Löytyisikö hyviä linkkejä ohjeisiin joiden perusteella pääsisi liikkeelle CCD-kuvauksessa ? Filtterit etc.
Tuli hommattua ccd-kamera ja tarkoitus olisi perehtyä ko. aihealueeseen ensi kautta varten.
Kameran omat käyttöohjeet?
Esim. QSI:n oma käyttöohjekirja kertoo hyvinkin perusteellisesti yleisasiaa CCD-kameroista ja niillä kuvaamisesta :wink:
http://www.qsimaging.com/docs/QSI%20User%20Guide%20v1.9.pdf (http://www.qsimaging.com/docs/QSI%20User%20Guide%20v1.9.pdf)
Tuli tässä viime yönä kuvattua tähtitaivasta ensimmäistä kertaa paikallisen URSAn CCD-kameralla. Ja olihan se aikamoinen kokemus, mutta silti jäi monta asiaa epäselväksi. Otin kuvia M101:stä, M51:stä ja Sydänsumusta autoguiderin kanssa (PHD Guiding) Artemis Capture -ohjelmalla, ja sain kuvia ulos, mutta:
1. Miten ihmeessä CCD-kamerassa säädetään herkkyyttä (ISO-arvoa)? Ei löydy sitten millään... :cry:
2. Kuviin ilmestyy jatkuvasti värittömiä ja ohuita "raitoja" (katso liitteet!) Pitkillä valotuksilla raidat vähenevät, mutta eivät katoa. Pinosin kaksi kuvaa M101:stä, mutta raidat eivät häviä (Mutta en käyttänyt Bias-kalibrointikuvia) :embarrassed:
3. Kameran edessä on musta viisipaikkainen suodinpyörä ja filttereiden pöyrittely tapahtuu valitsemalla ohjelmasta oikea numero, mutta miten ihmeessä voi tietää, mikä filtteri on milläkin numerolla? :sad:
4. Pitääkö CCD-kameralla otettuja kuvia pinota jotenkin eri tavalla, kuin normaalilla järkkärillä otettuja? Käykö DSS, IRIS tai Regim...?
Mutta muuten vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta kapistukselta, jota tulee varmasti käytettyä useimminkin. Kamerana siis ATIKin 11000 (mustavalko).
?
1. Ei mitenkään. Eikä ole tarvettakaan siitä huolehtia - tarvittaessa otetaan vaan pidempiä valotuksia...
2. Noista pääsee siis eroon ottamalla bias-kuvat, ja tuolla kameralla on syytä ottaa myös dark-kuvat.
3. Se pitää vaan tietää ja nehän voi sitten tallentaa, luultavasti vakikuvauskoneella on tallennettu mikä filsu missäkin numerossa on.
4. Kaikilla noilla voi pinota. Ero järkkärikuviin tulee siinä vaiheessa kun kalibroidut ja pinotut kuvat yhdistetään värikuvaksi.
Lainaus käyttäjältä: Liikanen - 20.04.2015, 16:13:42
2. Kuviin ilmestyy jatkuvasti värittömiä ja ohuita "raitoja" (katso liitteet!) Pitkillä valotuksilla raidat vähenevät, mutta eivät katoa. Pinosin kaksi kuvaa M101:stä, mutta raidat eivät häviä (Mutta en käyttänyt Bias-kalibrointikuvia) :embarrassed:
Einari vastasikin jo näihin, mutta täydennän sen verran että omassa KAF-8300 kennoisessa noita tulee sitä enemmän mitä lämpimämpi kenno on käytössä. Tämän takia CCD-kameroissa on yleensä integroitu kennon jäähdytys, joilla kennon lämpötila tiputetaan vaikka -15°C ... -25°C tienoille (itse käytän -21°C jäähdytystä pl. syksyn lämpimät yöt, jolloin saatan joutua käyttämään -18°C jäähdytystä, kun kameran jäähdytyskyky ei riitä sitä parampaan). Niin tai näin, sekä darkit että biasit ovat mukana kalibroinnissa ja näin tuollaiset häiriöt poistuvat kalibroinnissa täydellisesti. Edes kiinteät sarakeviat (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12250.msg114464#msg114464) ei ole näissä ongelmallisia, mitä nyt silloin tällöin joutuu päivittämään dark/bias-kirjastojaan. :wink:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.04.2015, 19:08:28
Tämän takia CCD-kameroissa on yleensä integroitu kennon jäähdytys, joilla kennon lämpötila tiputetaan vaikka -15°C ... -25°C tienoille
Miten muuten nämä kennot saadaan hilattua näin kylmiksi ilman, että ne ovat sekunnissa kuuran peitossa? Harvemmin kun täällä kastepiste on kuitenkaan parikymmentä astetta ympäristöä kylmempi.
Lainaus käyttäjältä: kjj - 20.04.2015, 20:28:52
Miten muuten nämä kennot saadaan hilattua näin kylmiksi ilman, että ne ovat sekunnissa kuuran peitossa? Harvemmin kun täällä kastepiste on kuitenkaan parikymmentä astetta ympäristöä kylmempi.
Aika monissa CCD-kameroissa kenno on ilmatiiviissä lasikammiossa, jossa on joko hyvin kuivaa ilmaa tai jotain muuta kaasua kuuraantumisen estämiseksi.
Kiitoksia vastauksista!
Kyllä se piti paikkansa, että CCD:llä kuvaaminen on vaikeamppaa kuin järkkärikuvaaminen, eli tässä harrastuksessa oppii jatkuvasti jotain uutta. :laugh: Pitää huomenna koittaa ottaa nuo kalibraatiokuvat ja katsoa minkälaista jälkeä tulee... :azn:
Löytyisikö tarkempaa ohjetta kuinka ccd-kameralla otetut R,G,B,L-kuvat pinotaan ja kuinka yhdistetään värikuvaksi ? Pystyykö yhdistämisen tekemään esim. DSS:llä tai Regimillä ?
Ensin yksittäiset kanavakuvat kalibroidaan ja kohdistetaan.
Sen jälkeen kalibroidut värikanavakuvat kohdistetaan keskenään ja muodostetaan lopullinen värikuva (esim Photoshopissa tai Regimissä).
Periaate (käyttäen maximia mutta voi tehdä Regimilläkin):
http://merriott-astro.co.uk/Merriott_Observatory/LRGB_Tutorial.html
Ja Regim-ohje jos et sitä vielä ole lueskellut:
http://www.andreasroerig.de/regim/regim_eng.pdf
Lainaus käyttäjältä: MikaHoo - 17.08.2015, 12:05:04
Löytyisikö tarkempaa ohjetta kuinka ccd-kameralla otetut R,G,B,L-kuvat pinotaan ja kuinka yhdistetään värikuvaksi ? Pystyykö yhdistämisen tekemään esim. DSS:llä tai Regimillä ?
Ja täällä perusperiaate ihan suomeksi:
http://www.kehusmaa-astro.com/publications/rgb-kuvan-luominen (http://www.kehusmaa-astro.com/publications/rgb-kuvan-luominen)
Ohje on jo aika vanha (pitäisi päivittää).
Kiitos linkeistä.
Tässä muutamia havaintoja ja ihmettelyä.
Vihreä-, ja sininen kanava ovat ihmeen epätarkkoja jos vertaa luminanssi ja punaiseen kanavaan.
Pitääkö jokainen kanava tarkentaa erikseen ?
Tarvitaanko omat flätit joka kanavalle ? Olen käyttänyt luminanssi-flättejä kaikille.
.FIT-kuvien pinoaminen ei DSS:llä onnistunut alkuunkaan. Rekisteröinti ilmoittaa, että yhtään tähteä ei löydy ja ohjelma kaatuu. Regimillä pinoaminen onnistuu muuten, mutta ihmetyttää kun värikanavista tulee kauhean rakeisia.
Orion cam studiolla pinoaminen onnistuu paitsi lopullisen värikuvan koostaminen. Pitää vielä tutkia jos LRGB-kuvan koostaminen onnistuisi paremmin PS Elementsillä tai Startoolsilla.
Vaikka kuinka sanovat filttereistä että ovat parfokaalisia (ei tarvi tarkentaa), niin silti on syytä tarkentaa joka filtterillä.
Ja jokaiseen värikanavaan on syytä ottaa omat flätit (kun niissä filsuissa voi olla pölypalleroita eri paikassa, ja eri lasipinnoilla olevat pölypallot voi liikahtaa kun filsua vaihdetaan jne).
DSS:ssä sääditkö sitä herkkyyttä millä niitä tähtiä tunnistaa ?
Joo säädin liukusäätimestä niin että tähtiä tunnistui n. 100 kpl, mutta jostain syystä rekisteröinti ilmoittaa myöhemmin "0 stars found"
Listaan tähän vielä työvaiheet jotka olen tehnyt Night Watch Studio ohjelmalla. Olen seuraavan sekvenssin tehnyt erikseen joka kanavalle LRGB.
Calibrate raws
valitaan darks, bias, flats
Combine darks Sigma reject
Align
valitaan ref kuva
Align type Auto star matching
Stack
Method Sigma reject
Normalize Images
Combine
Tämän jälkeen olen tallentanut joka kanavan erikseen ja tehnyt värikanavien yhdistämisen Startools-ohjelmalla. Mahtaako tästä sekvenssistä puuttua jotain ?
Itse kuvauksessa tarkennus tuntuu olevan kaikkein haastavinta. Yön hiljaisina tunteina tulee monesti töppäiltyä jonkun kanavan kanssa ja seuraavana päivänä vasta huomaa että esim. punainen jäänyt epätarkaksi.
Ostin UK:sta käytetyn mono ccd-kameran Starlight Xpress HX916. Eilen tuli ekat kuvat täräytettyä vaikka taivas olikin osittain pilvessä. Pari juttua mitä olen tässä pohdiskellut eli toinen noista kuvista otettu Capellasta. Tausta on tumma ok, mutta sitten kun otin himmeämmistä tähdistä niin tausta on tosi rakeinen. Johtuneeko tuo nyt vaan siitä että histogrammia venytetty liikaa ? Käytetty kuvaussofta on AstroArt 6.0. Toinen asia vinjetoinnista eli johtuuko se kennon pienestä koosta (8.71mm (Horizontal) x 6.9mm (Vertical) pikseli 6.7 x 6.7uM) ja voiko asialle tehdä jotain ? Putki on GSO 200 F5 Newton. Kameran lisäksi optisella polulla Baaderin koma-korjain ja filtteri-pyörä.
Tuohon taustan kirkkauteen löytyi vastaus AA6 manuaalista eli päällä oli visualization Auto-täppä jolloin softa säätää taustan valoisuutta.
Kennon pieni koko tarkoittaa vähemmän vinjetointia, mutta jokatapauksessa siitä pääsee ottamalla flättikuvat.
Kannattaa heti alkuun hankkia hyvä perstuntuma siitä millaisia arvoja pikselit saavat jollain vakiovalotuksella, ja miten eri venyttelyt, mahdollisesti automaattiset, saavat ne näkymään ruudulla.
Taustataivas on tietysti yhtä kirkas ja yhtä kohinainen vakiomittaisessa valotuksessa riippumatta onko kuvassa kirkkaita tähtiä. Havaittujen erojen on siis pakko johtua venytyksestä.
Pienempi kennokaan ei voi aiheuttaa vinjetointia vaan sitä on kuvatasolla optiikan sanelemana tietty määrä. Pienellä kennolla ongelma itseasiassa pienenee, koska otetaan talteen vain pieni palanen siitä keskeltä, kirkkaalta alueelta. Jos se keskialuekaan ei ole täysin tasainen, vaan siinä on ihan pienikin määrä vinjetointia, niin automaattivenytys kyllä paljastaa sen lähes yhtä julmasti kuin isommallakin kennolla: Jos kuvan tummin kohta (nurkat) asetetaan mustaksi ja kirkkain kohta (joko keskiosan taustataivas tai sitten kuvan kirkkain tähti) asetetaan valkoiseksi, niin vinjetointi kyllä näkyy kuvassa aina. Vaikkei se todellisuudessa olisikaan kovin suurta.
Nyt olen saanut kuvattua pari kohdetta. Olen pinonnut kanavat erikseen. Ongelma tuli kun yritin yhdistää eri kanavat PI:n LRGBCombination työkalulla eli tähdet eivät mene ihan kohdilleen. Missä vaiheessa ja millä työkalulla kuvien kohdistus kannattaa tehdä ? Tutoriaaleissa yhdistäminen menee yleensä kuin Strömsöössä.
Lainaus käyttäjältä: MikaHoo - 20.03.2017, 17:46:53
Missä vaiheessa ja millä työkalulla kuvien kohdistus kannattaa tehdä ?
Sulla taitaa olla kanavapinot kohdistamatta keskenään? StarAlignment-prosessilla ne nyt ainakin saa kohdalleen.
Moi,
Tässä ihan noviisina muutaman kuvan pinonneena ja käsitelleenä tuli mieleen että mitä ohjelmaa pääasiallisesti käytätte CCD:llä kuvaamiseen?
Paikallisella tornilla koitellut käytellä Atikin 11000 kameraa ja filsupyörää. Atikin oma proggis on todella vanha ja esim filsupyörän käyttö melko hakusessa. Myös Meaden oma ohjelma jolla jalustaa voi käytellä on jostain 90-2000 luvun vaihteesta. (uusimmat versiot ladattuna ja win10 käytössä). Kyllähän nuo jotenkin toimii mutta käytettävys ei kyllä ole huippua.
Onko olemassa jotain yleistä ja nykyaikasta ohjelmaa johon saa esim tuon atikin ja meaden LX200 jalustan suoraan kiinni?
Ja sitten vielä toinen kysymys, kun kuvatessa käytössä on yhtäaikaa PHD2 Guidaus, meaden Autostar suite -ohjaus ja Atikin Artemis capture tietokone puutuu välillä ihan täysin? (uusi I7 win10 pelikones jossa on puhtia mihin vain) Voiko Johtua USB2 onnettomasta siirtonopeudesta?
Kirkkaita kelejä !
Ongelmana noiden vanhempien laitteiden kanssa on ajurituki.
Usein kaivataan ASCOM-ajuria enkä tiedä löytyykö Atikille semmoista.
Meade:lle semmoinen löytynee.
Hyvin suosittu ja itsekin sitä käytän on SGP (Sequence Generator Pro).
Monipuolinen softa joka hallitsee, kameran, fokusoinnin, jalustan, filsupyörän, platesolvauksen jne.
Toinen mitä käytän on AstroArt, joka myös hanskaa edellämainitut.
Katsoinpa muuten että APT-softassa olisi jotain toivoa käyttää Atikin kanssa.
https://aptforum.com/phpbb/viewtopic.php?t=370
Juu tuota ATP:tä yritin saada toimimaan mutta jostain syystä se ei löytänyt Atikkia. Täytyypä kokeilla tuota SGP:tä.
Atikin sivuilta löytyi myös maininta Astroart, CCDSoft ja Maxim DL Ohjelmista...