NGC 6826

[jmantyla]

Joutsenen "vilkkuva sumu", josta ei näytä olevan juttua. Aloitetaan:

Tavanomaiset Tal 200K+Atik 16HR.
Valotusta 20 min, hieman detaljeja irtosi OIII-filtterillä, jota on mukana 9 min.
Kovin on pienikokoinen kohde. Täytyy katsoa, josko tästä saisi kuvankäsittelyllä enemmän irti. Seeing oli 25.8. ihan kohtuullinen.

Edit. Kuvankäsittelyä vähän parannettu, sain hieman detaljeja lisää esiin.

Jorma M.

[einari]

Koko 25". Eli Saturnuksen luokkaa.
Tuo vaatisi enemmän polttoväliä.

[papamiguel]

Taitaa olla samoja kokoja kuin Lohikäärmeen kissansilmäsumu? Eli näyttää pieneltä karkkirakeelta kuvissa... Mutta hienoa, että tästäkin on kuva tarjolla ja ydinhän tuossa jonkin verran erottuukin!

[Never]

NGC 6826 - 8,8 (v), 0,60'
NGC 6543 - 8,1 (v), 0,33'

/J

[Iiro Sairanen]

Hieno kuva tuosta halosta. Monien planetaaristen ympäriltä löytyy vastaava halo ja ne ovatkin yleensä visuaalisesti mahdottomia nähdä.

[jmantyla]

Otin tämän uusintakäsittelyyn. Korostin OIII-suotimella otettuja kuvia, ja kuinka ollakaan, planetaarisen sumun ytimestä erottui lisää yksityiskohtia. Kuva kesti myös suurentamista, mutta värit eivät ole "luonnollisia".

Tal-200K + Atik ATK-16HR 24.8.2009 20 min. Pinottu vanhalla Registax4:llä.
Tässä olisi siis hyvä kohde autoguidaajille, tuollainen 1-3 tunnin valotus toisi varmasti ytimen detaljeja sekä ulkokehää esiin. Kohde on korkealla taivaalla ja näkyy siksi hyvin näin syksyllä.

Jorma M.

[Timpe]

Tässä olisi siis hyvä kohde autoguidaajille, tuollainen 1-3 tunnin valotus toisi varmasti ytimen detaljeja sekä ulkokehää esiin.

Tyhmä kysymys: jos tuollaista pieni-alaista kohdetta valottaa minuutti/tuntitolkulla, niin eikö se vain pala puhki kameran kennolla tähtimäiseksi kohteeksi? Omat kokemukset ovat CatEye-sumusta, josta otin 90 sekunnin valotuksia, jotka olivat liian kirkkaita (ylivalottuneita) käsiteltäviksi Photarissa. Liitekuvassa malliksi käsittelemätön 100% crop tällaisen valotuksen keskeltä ISO800:lla ja Canon EOS 20D:llä.

[-Jarz-]

Tyhmä kysymys: jos tuollaista pieni-alaista kohdetta valottaa minuutti/tuntitolkulla, niin eikö se vain pala puhki kameran kennolla tähtimäiseksi kohteeksi? Omat kokemukset ovat CatEye-sumusta, josta otin 90 sekunnin valotuksia, jotka olivat liian kirkkaita (ylivalottuneita) käsiteltäviksi Photarissa. Liitekuvassa malliksi käsittelemätön 100% crop tällaisen valotuksen keskeltä ISO800:lla ja Canon EOS 20D:llä.

Kyllä noilla kapeakaistaisilla erikoissuotimilla pystyy/täytyy valottaa pidempään, jotta saa signaalia esille. Normaalilla UV-/IR- blokkaavalla suotimella kyllä ylivalottuu helpommin.

JM

[jmantyla]

Tyhmä kysymys: jos tuollaista pieni-alaista kohdetta valottaa minuutti/tuntitolkulla, niin eikö se vain pala puhki kameran kennolla tähtimäiseksi kohteeksi? Omat kokemukset ovat CatEye-sumusta, josta otin 90 sekunnin valotuksia, jotka olivat liian kirkkaita (ylivalottuneita) käsiteltäviksi Photarissa.

Ei se yleensä pala puhki ccd-kameran 16-bit fit-kuvassa. Digijärkkärin jpg- ja myös raw-kuvien dynamiikka on heikompi ja siksi puhkipalaminen tapahtuu helpommin.
Tässä alla on 13.9. kuvattuna NGC6826 valovoimaisemmalla putkella:

Newton 150/750 25 min. Atik 16HR. L-kanavaan on pinottu 30 ja 60 s. valotuksia, mutta ei keskusta silti palanut puhki. Newton-putki tosin aiheutti diffraktioviivat sumun ytimeen kuten tähteen. Sumu on tietty pienempi ja ytimen detaljeja erottuu vähemmän, mutta sain hieman näkyville kirkkaan ytimen ympärillä olevaa hämähäkin seitin kaltaista sumun ulkokehää.
Kuvan oikeassa reunassa erottuu galaksi PGC 63573.

Jorma M.

[Timpe]

Ei se yleensä pala puhki ccd-kameran 16-bit fit-kuvassa. Digijärkkärin jpg- ja myös raw-kuvien dynamiikka on heikompi ja siksi puhkipalaminen tapahtuu helpommin.

Ilmiö tuli itselleni tietyllä tavalla "puun takaa", kun olin oppinut siihen, että valotusta oli aina liian vähän kuvaamilleni deep sky -kohteille. Toisin sanoen ennen saattoi aina ottaa irti kaiken sen, mitä suinkin sai seurannasta/putkesta/jne. ilman ylivalotuksen pelkoa, mutta nämä kohteetpa muuttivat tätä sääntöä! Eipä tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin tasapainoilla sen "oikean" valotuksen löytämiseksi...

[-Jarz-]

Tässä oma versio kyseisestä sumusta. Valotusta R-Ha(36min), G-OIII(28min), B-SII(28min) 4 minuutin osavalotuksilla. Tuo ulompi sumu oli melkein pelkästään OIII-kuvassa näkyvillä.
Olin vähän myöhässä tämän kohteen kanssa, sillä se oli jo ehtinyt edetä länteen ja oli siksi jo turhan matalalla. Toisaalta kuu jäi sopivasti putken taakse kuvaussuunnassa, mikä helpotti valotusta. Samoin valotusta olisi saanut olla selvästi enemmän, kun jäi tuo sumu vähän repaleiseksi  .

Kuvattu 5.10.2009.

CPC800 x 0.63, 314L+, QHY5 seurannanohjauksessa.

Laitan tähän vielä 100% cropit yksittäisistä osavalotuksista. Niistä näkee hyvin, että olisi voinut/pitänyt ottaa pidempiä valotuksia Ha- ja SII- kuviin.



JM

[jmantyla]

Tuo ulompi sumu oli melkein pelkästään OIII-kuvassa näkyvillä.
JM

Taitaa olla paras kuva tästä planetaarisesta sumusta Suomessa. Seittimäinen ulkokehäkin näkyy, tosin vähän riippuen millaisen tietokoneen näytöllä katsoo.
Tämä on myös niitä kohteita, joista netissä näkee mitä mielikuvituksellisimman värisiä versioita. Yleisimmin NGC 6826 on sinertävä.
Ja OIII tuntuisi olevan kova sana tämän sumun kohdalla.
Hmm... pitäisiköhän alkaa harkita autoguidausta... 

Jorma M.

[-Jarz-]

Kävin itsekin vilkaisemassa netissä kuvia tästä kohteesta ennen kuvan julkaisemista ja totesin saman, että värivaihtoehdoissa löytyy  .
Kun en tällä kertaa ehtinyt valottamaan RGB-suotimilla ollenkaan(vaatisi jotta saisi "aidon" värisen kuvan), niin päätin keskittyä enempi yksityiskohtien kaivamiseen esille kuvasta ennemmin kuin värien säätämiseen. Laitoin nuo kapeakaistakuvat ns. Hubble-paletin mukaisesti, jolloin kuvasta tuli tuollainen iloinen limehedelmän värinen. Näkyi niitä muutama muukin netissä olevan  .

Hmm... pitäisiköhän alkaa harkita autoguidausta...

Suosittelen kyllä tuota, sillä sinullakin on kunnon ccd-kamera käytössäsi ja menee vähän kapasiteettia tavallaan hukkaan. Kapeakaistakuvaus vaatii minuuttien osavalotuksia useimpiin kohteisiin ja käytännössä ainoa vaihtoehto on seurannanohjaus tai sitten tosi kallis jalustapäivitys  .

JM

[Timpe]

Eikä tuo seurannanohjauskaan ole oikopolku onneen, sillä siinäkin on omat ongelmansa ja opettelunsa ennenkuin kaluston saa hallintaan ja tulosta alkaa syntymään. Kantapään kautta hiljaa edeten täälläkin mennään guidausrintamalla, joten tuollaista Jarzin sumukuvaa osaa arvostaa korkealle. Tuollainen "paljon himmeitä yksityiskohtia näkyvillä ja vieläpä pienestä kohteesta" ansaitsee siis virtuaalisen hatunnoston ja syvään kumarruksen. Very cool lime fruit! 

[-Jarz-]

Vaikka tuo edellinen kuvani onkin niin pirteän oloinen  , niin käsittelin sen nyt kuitenkin uudelleen. Huomasin, että meni nuo kapeakaistakuvat väärille RGB-kanaville ja siksi tuo vihreä väri pääsi voitolle.
Tässä rajaukseltaan hiukan väljempi ja sävyiltään vähän maltillisempi kuva(SII, Ha, OIII). Sain kaivettua hiukan tuota ulointa sumuakin paremmin esiin, mutta vaatisi silti vielä enemmän valotusta.


CPC800 x 0.63, 314L+, QHY5 seurannanohjauksessa.

JM