Tähdet ja avaruus 4/2010

Aloittaja MarkoM, 28.05.2010, 11:03:00

« edellinen - seuraava »

MarkoM

Painotuore lehti löytyi tänään laatikosta ja sisältää jälleen mielenkiintoista juttua. Näin sateisena aamuna tuossa tulikin jo ahmittua Atik 383L -testi "aamupalaksi"...
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

Tikkes

Lehti odottelee kotosalla jahka töistä pääsee... malttaa tuskin odottaa  :tongue:
Celestron C8 SCT XLT
Sky Watcher ESPRIT 100ED SUPER APO
Sky Watcher EQ8
ATIK 314L+ / SBIG ST-8300M /Canon 80D

-Esko

Pekka Moisio

Jaakko Salorannan enemmän historiaan painottuva syvä taivas osio oli mielestäni erittäin kiinnostava. Kiitos siitä.
Muutenkin lehti on erittäin värikäs ja jotenkin mukaansa tempaava, koska on niin "energinen" ja innostava. Enkä tarkota väreillä ja energialla loputtomia mainoksia mitä muut lehdet tarjoavat

Antti

#3
Uusin Tähdet ja avaruus vaikuttaa tällä kertaa erityisen kiinnostavalta (tai oikeastaan joka kertahan se on sitä ollut). Varsinkin artikkelit salamoiden valokuvauksesta ja Titanin mahdollisesta elämästä ovat hyvin mielenkiintoisia.

Tuossa salama-artikkelissa pisti silmään myrskybongari Janne Kommosen kommentti "Toisaalta mitä pitempään kuvaa valottaa, sitä enemmän siihen tulee kohinaa". Oletetaan, että joku kuvaa esimerkiksi tähtitaivasta yöllä. Käytössä on digipokkari (digijärkkärikin käy) ja ISO-arvona on 50. Kuvaaja valottaa taivasta yhden 8 minuutin valotuksen, koska hän haluaa saada kuvaan viirutähtiä. Valotuksen jälkeen käy ilmi, että kuvaan päätyi hyvinkin paljon tähtiä, ja kohinaa on erittäin vähän.

Jos taas kuvattaisiin tähtitaivasta digipokkarilla käyttäen arvoa ISO-200 ja valotusaikaa lyhennettäisiin 2 minuuttiin, tällöin kuvaan päätyisi huomattavsti enemmän kohinaa.

Eikös tässä ole ideana, että pienemmillä herkkyyksillä ja pitemmillä valotusajoilla kuvaan päätyy enemmän kuvasignaalia (informaatiota kuvasta) ja kohinan osuus pienenee.

Eli näin ajatellen tuo Kommosen kommentti olisi hieman väärä. En nyt mene kuitenkaan mitään vannomaan.

Pitää vielä erikseen antaa plussaa Tähdet ja avaruuden etukansista. Kansi on kuitenkin lehden kannalta varsin tärkeä. Tässä ja viime numerossa on kannet kyllä olleet hienot. Etukansiin kannattaa mielestäni panostaa ja pyrkiä tekemään niistä näyttäviä.

Antti Laihonen
Kuvagalleriani: http://antinkuvat.kuvat.fi/kuvat/

einari

Mikon jutut on aina hyviä.
Niin nytkin juttu Poljus sotilassatelliitista.
Minulle täysin uutta tietoa.
Samoin tykkäsin myös Härkämäen planetaariojutusta.
___
Tapio

Lauri Kangas

Pitkien valotusten kohinaa oli aiheellista pelätä joskus 2001 vielä, mutta nykyaikana tuo on vähän sellainen sitkeä myytti. Ei salamakuvauksessa tule niin pitkiä valotuksia että pitäisi olla huolissaan.

Lehti on vielä lukematta mutta hyvältä vaikuttaa.

Kaizu

Eikä ne päiväsalamatkaan nykytekniikalla niin vaikeita ole kun minäkin sain niitä ensi yrittämällä yhden ukkosen aikan kuvattua 5 kpl.
Järkkärillä saa 1920x1056 kokoista videota. Muistikortteja pitää vain olla heittää uusia peliin sitä mukaa kuin täyttyvät.

Ideana oma planetaario vaikuttaa mielenkiintoiselta. Varsinkin kun viime talvena(kaan) ei montaa kunnollista havaintoyötä ollut.
Voisi mennä omaan planetaarioon tähtiä katselemaan.

Kameratestin luettuani CCD-kamera alkoi taas kiinnostamaan kun talous on jo jollain lailla toipunut järkkärin hankinnasta.

Lukijoiden taivaankaaresta voisi päätellä että Hubbleja on saatu muillekkin kuin vain J-P:lle.

Nämä ovat ensivaikutelmat (ilman suurennuslasia ja laskinta).

Kaizu
Kai Forssen