Tähtitieteen vuoden alkaessa kannattaa Galileo Galilein (http://galileo.rice.edu/galileo.html) ohella varhaisena Kuuhavainnoijana muistaa myös englantilaista Thomas Harriot (http://galileo.rice.edu/sci/harriot.html)ia.
Galileo –projektin sivulla esitetty aikajana (http://galileo.rice.edu/chron/galileo.html) kertoo (kuten tunnettua), että lokakuussa 1608 Hans Lipperhey haki Haagissa patentin valmistamalleen kaukoputkelle. Kesäkuussa 1609 Galileo kopioi keksinnön, ja valmisti 3 –kertaisesti suurentavan kaukoputken.
Elokuussa 1609 (Juliaanisen kalenterin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Juliaaninen_kalenteri) mukaan heinäkuun 26. päivä ja Gregoriaanisen kalenterin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Gregoriaaninen_kalenteri) mukaan elokuun 5.) Thomas Harriot havainnoi Lontoon läheltä Kuuta, ja piirsi 6 –kertaisesti suurentavalla kaukoputkella tekemiään havaintoja (http://galileo.rice.edu/sci/harriot_moon.html). Melko vaatimattomia piirroksia ei kuitenkaan julkaistu.
Syksyllä 1609 myös Galileo sitten valmisti 6 –kertaisesti suurentavan kaukoputken, ja havainnoi sillä Kuuta 30.11.-19.12.1609 tehden piirroksia havainnoistaan (http://www.pacifier.com/~tpope/Moon_Page.htm), joita julkaistiin maaliskuussa 1610. Valitettavasti Galileo ei ilmaissut tarkkoja Kuupiirrostensa tekoajankohtia, joten niitä on yritetty arvioida myöhemmin.