Jupiter kaudella 2012

[Ari Haavisto]

Kiinnostaisi nähdä yksittäisen ruudun kaappaus raakavideosta 618 "chipin" kameralla, kun pinotussa kuvassa noinkin paljon yksityiskohtia löytyy.

Tässä yksi tuon IR-kuvan pinoon kelpuutetuista raakaruuduista. Niitä taisi tulla pinottua luokkaa 750kpl. Liveruudultahan näkymä oli huomattavasti tuota raakaruutua parempi, koska aivot osaavat pinota liikkuvaa kuvaa ihan luonnostaan. Niinpä visuaalisesti videon voisi kuvailla olevan "1/3" loppukuvan laadusta.



Tuo värikuva oli tehty photarissa Autostakkert!2:n pinoamista osakuvista. Tein vielä kokeilun, jossa tein Autostakkertin tekemistä osakuvista Registaxissa IR-RGB-kuvan ja käytin sitä photarissa tuon ensimmäisen värikuvan luminanssina sekä "overlay" - layerina, säätäen läpinäkyvyyden sopivaksi, ja sain aikaan vielä hivenen terävämmän kuvan. Joskin hiukan räikeäksi meni tuo SEB jo:

[Ransu]

Huikeita kuvia Arilla, näistä tulee mieleen Pioneer-luotainten ottamat kuvat, yksityiskohtia alkaa olla ihan uskomattomia määriä.

[Eager]

On kyllä niin hienoja kuvia muilla, että melkein hävettää laittaa oma ensimmäinen kokeilu Jupiterista. Otettu to 8.11.2012 Jyväskylässä noin klo 22:00. Polttotasolta Barlowin kera, mutta Barlow ei hirveän laadukas.

Kuinka paljon barlowin laatu vaikuttaa? Minulla olevista 2x barlow on parempi kuin 3x tai ainakin kuva parempi myös visuaalisesti - ilmeisesti laatuasia vai kuinka? Kannattaako hankkia 5x jotta saisi isompia kuvia?



Registax käyttökin vielä lapsenkengissä puhumattakaan fläteista, filttereistä ja muista hienouksista...

[einari]

Oikein mainio ensimmäiseksi Jupiter kuvaksi - kun vertaa tuota omaan ensimmäiseeni niin huoh...
En oikein tiedä barlowin laadukkuudesta - ajattelen että barlow on aika yksinkertainen optinen elementti verrattuna okulaareihin ja kun kohde on pieni keskellä kenttää.
TeleVuen PowerMate minulla myös on joka on laadukas vehje mutta en osaa sanoa että sillä tulokset olisi parempia.
Minullakin tuossa kuvassa oli käytetty hyvin halpaa 2X barlowia.
Nopealla newton-putkella jota sinäkin kai käytit voisi kuvitella 3X barlowia tai jopa 5X barlowia jos keli on niin hyvä että sitä kannattaa käyttää.
Kai tässä olet käyttänyt videomateriaalista pinottua kuvaa ?
Hyvin suuri merkitys on sillä kuinka paljon kuvia saat lopputulokseen pinottavaksi.

Flättejä en ole planeettakuvauksessa koskaan käyttänyt.
Niillä nyt saisi mahdolliset pölypallerot kuvasta pois mutta yleensä kohteen saa sopivasti pölypalleroiden väliin asemoitua 

Filttereitä kannattaa harkita käytettäväksi lähinnä mv-kameroiden kanssa.

[kjj]

On kyllä niin hienoja kuvia muilla, että melkein hävettää laittaa oma ensimmäinen kokeilu Jupiterista.

Ei tuo ainakaan ollut yhtään sen huonompi kuin omat aloittelijakuvani tältä syksyltä 

Tässä on oma Autostakkert-kokeiluni eiliseltä. Kuva on otettu suunnilleen neljän aikaan yöllä kerrostalon parvekkeelta. Alun perin minun piti kokeilla ensimmäistä kertaa modaamaani Lifacam HD:ta, mutta kuvausta aloittaessani huomasin, että en pysty kytkemään automaattista valotusta pois päältä käyttämilläni softilla, joten se kokeilu jäi sitten siihen 

No, 1100D:llä ja 2x halpisbarlowilla tuli tällä kertaa tällainen.

[Ari Haavisto]

Kuinka paljon barlowin laatu vaikuttaa? Minulla olevista 2x barlow on parempi kuin 3x tai ainakin kuva parempi myös visuaalisesti - ilmeisesti laatuasia vai kuinka? Kannattaako hankkia 5x jotta saisi isompia kuvia?

Barloweissa on semmoinen ominaisuus, että ne on yleensä optimoitu toimimaan jollain tietyllä "polttovälillä". Barlowin linssistön ja esim. okulaarin polttotason tai kameran kennon välisen etäisyyden on suunniteltu olevan joku tietty, jolla Barlow antaa nimelliskertoimensa mukaisesti kerrointa ja toimii laadukkaasti. Jos tuota etäisyyttä kasvatetaan esim. adaptereilla, Barlow antaakin enemmän kerrointa ja pitää fokusoidakin eri kohtaan. Ja tässä tilanteessa halpis-Barlow monesti aiheuttaa palloaberraatiota, eli kaikki säteet eivät fokusoidukaan samaan pisteeseen ja kuva suttaantuu. Esim. Jupiterin ympärillä (ja edessä) on tällöin ikäänkuin haloa, joka ei suostu tarkentumaan pois. Tästä syystä monesta Barlowista voi ruuvata okulaaripidikeosan pois ja tilalle suoran sovitteen kameralle, jolloin kennoin etäisyys säilyy oikeana ja ongelmia ei tule.

Itselläni on muutama halpisbarlow ja osassa on nimenomaan tätä ongelmaa, mm. Meaden 3X Barlow ei toimi kameran kanssa oikein ollenkaan, sama vaivaa 5x perusbarlowtani merkkiä "mikälie". Niissä on vaikea saada tuota välimatkaa kameran kanssa oikeaksi. 2X Barlow taas toimii hyvin. Televuen powermatet (itselläni 4X ja 5X) toimivat tässä suhteessa hyvin, eli eivät ole ronkeleita tuolle välimatkalle. Oma kokemukseni siis on, että kun halpisbarlown kerroin kasvaa, sitä tarkempi se on tuolle välietäisyydelle ja vielä merkkikohtaisia erojakin on. Kokeilemalla se selviää. Ja Televuen powermateja uskallan suositella. Toki jos Barlow jo on, kannattaa ensin kokeilla siinä tuon välimatkan kanssa puljaamista jos ongelmia tuntuu olevan.

Lupaavannäköinen Jupi b.t.w. Videota vaan pinoon ja käsittelyharjoituksia, niin siitähän se. Ja jos jää pieneksi, niin ainahan voi käyttää Registaxissa Drizzleä. Joskus se on jopa parempi, kuin suurentaa kuvaa kuvatessa liian himmeäksi, jos silloin valotusaika venyy turhan pitkäksi. 

[kjj]

Ja tässä tilanteessa halpis-Barlow monesti aiheuttaa palloaberraatiota, eli kaikki säteet eivät fokusoidukaan samaan pisteeseen ja kuva suttaantuu. Esim. Jupiterin ympärillä (ja edessä) on tällöin ikäänkuin haloa, joka ei suostu tarkentumaan pois.

Hmm, uhrasin viime viikolla TS:n halvimman 3x-barlowin weppikameranrungoksi, koska siinä oli juuri vähän tuon tyyppistä ongelmaa - eli kirkkaita kohteita katsottaessa (sekä visuaalisti että kuvaten) kuvaan tuli aivan jumalattomia valkoisia heijastuksia keskelle ja reunoille sutaten kuvan aivan käyttökelvottomaksi. Himmeämmillä kohteilla kyseinen barlow taas himmensi ko. kohteet näkymättömiin. Tästä syystä pidin sitä täysin käyttökelvottomana. Vastaavasti suunnilleen saman hintaluokan 2x-barlow toimii ihan OK. No, laitoin vastaavan Televuelta tilaukseen, jos sen kanssa on laatuongelmia, niin sitten voi melkein jo syyttää käyttäjää 

Mutta palatakseni tähän Jupiter-aiheeseen. Nuo sinun ottamasi isommat kuvat on vissiin kuvattu tuolla DMK31AU:lla? Mikä filsu sulla on siinä välissä, kun kuvaat infrapunaa? (Tietty olet nämä jossakin varmaan sanonut sen sata kertaa, mutta ei itselläni osunut heti silmään  )

[Ari Haavisto]

Nuo sinun ottamasi isommat kuvat on vissiin kuvattu tuolla DMK31AU:lla? Mikä filsu sulla on siinä välissä, kun kuvaat infrapunaa? (Tietty olet nämä jossakin varmaan sanonut sen sata kertaa, mutta ei itselläni osunut heti silmään  )

Kuuta kuvailen DMK31:lla, joo (1024x768). Nämä Jupit on nyt kesän jälkeen kaikki kuvattu DMK21AU618:lla (640x480), se on nopeampi ja herkempi (etenkin infrapunassa ja punaisessa valossa, joissa seeing yleensä parempi) ja 5x televuella juuri ja juuri Jupiter mahtuu kennolle. Joitain kuvia sitten olen isontanut käyttämällä Drizzleä pinoamisohjelmassa.

Infrapunaa varten käytän kummankin kameran kanssa Baaderin ir-pass - suodinta, tunnetaan myös nimellä IR-longpass. Tämä päästää jo jonkun verran näkyvää punaistakin läpi infrapunan rajamailta, alkaen 685 nm, ja siksi mahdollistaa lyhyemmän valotusajan kuin puhdas infrapunapäästösuodin. Tämän läpi olen parhaat kuvani ottanut.  Löytyy esim. täältä              ja lisätietoa täältä   ja läpäisykäyrä täältä

Jos kamera ei satu olemaan kovin herkkä infrapunalle, tai ei näe sitä ollenkaan, silloin hyvällä kelillä punainen suodinkin auttaa tosi paljon. Värisuotimina minulla on Baaderin R-G-B-ccd-interferenssisuotimet, joista tässä punainen . 

Näillähän sitä, loppu on sitten jatkuvaa fokusointia kelipiikkiä kytätessä. 

[TeroP]

Tässäpä nyt olisi ensimmäinen tummaa taivasta vasten napattu kuva DBK21 AU618.AS kameralla. Syystä tai toisesta kaikki BY8 format kuvat väreillä tuottivat parhaan lopputuloksen. Y800 jälkikäteen debayeroituna sekä YUY2 olivat merkittävästi huonompia, en oikein tiedä miksi.

Keli oli aivan järkyttävän huono. Tuuli ylimmillään 13m/s ja tähdet isoja utupalloja. Ilmassa kosteutta joka näkyi "hohtona" kohteiden ympärillä. Keli oli väpättävä muutenkin sekä satunnaisia ohuita pilvilauttoja kulki ylitse, joita onneksi oli vain muutama 30min aikana ja niiden ohimeneminen kesti tuulen ansiosta vain muutamia sekunteja. Meteoblue arvioi seeing index1 ja index2 arvoiksi kumpaankin 1

Tästä kaikesta huolimatta huijauskamera alisti kelin 60fps frameratella totaalisesti, lopputuloksen ollessa ehkä yksi parhaita ottamiani Jupiter kuvia. Odotan innolla parempia kelejä, jotta näen mihin tuolla huijauskameralla pystyykään...

[einari]

Huijauskamera ? 

Taidan näköjään tarvita isomman tuubin kun huijauskamera ei yksin riitä.

[TeroP]

Huijauskamera ? 

Kamera, joka olosuhteista riippumatta tekee selkeästi parempilaatuisen kuvan. Tuntuu lähinnä huijaukselta, kun miettii miten paljon joutui vääntelemään hitaamman ja vähemmän herkän kameran kanssa kuvankäsittelyssä jälkikäteen. Vai olisiko se wavelettien ja photarin pyörittely sitä huijausta enemmänkin?

Noh tyytyväinen täytyy kameraan olla, ei voi muuta sanoa.

[Ransu]

Huippuhyvä kuva Terolla!

[TeroP]

Kävin materiaalin läpi uudestaan, Y800 ja YUY2 materiaalista tuli merkittävästi parempaa AS2:lla kuin R6:lla, joten pistetään yksi Y800 kuvakin tähän:

[jussi_k_kojootti]

Oijoi.  Mahtavaa jälkeä.

[Timpe]

Oijoi.  Mahtavaa jälkeä.

Samaa mieltä. Uusi kamera tuli näemmä oikealle miehelle, kun se aiempi oli pullonkaulana Teron Jupiter-kuvauksissa