvikseen kuinka paljon tähän ikään ja näillä vuosilla on hangessa tarvottu ja kamoja hamuttu patterit jäässä, tumput käsissä ja karvahattu silmillä. Lunta on tullut niskaan ja hiekkaa silmiin liian pitkästä täydenkuun sessiosta. Tämä juttu kannattaa ottaa rauhallisesti.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Lithos

Tuosta jupiterin uudelleen löytämisestä, yksi asia mikä kannattaa tehdä on pikaistakin sessiota varten pystyttää jalusta niin että tuntiakseli osoittaa likimain pohjantähteen, ihan silmämääräinen vierestä katsominen riittää. Sen jälkeen kun saa sen keskelle pienen suurennoksen okulaarin näkökenttää, okulaarin vaihdon jälkeen se löytyy yleensä ihan vain tuntiakselia mitättömän vähän kumpaankin suuntaan liikuttamalla. Elleivät okulaarit ole samaa sarjaa (ja usein vaikka olisivat) täytyy kuva vielä fokusoida uudestaan okulaarin vaihdon jälkeen. Itse olen (tätä pitäisi minun hävetä mutta kun olen laiska) tykästynyt näihin zoom okulaareihin kun se suurennoksen vaihtelu on niin mukavan helppoa.

Kunhan napasuuntaus on edes hyvin summittaisesti ok, on tavaraa ilo etsiä taivaalta ilman mitään gotojakin. Alignmentin opetteluun kannattaa varata vaikka yksi ilta niin että on kahvia valmiina sisällä, kokeilla eri keinoja niin kauan että onnistaa, se on vähän niinkuin pyörällä ajaminen kun kerran oppii niin sitten se sujuu vain mukavammin ja mukavammin. Kunhan se onnistuu niin sitten on vaimokkeella / tutuilla /naapureilla sun muillakin kivaa kun voi näyttää kohteita heille melkein suoraan. Ne kun eivät yleensä oikein ymmärrä sitä etsimis / säätämis vaiheen hupia.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Timpe

Muistutuksena vielä, että etsinkaukoputkikin täytyy olla suunnattu samaan pisteeseen kuin varsinainen kaukoputki. Ei ole mitenkään tavatonta, että etsimen näkymä on siirtynyt asteen pari sivulle vinksalleen ja putkessa näkyy tyhjää siinä kohtaa missä kohteen piti olla. Tämän voi säätää paikalleen jo päivällä.
- Timo Inkinen

Kontju

#95
Napa-akselin kohdistaminen Pohjantähteen auttoi jonkin verran, eli siis hakemista. Suoritin etsimen suuntauksen 100 m päässä olevaan katuvaloon.
Sain Jupiterin 32mm+Barlowilla linssiin, mutta oikeastaan tuplasuurennus oli pettymys, ei tuonut lisää yksityiskohtia (vaikka putken optiikkaa on kehuttu?). 32 mm ja 25 mm antoi parhaat näkymät. Olikohan tuossa nyt etten antanut putken jäähtyä tunnin verran, vai mikä?

Käsin tempomisenko takia jalustaan on tullut klappia jonka huomaa kun lukitsee akselit. Pitää yrittää kiristää ruuvit, toivottavasti auttaa.

pappa

Maksutov on tosiaan vähän hidas jäähtyjä kun pääpeili ja apupeili on suljetussa tilassa. Seuraavan kerran anna olla pihalla pari tuntia, tai partsilla yms.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Kontju

Ei uskalla jättää takapihalle, tiedä vaikka joku voro veisi. Kaupunkialueella kun ollaan. Tuo pihavaraston lamppu loistaa kuin Naantalin aurinko. Pitäisi löytää paikka jossa katsella ilman häikäisyä.
Oppaasta luin että kiikareilla kannattaa suorittaa tähtihyppely ensin. Täytyy kaivaa ne kaapista mukaan. Ja Kari Kailan kirjoittama Tähtitaivaan opas.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Kontju - 02.11.2011, 22:56:03
Sain Jupiterin 32mm+Barlowilla linssiin, mutta oikeastaan tuplasuurennus oli pettymys, ei tuonut lisää yksityiskohtia (vaikka putken optiikkaa on kehuttu?). 32 mm ja 25 mm antoi parhaat näkymät.

Kuvauksen perusteella käyttämäsi barlow-linssi (tai sitten käytetty perusokulaari) on heikkolaatuinen. Hyvällä barlowilla + okulaarilla suurennus kertautuu barlowin kertoimen mukaisesti, mutta putken kuvalaatu pysyy yhtä hyvänä sekä barlowilla että ilman sitä (jollei kehno seeing pilaa sitä suuremman suurennuksen kuvaa). Edellinen siis olettaen, että putkesi on oikeasti hyvässä kollimaatiossa sen kolhun jälkeen (=korjauksen tekijä on tiennyt mitä tekee MCT-kollimoinnin suhteen) JA putkesi on ennättänyt jäähtyä/stabiloitua kunnolla ulkoilman lämpötilaan.

Entä saatko putkellasi tähden Airy diskin ajoittain näkyviin, jos ilmakehän seing riittää edes sen summittaiseen näkemiseen? Tällä sivulla on kuvia siitä, miltä tähden kuvien pitäisi näyttää hiukan fokuksen ulkopuolella hyvässä seeingissä (kun Airy disk tulee näkyviin). Kiinnitä huomio erityisesti renkaiden keskitykseen tähdenkuvan ympärillä, kun fokusta muutetaan ja tähti pysyy samalla koko ajan keskellä näkökenttää. Hyvällä kelillä oikeassa kollimoinnissa olevalla MCT-putkella tähden tarkennus "napsahtaa" sitä paitsi paikalleen tähden tullessa fokukseen, eikä tule sellaista "Onkohan tämä nyt tarkennettu, kun tuo tähti väreilee muodottomana koko ajan?" -epämääräisyyttä.
- Timo Inkinen

Kontju

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.11.2011, 22:38:02
Kuvauksen perusteella käyttämäsi barlow-linssi (tai sitten käytetty perusokulaari) on heikkolaatuinen. Hyvällä barlowilla + okulaarilla suurennus kertautuu barlowin kertoimen mukaisesti, mutta putken kuvalaatu pysyy yhtä hyvänä sekä barlowilla että ilman sitä (jollei kehno seeing pilaa sitä suuremman suurennuksen kuvaa). Edellinen siis olettaen, että putkesi on oikeasti hyvässä kollimaatiossa sen kolhun jälkeen (=korjauksen tekijä on tiennyt mitä tekee MCT-kollimoinnin suhteen) JA putkesi on ennättänyt jäähtyä/stabiloitua kunnolla ulkoilman lämpötilaan.

Entä saatko putkellasi tähden Airy diskin ajoittain näkyviin, jos ilmakehän seing riittää edes sen summittaiseen näkemiseen? Tällä sivulla on kuvia siitä, miltä tähden kuvien pitäisi näyttää hiukan fokuksen ulkopuolella hyvässä seeingissä (kun Airy disk tulee näkyviin). Kiinnitä huomio erityisesti renkaiden keskitykseen tähdenkuvan ympärillä, kun fokusta muutetaan ja tähti pysyy samalla koko ajan keskellä näkökenttää. Hyvällä kelillä oikeassa kollimoinnissa olevalla MCT-putkella tähden tarkennus "napsahtaa" sitä paitsi paikalleen tähden tullessa fokukseen, eikä tule sellaista "Onkohan tämä nyt tarkennettu, kun tuo tähti väreilee muodottomana koko ajan?" -epämääräisyyttä.

Hei, kyllä epätarkkuudessa oli lähes varmasti kyse Papan mainitsemasta hitaasta lämpenemisestä ja umpirakenteesta. Minulla oli ennen kait Newton-mallinen "avoin" RET-15 jossa ei vastaava ongelma ei ehkä niin korostunut. Putki oli pihalla noin puoli tuntia ennen Barlowin käyttöä.
Lisäksi, kuten kaikki tietävät, kelit on olleet aika suttuisia ja pilvisiä. Toissa iltana pilvet repesivät pariksi tunniksi ja kun rupesin laittelemaan putkea takaisin sisälle, niin ohut pilviverho oli Jupiterin päällä. Lisäksi pilviä saattoi lipua ohi kesken katselun.

Tosin Jupiterin kuut näyttivät erittäin pistemäisiltä, 25 mm ja 32 mm okulaareilla. Täysautomaatti pitäisi ottaa käyttöön, että planeetan saisi pysymään näkökentässä isoilla suurennuksilla....(sitä ennen osa vinkeistä menee vielä korvan taakse, antakee armoo...)

Minusta tuntuu myös, että keskellä asutusta syvän taivaan kohteiden edes etsiminen on hankalaa. Pitäisi ottaa koko satsi auton peräkonttiin ja etsiä pimeä paikka. Sähöt saa tupakansytyttimestä, tosin pitäisi varmistaa se, että auto lähtee käyntiin moisen surffailun jälkeen.

Kollimoinnin yksityiskohdista en puhunut korjaajan kanssa työn valmistuttua (tosin siitä oli puhetta toimeksiannon aikana), mutta painan tämänkin mieleen ja aion käydä läpi nuo vinkatut testit.

Lauri Kangas

Umpinaiset maksutovit ovat totta tosiaan hitaita jäähtyjiä.

Jos käytät pelkkää jalustaa auton tupakansytyttimestä, niin ihan varmasti lähtee auto vielä käyntiin. Jalusta vie seuratessaan jotain puolisen ampeeria ja lujaa kääntyessään reilun ampeerin. Espanjassa kuvaillessani käytin auton akusta täysvarusteltua kuvauslaitteistoa vajaan neljän ampeerin kuormalla illasta aamuun ja vielä riitti käynnistymiseenkin hönkää.

Kontju

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.11.2011, 09:26:10Jos käytät pelkkää jalustaa auton tupakansytyttimestä, niin ihan varmasti lähtee auto vielä käyntiin. Jalusta vie seuratessaan jotain puolisen ampeeria ja lujaa kääntyessään reilun ampeerin. Espanjassa kuvaillessani käytin auton akusta täysvarusteltua kuvauslaitteistoa vajaan neljän ampeerin kuormalla illasta aamuun ja vielä riitti käynnistymiseenkin hönkää.

OK, hyvä tietää. Mulla pitäisi olla kohtuu uus akku, auton vuosimallista päätellen.

pappa

Kovemmilla keleillä kannattaa (siis pakkasella) olla varovaisempi akun ulkoisessa käytössä. Varmuuden vuoksi auto vaikka almäkeenpäin että saa mäkistartilla käyntiin jos akku menee kovin vähiin. Pakkanen laskee akun jännitettä dramaattisesti, herätevirta startille saatta mennä liian pieneksi aika vähäisenkin käytön aikana. Uudet akut ovat kuitenkin aika varmoja tässä suhteessa koska autojen (uusien) elektroniikka vaati niin suuren perusjännitteen toimiakseen.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: pappa - 04.11.2011, 09:58:44
Uudet akut ovat kuitenkin aika varmoja tässä suhteessa koska autojen (uusien) elektroniikka vaati niin suuren perusjännitteen toimiakseen.
Tästä samasta syystä uudet autot eivät lähde käyntiin mäkistartilla jos akku on tyhjä. Virtaa pitää olla niin pitkäksi aikaa että ajotietokone käynnistyy eli tarvitsee pitkän alamäen. Joihinkin autoihin ei pääse edes sisään jos akussa ei ole sähköä.

カイズ
Kai Forssen

pappa

Aivan, kerran hain kaverin melko kaukaa marja reissulta kun hänen uudehko autonsa meni ajonestoon kun akku jostain syystä oli keittänyt. Ei auttanut muu kun hakea hinausauton apua jolla auto vietiin korjaamolle (lavalla kuljetettuna). Uusien autojen riesat ovatkin juuri siinä yliteknistymisessä, pahimmillaan jonkin varoitusvalon sytyttyä on hakeuduttava korjaamolle koska auto voi mennä ajokunnottomaksi varoajan kuluttua, mitään ei kotikonstein ole tehtävissä.

Virran varmistaminen on pohjolassa pakollista yli tekniikkarajojen, siksi manuaali onkin parasta jos sitä voi vain käyttää :cheesy:
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS