Valikoima lisääntyy:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/products_id/4181 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/products_id/4181)
jk
Tuo on siis vertailukelpoinen guideri foorumilla käsitellylle LVI SmartGuiderille (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4523.0), jonka pikatiedot löytää täältä:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2417_LVI-Stand-Alone-Autoguider---Nachfuehren-ohne-PC-mit-SmartGuider.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2417_LVI-Stand-Alone-Autoguider---Nachfuehren-ohne-PC-mit-SmartGuider.html)
CCD/CMOS kennot menevät eri laitteissa näin:
SynGuider: Sony ICX404AL CCD Sensor 510x492 pixels - PDF on täällä: http://www.eureca.de/datasheets/01.xx.xxxx/01.02.xxxx/01.02.0138/ICX404AL.pdf (http://www.eureca.de/datasheets/01.xx.xxxx/01.02.xxxx/01.02.0138/ICX404AL.pdf)
Sony ICX:n CCD chipin koko on 5.59mm X 4.68mm.
LVI SmartGuider: S/W 1/3" Aptina MT9V032 752x480 pixels - PDF on täällä: http://www.aptina.com/support/documentation.jsp?t=0&q=29&x=23&y=6# (http://www.aptina.com/support/documentation.jsp?t=0&q=29&x=23&y=6#)
Tämän CMOS:n koko on PDF:n mukaan: 4.51mm x 2.88mm = 5.35mm diagonal
Valotusajat SynGuiderilla 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256, 512, 1024, 2048, 4096 ms ja LVI SmartGuiderilla automaattivalotus ajoilla 1 ms - 2000 ms.
SynGuiderin kenno on siis fyysisesti suurempi, mutta pikseleinä "harvempi" mikä saattaisi näkyä erottelukyvyssä jos seurantaputken mitoitus on kriittinen. Itse olisin tosin kiinnostuneempi siitä, onko tuossa SynGuiderin Sony kennossa parempi herkkyys heikoille signaaleille kuin LVI:n kennossa. Suuremmat pikselit saattaisivat viitata tähän suuntaan, mutta toisaalta tuo pidempi 4 sekunnin valotusaika saattaa yhtä lailla olla kompensaatiokeino kennon heikommalle herkkyydelle. Mene ja tiedä...
Eli kuka tuon SynGuiderin Suomeen ostaakin, on velvollinen kertomaan käyttökokemuksistaan tänne foorumille! :grin:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2010, 18:56:03
LVI SmartGuider: S/W 1/3" Aptina MT9V032 752x480 pixels - PDF on täällä: http://www.aptina.com/support/documentation.jsp?t=0&q=29&x=23&y=6# (http://www.aptina.com/support/documentation.jsp?t=0&q=29&x=23&y=6#)
Tämän CCD chipin koko on PDF:n mukaan: 4.51mm x 2.88mm = 5.35mm diagonal
SynGuiderin kenno on siis fyysisesti suurempi, mutta pikseleinä "harvempi" mikä saattaisi näkyä erottelukyvyssä jos seurantaputken mitoitus on kriittinen. Itse olisin tosin kiinnostuneempi siitä, onko tuossa SynGuiderin Sony kennossa parempi herkkyys heikoille signaaleille kuin LVI:n kennossa. Suuremmat pikselit saattaisivat viitata tähän suuntaan, mutta toisaalta tuo pidempi 4 sekunnin valotusaika saattaa yhtä lailla olla kompensaatiokeino kennon heikommalle herkkyydelle. Mene ja tiedä...
Eli kuka tuon SynGuiderin Suomeen ostaakin, on velvollinen kertomaan käyttökokemuksistaan tänne foorumille! :grin:
Pikselien kokoa oleellisempaa olisi kuinka fiksusti tuo keksintö osaa niitä pikseleitä tutkia. Jos alle pikselin tarkkuudella guidaamisen tarkkuus on parempi kuin LVI:n speksit (vähän epämääräisesti) kertovat niin voi olla aika varteenotettava kilpailija. PC:llä pyörivät softathan osaavat guidata pikselin kymmenyksen tai sadasosan tarkkuudella.
Pienenä merkityksettömänä nillityksenä muuten, että tuo LVI:n MT9V032 on CMOS eikä CCD-kenno. :)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 03.08.2010, 15:57:16
Pienenä merkityksettömänä nillityksenä muuten, että tuo LVI:n MT9V032 on CMOS eikä CCD-kenno. :)
Kappas niinpä tuo onkin (=LVI:n PDF:n otsikossa lukee suurella "1/3-Inch Wide-VGA CMOS Digital Image Sensor") :shocked:
Kiitos oikaisusta, korjataan tämä tuonne yllä olevaan tekstiin. Netistä löytyi samalla CMOS/CCD-vertailusivu, jossa on pyöritelty noiden kahden kennotyypin eroja: http://www.dalsa.com/corp/markets/ccd_vs_cmos.aspx (http://www.dalsa.com/corp/markets/ccd_vs_cmos.aspx) (Ei nyt suoraan liity näihin ohjaimiin, mutta uteliaat saattavat lukea tämänkin...)
Tuli hankittua Villenkellosta synguider, tässä tapauksessa täytyy antaa heille positiivista palautetta toimituksen nopeudesta ja sähköpostiin vastaamisesta.
Kysyin löytyykö suoraan varastosta ja sain toimitukseen seuraavana päivänä. Viikonlopun aikaan oli matkahuollon paketti rantautunut sateisen Imatran keskusasemalle ja noudin 250€ guiderin ihmeteltäväksi. Saksasta tuon olisi saanut euron edullisemmin ja mukaan olisi tullut halpa okulaari parfokaalityökaluksi. Omasta varastosta löytyy yksi vähällä käytöllä oleva 12mm kelner joka saa toimittaa työkalun virkaa tarkennuksen apuna.
paketti:
(http://lh4.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TOGJ3ibIl8I/AAAAAAAAEmU/W7xDxr9A88Q/IMG_3712.JPG)
Paketin sisältä purkautui seuraavanlainen arsenaali
Vasemman kulman keinonahkalaukun sisälle tulee viereinen patteripaketti toimittamaan laitten tarvitsemaa virtaa, patterit ovat isoja d-koon pattereita.
(http://lh5.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TOGJ5j392vI/AAAAAAAAEmc/U98dlXzThhs/IMG_3714.JPG)
Synguideri kytkettynä w-o putkeen, joka saa näin aluksi toimia guidausputkena C8:lle, kuvassa putki on kiinnitettynä suoraan CG-5 jalustaan, kahden putken satularauta on vielä tekeillä. DIY versiona.
(http://lh3.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TOGKEy0ywlI/AAAAAAAAEm8/R4mwuGx53_M/IMG_3722.JPG)
Ensitestin suoritin pilvisen kelin vallitessa läheiseen katulamppuun, lampun valoalue näkyy näyttöruudussa mustana vaaleana alueena ja kenno ainakin näkyy toimivan.
Laskeskelin että kennon ala taivaalla tuon w-o:n kanssa on noin 0,7x0,6 astetta, eli reilu täysikuun ala, siltä alueelta pitäisi löytää kirkkaampi kuin 8 mag tähti tuolle 80mm putkelle.
(http://lh3.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TOGKCZBMLQI/AAAAAAAAEm0/XZW7CPS90z0/IMG_3720.JPG)
Lisää tarinaa kunhan joskus taivas sen verran aukeaa, että pääsee testaamaan oikeasti..
Päivitystä tilanteeseen.
Olen nyt kolmena iltana yrittänyt päästä guidaamaan, ensimmäinen yritys reilun viikon takaa kilpistyi pilvien saapumiseen, jätin putken pihalle jäähtymään ja ajattelin palata parin tunnin kuluttua asiaan.. väärin ajateltu, pilvet saapuivat ja se siitä yrityksestä. Eilen oli mahdollista tehdä uusi yritys, päivällä keli näytti lupaavalta ja pimeän tultua jalustaa kantamaan pihalle.. jes ei pilveäkään.. annas olla, menee 5min ja hirmuinen pilvilautta saapuu. Ironisesti itsekseni hekottelin että toimii mainiosti tämä cloudtracker, eikun synguider pilvimagneetti :evil: puolenyön maissa oli vielä täysin pilvistä ja nukkumaan.. aamulla ei pilvistä ollut jälkeäkään ja sain nopealla toiminnalla muutaman venuskuvan otettua.
Tänään heti hämärän tultua sitten kolmas yritys käyntiin, koko päivän aamusta asti taivas oli ollut täysin pilvetön ja näytti lupaavalta. 16.30 sain jalustan pystyyn, suuntaus kolmen tähden mukaan ja kokeilemaan guideria. Capella löytyi okulaariin ja guiderin vaihto okulaarin tilalle. Fokusoinnin hienotarkennus guideriin ja aikani valikoita kohmeisin sormin näppäiltyäni sain guiderin kalibroimaan itseään jalustan kanssa, meinasi jo usko loppua odotellessa kalibroinnin loppumista (pakkasen kohmeessa odottavan aika oli pitkä). Sitten yks kaks, olikin valmista ja näyttöön ilmeistyi "guiding" . Jes, ainakin tuntuu toimivan.
Annoin guidata aikansa ja laitoin canonin celestronin perään, no samalla tietysti näyttö ilmoitti että guidaustäkti hävisi, putki vähän tärähti vaihtaessa kameraa kulmapeilin ja okulaarin tilalle.
No ei mitään, kamera fokukseen Capellan avulla ja päätin kokeilla kuvausta jonkun muun kohteen kuin Capellan avulla, Dumbbell olisi hyvä kohde.
Käsky jalustalle ja samalla puidenlatvojen takaa näkyy jo saapuvat pilviä.. Kuten odottaa saattoi.
Ehdin vähän aikaa etsiä guidaustähteä dumbbelin luota, säätelin noiseasetusta, mutta näin jälkeenpäin ohjekirjasta todeten, väärään suuntaan. Kantapäämenetelmä toimii parhaiden, ensi kerralla muistan.
En siis ehtinyt ottaa yhtään guidattua kuvaa, mutta sain testattua että ainakin yhteys jalustan ja guiderin välillä pelaa ja n 10 min pätkä tuli guidattua Capellaa.
Pari kuvaa. Tällainen arsenaali pitää raahata autotallista pihan perälle,kuvausta varten (ämpäri ja kompura eivät kuulu varustukseen :grin:).
(http://lh4.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TPKH5jsrDbI/AAAAAAAAEpM/xFNm_NbVkM8/s512/CIMG0064.JPG)
Tässä kokonaisuus kasassa. Guidausputkena w-o 80mm apo. Huomaa kiinalainen pakkasessa jäykistyvä kaapeli joka johtaa guiderilta käsiohjaimeen. Tuota ei uskalla paljon oikoa, ettei rapsahda poikki. Keli kuvanottohetkellä oli n. -15
(http://lh6.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TPKH6n0NrII/AAAAAAAAEpQ/jJKw_HtyOec/s640/CIMG0065.JPG)
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 28.11.2010, 20:20:58
Annoin guidata aikansa ja laitoin canonin celestronin perään, no samalla tietysti näyttö ilmoitti että guidaustäkti hävisi, putki vähän tärähti vaihtaessa kameraa kulmapeilin ja okulaarin tilalle.
Kuvausputken asettelut, kamerat yms. pitää olla valmiina siinä vaiheessa, kun guideria viritetään tähden seurantaan. Muuten tulee juurikin tuollainen tähden katoaminen guiderikameran kapeasta näkökentästä. Guidauksen aikana pääsee räpläämään kuvausputken kameraa vain ylettömän varovasti ja mieluiten ei ollenkaan (tai korkeintaan kauko-ohjaimen kautta).
Tein omaan LVI-guideriin uuden kaapelin kameran ja käsikapulan väliin koska alkuperäisellä pystyi hyvin työntämään putkea kun pakkanen meni -10 asteen alle. Siltikään kapulaan ei ole hyvä koskea kuvauksen aikana. "Star lost" ilmoitus tule melkeimpä voimakkaasta henkäyksestä.
Kaizu
Hei,
Hankin myöskin tuollaisen Synguider aparaatin, joskin CGEM:n aisapariksi. Guidausputkeksi laitoin S-W Skymax 127:n jossa Celestronin 0.63 polttovälin lyhentäjä, polttoväliä noin 950 mm. Guidausputken kiinnitin S-W 254mm f4.7 Newtonin reppuselkään.
Tällä kokoonpanolla ei ole ilmennyt mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia, ehkä tärkein seikka on että jalusta on suhteellisen asiallisesti suunnattu. Kokemusteni perusteella synguider haparoi aikalailla ainakin tällä kokoonpanolla jos on jatkuvasti korjaustarvetta etenkin deklinaation suhteen.
Kaapelien lisäksi joitakin muitakin lapsuksia laitteesta löytyy. Ohjaimen napit ovat melko tunnottomat ja ohjelmisto lukee painalluksia vähän viiveellä vaikeuttaen käyttöä. Kohina parametri menee jostain syystä toisinaan itsekseen virran katkaisun tai päällelaiton yhteydessä maksimiarvoon, jolloin tähdet jää kyllä löytymättä.
Aiempaa kokemusta guiderikameroista minulla ei ole mutta Synguiderin kenno vaikuttaa riittävän herkältä ainakin nykyiseen käyttööni. Valmistajan ilmoittama 2048 ms valotusaika 8 magnitudin tähdelle piti käytännössä paikkansa, voi riittää vähempikin aika. Tuollaisella tähdellä sai seurannan aikaan. Mutta seurannan laskentatarkkuuden suhteen epäilen että Synguider ei yllä kovin lähelle nykyisiä tietokonepojaisia ohjelmistoja, tässä paino sanalle epäilys.
Yhteevetona voisi todeta että tällä kokoonpanolla ainakaan vielä 2 - 3 minuutin valotusajat eivät tunnu olevan mikään ongelma kunhan jalusta on suunnattu ja aavistuksen itään painotettu. Seurantatähden karkailua esiintyi aika harvoin vaikka ohjaimen kaapelin pidinkin koko ajan kamerassa kiinni. Kaapelin jäykkyysongelman seurauksia voi auttaa hieman se jos itse ohjaimen tai pelkästään kaapelin kytkee kiinni jalustaan. Tällöin jatkuva tasainen kaapelista guideputkelle aiheutuva vääntö ei pitäisi olla ongelma.
Siis ainakin yksi vielä tyytyväinen käyttäjä...
t.Teemu
Täällä odotellaan edelleen kaikessa rauhassa että tulisi tilaisuus kokeilla synguideria. Nyt näkyy olevan kirkasta, aurinko nousee, mutta iltapäiväksi on jo lupailtu lumisateita.
Maanantaina olisi ollut kirkas keli, mutta tuli oltua työmatkalla.
Kokeilin pikaisesti seurantaputkena myös Canonin vanhaa FD 300mm/5.6 linssiä Synguideriin liitettynä. Tähtiä löytyi silläkin helposti, mutta näytti että polttoväli/Synguiderin seurantatarkkuus alkoi käydä riittämättömäksi 1200mm Newtonin kanssa. Lyhyemmän polttovälin esim 600mm linssiputken seurannassa tuokin seurantaputki toiminee.
Viime aikoina Etelä-Suomessa vallinneet hieman pilviset kelit on hyvin voinut käyttää Synguiderin testeihin. Pilvisuuden vaihtelu ei seurantaa helposti katkaise kunhan käyttäjä hoksaa lisätä valotusaikaa jos tähti meinaa himmentyä liikaa. Tai vaihtoehtoisesti tähden kirkkauden voi pitää korkeammalla pilvien varalta jos pilvisellä kelillä seuraa. Tuohon tähden kirkkauden säätöön kun saisi automatiikan Synguiderin softaan niin vaihtelevankin kelin voisi helpommin hyödyntää.
t.Teemu
Minäkin pääsin ottamaan pilvimagneetin tänään pihalle kun vihdoin edes jonkunlaisia tähdenkuvatuksia ilmestyi näkyviin. Keli oli kerrassaan surkea taivaalta leijuvan jääsumun keskellä, mutta sain kuitenkin kokeiltua guidausta. n. tunnin kasauksen ja virittelyn jälkeen kerkesin ottaa kaksi 5min valotusta C8:lla m45:stä, kunnes pilvet vyöryivät vastustamattomasti taivaalle. Tuona aikana sain nyt kuitenkin kokeiltua että guidaus toimii ja tähdet pysyi suht mukavasti paikallaan kuvassa. Putket oli tuotu suoraan lämpimästä autotallista ja otettu suoraan ajoon, joten ei mikään paras lähtökohta väreilyn takia. Pakkasta oli -18, ja ainakin siinä lämpötilassa vehkeet tuntui vielä toimivan. Ohjauskapulalla tehdyt valinnat tahtoo mennä herkästi ohi valikoissa jos ei ole nopea, koko laitteen säädöt on edelleen hakusessa lyhyen käyttökokemuksen takia, mutta eteenpäin mennään kuin mummo lumessa. Kuvia en ilkeä laittaa näytille, niin surkea oli keli tänään.
Synguiderin kanssa on ilmennyt eräs haastava ongelma. Vaikuttaisi kuin laitteen dec axis -toiminto ei toimisi kokoonpanollani. Ymmärtääkseni tuolla toiminnolla kompensoidaan deklinaatioakselin välystä. Eli kun asetetaan suurimpaan arvoon .9 akselin suuntaa vaihtaessaan laite kompensoi suurta dec akselin välystä pitkällä korjauksella. Ohjekirja neuvoo asentamaan arvoksi .0 jos välystä on vähän. CGEMssä voi akseleiden välystä kompensoida anti-backlash parametrillä. Vaikuttaa siltä että olipa Synguiderin dec axis parametri mikä vaan, dec korjauksen määrä ei muutu, vaan on koko ajan liian pitkä guidauksen aikana. Jotenkin saan laitteen toimimaan, kun asetan jalustasta dec akselin anti-backlash korjauksen kokonaan pois guidauksen aikana, jolloin jalustan puolelta välystä ei korjata ollenkaan. Silloin Synguiderin ylipitkä dec akselin suunnan muutoksen yhteydessä tapahtuva korjaus ei heitä guidaustähteä pahasti paikaltaan. Paras tapa on tähän mennessä ollut laittaa jalusta hieman viettämään dec akselin suhteen, jolloin Synguider korjaa dec akselia koko ajan samaan suuntaan. Silloin koska dec akselin suunta ei muutu, ei mitään dec korjausviivettäkään tule. Ongelmallisinta on se viive mikä syntyy tuosta korjauksesta guidauksen aikana. Silloin myös RA akselin suhteen tapahtuva korjaus kokee Synguiderin softassa viiveen joka kestää noin 5 - 10 sekuntia eli iäisyyden. Pahimmaillaan guidaus voi siis loppua kuin seinään tähden karkaamisen vuoksi jos ongelmaa ei ole huomioitu. Onkohan muilla ollut vastaavaa ongelmaa tai syvempää ymmärrystä tähän.
Synguider testauksen ohessa huomasin että on ihan kätevän tuntuinen tapa kiinnittää seurantaputki vastapainoakselin päähän. Tällä tavalla http://picasaweb.google.com/101996199609695912102/Laitteet?authkey=Gv1sRgCIip3pbdu7-0Cw# (http://picasaweb.google.com/101996199609695912102/Laitteet?authkey=Gv1sRgCIip3pbdu7-0Cw#) voi hieman helpottaa riittävän kirkkaiden seurantatähtien löytymisen ongelmaa, mitä onkin puitu myös tässä toisessa autoguideri osiossa http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4523.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4523.0). Oleellista tässä kiinnitystavassa on se että seurantaputken kiinnitysadapteri on ruuvattu vastapainotangon päähän kolmannella ruuvilla, jolloin kahta lukitusruuvia voi löysyttää ilman laitteiden putoamista ja seurantaputkea hieman suunnata uudelleen tähtien löytämiseksi. Vielä kun tuossa käyttää epäkeskoa okulaariadapteria, sillä saa seurantakameran paikkaa optimoitua toisenkin akselin suhteen jolloin tarve kuvattavan kohteen siirtämisestä kuvauskennon reunalle seurantatähden löytämiseksi vähenee. Mielellään kuulisi tähänkin viisaampien kommentteja, jos kokemuksia.
Kiitos,
Teemu
Lainaus käyttäjältä: Teemu - 05.01.2011, 22:02:39
Synguiderin kanssa on ilmennyt eräs haastava ongelma. Vaikuttaisi kuin laitteen dec axis -toiminto ei toimisi kokoonpanollani. Ymmärtääkseni tuolla toiminnolla kompensoidaan deklinaatioakselin välystä. Eli kun asetetaan suurimpaan arvoon .9 akselin suuntaa vaihtaessaan laite kompensoi suurta dec akselin välystä pitkällä korjauksella. Ohjekirja neuvoo asentamaan arvoksi .0 jos välystä on vähän....
Oliko tuota manuaalia ladattavissa jostakin? SW:n tuotesivuilta (http://www.skywatchertelescope.net/swtinc/product.php?id=177&class1=5&class2=512) sitä ei näytä löytyvän...
Hei Timo,
Täältä näyttäisi löytyvän.
http://www.graigolaobservatory.org.uk/Synguider/SynGuider%20Manual_v1.pdf
Lainaus käyttäjältä: Teemu - 05.01.2011, 22:02:39
Synguiderin kanssa on ilmennyt eräs haastava ongelma. Vaikuttaisi kuin laitteen dec axis -toiminto ei toimisi kokoonpanollani. Ymmärtääkseni tuolla toiminnolla kompensoidaan deklinaatioakselin välystä.
Kuinka hyvä on napasuuntauksesi? Kokemusta on (vain!) alle puolen tusinaa seurantakorjattua sessiota PHD:n kanssa, mutta vastaavaan ongelmaan foorumeilta löytyi ohjeistukseksi napasuuntauksen ja mahdollisesti myös (epä-)tasapainotuksen parantaminen. Itsellä riitti napasuuntauksen korjaus, tehdasrasvat taitaa tehdä epätasapainotuksen laitteillani tarpeettomaksi alle -5C lämpötiloissa ... :azn:
Myös jalustan "guide speed" asetuksia kannattaa tsekata. Itse säädin aikoinaan jalustan pienintä seurantanopeutta 0,20x...0,60x välillä kunnes löytyi sopiva yhdistelmä, jolla guiderin antamat korjauskomennot olivat sopivan suuruisia suhteessa jalustan tekemiin korjausliikkeisiiin. Ts. jalustan korjausnopeuden ja guiderin komentojen (sen aggressiivisuuden) tulee olla sopivassa suhteessa keskenään. Jos guideri lähettää korjaussignaalia liian pitkään, jalustan korjausnopeus (guide speed) voi olla liian hidas ja Synguider korjaa ajallisesti kovin pitkän aikaa.
Deklinaatioakselin voi epätasapainottaa samoin kuin tuntiakselinkin niin että välykset pysyvät samalla puolen. Ei tarvitse silloin noista välyksistä murehtia.
Kaizu
Timpe, se viive liittyy vain siihen tapaukseen kun dec akselin korjauskomento vaihtaa polaarisuutta. Eli kun dec akseli korjaa vain yhteen suuntaan, silloin korjauskomennot ovat varsin lyhyitä sykäyksiä ja homma toimii myös RA akselilla, jolla homma toimii molempiin suuntiin ilman viiveitä, mutta kun dec akselin korjauksessa polaarisuus muuttuu toiseen suuntaan, siitä syntyy pitkä korjauskomento dec akselille, jolloin koko softa vähän niinkuin jumiutuu sen korjauksen ajaksi.
Jussi ja Kaizu, tuo tasapainokommentti on jäänyt syvemmin tutkimatta, voisikohan nyt tosiaan olla ongelmana jomman kumman akselin väärä tasapaino, joka vaikuttaisi Synguiderin autokalibrointiin ja sitäkautta synnyttäisi tämän ongelman. Olen kyllä mielestänyt kokeillut erilaisilla napasuuntauksen tarkkuuksilla ilman huomattua muutosta ongelmaan.
Suuret kiitokset kommenteista tähän asti.
Lähdimpä sitten kokeilemaan heti saman tein kun vähän mustaa näkyi taivaalla, että toisiko joku edellä annetuista uusista ideoista. No eipä toiminut. Softa viis veisasi tehdyistä muutoksista tasapainoon tai napasuuntaukseen.
No, päätin kokeilla mitä tapahtuu jos antaa vaan dec axis backlash parametrin arvon juosta alaspäin. siinä näkyy luku esim .9 jota pienentämällä se laskee .8, .7, .6 jne aina lukuun .0, josta pienentämällä tuli taas arvo .9 jne. No rullasin vaan sitkeästi tuota arvoa ehkäpä puoli minuuttia alaspäin, sitten alkoikin tulla lukema 9.9, 9.8 jne... :shocked: Eli tuossa softassa taitaa olla pieni bugi tuon parametrin lukuarvon näkymisen osalta... :undecided:
No kun laskin sen dec axis backlash parametrin sitkeästi arvoon 0.5, lukitsin tähden ja aloitin guidaamisen, sen jälkeen homma toimi kuin unelma... Ei mitään viiveitä dec akselin osalta enää.
ELI tuossa v1.0 softassa on aiemmin mainitun kohina parametrin maksimioletuksen lisäksi dec backlash parametrissä maksimioletus sillä erotuksella että dec backlash lukuarvo ei näy kunnolla ennenkuin se on alle 10.0.
Mutta kiitokset kommenteista vielä. Ilman niitä olisi testit jääneet tekemättä tänään...
T.Teemu
Terve.
Tarkoititko Teemu tuossa dec backlash menun arvoa? Tsekkasin sen omasta juuri äsken, oli nollassa. Suurimmillaan siihen sai asetetta arvon 4, sen ylemmäs ei minulla tuo arvo mene.
Kokeilemaan ei ole täällä suunnalla vieläkään päässyt, marraskuun alun jälkeen on ollut kaksi tai kolme parin tunnin aukkoa pilvissä illalla, putken kun saa pihalle niin pilvet tulevat välittömästi.
Rauno, juuri se parametri, korjasin tuohon aiempaan. Ymmärsinkö oikein, että sinun laitteessa on nyt arvo 0.0 ja sen saat maksimissaan menemään arvoon 4.0. Jos näin niin toimii tuolta osin toisin kuin oma laitteeni.
Huomasin juuri että omassani joka kerta kun virrat laitetaan päälle, dec backlash on samassa oletusarvossa .9. Siitä sitten joutuu käyttämään aikaa noin puolisen minuuttia laskemalla parametrin arvoa kunnes sen saa arvon 0.0 lähimaastoon.
Teemu
Juuri näin, eli minulla saa maksimiarvoksi säädettyä 4.0, sen ylemmäs ei mene. Viimeisin käytetty arvo jää oletukseksi, on nyt säädettynä arvoon 0,5. Versio minulla on 1.1, se mikä virtoja kytkettäessä tulee näyttöön.
Ok. Itselläni versio 1.0. Saisikohan tuon päivityksen tehdyksi...
Teemu
Ei näytä skywatcherin sivuilta löytyvän ohjelmistopäivitystä guiderille. Joku kaapelihan tuossa tuli mukana, oletan että ohjelmistopäivitystä varten. Ei sen puoleen tästä läppäristä löydy sopivaa liitäntääkään tuolle, tarvinnee vielä väliin jonkun sovitekaapelin.
No niin, viime yönä Synguider v1.0 pääsi vihdoin tositoimiin. Rapusumusessio kesti kolmisen tuntia tuntia eikä laitteessa ilmennyt enää mitään ongelmia. Vaikka tuuli välillä keikutteli putkea, seuranta ei katkennut kertaakaan. Seurantatähtenä tässä ei ollut rapusumun viereinen kirkas tähti vaan etäämpänä oleva noin magnitudin 8 tähti. Seurannan valotusaika 2 sekuntia ja tähden kirkkaus vaihteli 8 ja 11 välillä synguiderin kirkkausasteikolla. Tavoitekirkkaus laitteelle on 10. Tässä reilusti cropattu kuva http://picasaweb.google.com/101996199609695912102/Messier1CrabNebula#slideshow/5559913970990868994.
Valotusajat olivat enimmäkseen 1 tai 2 min, ISO 400 ja 800. Kokonaisvalotus tuossa noin 90 min. Kuvien saanto oli noin 60 - 70 prosentin tasolla. Tähtien värit vinksahtivat kuvankäsittelyn takia osin luonnottomiksi. Lisäksi käytössä ollut RCC1 komakorjain ei taida vieläkään olla ihan fokuksessa. Kuvauslaitteistona siis SW10 tuuman f4.7 netwon, RCC1, UHC-S, NikonD5000, seurannassa Synguider ja Skymax, jalustana CGEM.
Teemu
Ei paha.
Tuulenko takia kaikki ruudut ei olleet kelvollisia ?
Joo, tämäkin kohde tuntuu melko haastavalta näin lumisella talvikaudella täältä pääkaupunkiseudulta. Onneksi nyt lumet alkoivat jo sulamaan :laugh: ja isompien teiden penkat ovat ainakin juuri nyt mukavan tumman oloisia...
Tuohon hylkyjen syyhyn on vielä vähän vaikea varmuudella vastata, mutta tuuli oli ainakin osasyy. Puuskat olivat paikoin melko kovia, silmin nähden heiluttivat putkea ja varjostimet meinasivat vaihtaa leijan hommiin. En osaa vielä analysoida tarkemmin mikä osuus hylkyyn oli jalustan jaksollisella virheellä tai parametrisäätöjen puutteellisuudella. Mutta eiköhän sekin tässä ajan myötä ala valkenemaan.
Teemu
Tässä 15.1 illalla -20C pakkasessa tehty testi guiderilla. Molemma kuvat otettu n 5min valotuksella, kuvan kirkas tähti on Rigel.
Kuvat otettu 120 equinoxin läpi välissä astronomikin uhc filtteri, käsittelemättömät kuvat.
Guideriputkena 80/400 Sky-Watcherin halpa linssiputki possun selässä ratsastaen.
(http://lh4.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TTLpsz_iBDI/AAAAAAAAE4k/y2RaiBuXYOo/IMG_4355.JPG)
Ilman guidausta
(http://lh4.ggpht.com/_tVG0DUJZR-A/TTLpsaGoTnI/AAAAAAAAE4g/9nqjS2Acgx4/IMG_4354.JPG)
Guidattuna
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 16.01.2011, 15:14:05
Tässä 15.1 illalla -20C pakkasessa tehty testi guiderilla. Molemma kuvat otettu n 5min valotuksella, kuvan kirkas tähti on Rigel.
Kuvat otettu 120 equinoxin läpi välissä astronomikin uhc filtteri, käsittelemättömät kuvat.
Ovatko nuo skaalaamattomia (100%) kuvia cropattuna/leikattuna keskeltä tähän foorumin nettikokoon?
Guidaamattoman kuvan kaaret tietävät erilaisia taipuma-ongelmia systeemissä...
Ihan täyskokoisia kuvia, ei käsitelty mitenkään. Jalusta (CG5) heitettynä lumen päälle, napasuuntaus sinnepäin. Voihan tuossa joku tietysti taipuakin, epäilen kyllä enemmän että olisiko jalusta liikahtanut kuvanoton aikana.
Yksi varma asia, mikä ei tuossa lämpötilassa ainakaan ole taipunut on ne guiderin piuhat... :smiley:
Rauno, oliko sinulla tuossa guideri kiinni Riegelissä vai jossakin himmeämmässä tähdessä?
Lainaus käyttäjältä: Teemu - 16.01.2011, 22:47:16
Yksi varma asia, mikä ei tuossa lämpötilassa ainakaan ole taipunut on ne guiderin piuhat... :smiley:
Tässähän on vallankumouksen ainesta. Pitäisiköhän kiinnittää koko guideputki pelkillä usb-kaapeleilla, fleksaus olisi tiessään.
Ainakin LVI-guiderin alkuperäinen piuha toimisi talvisaikaan kaukoputken kääntökahvana. Pari kertaa sillä työnsin putken pois suunnastaan ennenkuin tajusin tehdä tilalle notkeamman. En tullut kokeilleeksi sitä putken kiinnittämiseen.
Kaizu
Teemu, Rigelissä oli guideri kiinni. valotusajan joutui säätämään lyhyeksi. Napasuuntaus oli tarkoituksella sinnepäin, jotta näen miten tuo pystyy korjaamaan virhettä. Muutenkin on vielä niin vähän kertymyt käyttökokemusta, että joutuu arpomaan mitä mistäkin valikosta piti valita ja säätää.
Kokeilin piggybackinä tuota pikkuputkea, mutta taidan jatkossa iskeä molemmat kiinni siihen omatekoiseen rinnakkaiskiinnitykseen, jolloin saan käännettyä seurantaputkea sopivan guidaustähden löytämiseksi. Ja nuo kaapelit on kyllä tuossa pakkasessa todella jäykkiä, Kaizun tapaan voisi kyllä pistää nuo uusiksi.
Lainaus käyttäjältä: Teemu - 16.01.2011, 22:47:16
Rauno, oliko sinulla tuossa guideri kiinni Riegelissä vai jossakin himmeämmässä tähdessä?
Aikaa meni vajaa vuosi, kunnes viime yönä sain autoguidauksen ensi kertaa toimimaan Synguiderilla. Oli todella juhlavaa katsella, kun Synguider lukittui ohjaustähteen ja tietokoneen ruudulta näki, miten seurantatarkkuus parani hyppäyksenomaisesti. Aloitin autoguidausprojektin heinäkuussa 2010, ja maaliskuun lopussa 2011 se viimein onnistui.
Synguider siis toimii, mutta pari kritiikin sanaa silti.
Tuossa jo edellä todetaan, että ohjaustähden pitää olla melko kirkas. Seurantaputkena viime yönä oli Soligor M42-teleobjektiivi 400/f6,3. Tällä objektiivilla ohjaustähden piti olla ainakin 4-5 magnitudia, muutoin Synguider ei lukittunut edes sekunnin valotusajalla. Pitempi valotusaika taas huononsi seurantatarkkuutta. Pitää siis olla hyvä seurantaputki pääkaukoputken kupeessa.
Toinen ongelma on Synguiderin huono näyttö, joka on noin puolikkaan tulitikkurasian kannen kokoinen neliö. Ohjaustähden osuminen moiseen laatikkoon on enemmän kuin satunnaista (PhD on tässä suhteessa parempi).
Kuvaustilanteessa aivan kuvauskohteen vieressä pitää olla melkoisen kirkas tähti, jotta Synguider toimisi. Tällaisia ds-kohteita on vähän. Siksi viime yönä vasta kolmas yritys eli Messier 3 tuotti halutun tuloksen.
Jos Synguiderilla haluaa kunnon tuloksia, pitää olla hyvä seurantakaukoputki. Sen on oltava pääkaukoputken kupeessa kuulapään tai nivelen varassa, jotta suuntausta voi kääntää ainakin muutaman asteen verran riittävän kirkkaan ohjaustähden löytämiseksi. Tätä pidän ehdottomana vaatimuksena Synguiderin menestykselliselle käytölle.
Ensimmäisenä autoguidausyönä huomasin myös, että kuvattavien kohteiden määrä vähenee valotusaikojen pidentyessä. Yhden tai korkeintaan kaksi kohdetta ehtii kuvata yön aikana. Toisaalta määrän vähentyessä kuvien laatu paranee. Kannattaa siis suunnitella havaintosessio huolellisesti etukäteen.
Millaisia seurantaputkia olette käyttäneet? Jostain luin, että sen pitäisi olla noin 1/7 pääputken polttovälistä - lopun voi sitten hoitaa aggressiivisuussäätöjen avulla. Siis 750 mm Newtonille riittäisi 135 mm tele - eli onko tuo 400 mm tele turhan järeä?
Vaan olipa messevää katsella, kun autoguidaus alkoi toimia ja Atik-kameran valotusaikoja pääsi pidentämään ensin kahteen ja sitten kolmeen minuuttiin. Ilman autoguidausta pääsi 30-45 sekuntiin 150/750 Newtonilla.
Sitten ilmeni Synguiderin kolmas haitta. Laite on tehokas pilvimagneetti. Katsellessani autoguidaussysteemin toimintaa korkkasin lasillisen viiniä. Iloa ei kestänyt kauan, kun pilvet vyöryivät taivaalle ja laitteet oli pakko kantaa aamuyöllä sisään.
Seuraava aamupäivä oli harmaa ja sateinen.
Mutta harmaata ankeutta lievensi, kun katseli tietokoneelta komeita M3-kuvia :cool:
Jorma M.
Kangasala
Nyt alkaa itselläkin olla jo kokemusta synguiderin käytöstä, käytän seurantaputkena Sky-Watcherin kevyttä 80/400 startraveller linssiputkea. Sen polttoväli riittää hyvin Equinoxin 900 mm:lle. Kokeilin pikkuputkella guidaamista pari kertaa C8:n kanssa mutta tulokset on tähän mennessä olleet huonoja, tähdet ei pysyneet pisteinä ja DSS ei suostunut tunnistamaan niitä. En tosin ole säädellyt agressiivisuuksia ja saattaa myös olla, että C8:n 2000mm polttoväli on liikaa jalustalle (CG5GT). Jalustan pystytän joka kerta, kiinteä tolppa auttaisi varmasti myös tuossa. Epäilen kuitenkin että 400mm/2000mm ei ole toimiva yhdistelmä synguiderin tapauksessa. Tuo 1/7 pääputken polttovälistä kuulostaa kyllä melkoiselta markkinapuheelta.
Seurantatähden löytymisen ratkaisin rakentamalla rinnakkaiskiinnitteisen alumiinisen DIY satularaudan jossa guideriputkea saa säädettyä sivusuunnassa. Suoraan kohteen läheltä ei guidaustähtiä oikein tahdo löytyä. Kokeilin myös yhtenä iltana guidausputkeksi kaverilla joutavana olevaa Lidlin 70/700 Skyluxia, mutta sen kanssa oli suuria vaikeuksia löytää sopivaa tähteä, itse asiassa luovutin kesken n. tunnin taistelun jälkeen ja hain tallista suosiolla tuon 80/400:nTosin tuona iltana kelikin oli aika suttuinen, ja saattoi vaikuttaa asiaan.
Otin käyttöön parfokaaliseksi okulaariksi vanhan 12mm kelnerin, sen avulla suoritan tarkennuksen ja etsin riittävän kirkkaan seurantatähden guideriputkella. Näkökenttä on tuolla 12mm:llä aika hyvä vastaamaan guiderin kuva-alaa. Talven kovimmilla pakkasilla (n-22) ei vielä ollut ongelmia laitteen toimimisen kanssa, ainoat asiat joka toiminnassa ärsyttää on käsikapulan komentojen perille meno, välillä ei meinaa ottaa vastaan napin painallusta valikoissa liikuttaessa ja välillä loikkaa pois esim guide valikosta kun yrittää kelata esiin automatic valintaa. Toinen on nuo kaapelit jotka on jäykempiä kuin karrikoiden samanpaksuisesta pellistä leikattu soiro.
Pitempi kuvaus/katselu/guideriputki on tilattu, 100/660 Celestronin akromaatti teleskop serviceltä, jos sillä saisi tuon C8:n myös kuvauskäyttöön.
Saman suuntaisia kokemuksia Synguiderista täältäkin.
Itse kokeilin Skymax127 (1500mm) & Synguider seurantaa 1200mm Newtonille CGEM jalustalla. Tulos ei ollut aivan täydellinen mikä luultavasti johtui aiemmin tälläkin foorumilla mainitusta Skymaxin pääpeilin liikehdinnästä seurannan aikana. Huomattavasti paremman saannon 1200 mm läpi kuvattuihin otoksiin sain aikaan SW 80/600mm linssiputkella, likimain 100% n. 3 minuutin kuville kun seurannan valotusaika on 1 s tai alle. Magnitudia 8 aavistuksen himmeämmän tähden saan lukittua hyvällä kelillä kun asetan valotusajan 4 sekuntiin ja Noise arvon niin pieneksi kuin mahdollista, ilman että kohinapisteitä tulee mukaan, yleensä arvoon 7 tai 8. Tällöin onnistuneiden 3 minuuttia valotettujen kuvien saanto kuitenkin laskee yleensä tasolle 60 - 90 % vähän kohteesta ja kelistä riippuen.
Täysin samaa mieltä Raunon kanssa, että tuo 1/7 polttoväliisuhde on haastava tälle guiderille. Asia riippuu paljolti siitä minkälaiset laatuvaatimukset kuvilleen asettaa. Itse ajattelin kokeilla vielä uudemman kerran 300mm linssiä 1200mm kuvausputken guiderina (1/4) nyt paremmilla parametreillä, mutta Raunon 1/5 tuloksen perusteella taidan jättää vielä toistaiseksi suunnittelun asteelle.
Tuo aiemmassa viestissäni kuvattu seurantaputken kiinnitystapa vastapainoakselin päähän on toiminut käytössäni hyvin. Kun seurantaputken kiskoon asentaa muutaman säätöruuvin, voi seurantaputkea säätää hieman sekä r.a. että dec akseleiden suuntaan kirkkaampien tähtien löytämiseksi. Huomattavia taipumisongelmia ei ole ilmennyt.
Pilvimagneettiproblematiikan allekirjoitan täysin. Ongelma tosin katoaa viimeistään siinä vaiheessa kun laitteiston oikeat parametrit ovat löytyneet ja uutuudenviehätys on kadonnut...
Koitin netisä hakea tietoa että onko Synguiderilla tuo "sub pixel guiding" ominaisuus mutta en löytänyt.
Siis sehän tarkoittaa että osaa guidailla pikselien osien tarkkuudella - PHD osaa tämän jolloin tavallisen etsimen polttovälillä voi guidailla jopa yli kymmenkertaista kuvauspolttoväliä.
Mutta jos ei sitä ole niin tuo 1/7 kuvassuhde kuulostaa kyllä harhaanjohtavalta markkinoilta.
LVI SmartGuiderin omistaneena nuo ylläolevat kommentit tuntuvat kovin tutuilta. Vie aikaa saada systeemi toimimaan oman kuvausputken kanssa ja myös Synguiderin / Smartguiderin tapaisen seurantakameraratkaisun seurantaputken mittoihin joutuu kiinnittämään oikeasti huomiota. Suosittelin tässä taannoin sähköpostilla tällaisia seurantaputkia LVI Smartguiderille noin 1000mm polttovälin kuvauskäyttöön:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3553_Skywatcher-Startravel-80-OTA-Rich-Field-Refractor-80-400mm.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3553_Skywatcher-Startravel-80-OTA-Rich-Field-Refractor-80-400mm.html) = 80/400mm linssiputki, 122 eur
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p4565_.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p4565_.html) = 102/500mm linssiputki, 185 eur
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2685_Skywatcher-Startravel-102-OTA---Rich-Field-Refractor-102-500mm.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2685_Skywatcher-Startravel-102-OTA---Rich-Field-Refractor-102-500mm.html) = 102/500mm linssiputki, 199 eur
Näistä erityisesti nuo 100-milliset tuntuvat kokemukseni perusteella sopivilta valinnoilta, joiden kanssa seurantatähtiä riittäisi mukavasti valittaviksi, jos seurantaputkelle vain on sopivasti säätövaraa. Omat kokemukseni 100/900mm putken käyttämisestä seurantaputkena puoltavat tuon 100mm apertuurin tarvetta, mutta tällaisen putken pidempi polttoväli tuo lisäkiusaa käyttäjälleen kapean kuvakulman muodossa. Toisaalta on sangen huono asia, jos tällaisen kevyen läppärittömän seurantaratkaisun toimivuutta heikennetään jo suunnitteluvaiheessa valitsemalla seurantakameraan tarpeettoman epäherkkä (halpa) CCD-kenno, mikä pakottaa käyttämään guidaukseen hiukan "ylisuuria" seurantaputkia.
Itselleni ei ole Starlight Xpress Lodestarin mukanaan tuomasta läppäristä suurtakaan hyötyä muussa kuin guidauksen pystyttämisessä käyttökuntoon. Läppäri vaatii tapauksessani tuomaan 220 VAC sähköt kuvauspaikalle, mutta tulisin vallan hyvin toimeen ilman läppääkin, jos tuollainen SynGuider/SmartGuider-ratkaisu sisältäisi nämä parannukset:
1.) Laitteessa olisi Lodestarin/QHY5:n veroinen 1/2" CCD-kenno, joka olisi riittävän herkkä poimimaan tähtiä jo pienemmilläkin apertuureilla.
2.) Käyttäjälle sallittaisiin nykyistä parempi näkymä seurantakameran näkemään kuva-alaan taivaalta ja annettaisiin vapaus valita itse sopiva seurantatähti näytöltä (ei ole vaikea valinta).
Muut ominaisuudet noissa läppärittömissä seurantaratkaisuissa taitavatkin jo olla kohdallaan, sillä esim. LVI osaa tuon sub-pixel guidingin ja se omaa muutoin riittävät säädöt seurantaparametrien asettamiseen.
Ongelmat on tehty ratkaistavaksi. Koska Synguider vaatii melko kirkkaan ohjaustähden, pitää samalla olla hyvä seurantakaukoputki tai -objektiivi, jonka polttoväli on n. 1/4-1/5 pääputkesta ja lisäksi sen suuntauksen pitää olla säädettävissä, jotta riittävän kirkas ohjaustähti löytyy.
Minulla on 400/6,3 tele, joka Synguiderilla tarkoittaa 4-6 magnitudin ohjaustähteä. Ostin tarkoitusta varten Topshotista Manfrotton kuulapään, jonka kantavuus on 2 kg. Porasin reiän Tal -kaukoputken etsintäputken jalustaan ja kiinnitin siihen Manfrotton, ja nyt on sitten kuulapään avulla säädettävä ohjausputki.
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tal200/Tal+Manf.JPG)
Ohjausputken suuntausta voi säätää kuvan keskellä olevan munanmuotoisen säätimen avulla.
Ilman tällaista kuulapäätä Synguiderilla ei oikeastaan tee mitään. Nyt sitten nähdään toimiiko tämä, mutta sitten tulee Synguiderin pilvimagneettiominaisuus eteen. Laite olisi siis valmis käyttöä varten, mutta... :undecided:
Jorma M.
Kangasala
Edit. Ohjausputken 1/4-1/5 polttoväli pääputkesta riittää hyvin Synguiderille.Testattu Tal200K+400 mm telellä ja on toimivaksi havaittu. Ks. viestiketju /Tähdet/NGC3972 ja supernova.
Laitanpa vielä kevätkauden päätteeksi yhteenvetoa Synguiderista.
Jonkinmoinen haitta on siis kennon epäherkkyys. Kun olen käyttänyt laitetta vanhan 400/6,3 M42-telen kanssa, seurantatähden pitää olla ainakin 4-5 magnitudia.
Niitä ei aina löydy kuvattavan kohteen vierestä, joten seurantaputken pitää olla käännettävissä muutaman asteen riittävän kirkkaan seurantatähden löytämiseksi.
Toinen ongelma on laitteen automaatiasetukset. Kun seurantatähti lukittuu automatiikan avulla, aggressiivisuus on aivan tolkuton. Automaattisesti säätyvää aggressiivisuutta voi onneksi säätää käsikapulasta ja sopivat arvot tallentaa, jolloin seuraavalla kerralla ne voi palauttaa resume-toiminnolla.
Sopivat arvot riippuvat seurantaputken ja pääkaukoputken polttovälin suhteesta.
Myönteinen yllätys oli, että tuo 400 mm tele riittää ohjaamaan Tal200K-putkea, jonka polttoväli on 2 metriä. Tämä kuva NGC3972+supernova 12x60 sekuntia vaalealla kevättaivaalla ei olisi ollut mahdollinen ilman Synguideria (eivätkä kaikki asetukset edes olleet täysin kohdallaan):
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/NGC3972-080511.JPG)
Seurantatähti oli Otavan Phecda.
Synguiderin seurantaputkeksi riittää 1/5 pääputken polttovälistä. Laitteen hinta on vain 250 ecua. Mielestäni Synguider on lähes pomminvarma laite, kun seurantatähti on löytynyt ja asetukset kohdallaan.
Jorma M.
Kangasala