Onko tuo putki tarpeeksi laadukas planeetta ja kuu kuvaamiseen järjestelmäkameralla.
Entä kannattaako ostaa putki sky-watcher skymax-127 synscan az gotona vai EQ3-2 jalustalla ja kannattaako tuohon ostaa yhden akselin seuranta moottori.
Kaukoputki tulee pääasiassa kuu ja planeetta kuvaamiseen/visuaali havainnointiin ja kirkkainpien sumujen ja galagsien kuvaamiseen.
Sanoisin että järkkärillä voi yrittää kuvata planeettoja, mutta planeettakuvaukseen sopii paremmin tarkoitukseen tehdyt videokamerat, esim. Celestron NexImage. Jopa sopivasti modatut webkamerat voivat toimia hyvinkin. Sumuihin ja galakseihin järkkäri + skymax 127 yhdistelmä sopii ihan hyvin. Yhden akselin seurantamoottori on välttämätön hankinta.
Ekvatorialiesella EQ3-2 jalustalla ilman gotoa. Opit löytämään kohteet omin avuin ja koko hommassa on paljon enemmän mielenkiintoa. Ekvatorialinen muutenkin, sillä pidemmät seurannat eivät onnistu alt-az jalustalla.
Jos mahdollista, niin kokeile ensi esim. paikallisen tähtiyhdistyksen laitteilla miltä tuntuu etsiä tähtikartan avulla taivaan himmeitä kohteita tai käyttää samaan tarkoitukseen goto-tekniikkaa.
Komppaan EJP:tä. Paikallisen tähtiyhdistyksen jäsenet voivat myös havainnollistaa, miten eri kamera- ja kaukoputkityypit soveltuvat tähtitaivaan kuvaamiseen. Kyseisen putken laatu ei ole kuvaamisen kannalta ongelma (omistan samanlaisen), olennaisempaa on ymmärtää putken ominaisuuksien vaikutus siihen mitä kannattaa kuvata ja miten.
Pitäisiköhän tuohon ostaa planeettojen ja kuun visuaali havannointia varten erillinen okulaari tai syvääntaivaan laaja alaisempiin kohteisiis (siis.ne jotka sillä pystyy erottamaan tai kuvaamaan.)?
Noissa maksuissa on sen verran kapea kuva ala että pitkäpolttovälinen okulaari laajoille kohteille voisi olla paikallaan. Ellei noissa uusissa black diamondeissa ole jotain ihmeellistä niin muistaakseni 32mm:n 1.25" plössl okulaarilla saa aikalailla koko kuva-alan käyttöön.
Luulen, että 32 mm jo vinjetoi. 25 mm:n okulaari on vinjetoinnin suhteen vielä turvallinen.
Jos saan vielä vaivata teitä, niin kuinka tuo EQ3-2 jalusta seurantamoottorinsa kanssa suunnataan taivaannapaan tarpeeksi tarkasti jotta seuranta onnistuu mahdollisimman hyvin?
Lainaus käyttäjältä: EJP - 29.05.2013, 10:37:07
Luulen, että 32 mm jo vinjetoi. 25 mm:n okulaari on vinjetoinnin suhteen vielä turvallinen.
Black diamond mallissa ei vinjetoi 32 millisellä, siinä on 2" okulaariholkki joka mahdollistaa leveämmän valokartion.
Lainaus käyttäjältä: Oskari.Leppäniemi - 29.05.2013, 22:39:45
Jos saan vielä vaivata teitä, niin kuinka tuo EQ3-2 jalusta seurantamoottorinsa kanssa suunnataan taivaannapaan tarpeeksi tarkasti jotta seuranta onnistuu mahdollisimman hyvin?
Itse tein suuntauksen drift align -menetelmällä kun parvekkeeltani ei taivaannapa näy. Valaistu ristikko-okulaari auttaa paljon siinä hommassa.
https://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/DriftAlign (https://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/DriftAlign)
Lainaus käyttäjältä: kimmopaasiala - 29.05.2013, 23:28:11
Black diamond mallissa ei vinjetoi 32 millisellä, siinä on 2" okulaariholkki joka mahdollistaa leveämmän valokartion.
Vaikka kyseisessä putkessa onkin 2" ns. visual back niin valoa tulee peräpäästä vain 27 mm halkaisijaltaan olevasta reiästä. Mikäli käytettävän okulaarin ns. field stop on tätä suurempi niin systeemi vinjetoi.
27mm on juurikin normirakenteisen 32mm plösslin (esim televue plössl) field stop.
Olen lukenut että ainakin sky-watcher skymax-127 synscan az goto hyytyy pakkasessa aika helposti mutta entäs EQ3-2 jalustan seuranta moottori?
Kun seuranta moottori on kytketty päälle ja on kuvannut vaikka orionin sumua pitääkö moottori sammuttaa kun suuntaa kaukoputken vaikka jupiteriin.
Olisi mukavaa jos joku viitsisi vastata.
Lainaus käyttäjältä: Oskari.Leppäniemi - 02.06.2013, 20:57:05
Kun seuranta moottori on kytketty päälle ja on kuvannut vaikka orionin sumua pitääkö moottori sammuttaa kun suuntaa kaukoputken vaikka jupiteriin.
Itse ainakaan en sammuta. Avaan vain lukituksen ja suuntaan putken uudelleen seuraavaan kohteeseen ja kun laitan lukituksen takaisin kiinni niin seuranta jatkuu automaattisesti.
(Toisaalta jos tiedän että suuntaamiseen menee kauan tms puuhastelen jotakin muutakin niin otan pois päältä ettei turhaan myöskään kuluta akkua/pattereita)
Goto-jalustoja jos käyttää ja irrottaa lukitukset niin kohdistus kyllä sitten menee hukkaan.
Eli normaalisti niillä ajellaan moottoreilla ja kerrotaan kapulalla että mihin seuraavaksi halutaan putki suunnata.
Lainaus käyttäjältä: Oskari.Leppäniemi - 02.06.2013, 20:57:05
... mutta entäs EQ3-2 jalustan seuranta moottori?
Kun seuranta moottori on kytketty päälle ja on kuvannut vaikka orionin sumua pitääkö moottori sammuttaa kun suuntaa kaukoputken vaikka jupiteriin.
Jos jalustassa on tällaiset (link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p400_Skywatcher-Dual-Axis-Stepper-Motor-w--Controller-for-EQ3---CG-4.html))
Skywatcher Dual Axis Stepper Motor moottorit ja ohjainkapula, niin toimitaan kuten
fsol77m ehdottaa. Jos jalustassa ovat Synscan GoTo (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3235_Synscan-GoTo-upgrade-kit-for-EQ-3-and-CG-4-mounts.html) moottorit ja goto-ohjainkapula, niin toimitaan kuten
einari ehdottaa eli ajetaan gotolla haluttuun sijaintiin vapauttamatta lukituksia. Simppeli Dual Axis Stepper Motor seurantamoottori pyörittää vain tuntiakselin seurantaa, eikä sille juuri muuta komentoa pysty antamaan eli uusi kohde etsitään yleensä manuaalisesti ja lukitus kytketään päälle vasta kun kohde on jo paikallaan näkökentässä (tai sen lähellä, jotta kapulan rajoittuneet säädöt riittävät kohteen keskitykseen).
TS selventää asiaa näin tuon Dual Axis Stepper Motor seurantamoottorin tapauksessa:
"...you can center and guide objects with the arrow key with three different correction speeds: 2x, 4x and 8..."
Onko kenelläkään kokemusta EQ3-2 jalustan seuranta moottorin kestävyydestä kovillakin pakkasilla?
Lainaus käyttäjältä: Oskari.Leppäniemi - 03.06.2013, 21:53:30
Onko kenelläkään kokemusta EQ3-2 jalustan seuranta moottorin kestävyydestä kovillakin pakkasilla?
Seurantamoottori on sen verran simppeli, että se ei ole koskaan omassa käytössä hyytynyt pakkasella. Virta sen sijaan voi loppua jos käytät virtalähteenä esimerkiksi pattereita.
Minulla on wanha sinisen mallin skymax 127, yritän ottaa sillä talven aikana jupiter materiaalia niin katsotaan mihin pieni putki repeää. Täytyy tosin purkaa se osiksi kertaalleen puhdistusta varten ja sitten kollimoida. Timpe kun en ole niin saa nähdä mitä siitä tulee.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 10.09.2013, 23:15:26
Täytyy tosin purkaa se osiksi kertaalleen puhdistusta varten ja sitten kollimoida. Timpe kun en ole niin saa nähdä mitä siitä tulee.
Aika työläästi ja vaihtelevalla menestyksellä se minultakin sujuu... :huh:
Osaisiko joku sanoa mikä mahtaa olla tuon putken ja jalustan(eg3-2)seuranta moottorin kanssa maksimi seuranta aika(eli siis se kuika kauan voi valoittaa yhtä kuvaa ennen kuin tähdet piirtyvät viiruiksi)?
Riippuu polttovälistä. Kaukoputkella ehkä 10s, telellä pari minuuttia, laajakulmalla 10 minuuttia. Jalusta on muuten EQ3-2, siis Q eikä G. Helpottaa qooqlettamista.
riippuu aina myös siitä montako valotusta voi heittää roskiin maailman sortumatta... 50% - 15% saannilla voi onnata vaikka 20 - 30 sec valotukset :P
Minulla oli joitain vuosia sitten Helios 102 linssiputki EQ3-2 jalustalla. Sain sillä ilman guidausta parhaimmillaan 30 sek valotuksia n. 50% saannilla ja joskus jopa minuutin. Polttoväli em. putkella on 1000 mm. Jalustan seurantatarkkuus oli siedettävä mutta se oli aika arka ulkopuolisille häiriöille, tuulelle ja tärinöille.
Kaizu
Mulla on nyt hiukan tuoretta EQ3-2 kokemusta erilaisten kameraoptiikoiden kanssa. Kuten Lauri sanoi, niin teleobiskalla menee 1-2min ok (testaillut 200 ja 300mm putkilla), laajiksella (testaillut 8mm ja 14mm putkilla) 5 min menee ihan heittämällä.
Teleobiskan kanssa kaikki näkyy kyllä jo 2 minsan valotuksessa; jos hipaiseekin jalustaa niin se frame on aika varmasti pilalla heti. Testailin tätä koittamalla välillä sormella erittäin kevyesti moottoria, että nykiikö se vielä mukana ja joka "sormitestin" aikainen ruutu oli pilalla.
Kaukoputkesta ei kokemusta tuolla jalustalla, mutta uskon että tuulen yms. vaikutus ja seurannan virheet kasvavat aika lineaarisesti polttovälin kasvaessa.
Mun mielestä tuo on aika heppoinen jalusta millekkään 200-300mm kameraoptiikkaa suuremmalle polttovälille. Tämmöinen pers'tuntuma olis muutaman kuvaussession jälkeen.
Kuinka pienen yksityis kohdan (kilometreinä)tuolla putkella on mahdollista nähdä/kuvata kuun pinnalta normaalilla havannointi kelillä?
En tiedä käytännössä mutta kilometri kuun pinnalla lienee noin puoli kaarisekuntia ja skymax 127:n teoreettinen erotyskyky noin kaarisekunti eli jos kaikki menee aivan absoluuttisen kohdalleen niin parin kilometrin kokoluokan pitäisi olla teoriassa mahdollista. Voi myös olla että muistan tuon kilometri kuunpinnalla asian väärin. Joku viisaampi voinee korjailla jos näin on.
Heitin aivan ekaa kertaa elämässäni tuon Skymaxin pihalle ja pystyyn, kompassilla summittainen pohjoinen ja leveyspiiri ruuveilla paikoilleen. Sitten suuntaus Jupiteriin ja meinasin kyllä peffalleni lentää kun siinähän se näkyi ja kolme kuuta sain mielestäni laskettua. Moottori seurasi sitä uskomattoman hyvin ottaen siis huomioon sen, että jalusta ei ollut vaaterissa eikä sitä oltu suunnattu vaikka napatähtäinkin löytyy.
Eli aika perussäädöillä saa muutaman minuutin pysymään planeetan kohdillaan.
Hei!
Olen ajatellut ostaa järjestelmä kameraani kaukolaukaisimen, jossa pystyy valitsemaan kuvan(kuvien) aika välin ja valotus ajan.
Joten ajattelin kysyä että pystyykö tuolla kaukoputkella ja jalustan seuranta tarkkuudella seuraamaan kohdetta (ja kuinka kauan) tarpeeksi tarkasti jotta voisi esimerkiksi tehdä jupiterista timelaps videon?
Eli jos tuo onnistuu niin mikä olisi hyvä kuvien aika väli ja kuinka kauan esim jupiterista pitäisi ottaa kuvia jotta jupiterin kiertyminen on selvää.
Jos kuvaa kuussa olevaa kraateria niin kuinka kauan (ja kuvien aika välin?)kraateria pitää kuvata jotta näkee varjojen liikkuvan?
EQ3-2 jalustasta taisi olla kyse.
Luulisin että onnistuu.
Kannattaa vaan tehdä polaarisuuntaus ensin kohtuullisen hyvin ettei valu valotuksen aikana pois kuvakentästä.
Ja pientä huojumista varmaan esiintyy jalustan seurantavirheiden takia.
Tunti, pari riittää että pyörimisen huomaa (ja ehkä kuutkin mukana).
Välin voi sitten laittaa haluamakseen (kuinka pehmeää liikettä haluaa ja kuinka pitkän videon).
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 18.09.2013, 20:35:19
En tiedä käytännössä mutta kilometri kuun pinnalla lienee noin puoli kaarisekuntia ja skymax 127:n teoreettinen erotyskyky noin kaarisekunti eli jos kaikki menee aivan absoluuttisen kohdalleen niin parin kilometrin kokoluokan pitäisi olla teoriassa mahdollista. Voi myös olla että muistan tuon kilometri kuunpinnalla asian väärin. Joku viisaampi voinee korjailla jos näin on.
Voisiko ajatella niin että jos täyden Kuun leveys taivaalla on noin puoli astetta (1800 kaarisekuntia) ja Kuun halkaisija on 3474 km, niin silloin kilometri kuun pinnalla = 1800/3474 = 0,51 kaarisekuntia, eli aika lähelle heittämäsi 0,50 kaarisekuntia :)