Uusi STT-kamera SBIGiltä

[Mika Luostarinen]

Moi kaikki,

SBIG julkisti juuri mielenkiintoisen uuden tähtikameran: STT-8300. Erikoisuutena tässä on se, että guidekenno on tässä mallissa asetettu filtterikiekon ETEEN (!!).

Molemmat kennot on fokuksessa, koska guidekennon edessä on pieni linssi, joka puskee fokuspisteen samalle etäisyydelle kuin missä varsinainen pääkenno sijaitsee. Ratkaisu on aika mielenkiintoinen.  Koska guidekenno on filtterien edessä, voidaan valottaa unfiltered-guidekuvia paljon lyhyemmillä valotusajoilla, joten enää ei tarvitse murehtia sitä, että filtteri syö guidekennolta valoa. Yleensähän guide-tähdet ovat aika himmeitä, varsinkin jos kuvataan pääkameran guidekennon avulla.

http://www.sbig.com/STT-CCD-Camera-System/banner/index.html

http://www.sbig.com/STT-8300-Camera.html


Cheers,
-Mika Luostarinen

[Timpe]

...guidekennon edessä on pieni linssi, joka puskee fokuspisteen samalle etäisyydelle kuin missä varsinainen pääkenno sijaitsee. Ratkaisu on aika mielenkiintoinen.

Tuo on aika olennainen parannus moneen tuplakennokameraan. Haittana noissa on kait se, että guidekameran näkymä määrää kuva-alan sommittelun (ts. pitää löytää riittävän kirkas seurantatähti guidekennolle ja kuva-alan 4:3 sommittelu määräytyy tämän mukaan). Toivottavasti guidekennon herkkyys on riittävä! Tämä SBIG-malli on sitten kai suora kilpailija QSI 583/683 wsg-malleille, jos haetaan kompaktia ratkaisua missä kamera/filtteripyörä/seuranta ovat samassa "pienessä" paketissa.

Jäähdytys (-55°C ambienttia alemmas) on SBIG:llä QSI:n 583/683-malleja parempi (-40°C/-45°C), painot menevät SBIG:n eduksi (1200g SBIG / 1600g QSI 683 WSG-8). SBIG:n backfokus on sen sijaan huomattavan matala (17,5mm) suhteessa QSI:n WSG-8:n 50,3mm lukemaan. Tämä on merkittävä tuplakennon etu suhteessa erilliseen OAG-liitäntään. SBIG:n suodinpyörä näyttäisi olevan 8-paikkainen, joten koko paketin koossa sitä pitäisi verrata QSI:n 683-8 WSG malliin: SBIG 124x124x74mm ja QSI 683 WSG-8 148x141x78mm. SBIG:n filtterikokoa en löytänyt, mutta olisiko tuo 31mm tai vielä pienempi? Mielenkiintoista vielä nähdä, mihin tuon STT:n hinta asettuu. Muutoinhan tätä STT mallia voinee pitää imperiumin vastaiskuna QSI:n nykymallistolle, mikä tuo SBIG:n takaisin tähän kamerakisaan. Aiemmissa SBIG-malleissa ei ollut itselleni mitään houkutinta, mutta tämä STT sen sijaan on hyvin mielenkiintoinen uutuus, vaikken aikoisi kameraa vaihtaakaan. Hyvä, kun tulee uusia vaihtoehtoja markkinoille ja kehitys etenee!

[Timpe]

Täältä vielä lisää tuosta kamerasta: (hyvät sivut lisätietojen kannalta)
http://telescopes.net/store/ccd-imaging/ccd-cameras-1/sbig-the-stt-camera-system.html
Filtteripyörä on 8-paikkainen ja siihen käyvät 36mm suotimet + 31mm / 1.25" suotimet sovittimilla.
Myös kuvien latausajasta luvataan paljon: (ei tullut mainittua edellä)
"...fast low-noise readout of an 8.3Mp CCD in less than one second..."

Cloudy Nightsin ketjussa oli myös maininta seurantakennon edessä olevasta linssistä eli se on 0,7x kertoimella ja ottaa tämän lyhentimen takia seurantakennolle laajemman kuva-alan (helpottaa seurantatähden löytämistä):
"There is also a 0.7x focal reducing lens in front of the guider to double the field of view the guider sees."

Kokonaisuuden loppuhinta nousee varmaan näillä mausteilla kohtuullisen ylös eli pitkälti yli 4000 euron, jos oikein arvaan (+ suodinpakan täyttämiseenkin menee useita satasia ellei enemmänkin).

[Jyri Lehtinen]

Olikos tuolla missään mainittu, kuinka eri paksuisten suodinten käyttäminen seurantakennon takana vaikuttaa seurantakuvan tarkennukseen, eli onko seurannan linssisysteemi tarkentuvaa sorttia? Omiin silmiini ei ole sattunut selitystä tästä.

[Timpe]

Olikos tuolla missään mainittu, kuinka eri paksuisten suodinten käyttäminen seurantakennon takana vaikuttaa seurantakuvan tarkennukseen, eli onko seurannan linssisysteemi tarkentuvaa sorttia? Omiin silmiini ei ole sattunut selitystä tästä.

Jos suotimet ovat seurantakennon takana (kuten ne tässä kamerassa ja QSI WS/WSG (+OAG) kameroissa ovat), niin niillä ei ole vaikutusta seurantakuvan tarkennukseen muutoin kuin välillisesti pääkameran backfokus-muutoksen myötä. Tässä on selityksen pohjaksi taulukko QSI:n backfokus -dokumentista:

Filter brand   Filter Thickness   Adjustment
---------------------------------------------
Astronomik      1.0 mm            -0.33 mm
Baader         2.1 mm            -0.70 mm
Astrodon         3.0 mm            -1.00 mm
= Back focus reduced by (glass thickness / 3)

Omassa kamerassani on käytössä QSI 583WS:ssä Astrodon-suotimet, joten vähennän WS-kameran alkuperäisestä backfokus-lukemasta (=35.56 mm) tuon -1.00 mm etäisyyden ja säädän sitten komakorjaimeni sopivalle etäisyydelle CCD-kennosta käyttäen näissä laskuissa 34.56 mm backfokus-etäisyyttä kamerarungon sisälle. Kamera/komakorjainyhdistelmä liikkuvat sitten yhtenä pakettina tarkennuksessa, eikä suodinpaksuuden muuttumisella ole tässä vaiheessa enää mitään vaikutusta kameran lopputarkennukseen.

Seurantakameraan valo tulee ilman suotimia ja sille ei QSI:n OAG-käytössä lasketa mitään etäisyysmuutosta (eikä tuolla ole muutenkaan merkitystä, kun Lodestar seurantakameraa voi siirtää vaivattomasti 1.25" okulaariholkissani). Pääkameraan tuleva valo taittuu suotimissa -1.0 mm enemmän/nopeammin ja se on jo kompensoitu tuolla backfokus-etäisyyden muutoksella. Tästä johtuen kummatkin kamerat ovat samassa fokuksessa. SBIG:n tapauksessa seurantakennon etäisyys on tietty laskettu kohdalleen tuon 0,7x lyhentimen linssimuutoksen kera, joten ei siinä sen kummempaa ole jos olen tämän asian oikein ymmärtänyt.

Tuolta Telescopes.netin sivulta vielä:
"An optional filter wheel cover is available for wide angle imaging with Nikon or Canon 35mm camera lenses, or for anyone who does not need or want the built-in self guiding. Full set of 36mm LRGB and Narrowband filters by Astrodon, Baader Planetarium and Astronomik are available for unvigntted imaging at any focal ratio."

QSI 583WS:llä ja 31mm suodinkoolla tulee raja vastaan F2.8 kohdalla, joskin QSI:n edustajan mukaan myös F2.0 optiikan kuvat korjautuvat tasaisesti normaaleilla flat-kuvilla. Täällä on kuva tuosta seurantakameran paikasta:
http://telescopes.net/store/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/s/e/self-guider-in-front-of-filter.jpg
Lisävarusteena tarjottava lisäkansi taitaa peittää linssiaukon tuosta suodinpyörän keskeltä.

[Jyri Lehtinen]

Kyllä kyllä. Avoimeksi tosin jää vielä, kuinka kamerassa on hoidettu tarkennusmatkan kompensointi seurantakennolle käytettäessä pääkennolla eri paksuisia suotimia. Eri paksuisilla suotimilla on tarkennusetäisyys luonnollisesti eri ja samalla myös seurantakenno eri kohdalla, koska tämä on kiinteä osa kameraa. Jos kaikilla suodinvalinnoilla halutaan edelleen terävä seurantakuva, on seurantakennon tarkennusmatkan korjauksen oltava säädettävissä tavalla tai toisella.

[mickut]

Sama "ongelmahan" on käsissä kaikissa OAG-ratkaisuissa, joissa seurantakameralle halutaan valoa, joka ei kulje suotimien läpi. Ongelmaan on onneksi käytännönläheinen ratkaisu: Epäfokusoidaan seurantakameraa hieman, sillä seurantakameralla terävä kuva on jopa pieni kirous. Kun jokaisen suotimen offset on tiedossa, parfokaloidaan seurantakamera suunnilleen keskelle fokusaluetta, jolloin epäterävät tähdet eivät toivonmukaan leviä liiaksi kummassakaan ääripäässä. Hieman epäterävällä seurantafokuksella menetään ehkä niitä ihan himmeimpiä tähtiä, mutta aavistuksen epäterävistä tähdistä (FWHM yli 2.5 pikseliä) on helpompi laskea tähden kuvan keskipiste kuin alisämplätystä tähdestä. Eikä tuossa ihan kauhean paljon menetä magnitudiakaan, C8+lodestar yhdistelmällä käytin 2s valotusta yli mag14 guidetähteen FWHM 2.9 fokuksella.

-Antti

[Jyri Lehtinen]

Mietinkin, että koko hommassa oli jotain, joka ei täsmännyt. Sen siitä saa, kun käyttää töissä yksipikselistä seurantakameraa (valonmonistinta), jolla parhaan seurannan saamiseksi on kuvan oltava tarkka.

[Timpe]

Tuli mieleen tuosta suodinvalmistajien taulukosta, että kuinka paljon se ohitarkennus nyt sitten oikein levittää sitä tähdenkuvaa? Oletetaan vaikka, että SBIG sovittaisi seurantakameran linssinsä suunnilleen Baaderin suodinpaksuuden mukaan, jolloin Astrodon ja Astronomik filsuilla fokukset ovat noin +/- 0,35 mm pielessä tuosta optimitarkennuksesta. Käytössä oleva optikka olisi vaikka yleisesti käytössä oleva f5 valovoimainen putki. (Käytännön tasolla tällä ei varmaan ole juuri lainkaan väliä, koska guidaukseen ovat kelvanneet ties minkämuotoiset tähdet PHD:n nikottelematta sen kummemmin vastaan.)

[Lithos]

PHD vaikuttaa pystyvän laskemaan keskipisteen mitä oudomman näköisistä pikseliklönteistä joten en usko ongelman olevan kovin suuri. Suurin ongelma lienee laskeva rajamagnitudi mutta sen tason laitteilla joihin tämä kamera pusketaan taitaa olla valoa ihan tarpeeksi. tuskin tuota kovin paljoa jonkin 80mm ED putken kaverina näkyy.

[Timpe]

Kokonaisuuden loppuhinta nousee varmaan näillä mausteilla kohtuullisen ylös eli pitkälti yli 4000 euron, jos oikein arvaan (+ suodinpakan täyttämiseenkin menee useita satasia ellei enemmänkin).

Tällekin mallille löytyi hinta SBIG:n sivuilla: $3695.00 (EU-hinta asettunee (?) samaksi euroina, jos vanhat merkit pitävät paikkaansa eli arvaukseni meni kai yläkanttiin).
Hinta hyppää "hiukan" aiemmasta ST-8300M mallista ja on silti halvempi verrattaessa esim. QSI 583wsg-8 ($4,190.00) tai QSI 683wsg-8 ($4,590.00) malleihin. Hinnat kaikissa ilman suotimia yms. lisukkeita...

[Mika Luostarinen]

Tähän vielä jatkoa. SBIG äskettäin julkisti useita mielenkiintoisia ratkaisuja tähtikuvaajien erinäisiin ongelmiin.

Eräs mielenkiintoisimmista on kamerajärjestelmä, joka muodostaa keinotähden, joka syötetään seurantakaukoputkelle ja jonka avulla voidaan laskea kahden eri kaukoputken (kuvausputki ja seurantaputki) välinen tube-flexure (Videon aikakohta 12:45 / 17:53). Tämä siis poistaa ongelman, joka syntyy pääkaukoputken ja seurantakaukoputken optisten akseleiden taipumisesta pitkän valotuksen aikana. Tällöinhän putkien keskinäisten sijaintien taipumisesta hieman eri taivaan kohtiin menee seuranta pieleen.

Tähän differential flexureen liittyvä ongelma on nyt siis ratkaistu mainitun keinotähden avulla. Keinotähti heijastetaan pääputken optiikan läpi ulos ja siitä kääntöprisman avulla seurantakaukoputkeen ja sitä kautta seurantakameran kennolle. Seurantakamerajärjestelmä näkee siis sekä keinotähden että oikeat tähdet ja pystyy tähtien sijainnin avulla oikaisemaan valotuksen aikana seurantavirheet, jotka syntyvät erisuuntaisista kaukoputkien optisista akseleista. Cool !

Toinen kohtalaisen kiinnostava on kamera+filtterikiekko, johon voi suoraan kiinnittää tavallisia Canon-järjestelmäkameran objektiiveja laajojen taivaan alueiden kuvaamiseen (12:10 / 17:53).

Lisäksi uutuutena kamera jossa on sisäänrakennettuna webbiserveri ja joka on suoraan kiinni Internetissä (tai lähiverkossa) ja jota voi suoraan ohjata selaimella (04:40 / 17:53). Näitä kai on ollut muilla valmistajilla jo aikaisemminkin ... vai onko ?

Yksityiskohdat uusista tuotteista ja muista herkuista löytyy tältä videolta:

http://www.youtube.com/watch?v=ti8wvBkF2U8

Enjoy :)

-M