Maaliskuun 2012 visuaalihavainnot

[Iiro Sairanen]

Viime yönä oli ensimmäinen havaintosessioni sitten viime lokakuun. Keli oli keskivertoa huonompi varsinkin alkuyöstä. SQM näytti ainoastaan 21,1 parantuen loppua kohti 21,25:een. Rajamagnitudiksi sain Otavan laatikosta 6,5 mag. Lämpötila kiristyi kello kahteen mennessä -7°C:een. Havaintopaikan lumityöt olivat hieman huonolla mallilla ja putken saaminen tukevaksi tuotti ylimääräistä tuskaa, kuten myös naapurissa kesämökkiä pitävien virittämä pihavalo. Onneksi kajastus jää näköesteiden taakse ja sijaitsee muutenkin suunnassa, johon ei tarvitse katsoa.

Alku oli taas hankala pitkän tauon jälkeen. Kohdelistalle oli valittuna H400-listan perusgalakseja Leijonasta ja Isosta Karhusta, matkaan tarttui myös muutamia tähtihyppelyn lomassa löytyneitä galakseja. Putken kollimaatio kärsi hieman lumihangessa rymyämisestä, joten sen säätämiseen sain menemään tovin. Ongelmaa oli myös filtteripyörän kanssa, sillä 7 mm Nagler ei suostunut tarkentumaan sen ollessa paikallaan. Kaikki okulaarit toimivat sen sijaan välttävästi ilman pyörää jatkopalojen kanssa. Piirroshavainnot tein galakseista NGC 3377, 3412, 3414, 3486, 3489, 3504, 3607 & 3608, 3626, 3652, 3658, 3665.

Yön kohteita voisi kuvailla hyvin pitkälti yhdellä lauseella; 10-11 magnitudin galaksi selvästi erottuvalla ytimellä, jonka ympärillä vaikeasti erottuvaa rakennetta. Tulin siihen tulokseen, että nämä varsin kirkkaat galaksit ovat todella vaikeita kohteita suurella putkella keskinkertaisessa kelissä. Itse kohde näkyy helposti ja sen muotokin on yleensä varsin selkeä. Sen sijaan galaksin ytimessä/kiekossa/halossa näkyy usein vilauksittain häivähdyksiä kierteishaaroista, solmuista ja pölyjuovista riippuen minkätyyppinen galaksi sattuu okulaarissa olemaan. Kohteiden piirtäminen pakottaa kiinnittämään erityishuomiota näkymään ja sijoittamaan yksityiskohdat oikeille paikoilleen. Juuri näkökyvyn rajamailla olevat häivähdykset ja jatkuvasti muotoaan muuttavat kirkastumat eivät helpota ollenkaan piirtämistä. Himmeät ja pienikokoiset kohteet ovat havaintomielessä selkeämpiä, koska useasti kyse on vain siitä, että näkyykö kohde vai ei. Ja jos näkyy niin minkä muotoisena. Face-on galaksit NGC 3344 ja NGC 3486 ovat oivia esimerkkejä kirkkaista, mutta erityisen vaikeista kohteista. Nämä näkyvät helposti jo 10 cm putkella. Molemmilla on kirkkautta noin 10 magnitudia, mutta matalan pintakirkkauden omaavat avoimet spiraalit vaativat lähes täydellistä keliä näkyäkseen kunnolla. 

Paikkana Rautjärvi ja putkena 18" dobson.

[Never]

Samoilla "aaltopituuksilla" ollaan Iiron kanssa oltu nähtävästi.

13.3 katselin mahtavasti kahta kohdetta (Herschel 1 ja NGC 2394) johtuen lähinnä siitä että Orion-Monoceros alue ja sieltä valitut kohteet olivat ehtineet siirtyä jo viereisten talojen taakse.

14.3 puolestaan aloitin NGC 2362:sta, jota katselin 8-senttisellä linssiputkella läheiseltä pellolta. Ei yllättäen yhtä näyttävä kuin viimeksi muutama kuukausi takaperin Kanariansaarilta, mutta näkyi kuitenkin runsaasta valosaasteesta ja vain 5 asteen korkeudesta huolimatta.


Tämän jälkeen sitten laina-autolla Sipooseen, jossa piirtelin galakseja Sextans-tähdistöstä. RJM kotona ~4.8 (SQM-L ~18.30) ja Sipoossa 6.6 (SQM-L ~20.80). Nyt vielä kun lumet kunnolla sulavat nii saadaan ainakin kotopuolessa vielä yksi magnitudi lisää rajamagnitudiin...

/Jake

[Never]

Eilen tuli huvikseen katsastettua tuo supernova 2012aw galaksissa M95. Arvioisin supernovan kirkkaudeksi ~13.2 magnitudia lähinnä sillä perusteella, että se oli himmeämpi kuin magnitudin 13.06 (SkyMap) tähti TYC 849-119-1 samaisessa näkökentässä.

Olosuhteet olivat tyypillisen kehnot: NE Lim.mag: 5.0m (zenith), SQM-L: 18.10 (object), Telescopic limiting magnitude: ~13.5 (object), Background sky: 3 (poor), Seeing: 4 (fair), Transparency: 4 (fair). Naapurin valot paistoivat myös erittäin ihanasti suoraan okulaariin, joten jouduin käyttämään "munkinkaapua" että edes näin mitään. Itse M95 oli todella heikosti näkyvissä.




/Jake

[Iiro Sairanen]

Ihme ja kumma, mutta tämä yö oli selkeä aina päälle yhteen Imatran suunnalla. Aloittelin havainnot yhdeksän aikaan M95:llä ja kaikki rupesi menemään pieleen heti kättelyssä. Ensimmäiset kaksi tuntia sain menemään putken kollimoinnissa ja muussa säätämisessä. Jouduin purkamaan mm. takalevyn ja aloittamaan kollimoinnin nollatilanteesa lukuisia kertoja. Huomasin samalla peilin aluminoinnin olevan uusinnan tarpeessa. Laser-kollimaattori ei tietenkään ollut mukana. Sain kuin sainkin kuvan siedettäväksi yhdentoista aikaan. Tällä välin käytännössä kaikki havaintolistalla olevat kohteet olivat lipuneet puiden taakse. En voinut vaihtaa putken paikkkaa, koska tie, jossa havaitsen, oli sellaisella muhkuralla ettei siihen saanut putkea asetettua vakaasti mitenkään. Jouduin olemaan noin neliön kokoisella alueella, jonka viikko sitten lapioin tasaiseksi...ja lapiota ei nyt ollut mukana muutenkaan.

Tämän jälkeen päätin katsoa komeetta Garradia, jonka etsimiseen täytyi käyttää edellisessä UMissa olevaa etsintäkarttaa. Garrad sattui olemaan aika korkealla, mutta osittain traktoritallin lipan takana. Aikani tuhrattua onnistuin löytämään oikean kohdan, mutta näky oli varsinainen antikliimaksi odotuksiin verrattuna. Seuraavana oli H400-listan galakseja Isosta Karhusta. Ne vain sattuivat olemaan lähes suoraan pään päällä, joka on dobsonille se viimeinen paikka, johon haluaisi katsoa. Taas tuhrasin ja kiroilin tikkailla epätasaisella alustalla ja eihän tästäkään mitään tullut ja havainnot jäivät tekemättä. Tässä vaiheessa luonaasta alkaa tulla ohutta pilveä ja paras keli menee. Saan viimeisillä hermojen rippeillä havaittua pallomaisen joukon NGC 5466 huurtuneilla okulaareilla ohuen pilven läpi. Tämän jälkeen oli pakko luovuttaa. Oli vaiheeksi sellainen havaintoyö, että olisi kannattanut jäädä kotiin nukkumaan    

[Never]

Kiva kuulla etten ole ainoa jolla noita ongelmia tulee vastaan havaitessa  Onneksi harvemmin sentään noin montaa peräkkäin - söisi motivaatiota kyllä pahasti.

/J

[Pekka Lehtelä]

13-14/3 2012 klo 1.40-3.40 -2,9 astetta:

3190, 3192, 3185, M65, M66, 3593, 3628, M97, M108, M13, M92.


25-26/3 2012 klo 3.30- 4.35 -3,8 astetta:

M3, M53, M94, 4625, 4618, M64, M51, 5195 + Mars planeettaa tuli vilkaistua.


27-28/3 2012 klo 4.00-5.25 +0,9 astetta:

M56, M13, M92, 6811 sekä erityisesti 6826 PN "Vilkkuva planetaarinen". Tämän näin ensimmäisen kerran kun nyt omaan UHC-S suotimen, hieno kohde ja tosiaan "vilkkuu" kun vuorotellen katsoo suoraan ja sitten syrjäsilmällä. Yritin etsiä myös Joutsenesta Minkowski 92 Reflektion Nebulaa mutta tällä kertaa en sitä löytänyt. Mitähän suodinta pitäisi käyttää?


Aina em. havaintokerroilla taivas selkeni vasta aamuyöllä. Taustataivas niin vaalea, että punapiste-etsimellä hankalaa nähdä jokin tähti mistä etsimisen alkaa. Tosin asiaan vaikuttaa kehnot silmälasit jotka pitäisi uusia. Mutta okulaaarista katsoen TT ihmeen tumma, läpinäkyvyys ja seeing hyviä. Ilmeisesti jotain vesihöyryä ilmassa?

Näitä samanlaisia selkeitä aamuyön tunteja on ollut tässä kuussa edellisten lisäksi muistaakseni ainakin viisi kertaa, mutta yleensä silloin ollut yövuoro tai tullut pitkästä iltavuorosta, enkä ole jaksanut enää lähteä havaitsemaan.

Havainnot tehty 27cm F5 Newtonilla Viialassa.

Pekka

[mistral]

Näitä samanlaisia selkeitä aamuyön tunteja on ollut tässä kuussa edellisten lisäksi muistaakseni ainakin viisi kertaa, mutta yleensä silloin ollut yövuoro tai tullut pitkästä iltavuorosta, enkä ole jaksanut enää lähteä havaitsemaan.

Vaatii hyviä unenlahjoja että saa nukuttua univelat pois, kun noihin aikoihin käy havaitsemassa. Meikäläiseltä ei onnistuisi :)

[Never]

Yritin etsiä myös Joutsenesta Minkowski 92 Reflektion Nebulaa mutta tällä kertaa en sitä löytänyt. Mitähän suodinta pitäisi käyttää?

Kohde on siinä mielessä huvittava että monessakin lähteessä (mm. omat kotisivut, NSOG, MegaStar...) lukee vieläkin että se on heijastussumu. Kyseessä on kuitenkin (proto)planetaarinen sumu. Itse en suosittelisi filtterien käyttöä ollenkaan (vaikka niin Archivesta katsottuna saattaisi luulla) ja myös Kent Wallace kertoo "No response to the O-III, UHC or H-B filters". En ole kohdetta vuosiin katsonut, mutta näin ulkomuistista sanoisin että kohde näyttää lähinnä kaksoistähdeltä pienellä suurennoksella ja isommalla sitten erottuu kaksi erillistä kirkastumaa - kuten voi todeta mm. tästä Iiron piirroksesta: http://www.deepsky-archive.com/files/i_sairanen/minkowski/iisai_minkowski_1-92.jpg.

Taustataivas niin vaalea, että punapiste-etsimellä hankalaa nähdä jokin tähti mistä etsimisen alkaa. Tosin asiaan vaikuttaa kehnot silmälasit jotka pitäisi uusia. Mutta okulaaarista katsoen TT ihmeen tumma, läpinäkyvyys ja seeing hyviä. Ilmeisesti jotain vesihöyryä ilmassa?

Joo, näin lumien sulaessa ilmassa on varsin usein tuskaisen paljon kosteutta. Sitten kun lumet on kokonaan sulaneet niin TT ja läpinäkyvyys kyllä rupeavat paranemaan - ellei kesä ehdi ennen vastaan.

/Jake

[Never]

Eilen tuli parisenkymmentä minuuttia puuhattua ulkona 80mm putken kanssa. Kosteus oli korkea, olosuhteet kehnot, 40% kuu mollotti jo taivaalla ja SQM-L näytti muistaakseni 18.29 Lohikäärmeen kohdalla. Aikani kuluksi testailin jälleen kerran putken rajamagnitudia NGC 6543 maastosta. Tällä kertaa suurennoksena oli tosin vain vaivainen 67x (36').

TYC 4212-1100-1 (11.2 magnitudia) ja TYC 4212-372-1 (11.5 magnitudia) näkyivät kohtalaisen helposti jo putkeen tullessa. NGC 6543:sta länteen näkyi vaivoin GSC 4212-96 (12.6 magnitudia) pidemmän tutkiskelun jälkeen. Tämä vastaa nohevasti 90% erottumistodennäköisyyttä Risto Heikkilän Syvä Taivas-kirjassa eli aika metsään meni :) Toki suurennosta olisi voinut lisätä ja havaintoja tehdä hieman syrjäisemmässä paikassa jne., mutta turkasesti väsytti taas eilen. Enkä jaksanut odotella että DS-jaoston projektin Käärmeenkantajakaan nousisi tarpeeksi korkealle.

Harmittavasti taitaa juuri pääsiäisenä tuo kuu mollottaa oikein kunnolla - juuri silloin kun olisi pimeämmän taivaan alla valmiina. Katsokaapa vaan huvikseen - täysikuu kun napsahtaa, niin taivas on selkeä  Kausi lähenee taas loppuaan ja täytyy sanoa että olipa harvinaisen huono sellainen.

/Jake

[Iiro Sairanen]

M1-92 löytyy hyvän kartan ja suuren suurennuksen avulla. Koko on luokkaa 10", joten pienellä suurennuksella sitä ei helposti erota tähdistä, vaikka olisikin oikeassa kohdassa. Kirkkautta löytyy sen verran, että ei pitäisi olla ongelma 27 cm:n putkella.

[Iiro Sairanen]

Harmittavasti taitaa juuri pääsiäisenä tuo kuu mollottaa oikein kunnolla - juuri silloin kun olisi pimeämmän taivaan alla valmiina. Katsokaapa vaan huvikseen - täysikuu kun napsahtaa, niin taivas on selkeä  Kausi lähenee taas loppuaan ja täytyy sanoa että olipa harvinaisen huono sellainen.

Postikusti tuo toivon mukaan juuri pääsiäiseksi uuden Cheshire-kollimointivekottimen saksanmaalta, joten on monta yötä aikaa säätää peilit kohdalleen. Tähän hommaan Kuun valo on tervetullutta! Ja hyvin kollimoidulla putkella on ilo katsoa planeettoja paremman puutteessa.

[Jyri Lehtinen]

M1-92 löytyy hyvän kartan ja suuren suurennuksen avulla. Koko on luokkaa 10", joten pienellä suurennuksella sitä ei helposti erota tähdistä, vaikka olisikin oikeassa kohdassa. Kirkkautta löytyy sen verran, että ei pitäisi olla ongelma 27 cm:n putkella.

Koitin syksyllä yhden kerran M1-92:sta 30cm putkella. Sää oli tosin niin kostea, että kaikki tähdet näyttivät utureunaisilta suurella suurennuksella enkä ruvennut sen tarkemmin erottelemaan, missä sumu tarkkaan ottaen oli.

Ei muuten ole mikään ihme, että kyseistä sumua on pidetty heijastussumuna. Protoplanetaariset sumut ovat vasta muodostumassa eikä niiden keskustähti ole kuumentunut tarpeeksi ehtiäkseen ionisoida ympärillään olevaa kaasupilveä. Tästä syystä niiden valo on lähinnä sironnutta keskustähden valoa. Tuo sironnut valo on myös polarisoitunutta, minkä pitäisi olla havaittavissa polarisaattorin avulla tarpeeksi suurilla kaukoputkilla.

[Pekka Lehtelä]

Kohde on siinä mielessä huvittava että monessakin lähteessä (mm. omat kotisivut, NSOG, MegaStar...) lukee vieläkin että se on heijastussumu. Kyseessä on kuitenkin (proto)planetaarinen sumu. Itse en suosittelisi filtterien käyttöä ollenkaan (vaikka niin Archivesta katsottuna saattaisi luulla) ja myös Kent Wallace kertoo "No response to the O-III, UHC or H-B filters". En ole kohdetta vuosiin katsonut, mutta näin ulkomuistista sanoisin että kohde näyttää lähinnä kaksoistähdeltä pienellä suurennoksella ja isommalla sitten erottuu kaksi erillistä kirkastumaa - kuten voi todeta mm. tästä Iiron piirroksesta: http://www.deepsky-archive.com/files/i_sairanen/minkowski/iisai_minkowski_1-92.jpg.

Kirottua, painettuun sanaan ei sittenkään ole luottamista! Katselin juuri NSOG:sta, että kohde on heijastussumu, samoin Uranometrian Field Guidessa kohde on merkitty Bright Nebulaksi. Kiitos valistuksesta. Mulla oli piirros kohteesta mutta sen löytämättömyyteen vaikutti  varmasti myös se, että kello oli yli viiden aamulla ja itäisellä taivaalla missä Joutsen ja em. kohde juuri olivat, alkoi aamu sarastamaan ja taivas selvästi vaalenemaan.

Olin vaan niin uppoutunut katsomaan kohdetta ja karttaa etten huomannut katsoa ylös taivaalle. Okulaariin katsoessa en lisääntynyttä valoisuutta huomannut. Mutta eiköhän se Minkowski ennemmin tai myöhemmin sieltä joku yö löydy. Oikeassa paikassa varmasti olin, karttana Uranometria.

Parhaiten kohteen löytämistä auttaisi jos Jake tai Iiro lainaisi oikeaa silmäänsä seuraavaa etsintää varten, mun omat silmät harittaa jo valmiiksi sen verran, että syrjäsilmällä kohteen katselu tapahtuu jo ikään kuin automaattisesti. Vasemmatkin silmämunat kelpaa... .

Pekka

ps. Muokkasin turhat jaaritukset pois.

[Pekka Lehtelä]

..... ja myös Kent Wallace kertoo "No response to the O-III, UHC or H-B filters".

Uskallan myöntää tietämättömyyteni ja kysyä mikä mies tämä Kent Wallace oikein on? Koetin googlettaa parhaani mukaan ja miehen nimi mainittiin monessa yhteydessä, mutta varsinaisia kotisivuja en hänen nimellään löytänyt. Varmaan jostain syvän taivaan gurusta on kyse.

Pekka

[Iiro Sairanen]

Vasemmatkin silmämunat kelpaa... .

Silmien käytöstä on usein ollut puhetta ja minulla tuo vasen silmä on havaitseva silmä, vaikka olen oikeakätinen. Lisäksi varsinkin planeettoja havaitessa huomaa, että silmät näkevät värit selvästi eri tavalla.