Morjens
Luin juuri Helsingin sanomien verkkosivuilta uutisen jättiteleskoopista. Uutinen tuli minulle täytenä yllätyksenä, en ollut kuullut siitä mitään. Pieni lainaus: "Kaikkiaan 82 neliömetrin pinta-alalla varustettu laite on espanjalaisten mukaan maailman suurin näkyvää valoa ja infrapunavaloa tutkiva teleskooppi" Yllättävää, että Kanarian saarilla on niin hyvä seeing, että sinne rakennetaan maailman suurin teleskooppi. Mielenkiintoista nähdä tulevia kuvia :smiley:
Kanarian saarilla taitaa olla maailman kolmanneksi paras seeing. Edelle menevät ainoastaan Chile ja Havaiji, näin muistelisin.
/Jake
Lainaus käyttäjältä: Never - 25.07.2009, 12:07:40
Kanarian saarilla taitaa olla maailman kolmanneksi paras seeing. Edelle menevät ainoastaan Chile ja Havaiji, näin muistelisin.
/Jake
Muistelen lukeneeni joskus artikkelin Etelämantereella olevasta paikasta, jossa on seeing oli lähes kiertoradan luokkaa.
Niin juu... National geographic lehdessä mainittiin (ehkä) vuonna 2018 Valmistuvaa, maailman isointa teleskooppia. Nimi oli joku European Extremely Large Telescope (E-ELT) ihan vaan 42 metrinen peili KUUSIMETRISELLÄ apupeilillä ja mukautuvalla optiikalla. Niin ja juu artikkelista selvästikkin huomaa, että parhaat paikat on havaji, chile ja kanariat.
Sitten oli joku, missä oli 7 8.4m peiliä... Laskekaas itse vanhemmat, kuinka iso YMPYRÄN muotoinen jutska siitä tulisi... luku 3.14 voi olla hyödyksi varmaan :undecided:
http://fi.wikipedia.org/wiki/E-ELT
Saatas tommnen vehje vielä avaruuteen niin johan saattaisi näkyä jotain :grin:
Lainaus käyttäjältä: tidzu - 28.07.2009, 22:45:42
Sitten oli joku, missä oli 7 8.4m peiliä... Laskekaas itse vanhemmat, kuinka iso YMPYRÄN muotoinen jutska siitä tulisi... luku 3.14 voi olla hyödyksi varmaan :undecided:
Piin likiarvoa ei tarvita vaan se supistuu laskuista pois. Yhtä hyvinhän voi laskea kuinka isoa neliötä vastaa seitsemän 8.4 metrin kokoista neliötä. Suhde on sama.
Vastaushan on neliöjuuri(7 x 8.4^2) eli reilu parikymmentä metriä.
Ai niinkö yksinkertaisesti se onnistuu :O Tulisiko siis siitä tarkalleen 24.4m vai minkä verran siitä nyt tulisikaan... Siis eri asiahan on vain latoa neliöitä yhteen, mutta ympyrät tarkemmin sanottuna KIEKOT pitää matemaattisesti ''sulattaa'' yhdeksi isoksi kiekoksi. :grin:
Tarkempi luku on n. 22,2 metriä. Mitä tarkoitin noilla neliöillä että samoin kuin seitsemällä 8.4m sivuisella neliöllä on sama pinta-ala kuin yhdellä 22.2m sivuisella neliöllä, on seitsemällä 8.4m halkaisijaisella ympyrällä sama pinta-ala kuin yhdellä 22.2m halkaisijaisella ympyrällä. Lasku on yhtä yksinkertainen.
Jos taas muoto ei pysykään samana vaan haluttaisiin vaikka laskea minkä kokoinen ympyrä saadaan seitsemästä 8.4m neliöstä, täytyisi käyttää sitä piin arvoa. :)
The Giant Magellan Telescope (GMT) is a ground-based telescope planned for completion in 2018. It will consist of seven, 8.4 m (27.6 ft) diameter primary segments,[5] with the resolving power of a 24.5 m (80.4 ft) primary mirror. -Wikipedia
Aaaatsajajajajajaaaa sanoinhan, että se ei ole niin yksinkertaista. kumpikaan ei ollut oikeassa (paitsi minä lähimpänä) :evil:
''Älä sotke ympyröitäni.''
Edit: and collecting area equivalent to 21.4 m (70.2 ft) one. Mitäs tuo tarkoittaa :O Missä tuo 3.1 metriä :O Editedit: Luinkin että apupeili onkin juuri tuon 3m :D Siinähän mokoma selvisi.
Vielä liittyen alkuperäisen viestin GTC-teleskooppiin.
Lehdistä luin juttua putkesta - samaa tarinaa oli varmaan monessa lehdessä mutta tässä yksi esimerkki:
http://www.ita-savo.fi/Uutiset/maailman_suurin_teleskooppi_vie_ajassa_taaksep%C3%A4in_9345212.html
Häiritsemään jäi yksi kappale:
"Grantecan on havainnoinut taivasta kokeiluluontoisesti jo vuodesta 2007. Toisin kuin aiemmissa teleskoopeissa, GTC:n läpimitaltaan 10,4-metrinen peili on rakennettu monesta osasta. Teleskooppi on niin tarkka, että se pystyisi kuvaamaan ruokalautasen Kuun pinnalla."
Minusta 2 asiaa tuossa pielessä.
1. Segmenttipeilejä on ollut jo aikaisemminkin.
2. 10-metrisen tarkkuuskaan ei taida vielä riittää ruokalautasen näkemiseen Kuun pinnalta vaikka käytössä olisi tekniikka jolla ilmakehän vaikutus saisi poistettua.
Lainaus käyttäjältä: tidzu - 29.07.2009, 01:59:31
Aaaatsajajajajajaaaa sanoinhan, että se ei ole niin yksinkertaista. kumpikaan ei ollut oikeassa (paitsi minä lähimpänä) :evil:
Ei tämä mikään kilpailu ole. :laugh: Tuo 22.2m on ihan raakaa matikkaa ja oikea vastaus kysymykseen, minkä kokoista yksittäistä ympyrää seitsemän annetun kokoista ympyrää vastaa pinta-alaltaan.
Mainitsemistasi kahdesta eri tuloksesta ensimmäinen liittyy resolving poweriin eli erotuskykyyn ja se on parempi, mitä kauempana toisistaan peilin segmentit ovat. Tällainen on vanha kikka ja käytössä muunmuassa VLBI-radioteleskoopeissa ja VLT-kaukoputkessa, jolla monella kaukana toisistaan olevalla teleskoopilla saavutetaan yhtä hyvä erotuskyky kuin yhdellä kaukoputkien välimatkan kokoisella peilillä. Kasvattamalla peilien välimatkaa saadaan siis erotuskyvyltään vastaavan yksittäisen peilin läpimitaksi suurempi arvo.
Koska peilien väliin jää tällöin tyhjää, ei peilin valonkeräyskyky tietenkään voi olla vastaava kuin yhdellä isolla peilillä. Valonkeräyskykyyn vaikuttaa myös näkymää peittävän apupeilin koko yms. Tämä ja muut mahdolliset tekijät taas pienentävät valonkeräyskyvyltään vastaavan yksittäisen peilin läpimittaa hieman pienemmäksi kuin laskettu arvo.
Joka tapauksessa on aika turvallista sanoa, että vastaavat reilu parikymmenmetristä peiliä. :azn:
Juu jääköön sikseen tuo juttu nyt... :D Mutta miten 20 metrinenkään peili voi erottaa kuusta lautasen kokoisen kappaleen :O :huh:
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 29.07.2009, 11:16:07
Tällainen on vanha kikka ja käytössä muunmuassa VLBI-radioteleskoopeissa ja VLT-kaukoputkessa, jolla monella kaukana toisistaan olevalla teleskoopilla saavutetaan yhtä hyvä erotuskyky kuin yhdellä kaukoputkien välimatkan kokoisella peilillä.
Olen aina ihmetellyt, kuinka erotuskyky voi parantua sillä, että siirretään teleskooppeja etäämmälle toisistaan. Itse pohdiskelin näin, että jos esimerkiksi Tähtikalliolla olisi 3 Astrofox kaukoputkea 10 metrin päässä toisistaan ja niiden kuvat saataisiin yhdistettyä tietokoneessa, niin se ei paljoakaan parantaisi erotuskykyä. Mutta, jos Astrofoxien polttoväliä pidennettäisiin jonnekkin 30 metriin, niin silloin erotuskyky voisi 10-kertaistua. Olenko ihan metsässä?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 31.07.2009, 00:40:55
Olen aina ihmetellyt, kuinka erotuskyky voi parantua sillä, että siirretään teleskooppeja etäämmälle toisistaan. Itse pohdiskelin näin, että jos esimerkiksi Tähtikalliolla olisi 3 Astrofox kaukoputkea 10 metrin päässä toisistaan ja niiden kuvat saataisiin yhdistettyä tietokoneessa, niin se ei paljoakaan parantaisi erotuskykyä. Mutta, jos Astrofoxien polttoväliä pidennettäisiin jonnekkin 30 metriin, niin silloin erotuskyky voisi 10-kertaistua. Olenko ihan metsässä?
Erotuskyky on sitä parempi mitä isompi kaukoputken peili on. Kymmenen metrin peilin ei kuitenkaan tarvitse olla yhtenäinen vaan välissä voi hyvin olla tyhjää, mutta silloin tietysti valovoima kärsii.
Kahden kaukoputken kuvien yhdistämiseen tarvitsee muutakin kuin tietokoneen. Kaukoputkien nappaamat aaltorintamat on ajoitettava tarkasti ja yhdistettävä interferometrisesti, ja systeemistä tulee valtaisan monimutkainen. Interferometria on tällaista ihmeen salatiedettä.
Juu, voin hyvin kuvitella, että pelkkä kuvien "latominen" päällekkäin ei riitä. Tuosta polttovälistä olisin sanonut, että sen tulisi olla jossain suhteessa teleskooppikentän kokoon. Tarkoitan, että jos kentän halkaisija on esim. 1km, niin polttovälin ei hyödytä olla esim. alle 1km. Toinen juttu on sitten, kuinka valmistaa 1km polttovälisiä teleskooppeja. (tietenkin voidaan valita polttoväliksi esim. 0,01km, mutta mistä silloin saadaan 1km peilin valtava erotuskyky?)
Tuosta seeingistä olisin vielä sanonut, että jos kentässä on esim. 10 teleskooppia, niin jokainen niistä "katsoo" eri ilmamassan läpi avaruuteen ja tuottaa vähän erilaisen kuvan.(oliko se nyt nimeltään "adaptiivinen optiikka", joka korjaa ilmakehän aiheuttamia vääristymiä) Kuitenkin luulisin, että vaikka adaptiivinen optiikka korjaisi kuvia, jää niihin pieniä eroja. Ja näistä pienistä eroista tietokone laskee keskiarvon, joka tarkentaa lopputulosta.
Sitten vain kehittämään aivoille interferometriaa, löytyisi jokaiselle omasta takaa muutaman sentin teleskooppi. Suorittimen laskentakyky tuskin jäisi rasitteeksi kun tuota käyttämätöntä harmaata materiaa on jo olemassa.
Silmät ja aivothan tekevät jo nyt aika hyvää työtä keskenään. Automaattinen aukonsäätö, ISO:n säätö (:grin:), optimoidun pieni sensorin koko skannaavalla perällä ja älytön määrä signaalinkäsittelyä mukaanlukien kehittynyt kohinanpoisto. Vielä kun olisi vähän herkempiä.
Iltasanomissa oli artikkeli Tuorlan Opteonin uudesta peilistä. http://www.iltasanomat.fi/tiede/valtavia-tahtikaukoputkien-peileja-hiotaan-suomessa/art-1288449832133.html