Okulaariprojektio Bader Hyperion Zoom Mark III + Hyberion Barlow 2,25x läpi?

mals77 · 10.04.2012, 23:15:47

http://www.apm-telescopes.net/en/CCD-/-Astro-Photography/CCD-Cameras/Basler-ACE-CCD-Astronomy-Camera-GigE-ICX618-Color.html
Tämähän on mielenkiintoisen oloinen tuttavuus kahdestakin syystä:
1) ensimmäinen tapaamani kamera LAN -liitännällä. Helpottaa yhteysongelmia kummasti, kun ei tarvi miettiä, miten saisi langattoman yhteyden USB -liitäntäiseen kameraan.
2) aurinkokuvausta silmälläpitäen: "This advantage and the high possible framerate of up to 100 frames per second (with ROI up to 120 frames) makes this camera perfect for planetary, lunar and solar photography. Especially this is perfect for H-alpha solar photography!"

Jos investoi pari satkua lisää, ko. kameraa saa myös 1/3" kennolla ja puolta isommalla resolla.

-Mikko-

Timpe · 11.04.2012, 13:19:31

Luitko jo Cloudy Nights:in ketjut tuosta kamerasta? => Tee haku Googlella käyttäen sanoja "Basler ACE CCD ICX618 review site:cloudynights.com" (ilman lainausmerkkejä) ja tee yhteenveto noiden keskustelujen perusteella.

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 10.04.2012, 21:36:12
Ja en sanoisi Imaging Sourcen kameroita isoiksi, painoa noin pokkarin verran näillä täysikuutioilla.

Tässä on kokovertailukuva IS:n ja Baslerin välillä, kumpi noista olikaan kooltaan "iso"?

mals77 · 12.04.2012, 18:59:57

Mie en oikein päässy lopputulemhan noista keskusteluista. Yleisvaikutelma hyvä, mutta kritiikiäkin löyty. Ostasitko sie Timpe tuon, jos tarve olisi?

-Mikko-

Timpe · 12.04.2012, 19:13:44

En kuuntelisi itseäni, jos mielipidettäni kysyttäisiin tästä aiheesta...

Oma mutu sanoo nyt että jokin sinikuutio (The Imaging Sourcen kamera) olisi tuohon touhuun sopiva, kun niitä on niin laajalti käytössä mm. täällä foorumilla ja maailmalla. Varmaan ihan hyvistä syistä...

Toinen seikka, mikä selvisi itselleni noita CN-keskusteluja seuraamalla (yritin itsekin hetken lukea noita), on se ettei sillä kameran mallilla ja merkillä ole n-i-i-n suurta väliä, koska lopullinen kuvalaatu on kuitenkin kiinni kuvaushetken seeingistä. Tavallinen web-kamera hyvässä seeingissä peittoaa CN:n hemmojen mukaan minkä tahansa laatukameran kehnommassa kelissä. En siis välttämättä tuijottelisi liikaa kameran tarkkoja speksejä yms. ominaisuuksia, kun vain olisin varma siitä että muutkit käyttävät kaavailemaani kameramallia hyvällä menestyksellä planeetta/Kuu/Aurinko/yms. kuvaamiseen.

Ai niin, jos se verkkoliitäntä on olennainen ominaisuus, niin sitten ei kait ole valinnanvaraa kovin paljon?

Ari Haavisto · 12.04.2012, 22:54:07

http://www.astronomycameras.com/products/gige/

Niin, saahan IS:n kameroitakin "gigenä". Tuollaisen Basler Acen meinasin jo ostaa talvella planeettakameraksi 618ALA-kennollisena. Ensin vauhtia hiljensi kommentit siitä, kuinka tuo ei olisi ihan niin plug and play homma kun ei ole suoraan sopivaa softapakettia tähän käyttöön, ainakaan verrattuna IS:n kameroihin. Lopullisesti hautasin hankkeen, kun selvisi kuinka tuo kärsii heikomman seeingin oloissa ja etenkin kylmässä tuosta ringing-efektistä melko vahvastikin. Huippukuvia tuolla on otettu hyvissä oloissa huippukuvaajien käsissä, mutta jotkut heistä ovat samalla mananneet tuota ringing-ongelmaa joka vielä esiintyy osin satunnaisesti ja varmuuden vuoksi Basler on aiheesta myös varoittanut. Niinpä lopulta päädyin IS:n DMK21AU618:een, etenkin kun planeettakuvauksessa ei kumminkaan pääse alle 60fps:aan. Hetken odottelin myös point grey researchin flea3 gige - kameran julkaisua, kun siinä piti olla tuo 618-kenno, mutta julkaisun tullessa kenno olikin vaihtunut...

Minun kennovalintaani ohjasi mahdollisimman suuri herkkyysvaatimus. Ideaalihan planeettakuvaukseen olisi isompi kenno tuolla samalla herkkyydellä ja nopeudella, mutta semmoista pakettia kun ei ole tarjolla toistaiseksi. Aurinkokuvausessa tilanne taas sitten ehkä eri.

Itse olen kivasti pärjäillyt IS:n kameralla omissa harjoituksissani.

mals77 · 13.04.2012, 09:04:52

Kiitosta Timpe ja Ari! Tuo IS GigE oli helmi löytä, kun mulla on tosissaan haasteuita saada pelaamaan nää USB -kamerat kun langattomasti pitää saaja.
Palatakseni tuohon Kaizun alkujaan esille tuomaan problematiikkaan kameran painosta, olen edelleen sitä mieltä, että IS on raskas. Minulla oleva Csanonin runko painaa 450g ja IS:n sinikuutio 265g. Eroa on siis n. parisataa grammaa, miutta onko se juuri ratkaiseva ero tuon tarkentimeen kohdistuvan "vääntömomentin" kannalta? Kokemuksia?

-Mikko-

Lithos · 13.04.2012, 09:54:00

Tilanne on käytännön syistä vähän parempi esim. juurikin sinikuution kanssa. Järjestelmäkameran kenno on huomattavasti suurempi kuin sinisen kuution kenno, ja kuvattava kohde on pieni ja kennon keskellä planeettakuvauksessa joten tilanne on siltäkin osin aivan erilainen kuin DS kuvauksessa. Sama pätee toki myös järjestelmäkameran ja okulaariprojektion kanssa jolloin jo okulaarin aiheuttama kentän vääristymä muualla kuin keskellä on sellainen että siinä ei tarkentimen pieni taipuma paljoa paina.

Kennon ja kohteen koosta johtuen toleranssit ovat planeettakuvaajan välineistössä eri luokkaa kuin esim. vaativalla DS kuvaajalla, ja siitä johtuen uskaltaisin sanoa että tarkentimesi tulee riittämään planeettakuvaukseen hyvin

mals77 · 13.04.2012, 09:54:32

Tämä testi http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/first-tests-basler-ace-aca640-100gm-planetary-imaging/ väittää, että Besler Ace -kameraa voi käyttää myös guiderina. Auttakaa mua ymmärtämään, miten kameraa, jossa ei ole guider -porttia, voidaan käyttää guidaukseen?!

-Mikko-

Kaizu · 13.04.2012, 10:00:47

Lainaus käyttäjältä: mals77 - 13.04.2012, 09:54:32
Tämä testi http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/first-tests-basler-ace-aca640-100gm-planetary-imaging/ väittää, että Besler Ace -kameraa voi käyttää myös guiderina. Auttakaa mua ymmärtämään, miten kameraa, jossa ei ole guider -porttia, voidaan käyttää guidaukseen?!

-Mikko-

Esimerkiksi tietokoneen rinnakkaisliitännän ja jalustan väliin voi tehdä kaapelin jonka välityksellä ohjausohjelma komenta jalustaa.

Kaizu

mals77 · 13.04.2012, 10:53:23

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 13.04.2012, 10:00:47
Esimerkiksi tietokoneen rinnakkaisliitännän ja jalustan väliin voi tehdä kaapelin jonka välityksellä ohjausohjelma komenta jalustaa.

Kaizu

Ei sattus oleen sovellus-/toteutuskuvaa tällaisesta viritelmästä?

- Mikko-

Nurinniska Observatory · 13.04.2012, 11:15:59

Esimerkiksi tässä kuvassa näkyy jotenkuten mistä on kysymys:

Jalustapäässä on viisi napaa, joista yksi on maa (gnd) ja neljä ohjausnapaa jokaiselle ilmansuunnalle. Rinnakkaisporttipäässä nämä navat yhdistetään nastoihin nro 18 (gnd) ja nro 6,7,8,9 (tai muihin "data" -nastoihin). Käytetyssä ohjelmassa sitten määritellään mitä rinnakkaisporttinastoja käytetään. Esimerkiksi PHDguidessa kun asettaa jalustaksi valikosta "gpint378", nastat ovat (muistaakseni) juurikin nuo 6, 7, 8 ja 9 siten, että 6=RA+, 7=RA-, 8=Dec+, 9=Dec-.

einari · 13.04.2012, 11:43:11

Valmiitakin tuotteita löytyy:
http://www.store.shoestringastronomy.com/gpint_pt.htm
http://www.store.shoestringastronomy.com/gpusb.htm

Toki sitten guidaussoftan tarvii tukea kameraa.

Nurinniska Observatory · 13.04.2012, 11:53:42

Hinnan puolesta tuo shoestringin palikka (39 dollaria) ei ole näköjään pahakaan, eli tuollaisen tilaamista sinun Mikko kannattaa ehdottomasti harkita kunhan tarkistat että koneessasi on rinnakkaisportti. Ne kun ovat katoava luonnonvara.

Timpe · 13.04.2012, 12:07:47

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 13.04.2012, 09:54:00
Kennon ja kohteen koosta johtuen toleranssit ovat planeettakuvaajan välineistössä eri luokkaa kuin esim. vaativalla DS kuvaajalla, ja siitä johtuen uskaltaisin sanoa että tarkentimesi tulee riittämään planeettakuvaukseen hyvin

Samaa mieltä tästä, joten ei huolta tämän suhteen. Tarkentimen mekaanisen tukevuuden kannalta on aivan eri juttu kuvata kilon painoisella CCD-kameralla 10 minuutin yksittäisvalotuksia ds-kohteista kuin kuvata jollakin 200-400g painavalla planeettakameralla aurinkokunnan kohteista selvästi alle sekunnin mittaisia murto-osia (esim. 30 fps nopeudella). Tarkennustarkkuuden takia fokuserin tulee toki olla riittävän tukevaa tekoa ilman klappia, jotta tarvitsemasi motofocus napsahtaisi kohdalleen ja pysyisi myös siinä luotettavasti.

Lauri Kangas · 13.04.2012, 12:35:56

Lainaus käyttäjältä: mals77 - 13.04.2012, 09:54:32
Tämä testi http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/first-tests-basler-ace-aca640-100gm-planetary-imaging/ väittää, että Besler Ace -kameraa voi käyttää myös guiderina. Auttakaa mua ymmärtämään, miten kameraa, jossa ei ole guider -porttia, voidaan käyttää guidaukseen?!

Guidaamiseen tarvitaan kolme asiaa: 1) Kamera joka vilkuilee guidetähteä, 2) ohjelma joka laskee kameran kuvista seurantavirheen ja 3) joku tapa kertoa jalustalle, millä liikkeellä se virhe tulisi korjata.

Guidausportilliset kamerat ovat vain eräänlainen helpotus niille jotka eivät mitään muuta syytä varten ole kytkeneet tietokonetta jalustaansa (eli etsivät kohteet esim. kapulalla tai kokonaan käsin). Silloin ohjelma lähettää korjauskäskyn takaisin kameralle, joka toimii pelkkänä välittäjänä ja pukkaa komennon sitten guidausportistansa jalustan vastaavaan porttiin. Tämä portti perustuu sitten vain oikosulkuihin eli vastaa nappien painelua eikä tarvitse mitään ajureita eikä softaa sen lisäksi, mitä jalusta osaa jo kaupasta tullessaan.

Mutta jos jalusta on kiinni tietsikassa jotenkin muuten niin, että sitä voi vaikka käännellä tähtikarttasoftan kanssa, voi guidaus ihan yhtä hyvin tapahtua niin että kamera ottaa kuvan ja lähettää sen piuhaa pitkin tietsikalle. Softa laskee sitten korjauskomennon ja lähettää sen suoraa piuhaa pitkin jalustalle, käymättä kameran kautta niinkuin yllä.

Esim. omassa laitteistossa guidaus toimii näin. Piuha guidekamerasta jalustaan olisi ylimääräinen, koska jalusta on kumminkin kiinni koneessa. Toisin sanoen voin käyttää mitä tahansa kameraa, kunhan guidaussofta ymmärtää sen päälle.