Hankin Sky Watcher Skymax 150 putken ja EQ5-jalustan. Putken kiinnitys jalustaan on kiskon kautta parilla ruuvilla. Kun nostin putkea jalustoineen, niin putki pääsi tipahtamaan maahan, betonilaatalle.
Reunaan tuli pieni jälki, mutta optiikka ei näytä ulkoisesti vioittuneen. En vain saa putken näkökenttää fokusoitua, vaikka kuinka veivaan.
Meniköhän siinä sittenkin joku rikki ja jos meni, niin onko mitään tehtävissä!? Ja miten kiinnityksen saisi sellaiseksi, ettei putki PUTOA?
Kuulostaisi siltä että kollimointi on mennyt, sen tarkistamisesta kannattaa ainakin aloittaa. Tuo yhdistelmä alkaa olla painoltaan siksi suuri että en tiedä saako sitä turvallisesti putkineen nostettua, mutta jos täytyy niin mieleuimmin jalustasta ote kuin putkesta kun nostetaan.
Huhhuh :shocked:
Oisko siinä pääpeili heilahtanut ? Tai sitten olisko tarkennusmekanismi muuttunut.
Muuttuuko tarkennus kun ruuvaat sitä tarkennusruuvia ?
Kannattaa tehdä tähtitesti - kohdistus kirkkaaseen tähteen ja epätarkka fokusointi - miltä tähti näyttää ?
Kyllä niiden kahden ruuvin on tarkoitus kiinnittää se putki sen kiskon kautta jalustaan niin ettei putken pitäisi pudota.
Itse kannnan putken+jalustan kokonaisena sisälle mutta useammain ensin putki ja sitten jalusta.
Lainaus käyttäjältä: einari - 25.10.2011, 22:49:46
Muuttuuko tarkennus kun ruuvaat sitä tarkennusruuvia ?
Ei tapahdu mitään huomattavaa muutosta. Valonlähde johon tarkennan, on yhtä sumea koko ajan, vaikka kierrän kuinka.
Jos katsot okulaariaukosta sisään, onko apupeili aukon keskellä ja näkyykö sen keskellä pääpeilin heijastus? Ja näkyykö tuon pääpeilin heijastuksen keskellä apupeili niin että kaikki ovat linjassa? Jos jotain on kovin kovasti sivussa sitten on sumeaa varmasti.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 25.10.2011, 23:06:51
Jos katsot okulaariaukosta sisään, onko apupeili aukon keskellä ja näkyykö sen keskellä pääpeilin heijastus? Ja näkyykö tuon pääpeilin heijastuksen keskellä apupeili niin että kaikki ovat linjassa? Jos jotain on kovin kovasti sivussa sitten on sumeaa varmasti.
Päädyn aukosta sisään katsottaessa kaikki näyttää olevan linjassa. Samoin okulaariaukosta. Eikä mikään helise tms.
Osaakohan kukaan Suomen maassa tehdä sitä kollimointia, jos on tarpeen?
jos kaikki on silmämääräisesti linjassa, kollimointi on sen verran kohdallaan että tarkennuksen pitäisi kyllä vaikuttaa. Onhan kohde johon tarkennat tarpeeksi kaukana? sisällä ei saa ainakaan tarkennettua mihinkään, kaukainen katulamppu tms. toimii kohteena ja kokeilitko jotain toista okulaaria kuin sitä mikä oli paikoillaan kun putki putosi?
Kollimoinnin sinällään voi tehdä ihan hyvin itse, se ei ole muuta kuin pää ja apupeilin ruuvien pyörittelyä niin että ne ovat linjassa kun siitä okulaariaukosta katsotaan sisään.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 25.10.2011, 22:55:07
Ei tapahdu mitään huomattavaa muutosta. Valonlähde johon tarkennan, on yhtä sumea koko ajan, vaikka kierrän kuinka.
Kuinka kaukana tuo valonlähde on, johon koitat tarkentaa? Jos on lähellä (esim pihavalo), ei varmaan tarkennukaan vaikka kuinka kiertäisi. Pitää olla tarpeeksi kaukana. Kun kierrät tarkenninnuppia, liikkuuko okulaariputki&okulaari sisään ja/tai ulos normaalisti?
Kyllähän nuo aika kolhuja kestää ja jos kaikki näyttää ehjältä ja olevan suunnilleen paikoillaan sekä fokusointi liikkuu, pitäisi näkymän muuttua tarkentaessa vaikka kollimointi hiukka pieleen menisikin.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 25.10.2011, 23:16:54
Kuinka kaukana tuo valonlähde on, johon koitat tarkentaa? Jos on lähellä (esim pihavalo), ei varmaan tarkennukaan vaikka kuinka kiertäisi. Pitää olla tarpeeksi kaukana. Kun kierrät tarkenninnuppia, liikkuuko okulaariputki&okulaari sisään ja/tai ulos normaalisti?
Kyllähän nuo aika kolhuja kestää ja jos kaikki näyttää ehjältä ja olevan suunnilleen paikoillaan sekä fokusointi liikkuu, pitäisi näkymän muuttua tarkentaessa vaikka kollimointi hiukka pieleen menisikin.
Yritin tarkentaa Jupiteriin. Näkökentässä on laaja valkoinen pallo jossa on musta reikä keskellä. Fokusointinupin ruuvaaminen ei muuta näkymää miksikään, pallo ei suurene eikä pienene, vaikka kuinka veivaa.
Ja kuinka paljon tuota fokusointiruuvia pystyy kiertämään yhteen suuntaan? Ei tunnu tulevan mitään rajaa vastaan.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 25.10.2011, 23:31:25
Yritin tarkentaa Jupiteriin. Näkökentässä on valkoinen pallo jossa on musta reikä keskellä. Fokusointinupin ruuvaaminen ei muuta näkymää miksikään, pallo ei suurene eikä pienene, vaikka kuinka veivaa.
Ja kuinka paljon tuota fokusointiruuvia pystyy kiertämään yhteen suuntaan? Ei tunnu tulevan mitään rajaa vastaan.
Kuulostaa siltä, että fokusointinupin mekaniikka on jotenkin rikkoutunut, eikä se pääse liikuttamaan pääpeiliä.
Sinun pitää varmaan tarkastaa ettei fokusoiti ruuvin ja peilinkiinnikkeiden suhteen ole tullut häikkää. Yleensä kovissa kolauksissa menee joku paikoiltaan. Minulta meni 20 vuotta sitten Kowan lintuputkesta prismat paikoiltaan kun kaatui kalliolla. Tässä voi olla jotain vikaa siinä, että pääpeilin asento on muuttunut tai siirtynyt, irronnut fokusointinupista etc.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 25.10.2011, 23:37:16
Sinun pitää varmaan tarkastaa ettei fokusoiti ruuvin ja peilinkiinnikkeiden suhteen ole tullut häikkää.
Miten tuon voisi tehdä?
Tai voiko tuota jossain korjata?
Kannattaa ensin tarkastaa että nuppi pyörittää peiliä liikuttavaa akselia. Omasta lintuputkestani nupin ja tarkennusmekanismin välinen liitos luisti.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 25.10.2011, 23:41:58
Kannattaa ensin tarkastaa että nuppi pyörittää peiliä liikuttavaa akselia.
Se on umpiputki, ei sinne mihinkään näe.
Jossain täällä, taitaa olla tuolla Katadioptristen ketjussa kun joku palasteli skymaxin, joissain malleissa on ruuvit joilla peräosan saa irti, en tiedä miten se on liitetty. Voi olla että se on jollainlailla vain painettu putkeen, tutki varovasti irroittamista tai sitten ota johonkin asiantuntijaan yhteyttä. Kait ne ottaa tehtaallekkin sen korjattavaksi, mutta sitten voi mennä aikaa ja rahaa. Korjata kuitenkin kannattaa.
Tässä ne on, kävin kaivelemassa. Siinä tosin on 127 mutta samalla rakenteella kuitenkin.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1690.0
On siinä jotain ruuveja. Näyttävät kuusiokolo-kantaisilta. Tuo Skymax 127 ei ole tietenkään ihan sama putki ja tuon toisen viestiketjun valokuvat eivät näy.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 25.10.2011, 23:34:41
Kuulostaa siltä, että fokusointinupin mekaniikka on jotenkin rikkoutunut, eikä se pääse liikuttamaan pääpeiliä.
Itse asiassa ongelma onkin se, että fokusointinuppi ei kierry ollenkaan. Ainoastaan se nupin kumitulppa siinä päällä pyörii ja aiheuttaa illuusion että jotain tapahtuu.
Ne kuusioruuvit on varmaan kollimointiruuveja, älä niitä kääntele ennen kun olet selvittänyt muut jutut ja mahdollisuudet. Kuvat sieltä näkyy puuttuvan mutta rasti on selvitetty kirjoittamalla. Tutki rauhallisesti ja ota vaikka munakenno johon purat järjestyksessä osat, sitten voit palata samaa rataa päinvastaisessa järjestyksessä.
En nyt lähtis purkamaan kun en tiedä oikein edes mistä aloittaa. Ja mitä sitten jos sen osiin saa?
No tarkistat onko pääpeili kiinni kiinnikkeissään ja onko fokkarinuppi poikki, poispaikoiltaan jotenkin mennyt pieleen. Se että vaikka ruuvailet nuppia niin viittaa siihen että ruuvi ei ole kunnolla kiinni siellä missä pitää, tai sitten pääpeili on kentsallaan. Sumea kohde viittaa siihen että kollimointi on mennyt vähintäänkin paikoiltaa, ehkä juuri siksi että on irrottut kiinnikeistään.
Tutki rauhassa sitä rakennetta, kait putken mukana tuli joku manuaali ja räjäytyskuva tms. Nyt tarvitaan sitä pientä remppamiestä mikä asuu jokaisessa meissä. Jos ei mene homma putkeet ota yhteyttä sinne mistä laitteen hankit ja tiedustele korjausta jne.
Siellä palasteluketjussa oli mielestäni, että ensin tarkennusnuppi irti, sitten jotain O-renkaita jne. Siitä se lähtee...
Nuku nyt ainakin kahden yön yli ennen kuin alat tekemään putkellesi ruumiinavausta. Täytyy ensin valmistautua huolella, että tietää, mitä tekee. Kokenut kaveri olisi plussaa. Melkeinpä suosittelisin kysymään Teknofokukselta (http://www.teknofokus.fi/index.htm), paljonko putken tutkimus / korjaus voisi maksaa. Siellä ainakin olisi kokemusta optiikan käsittelystä.
Lainaus käyttäjältä: Make - 26.10.2011, 00:59:08
Nuku nyt ainakin kahden yön yli ennen kuin alat tekemään putkellesi ruumiinavausta. Täytyy ensin valmistautua huolella, että tietää, mitä tekee. Kokenut kaveri olisi plussaa. Melkeinpä suosittelisin kysymään Teknofokukselta (http://www.teknofokus.fi/index.htm), paljonko putken tutkimus / korjaus voisi maksaa. Siellä ainakin olisi kokemusta optiikan käsittelystä.
Juu, ko. firmaan laitoinkin jo sähköpostia. Jos ei sitten paikallisessa tähtiseurassa ole joku joka on rakennellut putkia tms.
Siis kyllä minusta noin herkän ja painavan laitteen kiinnitys kahdella kiristysruuvilla on riittämätön. Etsinkaukoputkikin on tipahtanut kiinnityksestään kaksi kertaa, onneksi pehmeälle maa-alustalle. Vaikka kuinka vääntää sitä kiristysruuvia sormet valkoisina. Putkea kun on pakko välillä nostaa tai siirtää, ja silloin tukevan tasapainoisen otteen saamiseksi olkavarsi tai joku saattaa painaa kiinnitykseen, jolloin se löystyy ja katastrofi on valmis.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 00:11:48
Itse asiassa ongelma onkin se, että fokusointinuppi ei kierry ollenkaan. Ainoastaan se nupin kumitulppa siinä päällä pyörii ja aiheuttaa illuusion että jotain tapahtuu.
Tätä koitin illalla ehdottaa tarkastettavaksi... josko nuppi pyörii mutta akseli ei. Koititko pyörittää akselia pihdeillä?
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 26.10.2011, 09:48:02
Tätä koitin illalla ehdottaa tarkastettavaksi... josko nuppi pyörii mutta akseli ei. Koititko pyörittää akselia pihdeillä?
Niin että kun tekniikka loppuu niin voima otetaan avuksi? Pelkään vain, että kuuluu RAKS kun kierteet menevät lopullisesti murskaksi.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 09:51:33
Niin että kun tekniikka loppuu niin voima otetaan avuksi? Pelkään vain, että kuuluu RAKS kun kierteet menevät lopullisesti murskaksi.
No eihän pihtien käytön ideana ole mikään voima vaan se että pääsisit siihen akseliin käsiksi nähdäksesi, onko ainut vika sen kuminupin kiinnitys akseliin. Saa sitä kääntää myös varovasti.
Niin ja älä ainakaan roskiin heitä, kyllä sen saa korjattua onhan se sentään senverran kallis laite ettei täytä tätä kierätysromun statusta kuten kaikki muu kiinalainen tavara.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 26.10.2011, 10:08:27
Niin ja älä ainakaan roskiin heitä, kyllä sen saa korjattua onhan se sentään senverran kallis laite ettei täytä tätä kierätysromun statusta kuten kaikki muu kiinalainen tavara.
Luulisi että nykyaikana olisi mahdollista laittaa sellaisia pikasalpoja jotka pitävät pomminvarmasti, vaikka koko hökötystä vähän vahingossa töniikin väärästä kohtaa. Tuolla pilkkopimeässä yössä nääs.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 09:51:33
Niin että kun tekniikka loppuu niin voima otetaan avuksi? Pelkään vain, että kuuluu RAKS kun kierteet menevät lopullisesti murskaksi.
Jos tuntuu että voiman säätelyssä on ongelmia niin ehkä kannattaa laittaa laite korjattavaksi tai
myydä se viallisena raaka-aineena muihin projekteihin.
Laitteen saattaa ottaa korjattavaksi jokin kamerahuolto. Tuntihinta voi olla kova. Se kannattaa kysyä etukäteen. Jos laitteen joutuu purkamaan kokonaan niin aikaa vievä vaihe kokoonpanossa on kollimointi. Sen onnistumisesta on myös kiinni laitteen käyttöarvo remontin jälkeen.
Vastaavia putkia ilman jalustaa saanee viidellä - kuudellasadalla eurolla. Jalusta jäi ilmeisesti ehjäksi? Tuon putken tilalle voi tietysti istuttaa jalustaan myös muun tyyppisiä putkia. newtonit eivät ole mahdottoman kalliita. Lähtevät tuossa kokoluokassa alle kolmella sadalla.
jk
Tutki rakennetta, täälläkin foorumilla on paljon esimerkkejä miten jengi on modannut kiinnikkeitä ja sydeemejä. Pora ja kierretappi saa ihmeitä aikaan, miljoonalaatiikkokaupasta löytyy vaikka minkälaisia kiinnitysruuveja. Tietenkin näin toimiessa mitää vähän hahmottaa rakennetta sekä osata käyttää laitteita joilla se tehdään.
Joskus tuntuu, että nämä astronomiset laitteet on suunniteltu valoisaan siistiin sisätilaan jossa on 24/7 tasainen lämpötila, ei tuule eikä sada. On tasainen luja lattia ilman kuoppia ja kiviä...Joskus peräkylän astronomi joutuu parantelemaan kiinalaista astromekaniikkaa omilla sovelluksillaan.
Tulee mieleen kokemus omalla kohdallani, Manfroton 501HDV videopään dovetail kiskossa on sellainen sormikarhettettu ruuvi, kisko on murenevaa valualua jota ei pahemmin työstetä. Lintukaukoputki painaa parin kilon paikkeilla, sitä ja jalustaa kannetaan paljon olalla jolloin kiinni pitää pysyä. Putki usein klonksu koska yksi sormiruuvi ei oikein pitänyt. Hommasin Stalalta alumiiniprofiilia määrämittapalan, viistin rälläkällä ruustukissa viisteet, porasin ja hioin mittojen mukaan kaukoputken jalkaan. Nyt putki on kiinni kahdella kuusioruuvilla, ei irtoa eikä klonksu, aluprofiilikisko saa vaikka ikuisesti olla putkenjalassa kiinni niin ne on momentilla kiristetty tappiin.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 10:06:11
Ei ainakaan sormivoimat tuntuneet riittävän. Mutta kokeilen illalla.
Onko tilanne siis että kumitatti pyörii tyhjää, mutta sait sen irti jolloin akseli paljastui ja se ei enää pyöri sormivoimin?
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 10:29:08
Juu ja hyvin alkoi mun tähtiharrastus - siis loppui...
Kaikkea ei kannata ottaa kirjaimellisesti, kyllä sen saa korjattua. Nyt vaan suunnitellaan miten. Tälläinen vaan vahvistaa sinua tuleviin koitoksiin ja keittää kunnon harrastajan joka on valmis tulevaisuuden suurtekoihin.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 10:13:24
Luulisi että nykyaikana olisi mahdollista laittaa sellaisia pikasalpoja jotka pitävät pomminvarmasti, vaikka koko hökötystä vähän vahingossa töniikin väärästä kohtaa. Tuolla pilkkopimeässä yössä nääs.
Kyllä ne pitääkin, mutta puhutaan siitä ja kaukoputken käytöstä/käsittelystä sitten kun putkesi on saatu kuntoon. Se kun ei kuulosta tällä hetkellä lainkaan toivottomalta tehtävältä. Missä asut? Minä voin tulla katsomaan tilannetta Oulun alueella. Voit myös viedä putken näytille paikkakuntasi (alueesi) seuraavaan tähtiyhdistyksen kokoukseen. Todennäköisesti jollakin siellä on samantyyppinen putki, joten hän pystyy vertaamaan laitteessi toimintaa (vikoja) omiin kokemuksiinsa, ja saattaapa osata näyttää oikeat ruuvitkin avattavaksi.
Älä missään nimessä ala porailemaan sokkona foorumineuvojen perusteella. Eri juttu jos työkalut ja tekniikat on tuttuja, ja olet jo saanut selville mikä ruuvi mitäkin tekee.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 10:29:08
Juu ja hyvin alkoi mun tähtiharrastus - siis loppui...
Harva luopuu pyöräilystäkään yhden kaatumisen seurauksena. Jalustahan paketista on kuitenkin edelleen käyttökelpoinen. Sille voi asentaa uuden putken.
jk
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 26.10.2011, 10:43:24
Älä missään nimessä ala porailemaan sokkona foorumineuvojen perusteella. Eri juttu jos työkalut ja tekniikat on tuttuja, ja olet jo saanut selville mikä ruuvi mitäkin tekee.
Nyt puhuttiin ihan vaan kiinnityslaitteiden porailemisesta, ei putken poraamisesta vaan itse modatuista kiinnitys mekanismeista. Kaikkea ei kannata ostaa kaupasta, kyllä sinne rahat saa uppoamaan.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 26.10.2011, 10:46:29
Nyt puhuttiin ihan vaan kiinnityslaitteiden porailemisesta, ei putken poraamisesta vaan itse modatuista kiinnitys mekanismeista. Kaikkea ei kannata ostaa kaupasta, kyllä sinne rahat saa uppoamaan.
Ja ensimmäisen käyttötunnin aikana poraan tarttuessa *voi* rikkoa 99% ehjän vehkeen käyttökelvottomaksi. Vähän eri juttu jos on edes jotain kokemusta näistä härveleistä.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 26.10.2011, 10:45:04
Jalustahan paketista on kuitenkin edelleen käyttökelpoinen. Sille voi asentaa uuden putken.
jk
Katotaan nyt vielä jos tulis kuntoon kohtuuvaivalla. Jupiterin kuineen sentään ehdin näkemään. En ole Oulun seudulta.
P.S. Niin ja mitä tuohon pyörällä ajo-opettelu-metaforaan tulee, niin häviävän pieni osa pyörällä kaatujista joutuu taluttamaan ajopelinsä korjaajalle saman tien. En edes itse onnistunut aikoinani särkemään sitä Tunturi-mopoa, vaikka kytkimen käyttö kangertelikin alussa.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 26.10.2011, 10:51:30
Ja ensimmäisen käyttötunnin aikana poraan tarttuessa *voi* rikkoa 99% ehjän vehkeen käyttökelvottomaksi. Vähän eri juttu jos on edes jotain kokemusta näistä härveleistä.
Pitää vissiin vääntää rautalangasta, nyt puhutaan itse tehdystä klampista joka kiinnitetään putkeen, se on totta, että pitää tietää mitä tekee. Yritän nyt vaan valaa uskoa kaveriin joka on liekeissä vahingon jälkeen ja epätoivoinen. Tämähän on harrastufoorumi?
Lainaus käyttäjältä: pappa - 26.10.2011, 11:02:13
Pitää vissiin vääntää rautalangasta, nyt puhutaan itse tehdystä klampista joka kiinnitetään putkeen, se on totta, että pitää tietää mitä tekee.
Oletko saanut tästä sen vaikutelman että Kontju tietää mitä tekee? Ei millään pahalla Kontju -- olen itse noviisi kolmannen vuoden putkenomistaja, ja vapisen vieläkin kuin haavanlehti suunnitellessani eq-jalustani rasvojen vaihtoa.
Kyllä minä ymmärrän mitä Pappa ajat takaa, ja idea on hyvä, ainakin sitten kun varsinainen vika on selvitetty. Tällä hetkellä nähdäkseni arvaillaan. Entä jos fokuserin kisko (tai mitä siellä onkaan) ei ole hypännyt paikaltaan, vaan on poikki? Kiva pikku porakokeilu sitten siinä tapissa.
Mikä ihmeen fokuserin kisko, Kontjulla on Skymax jossa tarkennetaan pääpeiliä liikuttamalla...Eikä edelleenkään putkeen porata mitään, porataan ihan muita kappaleita joita rakennetaan avuksi vastaavan tilanteen torjumiseksi tulevaisuudessa.
En halua, äijäillä yhtään vaikka olenkin toiminut näiden ja muiden koneiden kanssa vuosikymmenet...Ihan vaan varovaisia neuvoja ja tottakai pitää ensin tietää mikä on rikki ja sitten vasta aletaan muut toimenpiteet.
Rauhaa palstalaisille. Palstalla on hankala ilmaista asioita vailla väärinkäsityksen mahdollisuutta. Eri asia kun keskustelijat näkisivät laitteen ja voisivat tutkia sitä fyysisesti.
Jep. Ja onni tässä onnettomuudessa on kuitenkin se, että optiikka ilmeisesti on ehjänä ja putki siten korjattavissa, ehkä helpostikin.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 26.10.2011, 11:48:08
Ja onni tässä onnettomuudessa on kuitenkin se, että optiikka ilmeisesti on ehjänä ja putki siten korjattavissa, ehkä helpostikin.
Se olikin se helpotuksen huokaus, kun kurkistin laitteen sisään molemmista päistä.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 11:46:52
Rauhaa palstalaisille. Palstalla on hankala ilmaista asioita vailla väärinkäsityksen mahdollisuutta. Eri asia kun keskustelijat näkisivät laitteen ja voisivat tutkia sitä fyysisesti.
Näkemisjuttua voisi auttaa valokuvat. Saatko vahingoittuneesta kohdasta otettua kuvia ja laitettua foorumille näkyviin? Voisivat neuvot paremmin kohdistua itse asiaan.
カイズ
Kylläpäs haveri onkin ehtinyt kerätä jo pitkän viestiketjun.
Ensinnä olisi nyt hyvä kuulla, kuten moni on jo ehdottanutkin, että saako sitä tarkkenusmekanismiä ilman kumiosaa käännettyä jotenkin (ja ilman liiallista voimankäyttöä).
Minulla tuo kumiosa alkoi luistaa kun olin kääntänyt tarkennuksen toiseen äärilaitaan ja sitten vielä hiukkasen yli... Tämän jälkeen nuppi luisti akselilla jo sen verran että sen voima ei riittänyt enää kiertämään akselia oikeaankaan suuntaan. Koska akseli oli äärilaidassa ja kireällä, sen pyörittelyyn ei sormivoimat riittäneet. Varovainen kääntö pihdeillä oikeaan suuntaan osoitti että itse tarkennus toimi sittenkin!
Nuppi sinänsä oli helppo kiristää akselille uudelleen, kun usko palasi että tarkennus toimii.
jk
ps. tuolta basaarista saa satasella 125mm vastaavan putken, jos osoittautuu että korjaus ei heti onnistu. Jos korjaus onnistuu myöhemmin, voi pikkuputken laittaa uudelleen kiertoon sitten kun korjaus on tehty.
Olen katsellut mitä infoja olen tuosta mekanismista löytänyt ja kuten on jo sanottukin todennäköisesti tappi on tiukalla / jumissa ja kumiosa vain luistaa siinä päällä joten vähän pihtiä tai jotain kauniiseen käteen ja testailemaan onko miten vääntynyt tai jumittunut.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 26.10.2011, 16:29:28
ps. tuolta basaarista saa satasella 125mm vastaavan putken, jos osoittautuu että korjaus ei heti onnistu. Jos korjaus onnistuu myöhemmin, voi pikkuputken laittaa uudelleen kiertoon sitten kun korjaus on tehty.
Ei saa enää :P
Katson illalla, josko se kiertyisi. Ja selvitän muut korjausvaihtoehdot jos ei tuo auta.
Putken kiinnityksen jalustan lohenpyrstökiskoon voi varmistaa vaikka irtohihnalla.
jk
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 26.10.2011, 17:12:56
Jos ei sekään auta, on basaarilla romua myynnissä. Minusta jo ajatuksenakin omituinen, että kiloja painava äärimmäisen särkyvä möykky on kolmihaaran päässä kahdella pienellä ruuvilla kiinni. Että vaikka saisi kuntoon, niin ottakoon toinen sen riskin pudottaa se uudestaan?
Siinä on monta senttiä metallista kouraa, ja lohenpyrstö kuormineen kannatellaan varsinaisesti tällä "profiililla". Ruuvit toimii vain säädettävänä kiilana, että kuorman saa helposti paikalleen/irti. Pienempi ruuveista on varmistus, joka yksinäänkin estää kuormaa putoamasta. Veikkaan että sulla ei lohenpyrstö ollut oikeassa asennossa (koko pituudelta "mahallaan" jalustaa vasten), kun haveri sattui.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 26.10.2011, 18:04:19
Siinä on monta senttiä metallista kouraa, ja lohenpyrstö kuormineen kannatellaan varsinaisesti tällä "profiililla". Ruuvit toimii vain säädettävänä kiilana, että kuorman saa helposti paikalleen/irti. Pienempi ruuveista on varmistus, joka yksinäänkin estää kuormaa putoamasta. Veikkaan että sulla ei lohenpyrstö ollut oikeassa asennossa (koko pituudelta "mahallaan" jalustaa vasten), kun haveri sattui.
Näin on pimeässä söhlätessä saattanut käydä. Mutta jos putki ei tule kuntoon, niin pistän kiertoon.
Ei kannata masentua. Laitteet tykkää kun niitä korjataan. Ihminen senki on rakentanu, joten jos optiikka on kunnossa niin ei peli ole vielä menetetty.
Minä olen masennuksen sijaan lukevinani orastavaa huumoria .. :) Mitään häpeällistä tuossa ei kuitenkaan ole, valitettava tapaturma vain. Kaikille niitä sattuu. Omalta listalta pelkästään tältä syksyltä löytyy zoom-okulaarin tiputus (epäonnisen liikeradan takia pikemminkin heitto) parvekkeen betonilattialle, ja etäohjattu goto-slew niin että järkkäri törmäsi kolmijalkaan liian ylös ripustettuun ohjauskapulaan (onnekkaasti kuitenkin niin että ensimmäinen kontaktikohta oli yksi nuolinäppäimistä, joten goto pysähtyi ~heti eikä vasta moottorien hajottua). Skylinerin etsinputki on kolahtanut ovenkarmiin tms. ja tippunut pään korkeudelta (minun omistuksessani) jo kolmesti (hyvin tuntuu kestävän ...).
Edit: zoom-okulaarikaan ei ollut kolhusta moksiskaan
Jos hommaat kaljaa koko rahalla, seuraavalla artikkelilla saattaa olla käyttöä:
http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm (http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm)
jk
Täällä (http://www.google.fi/imgres?q=mct+skywatcher+disassembly&um=1&hl=en&client=opera&hs=5fU&sa=N&rls=en&channel=suggest&tbm=isch&tbnid=43DQY_z_eWO3jM:&imgrefurl=http://www.cloudynights.com/ubbarchive/showflat.php/Cat/0/Board/cat/Number/824304/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/4&docid=kN4Vv0F98co01M&itg=1&imgurl=http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/859040-DSC00221.JPG&w=640&h=480&ei=-lyoTv6tLbCL4gSi6KDwDw&zoom=1&iact=hc&vpx=620&vpy=152&dur=6360&hovh=194&hovw=259&tx=159&ty=122&sig=113620477465295274048&page=1&tbnh=144&tbnw=192&start=0&ndsp=22&ved=1t:429,r:2,s:0&biw=1280&bih=851) olisi muuten kuva tuollaisen MCT/SCT-putken peilitarkennuksesta (ei samaa mallia, mutta näyttää tarkennusperiaatteen sinulle). Vasemmalla on tarkennusnuppi ja oikealla pääpeili, jota liikutetaan. Tuosta mekaniikasta on voinut jokin osa irrota tai jäädä sopivasti jumiin tärähdyksessä, jotta tarkennus ei enää toimi.
Noissa kiinalaisissa MCT-putkissa on sitten todella hidas tarkennus eli toimiessaankin sitä nuppia saa pyörittää kymmeniä kierroksia, jos haluaa tarkentaa edes lähipuihin. Kollimointiruuveja en lähtisi itse avaamaan, sillä pienikin liike siellä tekee enempi haittaa kuin hyötyä jollei tiedä mitä tekee. Toisaalta jos tuosta tarkennusmekaniikasta on jokin vialla, siitä ei selviä purkamatta putkesta pääpeiliä irti, mikä aiheuttaa samalla sen kollimointitarpeen. Harmillinen juttu kaiken kaikkiaan :undecided:
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 26.10.2011, 21:04:35
Jos hommaat kaljaa koko rahalla, seuraavalla artikkelilla saattaa olla käyttöä:
http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm (http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm)
jk
Ok - Mitä valokuvien postaukseen tulee, niin umpipönttöhän se on ilman ulkoista vauriota. Tietysti sitten jos olisi auki, niin ehkä. Tuo viimeisin viesti kertoo minulle, että turha mennä itse repimään kuoria auki.
Jos laittaisit tänne kuvia putkestasi niin ehkä vika selviäisikin kun päästään tarkastelemaan putkea kuvin. Ei pidä vaipua epätoivoon pitää olla kärsivällinen ja tahto korjata vika.
Tässä kuvia. Keskimmäinen otettu viistosta.
Vielä yksi.
Se tuli mieleen että jos siinä EQ5 jalustassa on kiinnitys tuollaiselle lohenpyrstökiskolle jossa ruuvit kiristetään sivulta, niin mikäs tuo lohenpyrstöön pultattu lisäpala tuossa putkessa on, eikö tuo metalliprofiili joka on itse putkessa kiinni pitäisi olla sitten ainoa kappale millä se kiinnittyy jalustaan?
Voitko ottaa vielä kuvan jalustasta siitä palasta johon tuo putki tulee kiinni?
Tässä.
Näyttää olevan siinä putken mukana tulleessa kiinnityskiskossa vielä ylimääräisenä tuo 150millin pituinen kisko.Se pitäisi saada jalustaan ilman tuota "lisuketta".Olen itse ainakin laittanut silloin joskus Eq-5:n sen isomman SW-180/1800 siten.Nythän tuossa tulee tasapainotusongelma.
Tarkoitin tietenkin tuota Kontjun putken "isoveljeä" SW-180 F15.Mutta muutoin samanlainen.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 27.10.2011, 02:28:18
Näyttää olevan siinä putken mukana tulleessa kiinnityskiskossa vielä ylimääräisenä tuo 150millin pituinen kisko.Se pitäisi saada jalustaan ilman tuota "lisuketta".Olen itse ainakin laittanut silloin joskus Eq-5:n sen isomman SW-180/1800 siten.Nythän tuossa tulee tasapainotusongelma.
Ok, sen saan kyllä irti. Kysymys kuuluu, miksi entinen omistaja sen siihen on laittanut. Siinä on tosin "kuoppakohdat" noita ruuveja varten.
Hän totesi ettei hänellä ole pudonnut putki koskaan.
Putki menee kokeneemmalle katsottavaksi. Palataan asiaan.
Aikaisemmalla omistajalla on varmaan ollut erilainen jalusta johon tuo lisäpalikka on tarkoitettu.
Lainaus käyttäjältä: einari - 27.10.2011, 09:03:36
Aikaisemmalla omistajalla on varmaan ollut erilainen jalusta johon tuo lisäpalikka on tarkoitettu.
Jalusta on EQ5, siihen on lisätty Synscan go to.
Putki korjattu ja kollimoitukin. :)
Ongelmana oli fokusointinupin kiinnityksen katkeaminen joka näkyy kuvasta. Siihen tehtiin uusi kiinnitys.
Kiitos korjaajalle, alustavasti näyttäisi pelittävän kuin ennen (naapurin savupiippuun fokusointi eri okulaareilla). Sen verran pilvistä ettei ole vielä tähtiä tarkennettavaksi.Kustannukset oli kohtuulliset ja vähän hyvänmiehenlisää päälle (omasta kiitollisuudesta).
Kun vain keksisi millä estää 100 % sen, ettei putki putoa uudestaan. Niin on se kyllä lujaa tekoa kun mäjähti puolestatoista metristä betonilaatalle ja ei lasit särkyneet.
Ja tämän ketjun saa oikeastaan ylläpitäjä poistaa.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 30.10.2011, 17:04:26
Ja tämän ketjun saa oikeastaan ylläpitäjä poistaa.
vaikka en ole foorumin pääylläpitäjä, en näe mitään järkevää syytä poistaa tätä ketjua. Miksi tietoa pitäisi "pantata" ?
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 27.10.2011, 09:05:38
Jalusta on EQ5, siihen on lisätty Synscan go to.
Siis edellisellä on ollut EQ5 ?
Jos näin on en ymmärrä miksi tuo lisäpalikka on tuossa normi lohenpyrstökiskossa kiinni.
Minusta tuo lisäpalikka on vanhemman malliseen EQ3-jalustaan (ja EQ2:een) tarkoitettu.
Lainaus käyttäjältä: einari - 30.10.2011, 17:28:33
Siis edellisellä on ollut EQ5 ?
Jos näin on en ymmärrä miksi tuo lisäpalikka on tuossa normi lohenpyrstökiskossa kiinni.
Minusta tuo lisäpalikka on vanhemman malliseen EQ3-jalustaan (ja EQ2:een) tarkoitettu.
En tiedä miten asia on, mutta ehkä tuo edellinen omistaja on olettanut, että tuo palikka kuuluu EQ5:een. Sama palikka tuli minulla EQ5:n ja Startravel 150/750 mukana. Itse en sitä pulikkaa koskaan yrittänytkään asentaa mihinkään.
Ilman sitä palikkaa ja suoraan lohenpyrstöllä pitäisi olla tukeva ja hyvä kunhan kaikki ruuvit on tukevasti.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 30.10.2011, 17:15:41
vaikka en ole foorumin pääylläpitäjä, en näe mitään järkevää syytä poistaa tätä ketjua. Miksi tietoa pitäisi "pantata" ?
Siksi että siinä on omia kommentteja joita en halua "ikuistaa". Välittömän ketutuksen tilassa lausuttuja.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 30.10.2011, 18:42:51
Ilman sitä palikkaa ja suoraan lohenpyrstöllä pitäisi olla tukeva ja hyvä kunhan kaikki ruuvit on tukevasti.
Otin pois.
Thanks, onhan se ihan tukeva, ruuvit kiristettynä tuntuu tukevammaltakin kuin tuolla ylimääräisellä palalla. Ainoa vain, kun rupeaa löysäilemään ruuveja niin saa ottaa tukevasti kiinni ettei putki lähde liusumaan alas. Mutta niin tietysti aina pitää tehdä....
Tämä oli tarpeellinen vinkki. :) Tuohon välimötikkään voisi yrittää kiinni kameran.
P.S. Ehkä se moskale on tosiaan varustuksissa mukana toisenlaisia jalustatyyppejä varten. Melkein tekisi mieli epäillä, että tuo edesauttoi putoamista, mutta toisaalta kyllä silläkin on muutamana iltana katseltu ongelmitta.
Kannattaa tehdä silleen että kallistaa sitä päätä niin että takaosa putkesta (tai etuosa jos menuskuksen suoja päällä) ottaa vaikka omaan rintaan kiinni jos se putki lähtee liukumaan kiskon kanssa irroitettaessa tai kantaessa. Niin vaikka että on omaan kroppaan päin vähän se kiinnike kallellaan silloin kun kantaa. Jos lähtee valumaan niin ottaa omaan kroppaan kiinni ja voi irroittaa turvallisesti.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 30.10.2011, 18:46:20
Siksi että siinä on omia kommentteja joita en halua "ikuistaa"...
Omia viestejään voi muokata jälkikäteenkin, jos on tarvetta itsesensuuriin. Tällöin kirjoituksen perään tulee
"Viestiä muokattu... pvm...klo" tyyppinen merkintä, josta muokkauksen näkee. Jos menee poistamaan jotain olennaista viestin sisällöstä, kannattaa heittää muokkauksen perään vielä oma kommentti siitä mitä on muokattu niin muut ketjun lukijat eivät hämmenny ketjun mahdollisesta epäloogisuudesta.
Ja on niitä synkkiä hetkiä itse kullakin, kuten allekirjoittaneen /C:lleen mennyt EOS 50D modausjuttu (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8075.0). Eipä näille tapahtumille voi mitään jälkikäteen ja virheistä voi aina oppia, jottei tee enää jatkossa uudelleen! :wink:
Hienoa että putki tuli kuntoon.
Voisiko putken ympärille laittaa pannat ja kantokahvan? Virittelin kahvan oman linssiputkeni asennuksen helpottamiseksi samanlaiseen jalustaan.
jk
Mulla on C8:ssa kiinni tuollainen piggyback-palikka, josta on hyvä ottaa kiinni kun putkea irrottaa jalustasta.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg43692#msg43692 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg43692#msg43692)
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 30.10.2011, 22:05:06
Hienoa että putki tuli kuntoon.
Voisiko putken ympärille laittaa pannat ja kantokahvan? Virittelin kahvan oman linssiputkeni asennuksen helpottamiseksi samanlaiseen jalustaan.
jk
Juu, yllättävän helposti apu löytyi. Katselin noita pantoja Villenkellosta....
Putki on nyt tuolla pihalla odottelemassa pilvien häipymistä edes vähäksi aikaa ja edes Jupiterin ilmestymistä nähtäväksi että saisi tehdä lopulliset tarkistukset.
Hitto kun mulla on epävarma tunne tuosta toosasta. Että se rämähtää betoniin uudestaan koska tahansa. Panin puutarhatuolin alle että vaimentaa vähän mahdollista törmäystä. Varma mielenrauha asiasta on vain kun putki on styroksikotelossaan lattiaa vasten lepäämässä.
Olen tosin tarkistanut kiskon kiinnitykset useaan kertaan.
Rupesin katselemaan Dobson-tyylisiä putkia, ne ei ainakaan killu muutaman ruuvin varassa...
Lentokoneen suihkumoottori killuu kolmella pultilla...
Kyllä putki pysyy, jos se on kiinnitetty niin kuin jalustan tekijä on ajatellut. Jos olo on jatkuvasti epävarma, pohdi saisiko kiinnityksen varnistettua nailonhihnalla.
jk
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 31.10.2011, 18:55:59Hitto kun mulla on epävarma tunne tuosta toosasta.
Nii'in, enpä tiedä. Jupiterin kuineen sain jälleen näkymään 50 x suurennuksella. Tuplata kun yritin, niin meni hukkaan koko planeetta ja turhaan haravoin taivasta. Ja jos sen suurella suurennuksella hetken saa, se juoksee kohta karkuun. SynScan gotoa en ole kokeillut vielä, tiedä vaikka se ei toimisikaan ja sitten ketuttaa. Käyttökoulutuksen siihen ainakin tarvitsisi. Ja sähköä noin ensalkuun. Ja pitäisikö ohjelmointiin muistaa ulkoa tähdistön tähtien nimet latinaksi...
Viitsiikö tommoisen möykyn kanssa sählätä pihalla pimeässä. Naapurit ihmettelee että ketä se kiikaroi. Rensselit maatkoon nyt tuolla kaapissa jonkin aikaa, pitää miettiä mille sen kanssa alkaa. Alkutaival ei rohkaissut.
En nyt muista ihan tarkkaan miten noi synscan-kapulat toimii koska käytän jalustoja tietsikalla, mutta muistaakseni ne alkavat seurata heti kun pistät laitteeseen kapulan kiinni ja virrat päälle.
Varmistat vain että se napa-akseli on kipattu noin 30 astetta (jos olet 60. leveyspiirillä, ei ole niin tarkkaa) ja käännät jalustan niin että se kipattu suunta on pohjoisen puolella.
Nyt kun alat käännellä rööriä samaan tapaan kuin ennen, niin pitäisi kohteiden pysyä jotakuinkin paikallaan.
Tietty jos ei innosta, niin minkäs sille voi. Itse en tiedä mitään mikä olisi hauskempaa.
Tottakai minäkin haluaisin katsella 30 Messierin kohdetta per ilta ja ottaa noita komeita valokuvia joita postata palstalle. Äkkiseltään tuntuu vaan siltä että siihen vaadittaisiin vuosien perehtyminen, rajattoman paksu lompakko, metallimiehen työtaidot ja verstas jne. Pianon soitonkin voinen oppia noin puolessa vuodessa tyydyttävästi.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 01.11.2011, 16:05:07
Tottakai minäkin haluaisin katsella 30 Messierin kohdetta per ilta ja ottaa noita komeita valokuvia joita postata palstalle. Äkkiseltään tuntuu vaan siltä että siihen vaadittaisiin vuosien perehtyminen, rajattoman paksu lompakko, metallimiehen työtaidot ja verstas jne. Pianon soitonkin voinen oppia noin puolessa vuodessa tyydyttävästi.
Hehe, no avataas noita sitten vähän kohta kohdalta. :smiley:
30 Messierin kohteen katsomiseen illassa tarvitset putken joka sulla on jo sekä kartan niistä kohteista, hyvä sellainen on vaikkapa sellainen pieni kirja nimeltään "Messierin kohteet", joita saa ursasta. Ei siis tarvitse kuin innostusta.
Komeiden valokuvien ottamiseen sen sijaan saattaa tarvita melkein noita kaikkia. Tosin jos on rajattoman paksu lompakko niin ei tarvita verstasta eikä työtaitoja, kun palikat voi ostaa valmiina. Oma lompakkoni on sen verran ohut että poran käyttäminen on ollut pakko opetella.
Itse käyn osa-aikaisissa töissä opiskelujen ohella ja olen ratkaissut rahapulan niin että käytän yhdistysten laitteita ja välillä lainaan niitä muilta ystävällisiltä joihin yhdistysten kautta tutustuu. Muutaman kameran ja linssin olen ostanut itse ja kyllä niihin on raha riittänyt opiskelijallakin, mitä nyt kaljan juonnista joutuu vähän tinkimään ehkä.
Se vuosikausien kokemus taas auttaa niiden kuvien laadussa ja visuaalihavaitsemisen perstuntumassa, mutta ei mulla yhtään vähemmän mukavaa ollut taivaan alla silloin kun vuosia oli takana vähemmän. Jos mahdollista, silloin saattoi olla jopa vielä kivempaa kun kaikki oli uutta ja hienoa.
Vaan kuten sanottu, jos ei innosta niin sitten ei. Messiereiden katselu on muuten paljon helpompaa kuin pianon soitto, olen kokeillut molempia. :grin:
Ei se nyt ihan niin vaikeata sentään ole.
Täällä foorumilla jos katsoo osaavien kuvaajien hienoja kuvia voi tulla tunne että kynnys on korkea.
Mutta jokainen on lähtenyt sieltä perustasolta.
Kun kuvaaminen on minullakin se isoin juttu niin kerronpa omista lähtökuopistani
Kymmenisen vuotta minulla oli ensimmäinen oma 'oikea' putki StarMax 127 yhdellä moottorilla ja ihmettelin miten tätä käytetään tai otetaan kuvia.
Menihän siihen opetteluun sitten aikaa ja sain jopa vanhalla venäläisellä Zenit 122-filmijärkkärillä kuvia, putken reppuselässä kuvia tähdistöistä ja putken läpi jonkinlaisia kuvia kuusta. Sitten hommasin webkameran ja kokeilin lisää kuukuvia ja planeettojakin (elämys oli melkoinen kun Jupiterin kuut ja pilvivyöt ja Saturnuksen renkaat sai kuvaan).
Rahaa oli kulunut muistaakseni joku 500,- ja aikaa ei puolta vuotta mennyt.
Eli pieniä askelia vaan ja pettymyksiäkin tulee mutta ne kuuluu kuvaan (niistä kenties oppiikin jotain).
PS Tavoitteena ei varmaan monellakaan sentään (toivottavasti) ole 30 Messier-kohdetta yössä, paitsi jos kyseessä on Messier-bongaus ;)
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 01.11.2011, 16:05:07
Tottakai minäkin haluaisin katsella 30 Messierin kohdetta per ilta ja ottaa noita komeita valokuvia joita postata palstalle. Äkkiseltään tuntuu vaan siltä että siihen vaadittaisiin vuosien perehtyminen, rajattoman paksu lompakko, metallimiehen työtaidot ja verstas jne. Pianon soitonkin voinen oppia noin puolessa vuodessa tyydyttävästi.
Tämä on samanlainen harrastus kuin mikä muukin tahansa. Vain tekemällä ja harjoittelemalla oppii, se ottaa oman aikansa. Jos ostat kalleimmat ja parhaimmat piikkarit mitä kaupasta löytyy niin tuskin satanen alle kymmeneen sekunttiin ensimmäisellä kerralle menee?
Hyvä vertaus Iirolla. Muistan kun aloittelin -60 luvulla katselemaan taivaalle "tällä" silmällä oli silmin mahdottomasti nähtävää kun oli pimeääkin. Se oli jotain ihan ihmeellistä ja valtavan kaunista silminkin. Tähtikuviot näkyivät kirkkaiden tähtien ansiosta helposti muusta avaruudesta, sumumaista ja utuloistavaa linnunrataa oli mahtava katsella. Silloin ajatteli että jospa jotenkin näkisi paremmin ja kiikarikin oli aivan jättimäinen harppaus.
Nykyään on valosaastetta melkein missä tahansa, lapissa taitaa olla ainoat erämaat joissa ei ole minkäänlaista tuikukua. Nykyään on myös helppo saada havaintovälineitä, ja niiden käyttö gotojen ja muiden juttujen ansiosta on tullut ikään kuin "itsestään selvyydeksi". Ennen siihen perusteeseen meni aikaa ja pystyi rauhassa katselemaan, ilman isompia kiihokkeita kun ei saanut vehkeitä. Nyt mennään ostoksille ja ostetaan suurin osotuksin, komeita kuvia katsellaan lehdistä ja foorumeilla loistaa hienoja otoksia. Ei uusi harrastaja automaattisesti ajattele, että nämä tai noi ovat parikymmentä vuotta harrastaneet ja vasta nyt alkavat oppia.
Ursankin sivulla sanotaan tuosta 150 mak gotosta, että se sopii hieman pidempään harrastaneelle, eli sanain takaa on luettavissa ettei taivas automaattisesti aukea. Hiljaa hyvä tulee, kandee opetella ne sijainnit ja tähtikuviot tähdistöineen niin sitten niitä löytöjäkin rupeaa tulemaan.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 01.11.2011, 17:27:29
Ei uusi harrastaja automaattisesti ajattele, että nämä tai noi ovat parikymmentä vuotta harrastaneet ja vasta nyt alkavat oppia.
Jepjep, ei kukaan ole seppä syntyessään. Pitkä tie on ollut näitä asioita oppiessa, ja vielä pidempi tie edessä. Onneksi on kauniit maisemat matkan varrella. :laugh:
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 01.11.2011, 16:05:07
Tottakai minäkin haluaisin katsella 30 Messierin kohdetta per ilta ja ottaa noita komeita valokuvia joita postata palstalle. Äkkiseltään tuntuu vaan siltä että siihen vaadittaisiin vuosien perehtyminen, rajattoman paksu lompakko, metallimiehen työtaidot ja verstas jne. Pianon soitonkin voinen oppia noin puolessa vuodessa tyydyttävästi.
Osuva lista ja kaiken olen läpi käynyt (pl. tuo 30 Messieriä per ilta ja pianonsoiton) :tongue:
Komeiden tähtivalokuvien ottaminen on valokuvausharrastuksen toinen äärilaita ja siihen tarvitaan kaikkea tuota mitä luettelit eikä sekään riitä, kun mokoman opetteluun tarvitaan vielä rutkasti kärsivällisyyttä ja loputtomasti aikaa. En äkkiseltään tiedä vaativampaa valokuvauksen osa-aluetta, jos tätä verrataan muihin kuvausalueisiin. Yhden kuvan saattohoitoon menee tolkuttomasti aikaa (esim. kolmen yön kuvaustunnit, parin illan kuvankäsittelytunnit, kuvaukseen vaaditun know-hown opiskeluun tarvitut lisätunnit jne. jne.), joten tämä ei ole mitenkään kustannustehokas laji
"nopeasti-kaikki-mulle-heti-tänne-nyt" ihmisille. Harrastus sopii pikemminkin masokisteille, jotka tykkäävät piinata itseään milloin milläkin asialla sen yhden ainokaisen loppukuvan ottamiseksi. Ei tästä muutoin selviäsi, jollei jo pelkkä matkallaolo ja uuden oppiminen palkitsisi :laugh:
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 31.10.2011, 21:31:57
SynScan gotoa en ole kokeillut vielä, tiedä vaikka se ei toimisikaan ja sitten ketuttaa. Käyttökoulutuksen siihen ainakin tarvitsisi. Ja sähköä noin ensalkuun. Ja pitäisikö ohjelmointiin muistaa ulkoa tähdistön tähtien nimet latinaksi...
Viitsiikö tommoisen möykyn kanssa sählätä pihalla pimeässä. Naapurit ihmettelee...
SynScan gotoa piti ihmetellä täälläkin kuukauden tähtikirkkaat illat, ennen kuin tähtien lukitus alkoi onnistumaan ja goto löytämään kohteet oikein. Tätä ennen minulla oli takana noin 15 vuotta visuaalihavaintoja Dobson-laitteilla. Tähdistöjen opetteluun meni yksi havaintokausi, mutta mikäpä kiire sitä oli valmiissa maailmassa. Opettelin uusia tähdistöjä sitä myöten kun tuli tarvetta etsiä eri kohteita. Naapuritkin lakkasivat ihmettelemästä, kun niille näytti Kuuta kaukoputkella ja kertoi niitä näitä tähtiharrastuksesta. Kaupunkilähiössä taitavat tosin soittaa poliisille, jos epäilevät putken virhesuuntausta ikkunoihin (=tietty rauhallisuus havaintopaikan valinnassa on toki paikallaan).
On olemassa erilaisia oppijoita. Saman olen huomannut käytännössä töissäni ja harrastuksissani. Toinen lukee ja opettelee itsenäisesti teksteistä, toinen tarvitsee mallisuorituksen jota matkia. Itse enämpi kuulun jälkimmäisiin.
Tähtitieteen harrastajien pedagogiset taidot ovat varmaan vaihtelevat. Kirjallisista oppaista jää tämä ns. hiljainen tieto kertomatta, vaikka kuinka vilpittömästi kirjoittaja haluaa konstinsa sinulle paljastaa. Eli mitä teet, jos et ymmärrä jotain ohjetta (tai jotain yksityiskohtaa siinä) vaikka toinen sen mielestään yksiselitteisesti kertoo. Mitä teet, jos et vaan tajua, että sitä yhtä kierrettä pitää kiepauttaa puoli kierrosta, niin johan lähtee pelittämään. Ja jos teet virheen ja lähdet väärille poluille, niin miten palaat takaisin lähtöruutuun ja kokeilet uudestaan (mitään peruuttamattomasti särkemättä). Onko vähän sama kuin kaveri kertoi että jos rupeat kokoamaan Sotkan tai Ikean palapeli-huonekalua niin olisi hyvä ostaa sixpack kaljaa ja juoda siitä ensin 3 pulloa, ennen aloitusta...?
P.S. Tähtikuviot on tuttuja ja kohteita on katseltu 80-luvulta asti pienellä RET-15 peilikaukoputkella. Ursan jäsen 70-luvun lopulta. Hyllyssä on Ursan "Tähtitaivaan opas" jota ei enää julkaistakaan. Siitä näkee mm. Messierin kohteiden sijainnit.
P.P.S. Valokuvauskin onnistuu, ainakin kirkkaana kesäpäivänä, kuten oheisessa kuvassa. Ja sitten myös pari jalustalta otettua tähtikuvaa. Seulasten kuva on osasuurennos, kuten varmaan näkyykin. Ja sen alla Orion pihakoivun läpi, kaasusumukin näkyy pienenä läikkänä. Facebook-sivuillani on luontokuvien kavalkadi ja seinilläni on kehystettynä suurennoksia. Tiedä tuleeko sinne tähtikuvia koskaan.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 01.11.2011, 17:27:29Ursankin sivulla sanotaan tuosta 150 mak gotosta, että se sopii hieman pidempään harrastaneelle, eli sanain takaa on luettavissa ettei taivas automaattisesti aukea. Hiljaa hyvä tulee, kandee opetella ne sijainnit ja tähtikuviot tähdistöineen niin sitten niitä löytöjäkin rupeaa tulemaan.
Enemmänkin kyse on siitä, että viitsiikö nähdä sitä (ilmeistä) vaivaa että vie harrastuksensa jollekin uudelle tasolle. Ja mikä sen vaivan määrä on ja onko lopputulos ollut sen määrän arvoista, mikä se sitten jälkikäteen olikin. Joskus 30 vuotta sitten se olisi voinut tuntua kevyemmältä.
Jos kritiikkini tuntuu menevän vinoilun puolelle, niin tämän keskusteluketjun voi tosiaan poistaa. Kiitos ja anteeksi.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 01.11.2011, 23:15:12
Enemmänkin kyse on siitä, että viitsiikö nähdä sitä (ilmeistä) vaivaa että vie harrastuksensa jollekin uudelle tasolle. Ja mikä sen vaivan määrä on ja onko lopputulos ollut sen määrän arvoista, mikä se sitten jälkikäteen olikin. Joskus 30 vuotta sitten se olisi voinut tuntua kevyemmältä.
Minä en missään tapauksessa vinoile, vaan puhun ihan kokemuksesta. Tähtiputkien anti ja käyttötaito on juurikin kokemuksella karttuvaa, ja jos ekaksi putkeksi hankkii täysautomaatin voi olla melkein varma ettei sillä pääse sellaisiin tuloksiin mitä odottaa, siis odotukset on liian korkealla. Olen monenmoisia kerhoja vetäessäni huomannut vaateen ja taidon olevan ihan eri tasolla, jos ei ymmärrä maapallon rataliikkeitä, tähtiaikaa ja taivannmekaniikkaa on ihan turha kuvitella heti pääsevänsä samaan mihin muut. On opeteltava ja harjoiteltava paljon, ihan tavallinen silmillä havistelu ja planisfäärin opettelu kaikessa rauhassa voi olla nautinnollisempaa kun vaativan laitteen kanssa askartelu ja kokemuksen puuttumisen takia pettyminen.
Tällä foorumilla ei ole vääräleukoja jotka haluavat kiusata tai dissata sinua, ihan vaan neuvotaan ja rauhallisesti yritetään kannustaa sinua. Kun sinulla on varsin kehittynyt ja vaativa instrumentti opettele sen käyttö valoisassa ja lämpimässä. Ota ensiksi ihan vain joku tietty mitä lähdet etsimään, tutki tähtikarttaa, pue tukevasti vaatetta ja ota vaikka kahvia termariin. Sitten rauhassa toimien ettei tule sellaista "pimeässä hapuilua". Kun kirjoitit että hukkasit Jupiterin näkyvistä etkä jaksanut sitä enää etsiä, niin se on kyllä merkki siitä että putkessa on ihan väärä okulaari tai taivas on mennyt totaalisesti pilveen.
Ei näitä juttuja voi kerran tai kahden jälkeen sanoa ettei se käy, malta pari kuuta ja tutki sitten uudelleen. Ja arvaa huvikseen kuinka paljon tähän ikään ja näillä vuosilla on hangessa tarvottu ja kamoja hamuttu patterit jäässä, tumput käsissä ja karvahattu silmillä. Lunta on tullut niskaan ja hiekkaa silmiin liian pitkästä täydenkuun sessiosta. Tämä juttu kannattaa ottaa rauhallisesti.
Tuosta jupiterin uudelleen löytämisestä, yksi asia mikä kannattaa tehdä on pikaistakin sessiota varten pystyttää jalusta niin että tuntiakseli osoittaa likimain pohjantähteen, ihan silmämääräinen vierestä katsominen riittää. Sen jälkeen kun saa sen keskelle pienen suurennoksen okulaarin näkökenttää, okulaarin vaihdon jälkeen se löytyy yleensä ihan vain tuntiakselia mitättömän vähän kumpaankin suuntaan liikuttamalla. Elleivät okulaarit ole samaa sarjaa (ja usein vaikka olisivat) täytyy kuva vielä fokusoida uudestaan okulaarin vaihdon jälkeen. Itse olen (tätä pitäisi minun hävetä mutta kun olen laiska) tykästynyt näihin zoom okulaareihin kun se suurennoksen vaihtelu on niin mukavan helppoa.
Kunhan napasuuntaus on edes hyvin summittaisesti ok, on tavaraa ilo etsiä taivaalta ilman mitään gotojakin. Alignmentin opetteluun kannattaa varata vaikka yksi ilta niin että on kahvia valmiina sisällä, kokeilla eri keinoja niin kauan että onnistaa, se on vähän niinkuin pyörällä ajaminen kun kerran oppii niin sitten se sujuu vain mukavammin ja mukavammin. Kunhan se onnistuu niin sitten on vaimokkeella / tutuilla /naapureilla sun muillakin kivaa kun voi näyttää kohteita heille melkein suoraan. Ne kun eivät yleensä oikein ymmärrä sitä etsimis / säätämis vaiheen hupia.
Muistutuksena vielä, että etsinkaukoputkikin täytyy olla suunnattu samaan pisteeseen kuin varsinainen kaukoputki. Ei ole mitenkään tavatonta, että etsimen näkymä on siirtynyt asteen pari sivulle vinksalleen ja putkessa näkyy tyhjää siinä kohtaa missä kohteen piti olla. Tämän voi säätää paikalleen jo päivällä.
Napa-akselin kohdistaminen Pohjantähteen auttoi jonkin verran, eli siis hakemista. Suoritin etsimen suuntauksen 100 m päässä olevaan katuvaloon.
Sain Jupiterin 32mm+Barlowilla linssiin, mutta oikeastaan tuplasuurennus oli pettymys, ei tuonut lisää yksityiskohtia (vaikka putken optiikkaa on kehuttu?). 32 mm ja 25 mm antoi parhaat näkymät. Olikohan tuossa nyt etten antanut putken jäähtyä tunnin verran, vai mikä?
Käsin tempomisenko takia jalustaan on tullut klappia jonka huomaa kun lukitsee akselit. Pitää yrittää kiristää ruuvit, toivottavasti auttaa.
Maksutov on tosiaan vähän hidas jäähtyjä kun pääpeili ja apupeili on suljetussa tilassa. Seuraavan kerran anna olla pihalla pari tuntia, tai partsilla yms.
Ei uskalla jättää takapihalle, tiedä vaikka joku voro veisi. Kaupunkialueella kun ollaan. Tuo pihavaraston lamppu loistaa kuin Naantalin aurinko. Pitäisi löytää paikka jossa katsella ilman häikäisyä.
Oppaasta luin että kiikareilla kannattaa suorittaa tähtihyppely ensin. Täytyy kaivaa ne kaapista mukaan. Ja Kari Kailan kirjoittama Tähtitaivaan opas.
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 02.11.2011, 22:56:03
Sain Jupiterin 32mm+Barlowilla linssiin, mutta oikeastaan tuplasuurennus oli pettymys, ei tuonut lisää yksityiskohtia (vaikka putken optiikkaa on kehuttu?). 32 mm ja 25 mm antoi parhaat näkymät.
Kuvauksen perusteella käyttämäsi barlow-linssi (tai sitten käytetty perusokulaari) on heikkolaatuinen. Hyvällä barlowilla + okulaarilla suurennus kertautuu barlowin kertoimen mukaisesti, mutta putken kuvalaatu pysyy yhtä hyvänä sekä barlowilla että ilman sitä (jollei kehno seeing pilaa sitä suuremman suurennuksen kuvaa). Edellinen siis olettaen, että putkesi on oikeasti hyvässä kollimaatiossa sen kolhun jälkeen (=korjauksen tekijä on tiennyt mitä tekee MCT-kollimoinnin suhteen) JA putkesi on ennättänyt jäähtyä/stabiloitua kunnolla ulkoilman lämpötilaan.
Entä saatko putkellasi tähden Airy diskin (http://en.wikipedia.org/wiki/Airy_disk) ajoittain näkyviin, jos ilmakehän seing riittää edes sen summittaiseen näkemiseen? Tällä (http://sweiller.free.fr/collimation.html) sivulla on kuvia siitä, miltä tähden kuvien pitäisi näyttää hiukan fokuksen ulkopuolella hyvässä seeingissä (kun Airy disk tulee näkyviin). Kiinnitä huomio erityisesti renkaiden keskitykseen tähdenkuvan ympärillä, kun fokusta muutetaan ja tähti pysyy samalla koko ajan keskellä näkökenttää. Hyvällä kelillä oikeassa kollimoinnissa olevalla MCT-putkella tähden tarkennus "napsahtaa" sitä paitsi paikalleen tähden tullessa fokukseen, eikä tule sellaista
"Onkohan tämä nyt tarkennettu, kun tuo tähti väreilee muodottomana koko ajan?" -epämääräisyyttä.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.11.2011, 22:38:02
Kuvauksen perusteella käyttämäsi barlow-linssi (tai sitten käytetty perusokulaari) on heikkolaatuinen. Hyvällä barlowilla + okulaarilla suurennus kertautuu barlowin kertoimen mukaisesti, mutta putken kuvalaatu pysyy yhtä hyvänä sekä barlowilla että ilman sitä (jollei kehno seeing pilaa sitä suuremman suurennuksen kuvaa). Edellinen siis olettaen, että putkesi on oikeasti hyvässä kollimaatiossa sen kolhun jälkeen (=korjauksen tekijä on tiennyt mitä tekee MCT-kollimoinnin suhteen) JA putkesi on ennättänyt jäähtyä/stabiloitua kunnolla ulkoilman lämpötilaan.
Entä saatko putkellasi tähden Airy diskin (http://en.wikipedia.org/wiki/Airy_disk) ajoittain näkyviin, jos ilmakehän seing riittää edes sen summittaiseen näkemiseen? Tällä (http://sweiller.free.fr/collimation.html) sivulla on kuvia siitä, miltä tähden kuvien pitäisi näyttää hiukan fokuksen ulkopuolella hyvässä seeingissä (kun Airy disk tulee näkyviin). Kiinnitä huomio erityisesti renkaiden keskitykseen tähdenkuvan ympärillä, kun fokusta muutetaan ja tähti pysyy samalla koko ajan keskellä näkökenttää. Hyvällä kelillä oikeassa kollimoinnissa olevalla MCT-putkella tähden tarkennus "napsahtaa" sitä paitsi paikalleen tähden tullessa fokukseen, eikä tule sellaista "Onkohan tämä nyt tarkennettu, kun tuo tähti väreilee muodottomana koko ajan?" -epämääräisyyttä.
Hei, kyllä epätarkkuudessa oli lähes varmasti kyse Papan mainitsemasta hitaasta lämpenemisestä ja umpirakenteesta. Minulla oli ennen kait Newton-mallinen "avoin" RET-15 jossa ei vastaava ongelma ei ehkä niin korostunut. Putki oli pihalla noin puoli tuntia ennen Barlowin käyttöä.
Lisäksi, kuten kaikki tietävät, kelit on olleet aika suttuisia ja pilvisiä. Toissa iltana pilvet repesivät pariksi tunniksi ja kun rupesin laittelemaan putkea takaisin sisälle, niin ohut pilviverho oli Jupiterin päällä. Lisäksi pilviä saattoi lipua ohi kesken katselun.
Tosin Jupiterin kuut näyttivät erittäin pistemäisiltä, 25 mm ja 32 mm okulaareilla. Täysautomaatti pitäisi ottaa käyttöön, että planeetan saisi pysymään näkökentässä isoilla suurennuksilla....(sitä ennen osa vinkeistä menee vielä korvan taakse, antakee armoo...)
Minusta tuntuu myös, että keskellä asutusta syvän taivaan kohteiden edes etsiminen on hankalaa. Pitäisi ottaa koko satsi auton peräkonttiin ja etsiä pimeä paikka. Sähöt saa tupakansytyttimestä, tosin pitäisi varmistaa se, että auto lähtee käyntiin moisen surffailun jälkeen.
Kollimoinnin yksityiskohdista en puhunut korjaajan kanssa työn valmistuttua (tosin siitä oli puhetta toimeksiannon aikana), mutta painan tämänkin mieleen ja aion käydä läpi nuo vinkatut testit.
Umpinaiset maksutovit ovat totta tosiaan hitaita jäähtyjiä.
Jos käytät pelkkää jalustaa auton tupakansytyttimestä, niin ihan varmasti lähtee auto vielä käyntiin. Jalusta vie seuratessaan jotain puolisen ampeeria ja lujaa kääntyessään reilun ampeerin. Espanjassa kuvaillessani käytin auton akusta täysvarusteltua kuvauslaitteistoa vajaan neljän ampeerin kuormalla illasta aamuun ja vielä riitti käynnistymiseenkin hönkää.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.11.2011, 09:26:10Jos käytät pelkkää jalustaa auton tupakansytyttimestä, niin ihan varmasti lähtee auto vielä käyntiin. Jalusta vie seuratessaan jotain puolisen ampeeria ja lujaa kääntyessään reilun ampeerin. Espanjassa kuvaillessani käytin auton akusta täysvarusteltua kuvauslaitteistoa vajaan neljän ampeerin kuormalla illasta aamuun ja vielä riitti käynnistymiseenkin hönkää.
OK, hyvä tietää. Mulla pitäisi olla kohtuu uus akku, auton vuosimallista päätellen.
Kovemmilla keleillä kannattaa (siis pakkasella) olla varovaisempi akun ulkoisessa käytössä. Varmuuden vuoksi auto vaikka almäkeenpäin että saa mäkistartilla käyntiin jos akku menee kovin vähiin. Pakkanen laskee akun jännitettä dramaattisesti, herätevirta startille saatta mennä liian pieneksi aika vähäisenkin käytön aikana. Uudet akut ovat kuitenkin aika varmoja tässä suhteessa koska autojen (uusien) elektroniikka vaati niin suuren perusjännitteen toimiakseen.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 04.11.2011, 09:58:44
Uudet akut ovat kuitenkin aika varmoja tässä suhteessa koska autojen (uusien) elektroniikka vaati niin suuren perusjännitteen toimiakseen.
Tästä samasta syystä uudet autot eivät lähde käyntiin mäkistartilla jos akku on tyhjä. Virtaa pitää olla niin pitkäksi aikaa että ajotietokone käynnistyy eli tarvitsee pitkän alamäen. Joihinkin autoihin ei pääse edes sisään jos akussa ei ole sähköä.
カイズ
Aivan, kerran hain kaverin melko kaukaa marja reissulta kun hänen uudehko autonsa meni ajonestoon kun akku jostain syystä oli keittänyt. Ei auttanut muu kun hakea hinausauton apua jolla auto vietiin korjaamolle (lavalla kuljetettuna). Uusien autojen riesat ovatkin juuri siinä yliteknistymisessä, pahimmillaan jonkin varoitusvalon sytyttyä on hakeuduttava korjaamolle koska auto voi mennä ajokunnottomaksi varoajan kuluttua, mitään ei kotikonstein ole tehtävissä.
Virran varmistaminen on pohjolassa pakollista yli tekniikkarajojen, siksi manuaali onkin parasta jos sitä voi vain käyttää :cheesy:
Lainaus käyttäjältä: Kontju - 04.11.2011, 09:10:58
Minusta tuntuu myös, että keskellä asutusta syvän taivaan kohteiden edes etsiminen on hankalaa.
Autoista ja akuista takaisin asiaan. Valosaasteinen paikka on todellakin hankala ympäristö ds-kohteiden metsästykseen, mutta sieltäkin voi puolet ongelmasta ohittaa kun huputtaa itsensä okulaarin taakse. Tarkoitan tällä sitä, että silmiin osuva hajavalo pilaa kohteiden näkymisen hyvin helposti. Jahka saat sen Synscan goton käytön selväksi itsellesi, niin tuollaisella 150mm apertuurilla pääsee kaupunkitaivaan altakin yllättävän "syvälle" ds-kohteissa kun vain menee lähiympäristöltään pimeään paikkaan ja suojaa silmänsä valosaasteelta mahdollisimman hyvin. Tumma huppu havaitsijan/okulaarin päällä on yksi tällainen hyväksi havaittu kikka kohteiden näkemiseen :wink:
Muistin kirjoittaneeni tuosta 150-millisellä havaitsemisesta jotain ja löytyihän se (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2384.msg18561#msg18561) raapustus pienellä hakemisella:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 30.03.2008, 13:36:44
15cm laitteella (150/1800mm Maksutov) näkyi eilen mm. M97 (Pöllösumu UHC-suotimen avustuksella zeniitissä) ja nippu Messierin luettelon 8-9 magnitudin galakseja (esim. M66, M81, M82 ja M104) ja monia avonaisia tähtijoukkoja. 15cm peili riittää siis monipuoliseen havainnointiin ja erilaisten kohteiden näkemiseen, vaikka galaksit ovatkin sangen himmeitä sumutäpliä ja siten vaikeasti havaittavissa.
Tämä siis kevättalviselta rajamag. 4,5 yötaivaalta, noin 1.5 km päästä kaupungin keskustasta goto jalustan avulla nähtyä/havaittua.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.11.2011, 18:23:32
Autoista ja akuista takaisin asiaan. Valosaasteinen paikka on todellakin hankala ympäristö ds-kohteiden metsästykseen, mutta sieltäkin voi puolet ongelmasta ohittaa kun huputtaa itsensä okulaarin taakse. Tarkoitan tällä sitä, että silmiin osuva hajavalo pilaa kohteiden näkymisen hyvin helposti. Jahka saat sen Synscan goton käytön selväksi itsellesi, niin tuollaisella 150mm apertuurilla pääsee kaupunkitaivaan altakin yllättävän "syvälle" ds-kohteissa kun vain menee lähiympäristöltään pimeään paikkaan ja suojaa silmänsä valosaasteelta mahdollisimman hyvin. Tumma huppu havaitsijan/okulaarin päällä on yksi tällainen hyväksi havaittu kikka kohteiden näkemiseen :wink:
OK - ja tähtiseura on luvannut järjestää putkikurssin, johon jo ennakkoilmottauduin. :cool: