Moro!
Tein uuden aiheen, tiedä onko tämä oikea alue mutta kysymys on kuitenkin kuvausjutuista.
Eilen sitten innostuin ja päätin alkaa kuvaamaan kuuta. Putkena oli 80/900 linssi, okulaari 25mm Plösll, kamera Olympus C750 ja sellaisella digiadapteritelineellä kuvasin okulaarin läpi. Tarkennus ainakin piti olla manuaalilla äärettömään. Ohessa pari mielestäni parhaiten onnistunutta otosta. Jouduin vähän tiedostokokoa pienentämään mutta asia selvinnee. Ja ilmansuunnat on ihan missä sattuu. Nämä ovat siis ihan ekat kuvat ikinä putken läpi. Antakee armoa.
Kysymys kuuluukin; mikä meni vikaan?
Tarkennettuna: Kun katson visuaalisesti näkyy koko kuu, mutta kun näppään kuvan niin näkökenttä pieneee hirmu paljon. Tulee tuota mustaa reunoille(kuva2). Tekeekö kameran optiikka tuon ja onko asialle mahdollista tehdä jotain? Toisessa (kuva1) kuvassa zoomasin kameraa, kuva on nyt isompi mutta samalla suurennoskin näyttää kasvaneen (ja kuva pehmenneen). Eli pystyisköhän tuota jollain säätämään vai pitäiskö hankkia pidempi okulaari. Mulla olis kyllä 150/750 linssiputkikin. En jaksanut enää eilen kokeilla saisiko sillä parempia. Katsotaan josko tänään keksis taas jotain uutta.
btw. Tätä saittia olen paljon selaillut mutta onko missään tyyliin "digiscoping for dummies" (suomeksi) ohjeita. Ettei tartti aina yrittää itse keksiä.
Moi!
Ei oo pahoja ensiyrityksiä nämä. Katso tästä mitä olen itse kokeillut, eli olen pitänyt automatiikan kamerassa päällä koko ajan:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2279.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2279.0)
Samoin tässä on jotain juttua:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2287.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2287.0)
samoin tässä:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2379.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2379.0)
ja sitten tässä tuloksia tuolla tekniikalla digipokkarilla automaattiasetuksilla kuvattuna:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2282.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2282.0)
Ja siitä aloituskuvasta saa käsityksen täältä:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2436.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2436.0)
Eli summa summarum: käytä rohkeesti vaan kameran automatiikkaa hyväksi - automaattista tarkennusta ja valotusta!
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 19.04.2008, 12:50:12
...kuvaamaan kuuta. Putkena oli 80/900 linssi, okulaari 25mm Plösll, kamera Olympus C750 ja sellaisella digiadapteritelineellä kuvasin okulaarin läpi. Tarkennus ainakin piti olla manuaalilla äärettömään...
Kysymys kuuluukin; mikä meni vikaan?
Tarkennettuna: Kun katson visuaalisesti näkyy koko kuu, mutta kun näppään kuvan niin näkökenttä pieneee hirmu paljon. Tulee tuota mustaa reunoille(kuva2). Tekeekö kameran optiikka tuon ja onko asialle mahdollista tehdä jotain? Toisessa (kuva1) kuvassa zoomasin kameraa, kuva on nyt isompi mutta samalla suurennoskin näyttää kasvaneen (ja kuva pehmenneen)...
Olen itsekin virittänyt digiscoping-kalustoa Leica APO Televid 77 ja Nikon Coolpix 4500 yhdistelmän ympärille, joten kommentoin muutamaa juttua tuossa oman kokemukseni perusteella. Digiscopingissa yksi ratkaisevin tekijä on tuo sovitus okulaarin ja digipokkarin välillä. Tällä tarkoitan nimen omaan okulaarin lähtöpupillia, katseluetäisyyttä (eye relief) ja digipokkarin optiikkaa. Oma systeemi toimii joko Leican 20x tai 32x okulaarien kanssa, joista 20x on selvästi helpompi skooppausokulaari (suurempi lähtöpupilli ja pienempi tehollinen polttoväli). Digipokkarin puolelta taasen ratkaisee sen objektiivin etulinssin koko (pienempi parempi) ja zoomausmekanismi (sisäinen zoom on ylivoimainen). Etulinssin pieni koko auttaa näet sovittamaan okulaarista tulevaa valokimppua optisesti oikeaan kohtaan digikameran optiikassa (tämä on se afokaalisen systeemin ilo ja riesa). Jos tämä sovitus on huono, niin sitten tulee helposti vinjetointia kuvaan tai muita ongelmia. Vinjetointia (kuvan tummat reunat) voi poistaa zoomaamalla digipokkarin zoomilla "lähemmäs", mutta tälläkin on kääntöpuolensa: digipokkarin zoomaus lisää näet tehollista polttoväliä/suurennosta ja heikentää samalla kuvan kontrastia ja erottelukykyä, kun kaukoputken kuvasta/terävyydestä otetaan enemmän irti kuin mahdollista.
Teen nyt alle lyhyen koosteen hyviksi havaituista menettelytavoista.
1.) Pyri sijoittamaan kamera mahdollisimman lähelle okulaaria: ota okulaarista kuminen silmäsuojus pois (säästät 1-2 milliä), käytä mahdollisimman matalaprofiilista digiscoping-sovitetta (minulla okulaarin etulinssi tulee noin 5-7mm etäisyydelle digipokkarin etulinssistä eli reilusti okulaarin "eye relief" -lukeman sisäpuolelle)
2.) Käytä halkaisijaltaan suurikokoista okulaaria, joissa on suuri katseluetäisyys (eye relief), tämä helpottaa muun optiikan afokaalista sovitusta digikameran kanssa. Okulaari saisi lisäksi olla sellainen, joka antaa kaukoputkella pienen (20...35x) suurennuskertoimen.
3.) Käytä digipokkarin zoomista vain 1/3...1/2 sen maksimizoomauksesta (yli tämän zoomaamalla heikennät vain kuvan terävyyttä)
4.) Käytä valotukseen mieluiten aukon esivalintaa eli anna kameran säätää vain valotusaika automaattisesti muun yhdistelmän valovoiman mukaan, mutta valitse käytettävä kuvausaukko itse. Tällä tavalla voit hyödyntää kameran parhaan optisen erottelukyvyn ja mahdollisimman nopean suljinajan. Jos käytät kamerassa täyttä ("suurinta") kuvausaukkoa, niin se ei toimi optisesti parhaalla mahdollisella tavalla digiscopingissa. On parempi valita 1-2 pykälää pienempi kuvausaukko kameraan, joka tuo kuvaan silminnähden paremman terävyyden. Liian pieni kuvausaukko taas aiheuttaa kuvaan vinjetointia eli tulee tuo mainitsemasi "Kun katson visuaalisesti näkyy koko kuu, mutta kun näppään kuvan niin näkökenttä pieneee hirmu paljon"- ilmiön. Tutustu siis kamerasi käyttöohjeeseen näiltä osin, niin pääset parempiin lopputuloksiin kuin täysautomatiikalla.
5.) Entä osaako kamerasi valita tarkennuspisteen manuaalisesti? Jos osaa niin valitse keskimmäinen tarkennuspiste käyttöön, koska digicoping hyödyntää juuri tuota keskialuetta kuvasta. Sama koskee valotuksen mittausta eli siinä olisi hyvä olla keskustapainotteinen (tai piste-) mittaus käytössä.
6.) Käytä lankalaukaisijaa ja tukevaa jalustaa, sillä digiskoopatessa käyttämäsi tehollinen polttoväli on jossain 2000...3500 mm tienoilla eli moninkertainen suhteessa alkuperäisen optiikan polttoväliin (ks. linkeistä digiscoping-laskuri).
7.) Tutustu digiscoping-sivustoihin netissä. Nämä käsittelevät suurelta osin lintujen kuvausta, mutta samat keinot pätevät kuuhunkin. Voit siis aivan mainiosti pystyttää pihallesi vaikka testitaulun ja kuvata tätä päiväsaikaan, jotta pääset sinuiksi käyttämäsi digiscoping laitteiston kanssa. Harjoittele päiväsaikaan, niin osaat yöllä paremmin!
Tässä alla on pari tutustumisen arvoista sivua netistä, joilla pääset alkuun:
http://www.birdsofbritain.co.uk/features/digiscoping.asp (http://www.birdsofbritain.co.uk/features/digiscoping.asp)
http://www.digibird.com/primerdir/notes.htm (http://www.digibird.com/primerdir/notes.htm)
http://www.jayandwanda.com/digiscope/digiscope_calc.html (http://www.jayandwanda.com/digiscope/digiscope_calc.html)
http://www.jayandwanda.com/digiscope/vignette/vignetting.html (http://www.jayandwanda.com/digiscope/vignette/vignetting.html)
Liitekuvissani on pari omaa digiskoopaustani, joista ekasta näkyy hyvin yhteensovitetunkin digiscoping-systeemin pari heikkoa puolta eli vinjetointi laajakulmaisimmalla zoomilla ja kuva-tason kaarevuus (rusakko Leica 20x okulaarin läpi kesäyössä) ja toisessa vastaavasti systeemin kyvykkyys esim. astrokuvauksessa, jos kaikki menee nappiin (osittainen auringonpimennys 31.5.2003 klo 6:51, Leica 32x okulaarin kautta).
Vau Timpe - kiitti ohjeista ja linkeistä!!!
Tuli itsellenikin älyttömästi uutta tietoa tässä ja vastaus esimerkiksi siihen, miksi en ole saanut millään tarkkuutta parhaaksi mahdolliseksi kuviin :)
Unohtui vielä mainita tuosta listasta, että kaukoputken ja digikameran optiikan optiset akselit tulisivat olla samansuuntaiset. Toisin sanoen kaukoputkesta tuleva valokimppu tulisi mennä suoraan digikameran etulinssistä sisään. Tämä on todella tarkka sovitus ja se on pääasiassa digikameran digiscoping-sovittimen vastuulla, että homma toimii. Jos optiset akselit eivät kohtaa, niin silloin digikameran kuvaan tulee lähinnä kaukoputken kuvakentän reuna-alueet, joissa terävyys on heikko, syntyy vinjetointia ja tarkennustason kaareutumista ja muotovääristymiä. Tätä voi tarkastella tuosta rusakkokuvasta ja miettiä millainen kuva syntyisi teknisessä mielessä, jos kuvaa olisi zoomattu enemmän vinjetoinnin välttämiseksi ja siihen olisi rajattu esim. alue kuvan vasemmasta reunasta aina sen keskikohtaan saakka. Kuvan valoisuus vaihtelisi, tarkennustaso menisi viistosti kuva-alan halki ja vain osa kuvasta olisi terävyysalueella.
Toinen seikka, joka vaikuttaa paljon, on käytettävä okulaari. Liitekuvassa on tältä aamulta digiskoopattuja kuvia tuon samaisen Leica maakaukoputken läpi, joissa on käytetty kolmea eri okulaaria: 20-60x zoomia (jossa kapea näkökenttä), 20x ja 32x laajakulmaokulaareja. Kamerana oli tällä kertaa SonyEricsson K810i kännykän 3.2 Mpix kamera, joka sekin näyttää soveltuvan hyvin digiskooppaukseen. Zoomilla kuvaan tulivat pienimmällä suurennoksella nuo mustat reunat, joista olisi päässyt eroon esim. kameraa zoomaamalla tai kameran etäisyyttä okulaarista muuttamalla. Keskimmäisen kuvan 20x okulaari oli helppo sovittaa yhteen (kohdistaa) kamerakännykän pienen objektiivin kanssa ja lopputulos oli kauttaaltaan terävä. Suurempi 32x suurennos (2,4 mm lähtöpupillilla) tuotti myös kohtuulisen lopputuloksen, mutta pienen lähtöpupillin vuoksi kameran kohdistus paikalleen oli selvästi työläämpää kuin tuolla vajaan 4mm lähtöpupillin omaavalla 20x okulaarilla. Samoin käyttökelpoinen kaukoputken muodostama kuva-ala oli edellistä kapeampi. 32x alkuperäiskuvasta näkyi myös se, että kuvan terävyys on heikompi kuin 20x okulaarin kautta kuvatussa kuvassa, mikä johtunee kamerakännykän käyttämästä täydestä kuvausaukosta (F2.8 ) yhdistettynä kaukoputken muodostaman kuvan suurempaan suurennokseen.
Ihan mielenkiintoinen kokeilu sinänsä, sillä en ollut vielä kokeillut digiskooppausta kännykkäkamerani kautta :) Tämä osoittaa sen, että aika monenlaisilla digikameroilla saa otettua kuvia kaukoputken okulaarin kautta, jos vain yhdistelmän perusasiat ovat kunnossa.
Moro ja kiitos vastauksista.
Asiaa lisää pähkäiltyäni ja vastauksia lueskellen mietin että ongelmani taitaa olla se että Olympuksessani on turhan iso linssi 25mm okulaariin. Noissa esimerkkikuvissa kameran linssi on 2-3mm päässä okulaarin linssistä. Kamerassa on minimissäänkin 6.3mm polttoväli ja se varmaankin tekee putken suurennuksen kanssa tuon näkökentän pienenemisen. Eilen se sitten varmistui kun kuvasin (yritin) tuolla 150/750 peiliputkellani. Oletan että 25mm okulaarilla näkökenttä on jotain 1.6 astetta. Ja sitten kamerakuvassa kuu mahtuukin juuri ja juuri näkyvän kuva-aluepallukan sisälle. Hankintaan tulee siis vaikka 32mm okulaari sitten voisi käyttää hieman kameran zoomiakin.
Laitoin tuohon vielä yhden esimerkkikuvan jossa näkyy minulle uusi tuttavuus: apupeilin varjo. Näyttäisi tulevan heti jos pienentää kameran aukkoa liikaa. Kuvassa f/6.3. Sekin riesa vielä. Pitänee alkaa pelaamaan valotusajoilla. Ja sitten näyttäis olevan vielä tarkennuksen kanssakin opeteltavaa. Vaan se on sitten ensikuun juttuja, tämäkuu on jo menetetty.
oh My God, it's full of stars!
Sori OT mutta ei voinut vastustaa. ;D
Itsellä on olympus C-765 jossa linssi on reilusti isompi kuin okulaari. Tuolla koitin ottaa kuvia, mutta ei siittä tullut kyllä mitään. Toinen kamera on canonin A510 joka istuukin sitten 25mm okulaarin päähän mainiosti.
Otan aina kuvat ilman zoomia ja rajaan tietokoneella kuvan. Tuosta kuu2 saat jo ihan hyvän näköisen kun rajaat mustat pois ennen kuvan pienentämistä. Otat semmosen 200 kuvaa illassa niin pilvisille päiville löytyy tekemistä :D
Lainaus käyttäjältä: Kolkkisti - 21.04.2008, 17:43:38
Itsellä on olympus C-765 jossa linssi on reilusti isompi kuin okulaari. Tuolla koitin ottaa kuvia, mutta ei siittä tullut kyllä mitään. Toinen kamera on canonin A510 joka istuukin sitten 25mm okulaarin päähän mainiosti.
Tämä pitää hyvinkin paikkaansa, sillä jotkut digikamerat eivät sovellu digiskooppaukseen yhtä hyvin kuin toiset (tässä on kyse siitä okulaarista tulevan valokimpun sovittamisesta digikameran optiikkaan). Valitsin itse oman Nikon Coolpix 4500 pokkarini aikoinaan juuri sen hyvien digiscoping-ominaisuuksien vuoksi. Tässä (http://www.pbase.com/dacolphotos/c750kowa77) kuitenkin yksi sivusto, jolla on tuolla Olympus C-750 digillä ja Kowa maakaukoputkella skoopattuja kuvia. Samoin Google-haku (http://www.google.com/search?client=opera&rls=en&q=Olympus+C750+digiscoping&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8) tuottaa kohtuullisesti osumia tuolle mallinimelle ja "digiscoping" sanalle.
Ihan heti alkuun taas suurkiitos kaikille, alkaa pikkuhiljaa "kuva kirkastumaan" mutta kyllä tassä vielä rautalankaa kuluu....
Lainaus käyttäjältä: Kolkkisti - 21.04.2008, 17:43:38
Itsellä on olympus C-765 jossa linssi on reilusti isompi kuin okulaari. Tuolla koitin ottaa kuvia, mutta ei siittä tullut kyllä mitään....
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.04.2008, 23:02:36
Tämä pitää hyvinkin paikkaansa, sillä jotkut digikamerat eivät sovellu digiskooppaukseen yhtä hyvin kuin toiset (tässä on kyse siitä okulaarista tulevan valokimpun sovittamisesta digikameran optiikkaan). ...
Näin se näyttää olevan, varmennukseksi kaappasin viellä noista antamistasi linkeistä yhden vahvistuksen asialle: "...it is generally true that super-zooms make poor digiscoping cameras. Their lenses are too big in diameter to match up with the eyepieces on most scopes. I know that my Olympus C-750 is not useful for digiscoping..."
Mutta entä kun Olympuksen manuska sanoo että Focal length: 6.3 – 63mm (equivalent to 38 – 380mm lens in 35mm format) ja SW150/750 25mm okulaarilla antaa 30x suurennoksen niin mitenkä lasketaan saatu kokonaissuurennus ja polttoväli tuolle yhdistelmälle vai pyskyykö laskemaan mitenkään? Entä pystyykö jostain laskemaan yhdistelmälle FOV:ia?
Sit mua askarruttaa vielä yksi OT noobie kysymys: kun sanotaan että täydenkuun aikaan ei kannata DS kohteita havaita; onko se niin että jos kalenterissa sanotaan että on täyskuu niin se on sitte täyskuu vaikkei kuuta näkyisikään. Niinkun esimerkiksi tänäiltana? Helekkari kun en oikein osaa pukea sanoiksi ajatuksiani. Koittakaa kestää.
Ei se kuu muuten haittaa, mutta tunkee himmeitten kohteitten kuvaajille/katsojille vaan kauheasti kajastusta ja hajavaloa eli havainnointi menee vaikeammaksi/mahdottomaksi kohteesta riippuen -Silloin kun kuu on näkyvissä. Eilen kuu nousi omalla kuvaus/havaintopaikallani n. klo 2400 ja rupesi pukkaamaan hajavaloa puolen taivaankannen alueelle... >:(
T:AP
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 22.04.2008, 12:05:04
Mutta entä kun Olympuksen manuska sanoo että Focal length: 6.3 – 63mm (equivalent to 38 – 380mm lens in 35mm format) ja SW150/750 25mm okulaarilla antaa 30x suurennoksen niin mitenkä lasketaan saatu kokonaissuurennus ja polttoväli tuolle yhdistelmälle vai pyskyykö laskemaan mitenkään? Entä pystyykö jostain laskemaan yhdistelmälle FOV:ia?
En nyt ehtinyt pohtimaan tuota tämän perusteellisemmin, mutta täältä löytyy Excel-taulukko, joka osaa laskea noita juttuja, jos tuo aiemmin linkitetty "online digiscoping calculator" oli liian vaikeatajuinen käyttää:
http://www.digibird.com/primerdir/primer0.htm (http://www.digibird.com/primerdir/primer0.htm)
Itse laskin nuo aikoinaan omalle yhdistelmälle ja sain jotain 1750mm (20x okulaarilla) ja 2750mm (32x) polttovälilukemia. Nämä arvot liittyvät myös kameran zoomin asentoon, joten laskennat tuottivat aina hiukan triviaalia dataa ;) Olikohan se Rolls Roycen edustaja aikoinaan, joka totesi autossa olevan hevosvoimia "riittävästi"? Sama pätee digiscopingiin, koska ilmakehä asettaa omat rajoituksensa maksimisuurennoksille/polttoväleille.
Nonii, nyt on pelit ja rensselit päivitetty. Kamerana Canon 350D ja putki sama SW150/750 peili. Keväällä yritin epätoivon vimmalla saada jotain aikaiseksi pokkarilla ja parillakin eri putkella, kuten viestiketjun alkupäässä näkyy, ei kovin mairittelevaa.
Tämä on sitten edelleen ihan eka kuvatasolta kuvattu kuukuva, keli oli melko sumuinen, ainakin maanpinnalla, mutta heti nappasin tähänastisista parhaan kuvan. ISO taisi olla 100 ja valotus 1/250, tallennus Jpeg, eli ne arvot mitkä nyt sattui kamerassa olemaan. Ei ole enää paluuta pokkarin kanssa kikkailuun ei. Eihän tämä kuva tietysti kaikille mitään ole mutta mulle se on "se kuva". Tästä on hyvä jatkaa.
(kuvaa ei ole millääntavalla "säädetty", ainoastaan cropattu)
Ok, hieno juttu :)
Nyt kun tekniset perusasiat alkavat olemaan selvillä, niin sitten pääset pala palalta parantelemaan kuviasi kohti täydellisyyttä ja samalla onnistumisprosentti kasvaa kokemuksen myötä.
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 22.08.2008, 10:58:49
Nonii, nyt on pelit ja rensselit päivitetty. Kamerana Canon 350D ja putki sama SW150/750 peili. Keväällä yritin epätoivon vimmalla saada jotain aikaiseksi pokkarilla ja parillakin eri putkella, kuten viestiketjun alkupäässä näkyy, ei kovin mairittelevaa.
Tämä on sitten edelleen ihan eka kuvatasolta kuvattu kuukuva, keli oli melko sumuinen, ainakin maanpinnalla, mutta heti nappasin tähänastisista parhaan kuvan. ISO taisi olla 100 ja valotus 1/250, tallennus Jpeg, eli ne arvot mitkä nyt sattui kamerassa olemaan. Ei ole enää paluuta pokkarin kanssa kikkailuun ei. Eihän tämä kuva tietysti kaikille mitään ole mutta mulle se on "se kuva". Tästä on hyvä jatkaa.
(kuvaa ei ole millääntavalla "säädetty", ainoastaan cropattu)
Hieno kuvahan se on! Tsemppiä vaan! Kohta joudut sellaiseen kierteeseen kuvaamisen kanssa, että kannattaa alkaa pehmittämään muita samassa taloudessa asuvia "pieniin harrastusmenoihin" :)
Kuun kuvaamisessa kannattaa käyttää peilin lukitusta ja odotella 10s ennen laukaisua. Newtonissa kamera on ison vipuvarren päässä ja peili aiheuttaa tosi helposti tärinää. Jostain syystä kuun "yläreuna" kuvassa on myös hieman pehmeä, mikä voisi johtua putkesi kollimoinnista.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 24.08.2008, 11:19:36
Jostain syystä kuun "yläreuna" kuvassa on myös hieman pehmeä, mikä voisi johtua putkesi kollimoinnista.
Todennäköisemmin siitä, etteivät kameran optinen akseli ja kaukoputken optinen akseli ole aivan samalla linjalla. Tällöin kamera ottaa kuvan kaarevan kuvatason reunalta ja osa kuvasta jää asteittain epäterävämmäksi. Tähän auttaa kameran parempi sovitus okulaarin päälle, jolloin kuva otetaan kuva-alan keskeltä (=keskeltä terävyysaluetta). Toinen tapa on himmentää kameraa yksi-kaksi aukkoa, millä saadaan hiukan parempi syväterävyysalue, joka kompensoi kuva-alan kaarevuuden näkymistä. (Himmennys tosin lisää valotusaikaa ja samalla kameran tärähtämisvaaraa, joten suosittelen ensiksi kameran parempaa kohdistusta.)
ks.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.04.2008, 23:29:09
Liitekuvissani on pari omaa digiskoopaustani, joista ekasta näkyy hyvin yhteensovitetunkin digiscoping-systeemin pari heikkoa puolta eli vinjetointi laajakulmaisimmalla zoomilla ja kuva-tason kaarevuus (rusakko Leica 20x okulaarin läpi kesäyössä)...
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 24.08.2008, 20:29:48
Todennäköisemmin siitä, etteivät kameran optinen akseli ja kaukoputken optinen akseli ole aivan samalla linjalla. Tällöin kamera ottaa kuvan kaarevan kuvatason reunalta ja osa kuvasta jää asteittain epäterävämmäksi. Tähän auttaa kameran parempi sovitus okulaarin päälle, jolloin kuva otetaan kuva-alan keskeltä (=keskeltä terävyysaluetta). Toinen tapa on himmentää kameraa yksi-kaksi aukkoa, millä saadaan hiukan parempi syväterävyysalue, joka kompensoi kuva-alan kaarevuuden näkymistä. (Himmennys tosin lisää valotusaikaa ja samalla kameran tärähtämisvaaraa, joten suosittelen ensiksi kameran parempaa kohdistusta.)
ks.
Kuva oli otettu polttotasolta järkkärillä. Siksi epäilin kollimointia :) kts.
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 22.08.2008, 10:58:49
Tämä on sitten edelleen ihan eka kuvatasolta kuvattu kuukuva, keli oli melko sumuinen, ainakin maanpinnalla, mutta heti nappasin tähänastisista parhaan kuvan. ISO taisi olla 100 ja valotus 1/250, tallennus Jpeg, eli ne arvot mitkä nyt sattui kamerassa olemaan. Ei ole enää paluuta pokkarin kanssa kikkailuun ei.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 24.08.2008, 11:19:36
Kuun kuvaamisessa kannattaa käyttää peilin lukitusta ja odotella 10s ennen laukaisua. Newtonissa kamera on ison vipuvarren päässä ja peili aiheuttaa tosi helposti tärinää. Jostain syystä kuun "yläreuna" kuvassa on myös hieman pehmeä, mikä voisi johtua putkesi kollimoinnista.
Jopas, nytkun mainitsit niin niinpäs onkin pehmeyttä havaittavissa. Olin niin onnessani että tuijotin vain vasemmanlaidan "röpeliäisyyttä". Katsoin koko sarjan läpi ja samaa ominaisuus näyttäisi toistuvan joka kuvassa. Kollimointi saattaa olla pielessä, pitäisi vaan perehtyä asiaan. Nykyisillä tiedoilla/taidoilla & kokemattomuudella en uskalla alkaa mitään ruuveja kieputtelemaan. Peilikin on jonkinverran likainen ja kuten kerroin, ilmankosteus kuvaushetkellä oli varmaan melkein sata.
Tiedostan tuon peilin lukituksen ja putken vapinan mutta jostain kumman syystä 350D RC-1 kaukolaukaisimella ei toimi siten että ekalla painalluksella peili lukittuu ja tokalla kamera laukaisee vaan yhdellä painalluksessa peili lukittuu yläasentoon, kamera piippailee ja laukaisee itsestään n. 2sek. päästä. Tämä taitaa olla kameran ominaisuus.
Pitänee perehtyä ja treenata enempi vielä. Kiitos taas vastauksista.
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 24.08.2008, 21:39:37
Jopas, nytkun mainitsit niin niinpäs onkin pehmeyttä havaittavissa. Olin niin onnessani että tuijotin vain vasemmanlaidan "röpeliäisyyttä". Katsoin koko sarjan läpi ja samaa ominaisuus näyttäisi toistuvan joka kuvassa. Kollimointi saattaa olla pielessä, pitäisi vaan perehtyä asiaan. Nykyisillä tiedoilla/taidoilla & kokemattomuudella en uskalla alkaa mitään ruuveja kieputtelemaan. Peilikin on jonkinverran likainen ja kuten kerroin, ilmankosteus kuvaushetkellä oli varmaan melkein sata.
Tiedostan tuon peilin lukituksen ja putken vapinan mutta jostain kumman syystä 350D RC-1 kaukolaukaisimella ei toimi siten että ekalla painalluksella peili lukittuu ja tokalla kamera laukaisee vaan yhdellä painalluksessa peili lukittuu yläasentoon, kamera piippailee ja laukaisee itsestään n. 2sek. päästä. Tämä taitaa olla kameran ominaisuus.
Sulla on 2s. ajastin päällä. Vaihda normaaliin yksittäiskuvaukseen, niin se toimii kuten kuvasit. Tai sitten 10s ajastimelle ja kuvaat kuten nytkin.
Kollimointi ei ole niin vaikeaa kuin sitä aluksi luulee. Kuvauskäyttöön kollimointi on aika tarkkaa, joten kannattaa hommata joku apuväline. Hyviä on yksinkertainen kollimointitulppa, Chesire kollimaattori tai laserkollimaattori.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 24.08.2008, 22:12:12
Sulla on 2s. ajastin päällä. Vaihda normaaliin yksittäiskuvaukseen, niin se toimii kuten kuvasit. Tai sitten 10s ajastimelle ja kuvaat kuten nytkin.
En kyllä keksi miten 350D tuota voisi itse säätää? Ohjekirja sanoo että 'RC-1 kaukolaukaisimella kamera voidaan laukaista heti tai kahden sekunnin viiveen jälkeen.' Kamerassa kaukolaukaisin (langaton) ja itselaukaisu on samassa toiminnassa. Ilman peilin lukitusta itselaukaisun viive on 10 sek. (8+2) mutta lukittuna vain tuo 2 sek.
Eilen yrittäessäni kuvata M57:aa huomasin että jompikumpi mättää, putken vapina tai seurannan epäonnistuminen. Lisäksi oli melkoisesti hankaluuksia tarkennuksen kanssa ja saattaapi kollimointikin olla poskellaan. Laitan liitteeksi kuvan josta huomaamme että kyllä tässä työsarkaa on vielä kynnettävänä.
Kuva taasen vain cropattu, ISO800, Tv25, 350D & SW150/750, seuranta (hehheh)
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 25.08.2008, 12:52:29
En kyllä keksi miten 350D tuota voisi itse säätää? Ohjekirja sanoo että 'RC-1 kaukolaukaisimella kamera voidaan laukaista heti tai kahden sekunnin viiveen jälkeen.' Kamerassa kaukolaukaisin (langaton) ja itselaukaisu on samassa toiminnassa. Ilman peilin lukitusta itselaukaisun viive on 10 sek. (8+2) mutta lukittuna vain tuo 2 sek.
Eilen yrittäessäni kuvata M57:aa huomasin että jompikumpi mättää, putken vapina tai seurannan epäonnistuminen. Lisäksi oli melkoisesti hankaluuksia tarkennuksen kanssa ja saattaapi kollimointikin olla poskellaan. Laitan liitteeksi kuvan josta huomaamme että kyllä tässä työsarkaa on vielä kynnettävänä.
Kuva taasen vain cropattu, ISO800, Tv25, 350D & SW150/750, seuranta (hehheh)
Ahaa, sulla on langaton kaukosäädin - sen toimintaa en tunnekkaan. Onko tuo kuva cropattu keskeltä kuvakenttää?
Kyllähän siinä M57 näkyy!
Melkein keskeltä, alkup. kuvan tarkka keskusta on M57:sta 1/4 kuvanleveyttä luoteeseen.
Pistä edellisen viestini sanojen varmuudeksi vielä mallin millaisia eilisitä kuvista noin yleensä tuli. Kohteena nyt Vega. Tv 25sek.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 24.08.2008, 20:49:06
Kuva oli otettu polttotasolta järkkärillä. Siksi epäilin kollimointia :) kts.
Ooops... niinpäs onkin, sorry :-[ (Menin halpaan, kun tätä ketjua aloitettiin afokaalisella kuvauksella ja siirryttiin kesken kaiken polttotasolle.)
Tämä tuntui sopivalta topikilta myös minun ongelmalleni: Olen miettinyt mikä olisi paras tapa kiinnittää Nikon D300 tai satanen tähän TS:n 200/1000 putkeen
http://www.teleskop-service.com/GSO/newtonians/GSO-Newtonians.html#2001
Tilasin ensin TS:ltä kiinityselementin 30 mm TS-WA okulaariin, mutta en millään onnistunut saamaan kameraa lähellekään tarkennusaluetta. Toisaalta minulla ei ollut tarvittavia sovitteita kameran ja tarkennuslaitteen väliin. Eli sain kameran kiinni okulaariin, mutta en tarkennuslaitteeseen Päädyin ottamaan oheisen kuvan siten, että pidin kameraa oikealla kädellä tarkennuslaitteen päällä ja vasemmalla ruuvasin tarkennuslaitetta, kunnes kamera LiveView maksimisuurennuksella näytti tarkalta. Sitten vain painoin laukaisimen pohjaan ynnä, että väliilä piti kierää myös seurantaruuvia, jotta kohde pysyi näkökentässä. Minulla olisi myös kaukolaukaisin molemmille kameroille käytössä, mutta tällä kertaa kädet aivät riittäneet; samasta syystä piti jättää myös HDR kokeilu tuonemmaksi.
Kysymys kuuluu hommaanko releet myös tarkenuuslaitteeseen kiinitystä varten vai yritänkö saada okulaarisuurennuksen toimimaan?
Eiköös se paree olis käyttää järkkäreitä polttotasolta kuvaamiseen eli hankit;
a. järkkäriin T/2 sovite ja tarvittaessa putken tarkennuslaitteeseen sovite tuolle jos ei jo ole
b. järkkäriin T/2 sovite ja esim. 2x barlow johon tuon saa ruuvattua kiiinni
Järkkärin käyttö afokaaliseen kuvaukseen taitaa olla melkeinpä mahdotonta, ainakin kovin masokistista. Näin palstan gurut ovat antanee ainakin minun asian ymmärtää. ;)