Väri- vs mustavalko-CCD

[MLa]

Moi

Haluaisin jossain vaiheessa alkaa kuvaamaan ds-kohteita väreissä.
Nykyisellä MX 716 mv-kameralla jokainen värikanava pitäisi kuvata erikseen. Homma tuntuu työläältä eikä minulla ole RBG-suodattimia.
Onko kokemuksia väri-CCD-kameroista? Hakusessa olisi jokin keskikokoisella (kinokokoa pienempi) kennolla varustettu värikamera. Voiko värikamerassa käyttää esim valosaaste-, UHC-, OIII-suotimia värien kärsimättä. Visuaalikäytössä em suotimet näyttävät korostavan vihreitä sävyjä.
Vastaako nykyaikainen digijärkkäri esim Nikon D90 em tarvetta vai onko väri-CCD selkeästi järkkäriä parempi vai kannattaako CCD-puolella pitäytyä kokonaan mv-kameroissa?

Markus

[einari]

Itselläni on 1.5 mpix kennolla varustetut mv ja väriccd-kamerat.
Mv-kameralla kuvaan kuvan valoisuuskanavaa ja värikameralla värit.
Kyllä mv kamera on huomattavasti herkempi kuin värikamera, mutta toki väriccd-kamera taas pesee digijärkkärin herkkydessä.
Itse se on harkittava kuinka paljon painoa/rahaa laittaa millekin ominaisuudelle ja kuinka kauan haluaa mitäkin kohdetta valottaa.
Digijärkkäri on suhteelisen edullinen tapa lähteä liikkeelle ja sillä saa hienoja kuvia - varsinkin jos modaa sen (eli poistaa ir-filtterin).

Värikamerassa voi käyttää suodattimia. Tosin ns kapeakaistakuvaukseen mielestäni värikamera ei ole kovin hyvä valinta.
Jos esim valosaastesuodin muuttaa värejä niin ne voi jälkikäteen kuvankäsittelyssä suhteellisen helposti korjata.

[PetriKe]

Jos etsii tähtivalokuvauksessa keinoja päästä helpoimmalla, niin joutuu valitettavasti pettymään lopputulosten suhteen. Tässä lajissa ei ole kovin montaa oikotietä onneen. Sanoisin, että parhaat värikuvat saadan aikaan vain käyttäen herkkää mv-kamera ja erillisiä suotimia. Kaikki muut vaihtoehdot on kompromisseja käytön helppouden, kustannusten ja lopputuloksen väliltä.

[vesa k]

Hei

Vositteko listata kokemuksienne / tietojenne mukaan tällä hetkellä markkinoilla olevat parhaat mv ja väri ccd-kamerat.
Lista olisi kiva saada luokissa:

1. hinta 0-499 Euroa
2. hinta 500 - 999 euroa
3. hinta 1000-1499 euroa ja
4 hinta yli 1500 euroa

Olen hankkimassa hyvää ccd kameraa (tällä hetkellä kuvaan atik 16ic:llä) ja olisin kiinnostunut enemmän kokemuksia ja tietoja  omaavien henkilöiden mielipiteistä ja tiedoista.

t vesa_k

[Timpe]

Olen hankkimassa hyvää ccd kameraa (tällä hetkellä kuvaan atik 16ic:llä) ja olisin kiinnostunut enemmän kokemuksia ja tietoja  omaavien henkilöiden mielipiteistä ja tiedoista.

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7211.0 Tämän kait jo tiesitkin, kun puhutaan hyvistä....

[DarkSide]

Moi,
Olen "urani" aikana kokeillut DSLR, väriCCD ja CCD kuvaamista. DSLR kuvaamiseen en aio enään palata ja MV-CCD kuvaaminen on armottoman työlästä.
Yhtä kuvaa voi joutua kuvaamaan monta yötä ja Suomessa ei selkeitä ole kovinkaan paljon. Pitkällistä hommaa..
No väriCCD on jonkinlainen kompromissi ja kuvankäsittelykin helpompaa kuin MV-CCD:n materiaalin. Ottaen huomioon väriCCD helppouden Suomen
olosuhteissa, niin värikuvia saa suhteellisen nopeasti aikaan. Jo yksikin otettu kuva on käsittelyä vaille valmis kuva ja kameran jäähdytys helpottaa myös
korjauskuvien ottamista. Kauden aikana siis kertyy enemmän valmiita kuvia.
Kokemukseni väriCCD:stä olen hankkinut SBIG ST-4000XCM kameralla, jollaisella on maailmalla osaavissa käsissä saatu upeita kuvia. Oma käsittelytaito
on vielä hakusessa ja välillä aivan hukassa.
Tässä pari linkkiä ST-4000XCM kameralla otettuihin kuviin:

http://hwilson.zenfolio.com/planetary/h156DBB2#hbe50347
http://hwilson.zenfolio.com/emission/h2EBF69A6#h1094a7f5

Näissä SBIGin kameroissa on se hyvä puoli, että guidekenno on sisäänrakennettu (ei kaikki mallit) ja erillistä härpäkekasaa ei tarvita (guideriputki yms.).
Pääsee vähemmällä vaivalla ja valovoimaisella putkella guidetähtiä löytyy lähes aina. Tuosta herkkyydestä einari kirjoitti jo aiemmin.

Noihin hintahaarukoihin voisin senverran kommenttia heittää, että mitä halvempi - pienempi kenno. Lisäksi MV-kameraan jo filtterit suodinpyörineen maksaa
helposti 250-500 e. VäriCCD:ssä ne on jo kennon päällä maskissa.
Valikoimaa löytyy tänäpäivänä jo paljon molemmista luokista ja "parhaat" maksavat eniten.

t.Jyrki

[vesa k]

Hei

Olen lisäksi ymmärtänyt, että SBIG kamerat ovat ikään kuin de facto standardeja eli useat tähtisoftat tukevat niitä.

vesa_k

[DarkSide]

Hei

Olen lisäksi ymmärtänyt, että SBIG kamerat ovat ikään kuin de facto standardeja eli useat tähtisoftat tukevat niitä.

vesa_k

Hyvin pitkälle näin on. SBIGin kameroissa mukana tulee CCDops ja CCDsoft, joka on helppokäyttöinen ohjelma.
Edistyneemmät kuvaajat käyttävät MaxIm DL maksullista ohjelmaa (liekö ASCOM syynä?).

t.Jyrki

[rintape]

Jyrkillä tuolla edempänä mielestäni erinomainen yhteenveto. Näin aloittelijana sitä kyselee innoissaan neuvoja tietäjiltä, että mikä on se paras (jalusta, putki, kamera, okulaari jne.) vaihtoehto. Mutta se(kin) tässä harrastuksessa on niin pirullista, että sitä ei ole. Kaikki on aina kompromisseja ja vain itse voi tietää mikä kannattaa hankkia.

Kuvanlaatu menee tietenkin huonoimmasta parempaan järkkäri, väri-CCD, mv-CCD. Itse hankin täksi kaudeksi käytetyn järkkärin. Tälläkin foorumilla näkee niin hienoja järkkäri kuvia, että jos siihen pääsen niin tyytyväisyys on taattu pitkäksi aikaa. Toki olen jo tutkinut seuraavaa kameraa, joka varmaankin on sitten väri-CCD. Ja miksei sitten joskus olisi mielenkiintoista kokeilla mv-kameraa ja värisuotimia.

Muistaisin J-P:n täällä maininneen montako kuvaa sai viime kaudella aikaiseksi. Ei ollut kovin monta, mutta kylläpä ne kuvat onkin sitten ihan omaa luokkaansa. Olisiko NASA:lle liian nolo paikka tunnustaa, että joku pystyy hakkeroitumaan Hubleen?

Petri

[HL]

Tähän liittyen myös minä pohdin väri vai mv-kameraa, mutta planeettojen kuvaamiseen.

Ajatuksena on hankkia imaging source -kamera. Kannattaako siis hankkia värikamera vai mv-kamera? Pitääkö tällöin hankkia jotain suotimia erikseen? Mitä ne maksavat? Mistä niitä saa? Miten niitä käytetään?

Onko mv-kameran suodatetuista kuvista yhdistetty kuva paljonkin värikameran (video)kuvaa parempi?  Miten värikanavien yhdistäminen tehtäsiin? Registax:lla?

Ja vielä: kannattaisiko resoluutioksi valita 640x 480 vai seuraava korkeampiresoluutioinen malli?

[Miikka Sikkilä]

Tässä muutamia ajatuksia:

Suoran väri ccd:n etuna on tietysti tuo mainittu helppous, koska kelejä varsinkin DS- kohteille on Suomessa vähemmän. Kotimaisiilla harrastajilla on paljon hyviäkin tuloksia värikameralla kuvaamisesta. Tosin tietysti m/v kameran kenno mahdollistaa monipuolisemman työskentelyn erilaisia suotimia käyttäen, vaikka värikamerankin kanssa voi käyttää kapeakaistaisia suotimia. Mustavalkokennon herkkyys on iso apu, mikäli kuvattavat kohteet ovat himmeitä.

Planeettakameroista voi tietysti sanoa sen verran, että kuun kuvaamiseen mustavalkoinen tuo riittävästi syvyyttä, kun kuu ei erityisemmin tarvitse värejä. Planeetat taas ovat pyöriviä kohteita ja niiden kuvaamisessa värikameralla saa kaikki värit purkkiin kerralla, kun mustavalkoisessa ne joutuisi kuvaamaan erikseen (= planeetta pyörii ja kuvan yksityiskohdat pehmenevät, jos eri värien kuvausväli on pitkä).

Resoluutio määrittyy kennon pikseleiden koon mukaan, kuva-ala taas kennon koon mukaan. Mikäli eri kameroissa olisi saman kokoiset pikselit, suuremmalla kennolla saa kuvattua suuremman alan kerrallaan.

[Mika H]

Omat mielipiteet tähänkin keskusteluun.

Itse aloittelin kuvaamisen järkkärillä joitakin vuosia sitten. Siirtyminen ccd-kameran pariin kypsyi varsin nopeasti, ja väri ccd.n paikkaa
puolustaa ainakin käytön helppous ja järkkäriin verrattuna parempi herkkyys, mutta ennen kaikkea kameran helppo käyttö.
Ja värikamerasta siirtyminen m/v kameraan on edelleen hieman helpompaa. Vai miten asian nyt ilmaisisi, mutta näin olen sen
itse kokenut.

-mika-

[einari]

Miikka kiteytti aika hyvin väri- ja mustavalkokameroiden eroja.
Jos netistä katsoo parhaiden kuvaajien otoksia planeetoista niin kyllä ne on otettu mv-kameroilla ja värifilttereillä.
Planeetoiden pyöriminen pitää tietysti ottaa huomioon, mutta minuutissa saa 30fps  nopeudella jo aika paljon ruutuja pinottavaksi.
Sitten pitää myös olla tuo automaattinen filtteripyörä filttereineen jotta värikanavat saa kohdistettua riittävän hyvin keskenään.

Oma kompromissini on se että otan tarkemman valoisuuskanavakuvan mv-kameralla ja värit värikameralla.

Ja jotta totuus ei unohtuisi niin toki värikameroilla saa aikaan upeita otoksia.

[vesa k]

Käsittääkseni näin harrastajien käytössä olevien kameroiden ADC (Analogia-Digitaali muuntimet) ovat 16 bittisiä.

Minkälaisia ovat 32 bittiset kamerat ? Tällainen kamerahan näin amatöörimäisesti ajatellen antaa enemmän infoa / pikseli kuin 16 bittiset.
Onko näin ?

Onko tällaisia kameroita saatavilla ja jos on, mikä on hintaluokka ?

vesa_k

[Lauri Kangas]

32-bittinen pikseli tarkoittaa että kamera voisi rekisteröidä yhteen pikseliin yli neljä miljardia erilaista harmaasävyarvoa. 16-bittisillä sama luku on n. 65 tuhatta. 32-bittisessä bittejä menee harakoille sen takia, että missään järjellisessä valotusajassa ei taivaalta tule lähellekään tuota neljää miljardia fotonia yhteen pikseliin (ja gain-kerroin vielä päälle), niin himmeitä kohteita tässä kuvataan. Myöskin kennotekniikka saa olla aika ässää jos halutaan miljardeja elektroneja yhteen pikselikaivoon. Tietysti pienempää määrää elektroneja voidaan sämplätä AD-muunnoksessa vaikka kuinka tarkasti mutta eipä siitä ole mitään hyötyä. Taitaa olla peräti niin, että harvassa kamerassa 16-bittisyys rajoittaa yhtään mitään?