Kesän aikana kävin rakentelemaan "jäännösosista" jalustaa, joka toimisi yhdellä kohdistuksella hieman pitenpään kuin tuo 5 tuntia, jonka tuo prototyyppini toimii. Talvella jo rakentelin Arduino Megasta AstroEQ:n tosin siinä hommassa muutaman kerran näin sen kuuluisan sinisen savunkin, mutta lopulta sain sen toimimaan. Laittelen ajankuluksi kuvia tämän prokektin etenemisestä, kun ei kuvausilmoja näytä olevan.
Tuossa ensimmäisessä kuvassa tuo ylimmäinen ratas ja sen alla oleva isompi levy ovat pelkästään kohteen etsimiseen liittyviä.
Arvoituksellisen näköinen mekaniikka, sinänsä lujan ja laadukkaan näköistä. Sorvi on kyllä hyvä ja monipuolinen laite, mahdollistaa monta asiaa.
Näissä kuvissa mekaniikkaa, jolla jalusta käännetään kohteeseen.
Deklinaatiosäätöön liittyviä osia valmistumassa. (Hitsaus-saumat ovat sen näköisiä, että jos kyseessä olisi lentokone en kyytiin lähtisi)
On kyllä niin luovan näköinen, ettei itsellä riitä ymmärrys miten tuo toimii :azn:.
Tämä kuva ensimmäisestä versiosta varmaankin selvittää miten kokonaisuutena toimii.
Tässä kuva deklinaatio puolesta. Haluttu deklinaatiokulma säädetään kuvassa ylhäällä vasemmalla olevan systeemin avulla. Sitten tarkemmin EQ Modin avulla.
Tukevalle näyttää. Olet jaksanut tehdä kovasti työtä tuon kanssa. Hienoa kun on myös viimeistellyn näköinen.
Niin siis haet tuon deklinaatio asteen käsin? Miten synkkaat eqmodin siihen pisteesen missä putki on?
Paljonko tuossa on moottorilla ajettavaa kohtaa deklinaatiolla? Eli paljonko pystyt moottorilla kääntämään tuota?
Arvioisin, että 25-30 astetta tuolla pystyisi kääntämään. Mutta kyllä se käytännössä jää vain hienosäädöksi kohteen hakuun. Kun deklinaatioasteikon tarkistaa esim. Vegasta, niin lukeman perusteella kohde lähes aina on ollut ruudulla. Viimeksikin kun hain Cocoon nebulaa ja taivas oli vielä hieman vaalea ei kuvassa näkynyt ko.kohdetta, mutta astronetti näytti sen olevan kentän kulmassa ja ajamalla hieman deklinaatiota ja ra:ta sen sai haluttuun kohtaan. Tuntiakselin suunnan kohteeseen haen siten, että etsin jonkin selvästi näkyvän tunnetun tähden ja olen tehnyt exel-taulukon, jolla voin laskea montako kierrosta tuosta asetteluveivistä on pyöritettävä. Tuokin näyttää toimivan ihan kohtuullisesti.
Niin ja guidauksessa tuo näyttää toimivan ainakin kun laittaa guidauksen vain toiseen suuntaan
Kehitys kehittyy näemmä sielläkin suunnalla! :cool: Hyvää kuvasettiä, kiitos näistä.
Täälläkin ihmetellään mihin osaset asettuvat loppukokoonpanossa, mutta hyvältä näyttää tässä vaiheessa. Laita lisää tarinaa tulemaan, niin jatketaan ihmettelyä... :rolleyes:
Viimeyönä oli täällä Kuhmossa kirkasta ja kokeilin säädellä tuon tekeleeni(AstroEQ ArduinoMega) tuntimoottorin nopeutta jalustalleni sopivaksi. Missähän voisi olla vika, kun AstroEQ-säätöohjelma antaa määrittää nuo ratas-arvot ym. , mutta siinä vaiheessa kun yrittää yhdistää jalustaan testaamista varten ilmoittaa Time Out-virheestä. Kun tietokoneen ja tuon palikan sammuttaa ja kokeilee EQModilla tai PHD2:lla, niin näkyy, että nuo muutokset ovat menneet perille. Tällä tavalla etsimällä oikean nopeuden löytyminen vie vain hirveästi aikaa. Sama tapahtuu sekä läppärillä, että pöytäkoneellani.
Samalla, kun yritin säädellä tuon uuden jalustan käyntiä laitoin vanhan jalustan kuvaamaan kuplasumua 3 min kuvina (pitempikin valotus olisi varmaan toiminut ihan ok, mutta jotenkin vielä uskonpuutetta tuohon jalustaani) Se toimikin ihan hyvin, kun laittoi quidauksen vain toiseen suuntaan. Kokeilin myös molempiin suuntiin, mutta siinä seuranta oli selvästi huonompaa. Siinä varmaan voisi kokeilla laittaa deklinaatiovipuun jonkinlaisen vieterin vetämään kokoajan toiseen suuntaan jos tuon haluaisi kuntoon. Liitteissä pari kuvaa seurannasta. Annoin kuvailla n. 3 tuntia samalla kun taistelin tuon palikan kanssa. Kaikki kuvat näyttivät ihan hyviltä. Kunhan saan kuvan jotenkin käsiteltyä laitan sen tuonne sumukuviin.
Kokeilitko phd drift alignilla paljon on napasuuntaus sivussa?
Tarkka säätäminen taisi olla vaikeaa. Todella vaikuttava tuo sinun guide käyrä. Olet tehnyt hyvää työtä.
Jos sinulla on yksi eqmod ascom auki, piilotettuna sinne vasempaan alalaitaan. Niin silloin saan ktse tuon connection timeoutin. Tai jos joku sovellus edes kartta(cdc) on kytketty eqmodiin niin silloin tulee myös virhe. Katso tehtävän hallinnasta näkyykö prosesseissa mitään?
Eqascomista oli tullut uusi versio (ulkomuidtista 2.9?) Korjaakohan se mitään.
Jos sinulla taipuu englanti voit kysyä tuota asiaa eqascom google groupista? Tai jos haluat minä voin kysäistä sitä puolestasi?
Soitellaan illalla ja palataan asiaan.
Tähtiä odotellessa tässä pari kuvaa. Nema 17 moottorit ja tuo tekeleeni AstroEQ Arduino Megasta ja näkymä "kaukoputkipuistosta". Jos nuo alkavat toimia, niin taidanpa olla kahden jalustan ja yhden kameran loukussa!
Tuon uudemman pitäisi mennä n. 10 tuntia yhdellä "vedolla"
Liikkuuko tuntiakseli vaijerilla? Jossain kuvassa ainakin näytti että joku ohut lanka siellä oli.
Joo polkupyörän vaihdevaijeri vetää n.230 mm:n kiekon kehältä. Tämä puoli näyttäisi toimivan noiden mittausten perusteella aivan hienosti.
Ihme ettei lipsu, metalli/metalli kitkakerroin ei ole suuri. Hyvä jos toimii, ilmeisesti laakerit on herkät.
Tuolla t6.jpg kuvassa ehkä näkyy, että vaijeri on puristettu sivulta tulevalla ruuvilla vasten uraa.
Kyllä ruuvi näkyi mutta vaijeri oli vähän piilossa?
Onko tuntiakselilla oleva iso hammaspyörä käsiveivausta varten? Siis jos vaijeri pyörittää hitaasti maapallon pyörimisnopeudella, niin käsiveivillä saadaan pikaliikkeet?
Juuri noin se toimii. Tarkemman kohdistuksen saa tehtyä sitten eqmodissa. (Tämän projektin alussa joskus edellisellä vuosisadalla yritin tehdä aina vaan tarkempia hammaspyöriä, mutta niihin jäi aina pitkät valotukset estävää pientä nopeuden vaihtelua.)
Viimeyönä pääsi viimein etsimään oikeaa napasuuntausta ja oikeaa nopeutta tuolle tuntipuolen moottorille. En tosin vielä saanut niitä tarpeeksi kohdalleen ja PHD2:n seurannasta näytti että menisi välillä hitaammin välillä nopeammin heitto jossain 2,5 kaarisekunnin paikkeilla. Mutta tuossa tuntipuolen vetosysteemissä on vielä useita "väliaikaisia" ratkaisuja jotka todennäköisesti tuon aiheuttaa. Deklinaatiopuoli meni aivan hienosti, kun korjauksen laittoi vain toiseen suuntaan. Jalustan pohjakin on vähän pehmeä multa, kun jalustan pysyvää paikkaa ei ole vielä keksinyt.
Vielä keretään laittamaan observatorion seinät pystyyn ennen lumia :cheesy:
Pulenyön paikkeilla tähdet tulivat näkyviin täälläkin. Testailin tuota uusinta versiota jalustastani. PHD2 quidaus RMS näytti pyörivän 1 - 3 " paikkeilla molemmilla akseleilla eikä oikein asettunut millään arvoilla. Jalustan napasuuntaus ei varmaankaan ole kovin hyvä ja tuo dec-puolen toiminta jotenkin ei näyttäisi olevan aivan ok.
Minkälaisia asioita tuosta quiding assistantin tilastosta voisi päätellä?
napasuuntaus on todella pahasti pielessä :azn:
Ihmettelin samaa (päälle 5600 kaariminuuttia ?).
Kannattaa se napasuuntaus kyllä tarkistaa ja kokeilla noita muitakin ehdotuksia laittaa.
Tuo tarjottaisi 90 astetta vai? Joten tuskin tuo pitää paikkaansa. Se tarkoittaa että sinulla on valuma dec akselissa. Joku mahdollisesti luistaa tai antaa periksi?
Itsellä oli se mittakello hyvänä apuna. Sinullahan on sorvi joten mittakellokin löytyy? Mittaa liikkeiden tasaisuudet antamalla tietyn mittaisia pulsseja phd manual guide valikosta.
Joo kyllä tuo minun deklinaatiopuoli ilmeisesti oli vähän löysässä nytkin se vääntelee vähän miten sattuu jos yrittää molempiin suuntiin quidausta, mutta vain toiseen toimii ihan ok . Tuntipuolen nopeuskaan ei ehkävielä ole täsmälleen oikea, mutta toimii kun agressiivisuuden laittaa 100:aan tai yli
Toissa iltana kun yritin säädellä tuota jalustaani laitoin sen kuvaamaan M27:aa 5 min valotuksilla (Newton 250/1300mm). Tuo seuranta käppyrä näytti ihan välttävältä. Kuvassa yksi 5 min. valotus.
Kun katselee noita kuvia (15 kpl) kamerasta siten, että zoomaa kuvan niin paljon kuin kamerassa voi, niin kaikissa kuvissa tähdet hyppäävät n. 1 mm:n länteenpäin edelliseen kuvaan verrattuna.
Ilman quidausta tuo tähtien hyppäys oli paljon isompi. Itse luulin, että quidaus pitäisi tuon vähän liian hitaan pyörimisnopeuden kurissa, mutta ilmeisesti ei? Pitää vain yrittää etsiä oikeat arvot astroeqssa.
Ehkäpä se valuminen johtuu siitä että napasuuntaus ei ole kohdallaan.
Siellä quidingassistant kuvassa ne täysin ihmeelliset napasuuntauslukemat johtuivat luultavasti ainakin osittain siitä, että deklinaatioakseli jalustassa ilmeisesti pääsi liikkumaan paikaltaan kun askelmoottori yrittä kääntää. Tuossa viimeisimmässä quidauskäppyrässä, ei taida olla yhtään deklinaatiokorjausta eli eikö se näyttäisi napasuuntauksen (tässä etelän suunnassa) olevan aika lähellä oikeaa? Vai vaikuttaako tuo pieni agressiivisuus-arvosiihen ettei ole korjannut? Tarkoitus olisi saada suunnattua siten, että vain toiseen suuntaan tarvitsisi korjailla. Eilen oli vähän aikaa melkein selkeää ja säädin tuntinopeutta vähän isommaksi, niin näytti vaikuttavan tuohon tähtien tuntiakselin suuntaiseen siirtymiseen. Näitä ratkaisemattomia probleemia tässä minun systeemissäni varmaankin riittää ja hyvä jos niiden pohtiseen riittää mielenkiintoa! Kiitoksia tähänastisista! Koetan ensin saada tuon nopeuden kohdalleen sitten napasuuntauksen molempiin suuntiin sitten putken kollimoinnin ....
Saankohan minä jalustani pyörimisnopeuden selville, jos laitan pyörimään ilman guidausta ja otan kaksi kuvaa esim. täsmälleen puolen tunnin välein. Astrometry.net:n avulla saan kuvien keskipisteestä selville miten paljon edistää tai jää jälkeen? Jos tuo toimii, niin noista olisi mahdollista laskea oikeat ratassuheet astroeq:hun.
Jos se edistää, voi vaikka kohdistaa putken Betelgeuseen ja käynnistää seurannan. Kun seuranta on raksuttanut vaikka 1000 sekuntia, pysäyttää seurannan ja mittaa ajan koska B. saavuttaa saman aseman näkökentässä. Jos se on esim 100 sekuntia, niin 1000s+100s=1100s, niin 1100/1000=1,1
1,1x on edistyskerroin. Kun se tiedetään, voidaan ymmärtääkseni löytää oikeat välitykset. Tarkkuudesta en tiedä, kuinka tarkka välityksen pitäisi olla?
muok.
Rupesin miettimään jos edistyskerroin on 1,1x niin voiko välityksiä muuttaa 0,9x hitaammiksi? Intuitio sanoo ettei se niin mene, vaan 1000/1100=0,9090909. Eli välityksiä pitäisi hidastaa 0,90909x eikä 0,9x.
Laskekaa te taitavammat...
Joo, jos tuo astrometry laskee tarkasti kuvan keskipisteen, niin luulen, että siitä pystyn laskemaan tarkimmin tuon astroeq:n ratassuhteen. En kylläkään tiedä miten paljon vaikuttaa tuohon asiaan jos napasuuntaus ei ole ihan oikea? Tuolla astrometryn kuvan keskipisteellä tuo kohdistaminen olisi varmaankin paljon tarkempi kuin visuaalisesti. (Jos tähtitaivas vielä joskus tulee näkyviin)
Olen yrittänyt testata jalustani ra-puolen välityksiä erilaisilla systeemeillä. Tasasimmin näyttäisi vetävän kuvassa näkyvä urahihna- ja hammasratas(mod0.5) systeemi kunhan hihna pysyy keskellä noita sileitä alumiinisiapyöriä. Pelkillä hammasrattailla näytti nopeus vaihtelevan hieman siten että tähti teki pientä edestakaista liikettä (zoomattuna näkyi(voi tuo liike tietysti jostain muustakin johtua. (Hammasrattaat olivat varmaan vähän liian isohampaiset mod 0.8) Deklinaatiopuolen säädön luulen saaneeni sellaiseen kuntoon, että auotoquidausta voi kokeilla molempiin suuntiin. Luulen, että suraavalla kerralla saan napasuuntauksen ja ra-nopeuden kohdilleen ja sen jälkeen pitäisi jo päästä kuvaamaan.
Tosi vähän täällä viimeaikoina on tähdet näkyneet, mutta jospa ennen kesää saisi tuon jalustan ja muutkin kuvauvehkeet hallintaa.
Kuvassa pikaisesti rakennettu hienosäätö jalustan kallistuskulmalle (8.6'/kierros). Aamuyöllä saattaisi olla kirkastakin ja murtuneen kylkiluun kanssa on varhain jo hereillä. :smiley:
Nuo jalustan säätöpultit näyttäisivät toimivan ihan hienosti. Nuo quidausassistantin lukemat napasuuntauksesta ovat aivan käsittämättömät. Tuleeko noista jollekin mieleen mistä voisi johtua? Eihän tuon eqmodin dec-lukeman, joka minulla näyttää olevan lähes 90 astetta pitäisi vaikuttaa?? kalibrointi eikä autoquidauskaan oikein kunnolla toiminut. Toivottavasti siihen oli syynä aika navakka puuskittainen tuuli.
Näinä tuulisina pilvisinä pitkinä jaksoina ehtii ilmeisesti pohtia liiaksi näitä kuvausasioita. Jalustaani näyttää puuskittainen tuuli tarttuvan aika hyvin. Mietin tuollaisen kevyen tuuli/lumisuojan rakentamista. Onko kokemuksia tuon tyyppisestä rakennelmasta? Kuvitelma on, että nuo kahdeksan puolisuunnikkaan muotoista katto-osaa olisi saranoilla alalaidasta käännettävissä ulospäin auki. Halkaisija tuollasuojalla olisi jotain 3 m:n luokkaa. Tämä nyt on vasta tällaisella visioasteella, mutta ehkä jotain tarttis tehdä
Mielenkiintoinen idea. Monta luukkua joudut vaan kääntämään auki aina. Miksi ei kiskoilla liukuvaa kattoa?
Jos tuo toimisi siten, että avaa vain pari luukkua kuvaussuuntaan, niin voisi toimia. "Väliaikaisena" ratkaisuna tuo olisi kohtuullisen helposti kasattavissa. Tontti on senverran pieni, että liukukattoinen kunnollinen kiinteä rakennelma veisi vähän turhan ison osan.
"Timpan havaintosuoja 1" eli Timo Kantolan tekemä on nerokas, sen katto aukeaa kätevästi. Kuvia en vaan löytänyt.
löysin luultavasti nuo sivut tuosta Kantolan havaintosuojasta vuodelta, mutta niissä ei taida kuvat enää näkyä.
https://www.coaa.co.uk/ (https://www.coaa.co.uk/)
Tuossa alussa näkyy kevyitä havaintosuojia. Viimeksi kun olen käynyt paikalla, olivat kiinnittämässä näitä kuormaliinoilla maahan lähestyvän myrskyn varalta.
Kaizu
Eilen illalla pääsi taas testailemaan jalustaa. SharpCap:n napasuuntaus näyttää toimivan aivan mainiosti. Kohdistin eilen illalla jalustani apinanpäähän ja laitoin eos 60D:n kuvaamaan 1300mm: Newtonilla 3 min kuvia. Deklinaatiopuoli pysyi lähes koko ajan alle 1" virheessä ilman quidausta vaikka tuulenpuuskat varmaankin suojapressusta huolimatta hieman vaikuttivat. Quidauksen kalibroinnissa tai jossain muussa oli kyllä jotain outoa kuten tuosta toisesta kuvasta näkyy. siinä laitoin manuaalisesti PHD2:sta
kääntämään 100 ms pohjoiseen sitten etelään sitten pohjoiseen . Käyrän mukaan näytti toimivan liian isosti?? Auto-asennossa deklinaatiokorjaukset näyttivät vain lisäävän virhettä. En tiedä onko vain kalibroinnin epäonnistuminen vai onko liikkeen välitykset deklinaatiopuolella sellaiset(liian nopea) ettei toteuta tarpeeksi pieniä korjauksia?
Ra-puolen liikekin oli hieman omituista(vihe näytti olevan 1.5-2.2) verrattun aikaisempiin kokemuksiini, mutta siihen varmaankin löytyy jokin syy noista minun teknisistä ratkaisuista. Kokeilin pinota noita kuvia dss:llä. Kunhan saa käsiteltyä tuota kuvaa, niin pitää laittaa näkyviin ja kysellä että näkyykö tuo seurannan epätarkkuus esim. tähtien koossa tai jossain muussa.
Oletkos koittanut säätää aggressiota pienemmäksi (ja hysteresis isommaksi) ?
Nyt jos olet hakenut tuolla eqmod sovelluksella (RA)seurantanopeuden kohdilleen, niin astroeq:lle menevät korjauskäskyt toimivat kuitenkin orkkis nopeuksilla mitkä astroeq:lle on annettu.
Täytyy kokeilla pienimmillä quidaus nopeuksilla ( 0.1x luultavasti oli jotain 0.3 ra ja 0.6 dec) jos phd2:ssa kalibrointi onnistuu niillä.
Tuosta minulla ei oikein ole tarkkaa käsitystä miten tuo hystersis-arvo vaikuttaa noihin korjauskomentoihin, voisiko sitä jotenkin selittää helppotajuisesti?
Jos jalustan käynti on kunnossa eivät nuo korjaus nopeudet tee noin isoa heittoa/parannusta. Kalibrointi näyttää kuitenkin normaalilta niin uskon, että vikaa on etsittävä muualta viitaten edelliseen viestiini.
Löysin netistä noihin vetokelkan ohjauskiskoihin sopivat laakerit ja tein voimansiirtovälityksen moottorilta pelkillä 0.5 Mod hammasrattailla. Viime yönä testailin vähän aikaa ja käynti näytti lupaavan tasaiselta. Nopeus moottoreilla oli vielä vähän liian pieni, mutta kalibrointi ja seuranta rauhoittuivat jo lupaavasti.
Yritin säädellä jalustaani toissa yönä. Noista quidauskäyristä näyttäisi(jos oikein päätelen), että napasuuntaus ei pysynyt kohdallaan ja käyntinopeuskin näyttäisi vähän liian pieneltä, kun ra-korjaukset ovat pääsääntöisesti länteen ja isolla agressiivisuudella. Vai voiko tuohon ra-nopeuden pienuuteen vaikuttaa väärä napasuuntaus???. Deklinaaniopuolen korjauset taas näyttäisivät toimivan paremmin liian pienillä agressiivisuusarvoilla. Molemmissa suunnissa quidausnopeus oli 0.5x. Napasuuntauksen sain mielestäni sharpcapin ohjelmalla kohdalleen, mutta ilmeisesti jalustassani oli kovaa lunta jossainvälissä ja suuntaus ei pysynyt kohdallaan. Ilmeisesti pitää ensin saada napasuuntaus varmasti oikeaksi sitten ra-nopeus oikeaksi ja vasta sitten pääsee kokeilemaan autoquidauksen toimivuutta erilaisilla arvoilla.
Putki oli suunnattuna M81:een tuon testailun aikana n. 5 tuntia ja otin samalla 3 minuutin valotuksia modatulla Eos 60D:llä . Kuvassa dss:llä pakattu yli 4 tuntia ja vain koitettu saada jotain näkyviin curves- ym. säädöillä. Tähdethän noissa ilmeisesti ovat ihan kohtuullisia. Miten paljon kuun valo vaikuttaa tällaisissa himmeähköissä kohteissa
J Piiran nikkaroinnile täytyy vähän hattua nostaa :)
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 16.02.2017, 09:26:42
Miten paljon kuun valo vaikuttaa tällaisissa himmeähköissä kohteissa
Tämä riippuu kuun vaiheesta sekä kulmaetäisyydestä kohteeseen, mutta lyhyt vastaus on että paljon. Täysikuun ollessa korkealla taivaalla ei juuri maksa vaivaa tavoitella himmeitä yksityiskohtia, sillä kuuttomana yönä pääsee hetkessä parempaan lopputulokseen.
Viimeyönä oli tunnin verran kahdenaikoihin kirkasta ja pääsin testailemaan tuota autoquidausta. Näyttää siltä, että aikaisemmissa kokeiluissa välillä isompana välillä pienempänä esiintynyt ra-puolen nopeusvaihtelu johtuisikin kelkkaaliikuttavasta trapetsimutterista.(Sen asennosta ja kiinnityksestä) Kun laitoin sen tiukasti ja mahdollisimman suoraan, niin ra-käppyrä rauhoittui selvästi.
Deklinaatiopuolelta huomasin, että edellisissä yrityksissä korjauspulssit olivat liian pieniä(parista ms:sta lähtien) yritti useilla tuollaisilla korjata, mutta meni sitten jossain vaiheessa liikaa. Auto-asennossa selvästi lisäsi virhettä verrattuna off asentoon
Laitoin vähän välityksiä lisää ja pienensin moottorin nopeutta. Tuo näyttäisi auttaneen.
Tuollaisena, jos toimii niin tuon vaijerivetoisen jalustan pitkäksi venynyt kehittely on nyt valmis. Tuossa mallissa menee n.8 tuntia yhdellä "vedolla"
Eilen illalla laitoin jalustani kuvaamaan M51:tä neljän minuutin valotuksina. Kun kaikki ruuvit on kunnolla kiinni, niin näyttää quidaavan ihan hyvin myös deklinaatiosuunnan molempiin suuntiin. Annoin pyöriä n. 6,5 tuntia itsekseen. Seuranta näytti pitävän n. kaarisekunnin tarkkuudella tähdessä. Tuo kuva on pakattu dss:llä ja säädelty vain curves-säädöillä. Pitää kokeilla pakkausta jä käsittelyä pixinsightilla ja pakata siellä kaikki aikaisemmatkin kuvat tästä kohteesta.
Hyvältä näyttää.
Kiitettävän harvoin tarvitsee korjauksia. Ilmeisesti napasuuntauskin aika kohdillaan.
Hienoa kun sait toimimaan! Nyt näyttää hyvälle.
Työ kiittää tekijäänsä... :cool:
Mahtavaa!!
Voi kun pääsisi joskus lähellekään tuota laatua.
-Mauno Nisula
Kiitoksia kaikista kommenteista ja hyvästä kannustamisesta. Pilvet hävisivät illansuussa yllättäen. Laitoin putkeeni kiinni talvella ostamani Atik 383:n ja suuntasin M51:een. Laitoin kuvaamaan 3 minuutin kuvia -20 asteessa, kun olin talvella kuvannut darkkeja tuolla ajalla ja lämpötilalla. Seuranta tuntuu toimivan ihan ok ja kai nuo kuvatkin on ihan ensi ccd kuviksi ihan ok?
Jalusta näyttää toimivan edelleen ihan ok. Tosin kohteen löytäminen ja saaminen haluttuun kohtaan vie jonkiverran aikaa. Atik383 kuvailee nyt punaista(toivottavasti)kanavaa vaikka kuu varmaankin vähän häiritsee, mutta pitää yrittää saada kaikki kanavat kuvattua vielä tänä keväänä.
DS-touhuista mitään kokemusta vailla täytyy vain tyytyä sanomaan, että tässä on kyllä yritystä ja käsityötä. Tuo kuva kokonaisuudesta on hyvä ja laitteisto on visuaalisesti todella hieno!
Kiitoksia kommenteista. Tuo minun jalusta projekti lähti liikkeelle n. 30 vuotta sitten helpon tukevan käsikäyttöisen jalustan tekemisestä. Useiden "tähänhän saa helposti..." vaiheiden jälkeen se perusratkaisu johti tähän autoquidattuun versioon. Nyt tuolla laatikossa on Hauhon tapaamisesssa hankittu iso 15 tuumainen matopyörä ja toinen tähti-villeltä
ostettu joista voisi kehitellä tositukevan ja vaikkapa goto-jalustan jos innostuu.
Jalusta on pitänyt napasuuntauksen loistavasti ja autoguidauskin toiminut alle kaariminuutin(ehkä se oli kaarisekunti) tasolla . Rauno Päivisen Hauholla esittelemä kulmamittari toimii tosi tehokkaasti kohteeseen siirtymisessä läheisestä kirkkaasta tähdestä, josta saa tarkennettua Bahtikovin maskin avulla. M51:stä puuttuu vielä vihreä kanava. Viime yönä oli yllättäen kirkasta ja yritin kuvata g_filtterillä. Kohde löytyi suhteellisen helposti ja laitoin kuvauksen käyntiin SGP:llä. Jossain vaiheessa painoin vahingossa jotain X-nappulaa ja ihmettelin kun kuvia ei tule lisää. Yritin sulkea SGP:n, mutta sse näytti olevan jumissa. No päätin sammuttaa koko koneen ja käynjistää uudestaan, mutta konepa alkoi päivittää windowsia ja se kesti n. puolituntia. Sen jälkeen kohteen saaminen samaan kohtaan vei aikansa ja sitten alkoi sataa lunta. Saa nähdä pääseekö tuota ensimmäistä Atik 383 kuvaa kasaamaan ennen kesää.
Tuo jalusta malli alkaa olla jo loppuun viritelty. Eli "kaikki" väljyydet täysin yllättävistäkin paikoista on yritetty poistaa. Kunhan tulisi kelejä.
BoreSimoniin hankin tukevamman fokuserin ja virittelin siihen Baaderin autofocuserin. Pitäisi vaan vaihtaa putkeen. Tuo ratasrinkula on lainattu BS:n fokuserista.
Rakentelin kuvan mukaisen asteikon, jolla toivottavasti saisi kameran asennon asteen parin tarkkuudella kohtuullisen helposti eri kuvauskerroilla samaksi. Tosin täällä kyllä lunta vain tulee jokapäivä lisää, mutta kyllä ne tähdetkin vielä ennen kesää luultavasti näkyvät.
Aloittelin kuvauskelejä odotellessa rakentelemaan viime vuonna Hauholta mukaan tulleesta isosta rattaasta jalustaa toivottavasti goto. Taitaa vain tulla niin painava, että pitää käydä treenaamaan jotta sen joskus jos se valmistuu saa ulos tuolta verstaalta.
Pari kuvaa vielä
Mistä messinkipyörä ilmestyi? Eihän se ole se Teknofokuksen pyörä, muistaakseni siellä oli sellainen. Kyllähän tuossa on painoa, varsinkin jos yhtenä kappaleena siirtää, hienoa työtä :smiley:
Kyllä tuo on se sama pyörä. Nuo R Byersin isot pyörät ovat alumiiniatai jotain sen tapaista.
Jalustan tuntipuoli näyttäisi toimivan ihan ok. Saa nähdä miltä käynti näyttää kun pääsee testailemaan oikeasti. Deklinaatio puoli voi olla vähän haastavampi.
Kuvassa vuosi sitten Hauholta Antilta ostettu 180 hampainen ratas asennettuna deklinaatioakseliin. Pikkuhiljaa tämä rojekti (kuten kainuussa sanotaan) etenee.
Kun komponentit on isoja, on helpompi rakentaa - jollei ole kelloseppä.
Ennen kaikkea, kun tuntiypörä on noin iso halkasijaltaan ja vielä Byersin valmistama, ei valokuvausjalustaan juuri muuta tarvitakaan. Luonnollisesti tarkka hienoliikunta deklinaatioon ja pieni ohjaus tuntiakseliin. Kun vertaa tämän kokoisen "perinteisen" tuntipyörän valmistustoleransseja ja -tarkkuutta ostojalustojen 75-100 mm:n pyöriin, ymmärtää eron, oli työstökoneena mikä tahansa. Valitettavasti tarkkuudesta joutuu sitten maksamaan painona mutta valokuvausjalusta on pääsääntöisesti kiinteä. Hienoa seurata ATM-projektiasi.
Lainaus käyttäjältä: mmu - 11.02.2018, 11:43:17
Valitettavasti tarkkuudesta joutuu sitten maksamaan painona
Eikös tuollaiseen saisi tehtyä kevennysreikiä/jyrsintöjä ilman tarkkuuden heikkenemistä. Toki hinta nousisi entisestään, mutta jos vain painon kannalta ajattelisi.
Joo kyllä tuosta täysin kiinteä tulee. Taitaa tulla painoa niin paljon, ettei sitä saa ainakaan yksin kokonaisena siirrettyä paikoilleen. Haarukan irroitus ja kiinnitys on kuitenkin melko helppo homma. Keventämistä reikiä tekemällä jossain vaiheessa ajattalin, mutta isojen reikien tekeminen noilla minun vehkeilläni isoihin kappaleisiin ei oikein onnistu tai veisi paljon aikaa. Tuntiakselin tuenta ja tarkkuus on edellisten versioiden perusteella kyllä ihan toimiva painavillekin putkille.
Rohkenenko tiedustella, paljonko on tuon hammaspyörän halkaisija ja paljonko matoruuvin "nousu" per matoruuvin kierros?
Sen halkaisija on 15 tuumaa ja siinä on 359 hammasta eli nousu taitaa olla jotain 3.34 mm
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 11.02.2018, 14:00:59
Sen halkaisija on 15 tuumaa ja siinä on 359 hammasta eli nousu taitaa olla jotain 3.34 mm
Mielenkiinnosta laskin, että matoruuvin pitäisi pyörähtää 89.837 astetta per minuutti, jotta hammasratas pyörii täyden 360 astetta tähtivuorokaudessa. Tarvinneekohan tuo enää guidausta? Luulis olevan aika tarkasti maapallon pyörimisnopeus.
Googleen kun täräytti tämmösen ((pi*381mm/3.34mm)*360 degrees)/86164.099s) niin se oksensi matoruuvin kulmanopeudeksi 0.0261325566 rad / s joka on asteissa 1,49728520107046 per sekunti. Sulla näyttäs olevan hihnapyörävälitys vielä tuossa, ja jos on joku asteen osien askelmoottori, luulisi saavan hemmetin tarkan seurannan pulssittamalla sopivasti.
Minulla on tuossa edellisessä Nema 17 moottorit ja AstroEQ jolla käynnin saa kohdilleen. Kyllä on kiinnostavaa nähdä miten tuo lähtee pelittämään.
Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.02.2018, 14:27:52
Mielenkiinnosta laskin, että matoruuvin pitäisi pyörähtää 89.837 astetta per minuutti, jotta hammasratas pyörii täyden 360 astetta tähtivuorokaudessa. Tarvinneekohan tuo enää guidausta? Luulis olevan aika tarkasti maapallon pyörimisnopeus.
Guidaamisen eli seurannankorjauksen lähtökohtana ei useinkaan ole että se itse seurantanopeus poikkeaisi järjestään maapallon pyörimisnopeudesta, sen saa useimmissa systeemeissä kuitenkin määriteltyä kohdalleen huomattavasti tarkemmin kuin tarvitsisi (juuri niinkuin tuossa itsekin järkeilet).
Guidaamista tarvitaan koska noiden osien työstötarkkuus ei mahdollista sitä, että tuo vakionopeus säilyisi tarkasti kun tähti yritetään pitää kaarisekuntiluokan tarkkuudella paikallaan.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 11.02.2018, 19:31:52
Guidaamista tarvitaan koska noiden osien työstötarkkuus ei mahdollista sitä, että tuo vakionopeus säilyisi tarkasti kun tähti yritetään pitää kaarisekuntiluokan tarkkuudella paikallaan.
Ja myös tähden deklinaatiossa(kin) tapahtuvan liikkeen korjaamiseen napasuuntausvirheen, ilmakehän refraktion ja muiden mekaanisten puutteiden kuten putken/fokkarin/jne taipumisen seurauksena. Pelkkä ideaalisen täydellinen RA-akselin seuranta ei takaa täydellistä seurantaa. Toki kaikki riippuu myös kuvaskaalasta, lyhyellä polttovälillä kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle.
deklinaatiopuolelle piti laittaa kaksi välitystä, kun tuo kierre joka isompaa pyörittää on jousen varassa hieman liikkuva ja siihen ei suoraan mahdu isompaa pyörää ja noiden mitoitus lisäksi on tuumissa, Piti tilata 1/4 tuuman poran terä. Tuo haarukka pitäisi varmaankin yrittää suunnitella esim. alumiinista. Ensi viikolla tarkoitus päästä testailemaan miten tuo lähtee kulkemaan.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 23.02.2018, 19:31:51
deklinaatiopuolelle piti laittaa kaksi välitystä, kun tuo kierre joka isompaa pyörittää on jousen varassa hieman liikkuva ja siihen ei suoraan mahdu isompaa pyörää
Onko matoruuvin kiinnitys saranoilla ja jousi painaa matoruuvia tiukasti hammaspyörään?
Joo kyllä on.
Eilen sain jalustan uuden version kohdistettuksi ja pääsin kokeilemaan sen toivuutta. Tuntipuoli vaikuutti tosi tukevalta ja näytti toimivan koko illan aivan hienosti. Deklinaatio puolikin toimi kohtuullisesti etelän suuntaan, mutta muissa suunnissa jossain vaiheessa jumittui eikä Nema 17-moottorit jaksaneet kunnolla liikuttaa. (pitää vähän yrittää duunata) Jostain syystä Cartes du Cielillä synkronointi ei laittanut oikeita koordinaatteja putken suunnalle. (Kun testailin aiemmin synkronointia, niin näytti toimivan ihan ok, mutta en nyt muista oliko testaus samalla tietokneella ja tuolla Arduino AstroEQ:lla) Joten gotoa ei päässyt vielä testaamaan.
Ainakin deklinaatio puolella alennusvaihde, luulisi jaksavan noilla välityksillä. Vai jäykistyykö hammashihnat niin paljon pakkasella? Onko dek. akseli laakeroitu kuulalaakereilla?
Deklinaatiopuolella on yksi 10 mm:n akseli jossa ei vielä ole laakereita. Onneksi jumittuminen johtui siitä. Hioin akselia vähän löysemmäksi ja laitoin öljyä. Nyt näyttäisi pyörivän ihan hyvin.
Jalustan synkronointi näyttää jostain syystä toimivan vain toisella läppärillä. Mutta hyvä niinkin. Eilen käänsin putken jonnekin etelään arviolta 60-asteen suuntaan ja otin yhden kuvan, josta astrometrynetillä katsoin keskikohdan koordinaatit. Yritin Cartes du Cliestä valita saman kohdan synkronointikohdaksi, mutta eihän se tyhjää kohtaa näköjään kelpuuttanut. Noin kaariminuutin etäisyydeltä kelpuutti jonkin tähden. Synkronoin siihen ja kokeilin mihin menee jos ajaa Capellaan. No kuvassa Capella oli yllätyksekseni lähes keskellä. Laitoin kartalta kääntymään M44:ään ja sekin oli ihan hyvin kohdillaan (kuva). Autoguidauksessa tuntipuoli meni hienosti koko kuvausten ajan. Aluksi deklinaatiopuolikin näytti toimivan ihan ok, mutta jostain syystä 180s lum-kuvissa tähdet olivat selvästikin liikkuneet? Laitoin dekquidauksen offille. Koko kahden tunnin käyrä näytti pysyvän aivan hienosti kohdillaan reilusti alle kaarisekunnin. Kuvistakin suurin osa näyttäisi ihan kohtuullisilta. Nuo analyysitiedot näyttävät vaan aika epätasaisilta???
Mistähän mahtaa johtua, kun Jalusta toimii omituisesti: Ilman cartes du cieliä suunnat etelä pohjoinen sekä itä länsi menevät oikein päin eqmodista ja phd2:n manuaalisella ohjauksella, mutta kun synkronoi tuonne karttaohjelmaan niin kääntää väärään suuntaa molempia kun yrittää siirtyä slewillä johonkin kohteeseen sekä väärään suuntaan myös eqmodista kääntäen??
Ehkä johtui siitä että kalibrointi puuttui?
Jalustan seuranta näytti toimivan aivan hyvin, mutta en tiedä mitä teen väärin kun en enää saanut synkronointia karttaohjelmaan toimimaan. tuntiakselia käänsi aina väärään suuntaan ja tuo synkronointikin johonkin tähteen ei onnistunut kuin ekalla kerralla. Olisiko jollain jotain aavistusta missä menee pieleen? Aluksi saattoi astroeq:ssa olla ra-puolella reverse täppä väärin.
... ihan kuin joku osa RA-ohjausjärjestelmää luulisi jalustan sijaitsevan eteläisellä pallonpuoliskolla...
Joo aika oudosti toimii jotain tuollaista olen itsekin ajatellut, mutta en oikein tiedä miksi noin. Voisiko cartesducielin käytössä olla minulla jotain väärin? Eilen kun synkronoin tuohon kartta ohjelmaan etelässä noin 60 asteen korkeudella olevaan tähteen ja slewillä ajoin pollaxiin kaikki meni ihan ok, mutta kun sitten yritin ajaa M65:een lähti jalusta viemään tuntituolta väärään suuntaan. Olisikohan mennyt oikein pitempää reittiä? Kääntelin sitten Eqmodilla manuaalisesti se näytti kyllä vievän oikeaan paikkaan. Kuvailin noin 4 tuntia ja jalusta näytti toimivan aivan hienosti.
En ole löytänyt selitystä tuohon, että välillä kattaohjelmalla kohteeseen goto-kääntäminen lähtee viemään väärään suuntaan. Mutta oikeastaan saan kohteen haettua helpommin ilman karttaohjelmaa. Aluksi käännän putken 90-asteen deklinaatiokulmaan. Sitten ajan EQModilla vähän alemmas ja otan yhden kuvan. Siitä Astrometry:llä koordinaatit. Tein exeliin taulukon, johon syötän tuon kuvan ja EQmodin koordinaatit sekä halutun kohteen koordinaatit. Taulukko laskee ne "väärät" kohteen koordinaatit joihin eqmodilla ajan. Näyttää toimivan ihan hyvin ja tuon kaiken voi tehdä etänä lämpimästä. Autoquidauskin näyttää toimivan aivan mainiosti.
Joten ihan hyvään vaiheeseen sain talven aikana tuon jalustaprojektin.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 31.08.2016, 21:34:54
Tämä kuva ensimmäisestä versiosta varmaankin selvittää miten kokonaisuutena toimii.
On kyllä mahtavan näkönen!
Parilla viime kerralla jalustan deklinaatiopuolikin on toiminut aivan hyvin myös quidauksen auto asennossa, kun lisäsin kuvan mukaisen tuen estämään rattaan sivuliikettä. Backlash näytäisi nyt olevan vain alle 100 ms.
Matoruuvi näköjään tekee pienen voimavektorin pyörimissuuntaan ja pyörä tahtoo joustaa, nyt ainakin pysyy. Tanko jossa ruuvi on, näyttää erikoiselta, onko vasaralakalla maalattu?
Kyllä tuo on 8 millistä latta tankoa, jossa pinnassa on se tavallinen harmaa pohjamaali mikä niissä yleensä on. Kuvassa tuo sivu näyttää vaan vähän erilaiselta.
Nyt jalustassa quidaus sekä deklinaatio-että tuntipuolella näyttäisi toimivan ihan ok. Tuo tuntipuolen Hauholta parivuotta sitten ostamani iso ratas näytää pitävän hyvin putken kohdallaan. Kuvaus itä ja etelä suunnasta näyttää onnistuvan myös tällaisessa 6m/s tuulessa vaikka puuskat ovat jotain 12 m/s, kun kuvaussuojasta jättää länsi ja pohjoispuolen luukut tuulensuojaksi. Deklinaatiopuolella tuulenpuuskien vaikutus selvästi näkyy.
Rakentelin uusiksi jalustani delkinaatiopuolen, kun edellisessä versiossa siellä oli melko paljon löysää ja epämääräisyyttä, jota ei saanut oikein pois. Tuo iso itse tekemäni 240-hampainen ratas, joka jossain versiossa oli tuntipilella tuntuu toimivan melko jämäkästi, mutta kaipaa varmaankin parantelua vaikkapa hionta tahnojen avulla. Ensiyönä taitaa päästä tesaamaan miten tuo käyttäytyy.
On iso dek-pyörä, varmaan rauhoittaa sitä puolta. Mistä uusi tuntipyörä löytyi?
Tuolla se oli kerrottu edellä:
"Tuo tuntipuolen Hauholta parivuotta sitten ostamani iso ratas näytää pitävän hyvin putken kohdallaan."
Historia Hauhollekin tulosta taisi olla jossain, mutten nyt saa sitä lainattua. Syvä kumarrus kumminkin Piiran suuntaan, sillä tuollainen innovatiivisuus osoittaa, ettei kelvolliseen tähtikuvausjalustaan tarvita kovin isoa pinoa euroja, kun on mahdollisuus tehdä itse ja sopivat tilat tuollaiseen rakenteluun. Ja toki mukana pitää olla kyvykkyys laitteen mekaaniseen suunnitteluun, sen vikadiagnoosiin ja elefantin kärsivällisyyttä kaiken edellä mainitun ideoinnin hyvätasoiseen käytännön toteuttamiseen, kuten tuossa yllä... erinomainen suoritus, jolle kumarran syvään, onnittelut! :cool:
Ai luulin että se oli laitettu dek-akselille, sori väärinkäsitys.
On varmaan kiva rakennella kun on harrastus, saa toteuttaa unelmia :smiley:
Kiitoksia kommenteista.
Kyllä tuo koko rakennelma vaikutti hyvin vakaalta, mutta kuten arvelinkin tarkkuus hampaissa ei vielä riitä autoquidaukseen. Deklinaatioquidaus näyttäisi toimivan ihan kohtuullisesti, kun laittaa vain pohjoiseen tai etelään ja hyvin pienellä agressiivisuudella.
Kun vähän aikaa suunnittelin vanhan Newtonini asentamista tuohon uuteen jalustaan päädyin uuden putken rakentamiseen ja ostin myös uuden 10" f5 peilin TS:ltä. Puuputken painoksi tuli vähän alle 10 kg ja kaikki nuo putken tarvikkeet peili mukaanlukien painavat yhteensä vähän alle 20 kg. Ensi viikolla tuon voisi saada siihen kuntoon, että voisi vielä ennen kesää testailla miten toimii.
On hienoa seurata näitä Jukan projekteja, mahtavaa omistautumista ja innovatiivisia ratkaisuja :cool:
Huomenna putken voisi saada siihen kuntoon, että voisi tehdä tähtien ilmestyessä ensimmäiset testit.
Eilen sain uuden Newtonin asennetuksi jalustaan ja tähdetkin olivat yöllä näkyvillä. Kollimointi ei ollut aivan kohdillaan, mutta ihan hyvältä tuo peili ja putkikin vaikuttaa. Testailin tuossa samalla jalustaani. tuntipuoli toimii aivan hienosti kokoajan, mutta deklinaatiopuolen toiminnassa on jotain outoa. Deklinaatitopuolikin menee aivan hyvin kun jalusta on hyvin suunnattu ja laittaa deklinaatioquidauuksen offille tai agressiivisuuden ihan pieneksi, mutta kun isontaa agressiivisuutta, niin korjaa liian paljon kuten kuvassa näkyy. Noista quidingassistant ja kalibrointi kuvista en oikein osaa päätellä mistä voisi olla kyse?
Tässä vielä nuo quidauskuvat
Rakentelin apupeilin kiinnittimen tuohon uuteen Newtoniini. Tuon peilinkannan otin vanhasta putkestani, kun yritän vielä ennen tähtien sammumista testata tuon ja koko putken toimivuutta. Apupeilin suuntaus tuolaa tuntuu toimivan aivan hienosti. Saa nähdä miten hyvin pitää koohdallaan.
Vimeyönä oli selkeää ja vielä kolmisen tuntia pimeääkin. Testailin uutta jalustaani ja Newtoniani. Jalusta toimii aivan hienosti tulla 20 kg:n Newtonillakin tosin syytä deklinaatiopuolen liian isoihin korjauksiin autoquidauksessa en ole keksinyt.
Mutta kun jalustan kohdidtus on hyvä, niin toimii aivan hyvin. Newtonin kollimointi näyttäisi onnistuvan kohtuullisen helposti ja tarpeeksi hyvin. Kollimoinnin tein fokuserin vastapuolella olevasta aukosta Howie Glatter kollimaattorilla säätämällä pääpeilin siten, että palaava lasersäde osuu kollimaattorin keskelle. Testailin komakorjaimen ja kennon oikeaa etäisyyttä.
Sorvailin uuden keskityskappaleen tuolle isolle tuntirattaalle ja yritin asentaa tuon kierteen mahdollisimman oikealle kohdalle Kiinasta tilaamilla 0.1, 0.3 ja 0.6 teräs levyillä. Rakentelin myös jonkinlaiset ohjurit helpottamaan säätöjä. Näyttäisi nyt toimivan aivan kohtuullisesti.
Deklinaatiopuolelle laitoin yhden välityksen lisää, jotta korjaus ajat kasvaisivat muutamasta millisekunnista vähän isommiksi.
Jalustan tuntipuoli on toimut aivan hienosti, mutta deklinaatiopuolen quidaus on ollut melko huono. Nyt huomasin, että kierretappi joka on tehty 12 mm:n trapetsitangosta ja jonka pituus on n. 17 cm antaa kierrettäessä sivusuuntaan periksi 0.5-1 mm ennen kuin lähtee pyörittämään ratasta. Eli tuossa taitaa olla siihen isoon backlashiin, jota testit näyttävät. Laitoin kuvanmukaisen tuen estämään tuota sivuttaisliikettä. Joskohan tuo jalusta nyt alkaisi olla valmis.
Muovi auttaa kyllä. Millaiset laakerit trapetsitangossa on? Ainakin kuulalaakereissa on pieni välys, jopa uusissa kuulalaakereissa pikkasen keikkuu sisäkooli kun kädessä kokeilee.
Kuulalaakerit siinä on. Minusta näytti, että kierretanko taipui keskeltä ja päät pysyivät paikallaan silmällä arvioimalla. Mutta tuo POM-muovi näyttäisi pitävän keskikohdan paikoillaan.