ED 152 f/7.9 linssi

Aloittaja Tane, 12.12.2014, 21:22:29

« edellinen - seuraava »

Tane

 Rakentelin pari vuotta sitten alumiiniputken APO 160 kolmikko linssille. Optisesti se oli hyvä mutta lasien ympärillä solu antoi myöten. Olisiko pitänyt rakentaa itse parempi, ehkä? Päädyin linssin kuitenkin lopulta myymään ja sain nyt alkuviikosta uuden tilalle. Tämä on APM 152 f/7.9 ED doublet. Vain kaksi lasia, on kevyempi ja vastaa nopeammin lämmön vaihteluihin. Tietysti olin sitä mieltä ettei tuo pärjää tripletille. Otin riskin...Ei se nyt pahalta näytä. Olen enempi visuaalinen tarkkailija mutta kuvat on hyvä konsti todeta optiikan laatu. Visuaalisesti väriä, vihreää on hieman ennen tarkennuspistettä kirkkaimmilla tähdillä mutta ei juurikaan tarkennettaessa kohdalleen. Tämän pitäisi vastata f30 akromaattia kun hyvät triplet apot vastaa f/40. Strehl 0.96.
Linssin solu on ainakin kunnollinen, tukeva ja sai helposti kolmesta kohtaa pulteilla putkeen kiinni.
Vertasin APO 160 ottamiini koekuviin ja hyvin tämä uusi pärjäsi. Kohde (250m päässä pömpeli) ja kamera DMK 21 ynnä 3x Tal barlow samat kummassakin. Planeetta olisi hyvä testi, kunhan keli joskus sallii...
Jalustana olen kokeillut Heq-5:ttä liikuteltavuuden takia, putki painaa 12 kiloa. Että jos joskus pääsisi tuolta parvekkeeltakin ulkoiluttamaan.
Lisäsin SW 150 f5 Newtonilla samoilla kuvausvälineillä otetun.
Celestron C14,

Ransu

Onnittelut, tuo on mielenkiintoinen ja asialliselta vaikuttava linssi ja toivotaan että kelit selkenee pian!
Laitahan sitten testikuvia näkyviin kun pilvisakko on maksettu.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Tane

 Kiitos. APM kehitti tämän pari vuotta sitten tavoittamaan laajempia harrastajajoukkoja jotka ei ole valmiita maksamaan LZOS Apon tyyriitä hintoja. ED 152 doublettia ja LZOS 152 triplet Apoa on verrattu Cloudy Nightin palstoilla muutaman visuaalikatsojan kera ja isoja eroja ei ollut. Ihan pientä lisäterävyyttä ja pääsemistä isompaan suurennukseen ilman kuvan hajoamista LZOS:n eduksi. Huvittaa nuo testaajat kun lopuksi huomaavat että LZOS Apossa oli parempi kulmapeili ja epäilevät senkin vaikuttaneen ehkä eroihin.
Minun edellinen Apo 160 oli vain Fpl-53 lasia keskielementiltään ja vaikka tämä uusi on hieman huonompaa niin silmämääräisesti maakohteita nyt tutkittuani en osaa sanoa eroa. Pelko kyllä on ollut että vaihdoin huonompaan mutta toistaiseksi voi huokaista helpotuksesta.
Ainahan pyrkimys pitäisi olla edellistä parempaan. Nyt oli mahdollisuus saada Meaden 178 f/9 triplet linssi liki samaan parintonnin hintaan mutta olisiko ahneus kannattanut? Jo Apo 160 oli kokonsa takia katselu asemaltaan liian alhaalla. Ei jaksanut kauan kyyköttää kaksin kerroin. Nyt on sama putki mutta toista kiloa kevyempi linssi mikä seikka nostaa painopistettä reilusti ylemmäksi. Lisänä kahdeksan sentin lyheneminen polttovälissä. Nuo seikat otin etukäteen huomioon ja nyt katseluasento on hyvä ja voi keskittyä kunnolla.
Yhä epäilen ED 152 kykyjä tositoimissa planeettahavainnoissa. Se vaatii kuitenkin vaihtelevan seeingin takia useita havaintokertoja joista vähitellen käsitys muodostuu. Mutta näihin on tyytyminen. "Parempia" planeettaputkia kytätessä menee ikä ja terveys.
Celestron C14,

MarttiM

APM-Telescopen sivuilla on näköjään myytävänä 152mm f/7,9 ED-refraktori (OTA-versiona) noin neljän tuhannen euron hintaan...
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

Tane

#4
 Pääsin jo tutkimaan ED 152:n suorituskykyä. Hieman valoisampi tämä on kuin yleensä kuusituumaiset linssit. Muuallakin maailmassa tällä katselleet sen sanovat ja olen samaa mieltä. Taitaa johtua pinnoitteesta. Linssi on suunniteltu enempi visuaali tarkoituksiin. Siihen värinkorjaus riittää. Vaikka minun entinen Apo 160 ei ole vieressä testattavaksi niin muistiini tällä kertaa luottaen en tunnista terävyyseroja. Väriä löytyy tarkennuspisteen molemmin puolin, mutta siinä keskellä ei juurikaan. Kolmen lasin apollakin sitä hiukan oli. Planeetta kuvissa noille kahdelle, tripletille ja doubletille en huomaa eroa. Mutta ero tulisi varmaankin syväntaivaan kuvissa. En ole kokeillut, mutta sanovat jotka on että ei hyvä...Kuvasin galakseja Apo 160:lla ja 12 tuuman Newtonilla vuorotellen. Isompi apertuuri voittaa. Nuo minun molemmat linssit on olleet liian hitaita(f8) syvätaivaskuvaukseen. Tällä hetkellä Astreya Optics valmistaa nopeampaa 140 f/6 linssiä.
F/8 on hyvä visuaalitarkoituksiin. Jos haen etuja entiseen Apo 160 linssiin niin nyt on huomattavasti helpompi katsella. Kevyempi linssi ja vähän lyhyempi polttoväli nostaa focuseria reilusti ylös. Ei kaikki syyt entisestä luopumiseen olleet siinä, olin luovuttamassa koko linssiputkitouhun. Mutta katsellessa 12 tuuman newtonin keräämää kaiken kaupungin hajavaloa muistuivat mieleen taas linssien kontrastikkaat näkymät...
Valosaasteen vaivaamalla havaintopaikalla kuusituumaa on vielä siedettävä kokoluokka. 12 tuman Newtonista ei täällä ole mitään iloa...Ei pieni apertuuri silti riitä näyttämään galakseja. Planeetat ja tähtijoukot on hyvä. Pallomaiset M15 ja M2 kimmeltelevät neulanterävin tähdin ja sitä runsaslukuisampana mitä kauemmin jaksaa silmää totuttaa.
Parit Jupiterit vertailuna niin ED 152 kuin Astreya Apo 160.
Celestron C14,

Ransu

Hyvää jälkeä näkyy saavan aikaiseksi molemmilla linsseillä, kuvien perusteella ei pysty pysty arvioimaan voittajaa. 152 ja 160 mm linssien valonkeräyskyvyn ero on melko marginaalinen, teoriassa 10%, mutta tripletin kolmas linssi syö osansa tuosta valosta. Itse ottaisin mielummin dupletin.
Kannattaa tuolla uudella koekuva ainakin ottaa syvästä taivaasta, jos otat värikameran kanssa niin silloinhan näkee suoraan onko kirkkaammilla tähdillä violettia haloa.
Tiedätkö onko mainitsemasi Astreyan 140mm f/6 dupleti vai tripletti, koetin googlailla mutta ei antanut osumia.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Tane

 Astreyaan olin yhteydessä viime keväänä kun kyselin vaihtoehtoa 160 linssille. He sanoi tekevänsä vain 140 f/6. En kysellyt siitä enempää mutta luulisin että kolmenlasin on koska maksaa 3500 euroa ja on tarkoitettu sekä visuaaliseen että kuvaukseen.
Celestron C14,

Tane

#7
 Vuoden ainakin kokeiltuani 5-6 tuuman akromaattilinsseillä ja chromacorillakin "terästettynä", värivirheongelmia tutkittuani palasin takaisin tässä aiheessa esitettyyn ED 152f/7,9 linssiin.  Tuo ensimmäinen versio oli kiinalaisesta lasista valmistettu ja APM joutui noin puolet niistä hylkäämään testeissään. Sata ehkä tekivät kun vaihtoivat lasin japanilaiseen Ohara FPL-51:een. Olin laittanut entisen linssini kiertoon, mutta nyt keväällä tilasin tuon uudemman version. Edellinen näytti jonkin verran ylimääräisiä värivivahduksia ja arvelutti toki. Mutta yllätys, alusta heti huomasi että edistystä oli tapahtunut. Skarppi kuva näissä on ollut aina, nyt vain on vähemmän värejä tarkennuksen sisä-(violetti-punainen) ja ulkopuolella(vihreä). 25 millin okulaarilla kuuta katsoessa näkökentän reunoilla näkyy ohut sininen. Kuusimillisellä ortholla ei yhtään.

Väriweppikameralla(Logitech Quikcam)sisäänpäin tarkentaessa nuo rinkulat on aikalailla järjestyksessä. Ulospäin on epäselvä, mutta kyllä pyörylät siellä vilahtelee...Se on ominaista kuulemma joillekin ED doublet linsseille. Vaatii ainakin todella hyvää seeinkiä tuo testi. Käytännössä planeettoja  katsoessa tarkennus löytyy vaivatta.

Alinna, viimeisenä "vähän" paremman kameran  ASI 034 tulkinta asiasta sisään tarkentaessa. Altair tähti kohteena.
Celestron C14,

Tane

 Testasin ED 152 FPL-51(APM doublet) linssiä ASI 034 värikameralla. Oli vain rinnan DMK 21 mono, sentään yhtäläiset kennon kooltaan. Lisänä Bresser 152L, jolla aiemmin talvella otettu mustavalkokuva. Etäisyys kohteeseen noin 300 metriä, Tal 3x barlow. Pilvipoutaa, ei siis lämpöväreilyä, ei tuulta. Teki mieli nähdä väri ja mono kameran ero. ASI 034 värikameran herkkyys sanotaan ainakin olevan liki DMK 618 vastaavaa.
Celestron C14,

Tane

 Muutamaa linssiä puhtaaksi jyystäneenä pidän tärkeimpänä asiana tee se itse putkessa että pöly ja lika pysyy loitolla. Tiivis kansi vastavalosuojaan.

Kuvasin planeettoja aiemmin focuserin päästä suoralta optiselta linjalta. Nyt yritän pienen 1,25" kulmapeilin kautta. Kollimointi linssin keskipisteeseen pysyy paremmin, on siis vähemmän vipua ja painoa. Kolme tuumaisen ja kaksi kiloa painaneen tarkennuslaitteen vaihdoin kaksituumaiseen puolet kevyempään. Eq-5 on helpon siirreltävyytensä takia parempi jalustana ja kantaa vajaat kymmenen kiloa tarvikkeineen painavan alumiiniputken. Tähtikuvaus vaatisi Eq-6 jalustan mutta nyt en ainakaan noin pitkäpolttovälisellä ala tekemään.

Parantamisen varaa kaikkiaan aina on, vähän kerrallaan...
Celestron C14,

einari

Mahtaako tuo kulmapeilin kautta kuvaaminen olla niin hyvä idea ?
Miten se on parempi kuin suoraan kuvatessa ?
Turhaan ylimääräinen peili joka ei välttämättä ole ihan linjassa ja syö vielä vähän valoakin.
___
Tapio

Tane

 Niinhän se on että aina tähän asti olen kuvannut suoralla linjalla, ilman ylimääräisiä heijastaviapintoja. En kertaakaan kulmapeilin kautta muuta kuin nuo ASI 034 koekuvat. Jää nähtäväksi...palataan entiseen jos kontrasti kärsii.
Celestron C14,

jperala

Lainaus käyttäjältä: Tane - 17.06.2016, 09:59:13
Niinhän se on että aina tähän asti olen kuvannut suoralla linjalla, ilman ylimääräisiä heijastaviapintoja. En kertaakaan kulmapeilin kautta muuta kuin nuo ASI 034 koekuvat. Jää nähtäväksi...palataan entiseen jos kontrasti kärsii.

Se vähäinen kokemus mitä kuvaamisesta on niin en ainakaan 1.25" läpi kuvaa ikinä, jos nyt sattuu vielä olemaan b laatua niin vielä suuremmalla syyllä. Mutta tämä tosiaan amatöörin mielipide.
SW 72mm ED Pro refractor + AZ Merlin SynScan GoTo
Bresser Messier AR 102/1000mm
Sky Watcher 76/300mm Dobson

Tane

 Kun saan sopivan kelin niin kuvaanpa saman kuin tuossa edellä ASI 034 värillä ja suoralla putkella ilman kulmaa. Sen tiedän että huonompaa ei tule ainakaan, mutta toivottavasti parempaa. 
Celestron C14,

mistral

Onko tuo Bresser todella 152mm objektiivilla? Molemmilla hyvä kuva, APM:llä kontrasti selvästi parempi, onkohan putki sisältä tummennettu?