W Uma - tosi ahdas kaksoistähti.

[Timo Kantola]

Sijaitsee noin 160 valovuoden etäisyydellä Isonkarhun tähdistössä, kaksoistähden  komponentit kirjaimellisesti koskettavat toisiaan , ja kiertävät yhteisen massakeskipisteen ympäri vain 8 tunnissa !
Virittelin Starlight Xpress MX716 kameran eteen Rubinarin 300mm F4.5 peilitelen ( joka on saanut vähän kipeetä - eikä tähdet ole ihan pyörylöitä ), tieteellisenä lisälaitteena oli (Arto Oksaselta) lainattu Jhonsson-V filtteri ! Dellin 233Mhz läppärin Win98 käyntiin  ja laitoin laitteiston äärimmäiseen testiin - pystyykö Rubinarilla erottamaan tämän erittäin ahtaan kaksoistähtisysteemin hurjan pyörimisen massakeskipisteen ympäri ?

Huippukuvauskalusto on hieman nokkapainoinen..


Kuvaaminen 16.3.2010 klo 20:00 - 00:30 ( 25sek valotuksia yhteensä  4.5h   ) tapahtui manuaaliguidauksella - ohjainputkena oli 25cm f 1750mm Newtoni , ohessa - ei niin huipputerävä - kuva kohteesta
( pieniä viitteitä astigmaattisuudesta ? ) - seuranta on tässä 2...4" luokkaa


Ja tieteellisentarkan loppukäsittelyn jälkeen  ( darkit, flätit, flätin darkit ja biassit poistettuna) - kyllä rubinarilla voi kevyesti erotta kontaktikaksoistähden  ( punainen käppyrä - tässä siis 1/2 kierrosta  ) , vaikkapa 160 valovuoden etäisyydeltä !


AAVSO:n sivuilta lisää aiheesta :
http://www.aavso.org/vstar/vsots/

[oksanen]

Hyvä havainto ja erinomainen mittaustulos! Nyt vain vielä mielenkiintoisempien kohteiden kimppuun. V407 Cygni olisi tuolle systeemille hyvä havaintokohde!

ks. http://www.aavso.org/publications/specialnotice/202.shtml

arto

[Timo Kantola]

Hyvä havainto ja erinomainen mittaustulos! Nyt vain vielä mielenkiintoisempien kohteiden kimppuun. V407 Cygni olisi tuolle systeemille hyvä havaintokohde!

ks. http://www.aavso.org/publications/specialnotice/202.shtml

arto

Kiitos..
Joo oon kytänny netistä tota Gygniä, mutta putki ei taivu pohjoseen..

EDIT: ja tämä on mielenkiintoinen kohde , kun ekaa kertaa tällaista kuvaa !

[einari]

Onnittelut Timo hyvännäköisestä käppyrästä.
Ehkä tässä itsekin joskus vielä pääsee fotometrian makuun...

Tosi kyllä on että nämä tämän talven kelit ei ole oikein olleet suosineet fotometriaa.
Ei ole oikein voinut luottaa että pilvet pysyy poissa riittävän monta tuntia että saa esim koko exopimennyksen kuvattua tms.

[Timo Kantola]

Onnittelut Timo hyvännäköisestä käppyrästä.
Ehkä tässä itsekin joskus vielä pääsee fotometrian makuun...

Tosi kyllä on että nämä tämän talven kelit ei ole oikein olleet suosineet fotometriaa.
Ei ole oikein voinut luottaa että pilvet pysyy poissa riittävän monta tuntia että saa esim koko exopimennyksen kuvattua tms.

Kiitos-kiitos.
Fotometria on tosi mielenkiintosta vaihtelua muille kuvauksille, kuvaaminen on helppoa ( kunhan saa kohteen kiikariin) fokuksesta ja seurannasta ei tarvii pingottaa ( ainakaan näin kirkkaassa kohteessa ) eikä pilvetkään koko hommaa pilaa kun valotukset on niin lyhyitä. Teen tätä silloin kun kuvaaminen ei huvita.
Exsoja ? Mulla ainakin riittää hiomista tässä, ajattelin tälläsiä helppoja - suuren kirkkauseron muuttujia - tähän alkuun. Jos taitoo kertyy niin metsästän sitten niitä 0.1mag ( ja alle) eroja..

[jussi_k_kojootti]

Mahtavaa Timo! Erittäin mielenkiintoinen kohde ja käyrä on kuin oppikirjan esimerkistä.  Yläsalamat meteoriittikameralla, kuu, syvä taivas, fotometria, laiterakentaminen ... ja kaikessa jälki priimaa.  Jakaako Ursa palkintoja monialataituruudesta? :-)

[Timo Kantola]

Pöh ! Tää on harrastus, eikä mikään kilpailu !
Mutta KIITOS nyt kuitenkin !

EDIT:
Ja tämän käppyräjutun pointtina on se että - välttämättä ei tarvitse aina uusinta ja parasta mitä rahalla saa , myös vähän vaatimattomallakin kalustolla saa tuloksia aikaan.  Koko arsenaali jota olen tähän hommaan käyttäny on monen mielestä menneen talvenlumia, ja valmista kierrätykseen,  paitsi MaxIm DL4 softa - se on ihan Pro fotometriassa , sekä lainassa oleva Jhonsson-V filtteri , se on standardi.

[jussi_k_kojootti]

Mutta eikös palkinnolla voi osoittaa ihan vaan arvostusta ... no keksitään jotain muuta: kuljen huomisen ilman pipoa! 

[Mika Luostarinen]

...

Ja tieteellisentarkan loppukäsittelyn jälkeen  ( darkit, flätit, flätin darkit ja biassit poistettuna) - kyllä rubinarilla voi kevyesti erotta kontaktikaksoistähden  ( punainen käppyrä - tässä siis 1/2 kierrosta  ) , vaikkapa 160 valovuoden etäisyydeltä !


...

Okein loistava valokäyrä !


Tuolla taivaalla on muuten valtava määrä pimennysmuuttujia joiden periodeja ei ole tarkistettu aikoihin (kymmeniä vuosia tai enemmän). Noista kohteista voi valita hienoja projektitähtiä joista kannattaa selvittää periodi eli jakson nykyinen pituus. Se ei välttämättä ole enää sama kuin luetteloissa mainitut.

Periodin selvittämiseen tarvitaan muutama kierros aikasarjoja ja sitten havainnot ajetaan ohjelman läpi joka laskee mittauksista tarkan periodin.

Hyöty on lähinnä siinä, että jos jaksossa näkyy poikkeavuuksia (suuntaan tai toiseen) niin se auttaa täsmentämään lähekkäisten kaksoistähtien kehittymiseen liittyviä teorioita. Yleisesti ottaen noita jaksoja on hyvä tarkistella silloin tällöin ettei mitään mullistavaa ole päässyt tapahtumaan :)

AAVSOlla taitaa olla oma yksikkö joka keskittyy pelkästään pimennysmuuttujiin (eclipsing binaries):

http://www.aavso.org/observing/programs/eclipser/


-Mika Luostarinen

[oksanen]

Kiitos..
Joo oon kytänny netistä tota Gygniä, mutta putki ei taivu pohjoseen..

EDIT: ja tämä on mielenkiintoinen kohde , kun ekaa kertaa tällaista kuvaa !

V407 Cygni nousee aamulla ylemmäs itäiselle taivaalle. Toisaalta se on meillä suomalaisilla havaittavissa myös läpi yön jos pohjoishorisontti on vapaana. Tähän ei juuri muualla pystytä.

Mielenkiintoinen tämäkin toki on, siksi edellä kirjoitinkin "vielä mielenkiintoisempi".

Aikasarjafotometria mahdollistaa hyvin kaukana olevien fysikaalisten ilmiöiden tarkastelun varsin yksinkertaisilla välineillä. Valokäyrästä voidaan 'nähdä' mitä tähdet tekevät. Kataklysmiset muuttujat ovat toinen esimerkki erittäin kompakteista kaksoistähdistä, niissä oman kiinnostavan lisämausteensa tuo aineen virtaus tähdestä toiseen. Tästä W UMastakin saattaa tulla myöhemmässä vaiheessa kataklysminen muuttuja kunhan massiivisempi tähdistä kehittyy ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten valkoiseksi kääpiöksi. Nythän tähtiä ympäröi yhteinen kaasukehä.

arto