Tuolla putkiosastolla kyselin C8" käytöstä.
Nyt olisi tarkoitus etsiä sille jalusta. Mitä kokemuksia Teillä on mainitusta jalustasta ja sen käytöstä goto- ja seurantajalustana,
sekä sen tukevuudesta.
Kuvan perusteella näyttää olevan sama jalusta kuin EQ5 Synscan, paitsi että varmaan Celestronin omalla kapulalla (ja ehkä eri moottoreilla). EQ5:stä ei ole omakohtaista kokemusta paitsi vähän olan yli katsottuna, noin isoa tuubia varten ottaisin kyllä ehkä vähintään isoveljen eli HEQ5:n. Sen käytöstä C8:n kanssa lienee foorumilla kokemuksia useammallakin, esim. Einarilla.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.10.2009, 16:49:27
Kuvan perusteella näyttää olevan sama jalusta kuin EQ5 Synscan, paitsi että varmaan Celestronin omalla kapulalla (ja ehkä eri moottoreilla). EQ5:stä ei ole omakohtaista kokemusta paitsi vähän olan yli katsottuna, noin isoa tuubia varten ottaisin kyllä ehkä vähintään isoveljen eli HEQ5:n. Sen käytöstä C8:n kanssa lienee foorumilla kokemuksia useammallakin, esim. Einarilla.
Mekaanisesti se Celestron CG5 kai on muuten Syntan EQ5, mutta kolmijalka vaikuttaisi olevan tukevampi. Jälkimmäinen lienee sama kuin HEQ5 tai EQ6-jalustoissa? Ei tuossa EQ5:nkään jalustassa ole värinässä (jalat matalimmillaan) tai moottorien väännössä ollut ongelmia n. 10 kg kuormaan asti lyhyillä polttoväleillä (luokkaa 750 mm). Paitsi deklinaatiomoottorin akselilla olevan ratas alkoi luistamaan.
Suosittelisin jotain >5 kiloeuroa hintaista jalustaa, jos lottovoitto on jo tilillä. 4+lisänumero ei siis riitä.
No mulla on Celestronin 8" newton, kamera ja seurantaputki tuolla jalustalla. Pieniä viilauksia on pitänyt tehdä sinne tänne jotta toimisi jouheammin.
GOTO toimii hyvin ja jalustan saa nopeasti käyttökuntoon. Seurantaputken kanssa pitkätkin valotukset onnistuvat. ASCOM ajureilla jalustaa on helppo ohjata etänä vaikkapa CDC:llä.
Miinusta on kova äänisyys, jäykät rasvat, herkkä tuulelle (tärinät) ja satunnaiset GOTO:n kaatuilut. Nykyään minulla on jalusta "tornissa" kiinteästi asennettuna tolpan nokkaan.
-Timo
Tuota samaa jalustaa olen käyttänyt ja parhaiten on kuvaus onnistunut SW-80 ED-linssiputkella.Siinä autoguiding,niin viiden minuutin valotukset on onnistuneet.Painoa tulee kameroineen ja seuranta-putkineen noin viisi kiloa.Seitsemän tuuman Maksutov toimii myös hyvin visuaalisesti (painaa kahdeksan kiloa) mutta kuvauspuoli kyllä rajoittuu aurinkokunnan kohteisiin.Ei ole polttovälinlyhentäjää mutta eikös sanota,että jalustan kuvauskantokyky(keksittyjä nimityksiä) on puolet visuaalisen kaluston painosta.Eli pelkkään katseluun tarkoitettuna tuo jalusta sietää 10-12 kiloa ja siellä ääripäässään lyhyen kadatioptrisen putken.Tuosta alussa mainitsemastani pienellä putkella kuvaamisesta vielä sitä,että 10-15 minuuttiakin menettelee valotuksessa,mutta vaatii tarkan kohdistuksen jalustalle.Kun on nuo kuvankäsittelyohjelmat niin ei sellaisia valotuksia kuitenkaan tarvita.
Tuohon edelliseen vielä jatkoa sen verran,että kiinteä havaintopaikka antaa tietenkin parhaat tulokset.Mutta jos on ryntäiltävä valosaaste kintereillään etsimään pimeämpää paikkaa,niin itse tällaisena aloittelijana en tohdi asettaa liikoja vaatimuksia.Jo seuranta ilman mitään autoguidinkeja riittää.Kun ottaa 30-60 sekunnin valotuksia,niihin CG-5GT kykenee tarvitsematta tuskailla jalustan asentamisessa.Saa kelvollista tulosta kuvia pinoamalla.Jalusta painaa ilman lisäpainoja ja putkea ehkä sen 12kiloa.Kuten foorumilla on luettavissa kokemuksista,niin kyllä tätä tehdään isommillakin kokoonpanoilla.Olosuhteet ja kuljetusvälineet määrää missä rajoissa tämä harrastus etenee.Jos on vakaa asemapaikka niin tähtitorni pystyyn vaan.Mutta valosaasteen alla ja kerrostalokopperossa kun katulamput sokaisevat pelkän paljaan silmän pysyy tähtiharrastus hyvin hallinnassa ,keinoja riittää ja niitä on etsittävä.Yksi kysymys tuossa jalustassa vielä ainakin on,ja aika tärkeä;Miten se kestää pakkasia?Olisiko siinä sen suurimmat ongelmat?En ole vielä tarvinnut miinusasteissa käyttää.
Kiitos Tane ja muut osallistujat.
Minulla on ollut pari vuotta valmiina havainto-/valokuvaussuoja, jossa on betoni/metalli kiinteä jalusta. On kohtuullisen tukeva. Olen kuvaillut alle 1,5 min valotuksia, mutta pitempiä pitäisi saada aikaan. (Ture-havaintosuoja tuolla "Havaintosuojat" osastolla). Siksi mietin tukevampaa jalustaa ja jos samalla saisi hankituksi siihen isomman putken. Seurantakamera ja -putki on jo valmiina, mutta sää ei ole pariin viikkoon sallinut edes koekäyttöä. Aika hyviä valotuksia Tane olet saanut ilman ulkopuolista seurantaa. Kertoohan se jotain jalustasta. Jos rasvat on kylmällä jäykkiä, kuten tuli vähän esille, niin se on pahempi paikka. Minulla on tosi hyvä jalusta EQ3-2 Syn Scan, eikä siinä ole muuta vikaa, kuin kantavuus jää n. 6 kg:aan kuvatessa.
Kokemukset talvikäytöstä ovat sellaiset,että perus rasvoilla alkaa hiljalleen hyytyä kun päästään -10 asteen päälle. Kapulan näyttö menee lukukelvottomaksi jo paljon ennen tuota ellei sitä "lämmittele". Itselleni tuosta näytön hyytymisestä ei ole ollut enää haittaa kun ohjaan putkea tietokoneella sisältä käsin. Sanoisin,että hintansa väärtti jalusta.
-Timo
Selailin sähköistä käyttöohjetta ja huomasin että leveysaste voidaan säätää 30-60 asteen väliltä. Mites tuo kompensoidaan kun havaintopaikka sijaitsee päälle 63 asteessa?
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 10.10.2010, 15:36:34
Selailin sähköistä käyttöohjetta ja huomasin että leveysaste voidaan säätää 30-60 asteen väliltä. Mites tuo kompensoidaan kun havaintopaikka sijaitsee päälle 63 asteessa?
Jalustamurikka pitää vain asentaa n.5-10 astetta kaltevalle alustalle esim. tolpalle ilman kolmijalkaa. Tai sitten kallistaa hieman kolmijalalla.
Työläämpi tapa on tehdä adapteri kolmijalan päälle uusiksi..
t.Jyrki
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 10.10.2010, 15:36:34
Selailin sähköistä käyttöohjetta ja huomasin että leveysaste voidaan säätää 30-60 asteen väliltä. Mites tuo kompensoidaan kun havaintopaikka sijaitsee päälle 63 asteessa?
Jossain päin foorumia on viesti, jossa käyttäjä kertoo onnistuneesti "korjanneensa" tämän "vian" jatkamalla toista altitudi-säätöpulttia n. 1cm. Valitettavasti en ole enää löytänyt ao viestiä (se saattoi ?? olla myös eq-5 -ketjussa).
Itselläni jalusta toimii 65N-leveyspiirille asti sellaisenaan, mutta käytännössä jotta jäisi säätövaraa pidän kolmijalkaa hieman etelään päin kallellaan (vatupassin kupla on kuitenkin sisemmän renkaan sisällä).
Sanottakon vielä että 63N pitäisi onnistua aivan ilman modauksia, vaaterissa olevalla kolmijalalla.
Senverran pitää vielä sanoa, että koko jalustan kallistelu on vaarallista puuhaa.. Voi kaatua koko hässäkkä
ja silloin jotain menee rikki. Ehkä paras on kuitenkin kolmijalan/tolpan ja ekvaattoripään väliin tehtävä kiila.
Ei välttämättä edes kallis tehtäväksi. Riittänee pienen metallinpalan lisääminen jalan ja pään väliin (pultin välyksestä kiinni).
t.Jyrki
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 10.10.2010, 15:36:34
Selailin sähköistä käyttöohjetta ja huomasin että leveysaste voidaan säätää 30-60 asteen väliltä. Mites tuo kompensoidaan kun havaintopaikka sijaitsee päälle 63 asteessa?
Itsehän ratkaisin ongelman puukottamalla latitudisäädöt uuteen uskoon. Jyrsin alumiinista uuden "kynnen" alkuperäisen seuraksi ja otin samalla siivun myös etummaisen säätöruuvin kannakkeesta. Takaruuvin lyhensin puoleen. Nyt leveysastesäätö toimii välillä 55-75N, mikä riittänee mulle :)
Lainaus käyttäjältä: getty - 10.10.2010, 23:46:49
Itsehän ratkaisin ongelman puukottamalla latitudisäädöt uuteen uskoon. Jyrsin alumiinista uuden "kynnen" alkuperäisen seuraksi ja otin samalla siivun myös etummaisen säätöruuvin kannakkeesta. Takaruuvin lyhensin puoleen. Nyt leveysastesäätö toimii välillä 55-75N, mikä riittänee mulle :)
Hieman paremmin toteutettu kuin oma vastaava sätökseni (http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/?dir=astro&i=2&srch=20091101) EQ5:lle :-D
Getty: Mihin hintaan tekesit muille tuollaisen modauksen?
Nyt se sitten vihdoin saapui! Hieman helisee laatikko, toivottavasti ei ole mitään rikki.
Luvassa sitten amatöörin kasaus- ja käyttökokemuskertomus vaikka ette haluisikaan :)
Halutaan, halutaan ja tarkka.
No niin.
Laitanpa tässä kuvasarjan ja hieman kokemuksia kasaamisesta. Monille teistä tämä on varmasti turhankin tuttua mutta kyseessä oli vasta toinen ekvatoriaalinen jalustani ja ensimmäinen go-to ominaisuuksilla varustettu ekvatoriaalinen jalusta minulle.
UPS kiikutti paketin lupaamanaan toimituspäivänä 5 arkipäivän päästä tilauksen maksun näkymisestä myyneelle yritykselle. On muuten aivan erlilaista asioida UPS:n kanssa kuin Itellan (lue: posti) kanssa. Normaalisti UPS soittaa minulle kahta tuntia ennen toimitusta, mutta tällä kertaa kukaan ei soittanut ennen ensimmäistä toimitusyritystä, vaan siinä vaiheessa kun kuski oli ovella ja minä tietysti päivähommissa. Kuljettajalle tämä ei tuottanut harmia, vaan hän ilmoitti että seuraava toimitus voisi olla puoli kahdelta. Menin siis odottelemaan toimitusta ja heti muutama sekunti sen jälkeen kun kello löi puoli kaksi, kilahti ovikello ja pakettia oltiinkin hakemassa autosta. Bonuksena kuljettaja kantoi paketin sisätiloihin asti eikä edes harkinnut jättää sitä suoraan oven eteen.
Ensiksi hieman hätkähdin kun paketti helisi, mutta arvelin että se on se pitkä ruuvi, joka kiinnittää kolmijalan ekvatoriaaliseen päähän. Aloin purkamaan pakettia (Kuvassa näkyvä kissa löytyy kotoa, ei kuulu jalustan vakiovarusteisiin) ja sieltä paljastui lisää laatikoita, Celestronilla kun on tapana pakata tuotteensa näin. Tämä antaa laadukkaan vaikutelman jo heti kättelyssä.
Otin käyttöohjeen käteeni ja selasin läpi onko asennuksessa mitään ihmeellisyyksiä ja ryhdyin kasaamaan jalustaa. Ensimmäiseksi käteen osui kolmijalka, jonka levitin ja asetin lattialle. Seuraavana otin ekvatoriaalisen pään ja päästin muikean ilmeen huomatessani, että sehän on metallisen tuntuinen painoltaan ja pinnaltaan poislukien tietysti moottorien muoviset suojakuoret. Tämän jälkeen tietenkin asetin eq-pään kolmijalalle ja kiristin kiinnityspultit kunhan sitä ennen olin muistanut toisella asetusyrityksellä löysätä napasuuntausta varten olevat pultit siten, että pää asettuu kolmijalan kiinnityskohdassa olevaan ulokkeeseen.
Tämän jälkeen oli pakko työnnellä ja töniä jalustaa ja hyvin tukevalta se vaikuttaa ainakin linoleumilattiaa vasten, tiedä sitten kenttäolosuhteista. Muutenkin jalustan laatu on loistava, mitään ylimääräistä klappia ei ole kuin yhdessä kuvassa nuolella merkityn koordinaattikehän kiinnityksessä, liekö tarkoituksellinen asia? Tätä alempi koordinaattikehä myös pyörii, lienee tarkoitus tämäkin ja liittyne jotenkin napasuuntaukseen napatähystimellä?
Sitten vain mallaamaan putkea kiinni jalustaan ja kotoa löytyikin tähän tarkoitukseen sopivasti parvekeputken virkaa toimittava Astromaster 90. Putki meni tietenkin hyvin kiinni, sillä kiinnityskisko on hyvin yleinen. Dovetail -kiinnitys on kai sen nimi? Näyttää hieman huvittavalta yhdistelmältä varsinkin kun putki on niin kevyt, ettei sitä saanut tasapainoitettua mukana tulevalla vastapainolla. Jatkossa jos tämä putki löytää tiensä ensisijaiselle havaintopaikalle on tarkoituksena ostaa sille sopiva kevyempi vastapaino. Pähkäilin hieman mittauksen suhteen ja arvelin että sopiva vastapainon paino löytyisi siten, että painaisin tasapainoitusasennossa vastapainoakselia keittiövaa'alla ja mittaisin lukeman. Meneekös se näin fysiikan lakien mukaisesti?
Seuraavana oli sitten vuorossa Go-To härpäkkeiden tutkiskelu. Deklinaatiomoottorille käyttö- ja ohjausvirta (vai lieneekö vain suoraan käyttövirta?) menee erillistä virtakaapelia pitkin joten tämä löysi sitten tiensä oikeaan paikkaan. Kaapelin muovi vaikuttaa sellaiselta, että se saattaa hapertua kovassa pakkasessa, joten tarkoituksena olisi korvata se silikonisuojatulla muovilla kunhan tutustun kaapelin anatomiaan tarkemmin ja tilaan oikeanlaista virtapiuhaa. Myös käsikapulan ja virtakaapelin piuhat ovat samaa materiaalia, joten näille on tulossa vastaava operaatio. Yksityiskohtana havaitsin että virran sisäänmenoaukossa on kierteet, mutta virtaliittimessä näitä ei ole. Pitänee katsoa jos bebekiltä tai muualta löytyy sopivaa kierteellä varustettua liitintä. Kumminpäin muuten virta kulkee tuossa liitännässä? Kaikissa kaapeleissa on myös häiriösuojaus.
Tähän onkin sitten sopivaa päättää jalustan tutkiminen, sillä seuraavana on edessä akun ostaminen, laturi löytyy jo kotoa. Kuinka monta ampeerituntia pitäisi akusta löytyä jos meinaa kuusi tuntia surfata ympäri taivasta?
Seuraavaksi sitten kokemuksia Go-To järjestelmästä ja sen toiminnasta kenttäolosuhteissa kunhan säätila muuttuu sopivasti. Toivottavasti pääsen osallistumaan Jupiter hyökkäykseen ottamalla uudella jalustalla ja vanhoilla putkilla kuvia ko. planeetasta digijärjestelmäkamerallani.
Lisäilenpä hieman kuvia, harmittava tuo 4:n kuvan rajoitus per viesti.
Ja vielä yksi.
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 15.10.2010, 16:57:13
mittauksen suhteen ja arvelin että sopiva vastapainon paino löytyisi siten, että painaisin tasapainoitusasennossa vastapainoakselia keittiövaa'alla ja mittaisin lukeman. Meneekös se näin fysiikan lakien mukaisesti?
Kyllä tuollaistakin voisi kokeilla. Itse olen punninut kaluston/komponentit ja koettanut hommata suunnilleen vastaavat painot.
Lainaa
jos bebekiltä tai muualta löytyy sopivaa kierteellä varustettua liitintä. Kumminpäin muuten virta kulkee tuossa liitännässä? Kaikissa kaapeleissa on myös häiriösuojaus.
Plussa keskellä, vai mitä tarkoitit?
Lainaa
Tähän onkin sitten sopivaa päättää jalustan tutkiminen, sillä seuraavana on edessä akun ostaminen, laturi löytyy jo kotoa. Kuinka monta ampeerituntia pitäisi akusta löytyä jos meinaa kuusi tuntia surfata ympäri taivasta?
6-12Ah riittänee, moottorit täysillä tuo toimii ilmeisesti 1-2A virralla, seuratessa paljon vähemmällä. Itse olen huomannut pientä pätkimistä/kapulan sekoilua aina kun olen (isosta) akusta jalustan mukana tulleella 8m kaapelilla antanut virtaa. Ei pahasti mutta sen verran että sen huomaa, kun 12V/2.5A verkkovirtamuuntajalla ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 15.10.2010, 18:09:48
6-12Ah riittänee, moottorit täysillä tuo toimii ilmeisesti 1-2A virralla, seuratessa paljon vähemmällä. Itse olen huomannut pientä pätkimistä/kapulan sekoilua aina kun olen (isosta) akusta jalustan mukana tulleella 8m kaapelilla antanut virtaa. Ei pahasti mutta sen verran että sen huomaa, kun 12V/2.5A verkkovirtamuuntajalla ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia.
Heittäkää ihan suosiolla menemään se paketin mukana tullut virtakaapeli. Sisältä löytyy ihan naurettavan paksuista paukkulankaa, johon jää isonkin akun jännitteet että napsahtaa. Omat sähköt vedin suosiolla jollain 1,5 neliomillin letkulla ja satunnaiset kaatuilut loppuivat siihen. Liittimen voi hyödyntää, eikä niillä kierteillä jalustan päässä tee mitään, mutta kunnon touvia väliin, niin on sitten mukavampi haaroittaa muillekin 12v vehkeille samasta piuhasta.
Bebekistä löytyi ystävällisen asiakaspalvelun myötä 3,5 A speksattu (mutta kuulemma vaihdettava sulake tekee tehtävänsä vasta 4 A kohdalla ja laitetta on testattu 5 A kuormalla) virtalähde verkkovirtaan. Tämähän sopii hyvin kun autosta saa aggregaatilla irti 1800/3200W 230v 50hz suhteellisen sievää siniaaltoista virtaa (ulkoilmakonsertteja varten). Nyt pitää vaan vetää virtakaapeli havaintopaikalle autosta. Eli n. 50m.
Kokeilin sitten kotona tuota ja äänet ovat aika miehekkäät täydellä slew nopeudella. Opettelin kapulan käyttöä sisätiloissa ja huomasin että alignment kohdassa jalusta pitää pienempää mekkalaa RA akselia vastapäivään käännettäessä. Lienee ominaisuus kun liikettä tuntui kuitenkin olevan normaalisti.
Miten liitän jalustan tietokoneeseen? Tarvitaanko nexremotea vai käykö jokin third party liitin tietokoneen ja jalustan välille? Tämä varmaan tulee sitten kiinni siihen handbox porttiin jolloin käsikapulaa ei voi käyttää? Vai tuleeko se tuohon autoguider porttiin? Tyhmiä kyselen mutta ajatelkaa positiivisesti, vastausten jälkeen olen fiksumpi. Tarviiko eqmodia ja voisiko joku selittää pähkinänkuoressa eqmodin hyödyt ja haitat sekä miten se toimii.
Sitten kun on taas hyvät kelit niin en häiritse teitä liikaa mutta näin pilvisillä keleillä ei ole muutakaan tekemistä kuin suunnitella laitteiston parannusta :)
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 19.10.2010, 00:59:34
Miten liitän jalustan tietokoneeseen? Tarvitaanko nexremotea vai käykö jokin third party liitin tietokoneen ja jalustan välille? Tämä varmaan tulee sitten kiinni siihen handbox porttiin jolloin käsikapulaa ei voi käyttää?
Kapulan pohjassa on RJ-9 ("puhelinpistoke"), johon kytketään sarjakaapeli (toisessa päässä esim. DB9-liitin, ja tarpeen mukaan alle parinkympin USB/RS232-adapteri). Tämän portin läpi saa koko jalustan PC:n ohjattavaksi, ja myös kapulaa voi edelleen käyttää. Jalustassa olevaan ST4-porttiin voi kytkeä autoguiderin, tai PHD-ohjauksen PC:ltä GPUSB (http://www.store.shoestringastronomy.com/products_gp.htm):lla.
"Koko jalusta PC:n ohjattavaksi" tarkoittaa siis sitä että voit guidata, tai gotoilla karttaohjelmasta, tai tutkia pempro:lla periodista virhettä tai backlashia, tai päivittää firmwaren, tai ...
Mutta guidaus pitää mennä aina ST4 portin kautta, ei kapulan liitännän kautta?
Kiitoksia kaikille jotka jaksatte auttaa aloittelijaa.
Voi olla että on matopurkin avaamista mutta käyttämällä EQMOD/ASCOMia autoguidauskin voi mennä sen sarjakaapelin kautta.
Ehkä helpompi on käyttää sitä autoguide-liitäntää mutta jos eqmod alkoi kiinnostaa niin kannattaat tehdä haku foorumilta hakusanalla eqmod.
Eqmod on kyllä käynyt mielessä. En vain ollut varma että onnistuuko myös guidaus sen kautta.
Piti googlettaa taas lisää kun jäi kaivelemaan että onnistuuko CG-5GT-jalustoilta ylipäätään eqmod.
Ja ainakaan tämän mukaan ei onnistu:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/3351977/Main/3350030
Mutta saapa ilman sitäkin ohjattua jalustaa.
Minä surffailen taivaalla Stellarium/StellariumScope/ASCOM/Celestron ajuri -kombinaatiolla. Pienen säätämisen jälkeen putken tähtäin näkyy tähtikartalla reaaliajassa ja kartasta voi gotoilla suoraan. Guidaamiseen tuolla jalustalla en ole vielä ehtinyt perehtyä, ja EQMOD ei vissiin pelaa, mutta vaihtoehtoja on olemassa.
Eli kaikki perusasiat toimivat ASCOM rajapinnan kautta käyttäen käsikapulasta sarjaporttiin menevää liitintä?
Alkuasetukset ja goton opetus pitää tehdä perinteisesti kapulalla, mutta sitten voi siirtyä sisätiloihin ajelemaan Stellariumilla halutuihin kohteisiin. Tiedä sitten, jos jättäis jalustan hibernateen, niin tarvisko ulkona käydä kuin ottamassa huppu ja tulpat pois.
Mutta siis joo, kuten ketarax totesi, väliin tarvitaan vain sarjaportista 9pin naaras DIN - RJ11 -piuha käsikapulan pohjaan (kytkis http://www.nexstarsite.com/PCControl/RS232Cable.htm) ja menoksi.
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 19.10.2010, 16:20:15
Mutta guidaus pitää mennä aina ST4 portin kautta, ei kapulan liitännän kautta?
Guidekin menee ASCOMlla kapulan liitännästä.
EQMOD ei tosiaan toimi Celestronilla, firmwaret on erit.
Lainaus käyttäjältä: getty - 19.10.2010, 18:33:25
Tiedä sitten, jos jättäis jalustan hibernateen, niin tarvisko ulkona käydä kuin ottamassa huppu ja tulpat pois.
Aika pitää hibernatesta herätessä syöttää, ellei tätäkin sitten voi kuitata PC:ltä.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 19.10.2010, 20:19:50
Guidekin menee ASCOMlla kapulan liitännästä.
Onkos sulla käytännön kokemusta jo tästä setupista? Mulla alkais olla guideritörppö (200mm teleobiska webcamin jatkona) valmis testeihin ja joku systeemi pitäisi virittää. Ilmeisesti guidekameran voisi naittaa PHD Guidingin kanssa, mutta muuten kytkökset on vielä hämärän peitossa.
Lainaus käyttäjältä: getty - 21.10.2010, 21:06:04
Onkos sulla käytännön kokemusta jo tästä setupista? Mulla alkais olla guideritörppö (200mm teleobiska webcamin jatkona) valmis testeihin ja joku systeemi pitäisi virittää. Ilmeisesti guidekameran voisi naittaa PHD Guidingin kanssa, mutta muuten kytkökset on vielä hämärän peitossa.
Joo, pari kertaa olen nyt guidet pystyttänyt ja ehtinyt vähän testailla. Guidekamera esitellään PHD:lle, siellä on tarjolla vino pino astrompia kameroita ja muutama "geneerinen windows usb-kamera". Sitten tuo aiemmassa viestissä mainittu RS232-yhteys jalustaan, ja eikun menoksi. Sarjakaapelin kytkentä löytyy jalustan manuaalista, tai täältä. (http://www.nexstarsite.com/PCControl/RS232Cable.htm).
Ensi yrittämällä deklinaatioakselin kalibrointi ei mennyt läpi (guidattiin vain RA:ssa), mutta sittemmin sekin on toiminut. En tiedä miten hommat menee muilla kuin PHD:llä, mutta ainakin sillä homma oli periaatteessa nappien painelua ja "oho, sehän guidaa jo!".
Edit: kursivoitu teksti -- sekä dec-kalibroinnin että dec-guidauksen ongelmat on mulla aina korjaantuneet paremmalla napasuuntauksella.
Mitäs jos putken laittaa park asentoon, pitääkö sille jättää sitten virta päälle jotta suuntaus säilyisi vai pistääkö se taivasmallin muistiin joka säilyy ilman virtaa ja sitten virtojen kytkennän jälkeen päivittää sen syötetyn ajan perusteella?
Virrat pois, muistaa jonkun aikaa. Omalla jalustalla taitaa olla 1kk edellisestä alignmentista, käyttövälit on hibernoitu.. Malli "vanhenee" hibernaation kestäessä, ja ennemmin pitää kuitenkin tehdä uusi alignment / korjata vanhaa. Itsellä on nyt 1kk unien jälkeen n. 5-10 asteen RA-suunnan virhe kohdistuksessa, kun jalustan kytkee päälle.
Minkähän mallinen tuo käsikapulan pohjassa oleva liitin on, kun ainakaan rj11 ei sovi? Hankin tuollaisen jalustan ja siinä kapulassa firmis on 4.13, eli mahdollisesti voisi päivittää uudempaan.
Edit: Eli, olisiko se rj9, foorumilla näyttäisi olevan sekä rj11 että rj9 mallisia kapuloita.
Lainaus käyttäjältä: Tappi1000 - 26.02.2011, 08:52:15
Edit: Eli, olisiko se rj9, foorumilla näyttäisi olevan sekä rj11 että rj9 mallisia kapuloita.
RJ9. Manuaalin sivulla 65 on kytkentäohje.
Kiitos, niin ajattelinkin sen olevan. Ostin tuon käytettynä eikä siinä ollut manuaalia mukana, olisiko linkkiä tuohon manuaaliin, tai siihen missä tuo kytkentä kuvataan.
Edit: Tuossahan se olikin ylempänä :azn:
Edit2: Nyt on kaapeli valmis ja testattukin, Ascom asennettu ja Stellariumilla ajeltu. Nyt kun tuo ilma hieman kirkastuisi, pääsisi kokeilemaan uloskin.
Pienehköjä ongelmia jaluston käytössä uudella tietokoneella ja sellaisilla ohjelmilla joita en ole aiemmin käyttänyt.
Eli mites tuon kytkentä tehdään kun käytössä on on Maxim DL ja ASCOMin kautta ohjataan jalustaa? Päivällä laitoin jalustan sisätiloissa käyttöön kytkemällä ensiksi virrat jalustaan ja syötin paikan ja ajan, tein two star alignmentin ja hyväksyin suuntauksen kun kumpikin tähti oli mukamas löytynyt kuvakenttään, liitin rj9-piuhan kapulasta sarjaporttisovittimeen ja käynnistin Maxim DL:n. Sieltä sitten settingsistä otin ASCOM scopen ja laitoin asetukset kuntoon. Maximista sitten connect teleskoopille ja yhteys muodostui. All sky kohdan mukaan teleskooppi sojotti suoraan zeniittiin vaikka sen todellinen suuntaus oli kohti kuviteltua Pohjantähteä. Sitten napsautin teleskoopin slew to hieman zeniitistä poispäin ja jalusta pyöri vähän aikaa kuin väkkyrä mutta vääntyi omituiseen asentoon joka osoitti kuvitellusta Pohjantähdestä sen verran vinoon kuin zeniitistä olisi ollut klikattuun kohteeseen. Se ei siis tunnistanut alkuasentoa nähtävästi oikein. Mikäköhän moisen voisi aiheuttaa?
Toinen ongelma oli siinä kun painoin park namiskaa ja jalusta alkoi taas pyörimään miten sattuu maksiminopeudella ja löysi vielä sellaisen liikeradan, joka johti siihen, että ylemmän osan muovinen suojakuori yritti painautua alemman osan sen kohdan, josta tulee kaapelit, kanssa yhteen pahoinpidellen kaapeleita. Miten nuo tietyt liikeradat saa rajoitettua?
Edit: Stellarium+StellariumScope yhdistelmällä näkyi putken asento oikein.
Voisiko olla niin että MaximDl kuvittelisi olevansa pohjoisnavalla?
Kaizu
Näinhän tuo näköjään oletusarvoisesti tekee eikä lue siitä jalustasta havaintopaikan tietoja. Tuon Site napin alta löytyi vielä Slew limits nappi jonka takaa pääsee noihin liikeratoihinkin vaikuttamaan. Kiitos avusta.
Celestron on päivitellyt CG-5 -ohjeistusta (http://www.celestron.com/c3/product.php?CatID=16&ProdID=92), erityisesti huomion kiinnitti tuo ehkä toimiva PEC-tuki. CloudyNights-keskustelun ydin taisi olla siinä, että kaikki vaadittava softa (kapula/moottorit) tukee epävirallisesti PECiä (ts. käyrän voi lukea, mitata ja asettaa PECtools-ohjelmalla; kapulassa PECiä ei mainita), avoimeksi kysymykseksi jää että saadaanko sitä lopulta synkattua matoruuvin kanssa niin että PEC vastaa todellista PE:tä ... Ehkä tämä sietäisi tutkia loppuun. Ainakin omilla romuillani guidaus on kaikkinensa sen verran hässäkkä, että jos PEC:n kanssa pääsisi vaikka parinkin minuutin valotuksiin hyvällä saanilla, olisin varmaan monena iltana melko tyytyväinen.
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 03.08.2011, 23:52:40
All sky kohdan mukaan teleskooppi sojotti suoraan zeniittiin vaikka sen todellinen suuntaus oli kohti kuviteltua Pohjantähteä. Sitten napsautin teleskoopin slew to hieman zeniitistä poispäin ja jalusta pyöri vähän aikaa kuin väkkyrä mutta vääntyi omituiseen asentoon joka osoitti kuvitellusta Pohjantähdestä sen verran vinoon kuin zeniitistä olisi ollut klikattuun kohteeseen. Se ei siis tunnistanut alkuasentoa nähtävästi oikein. Mikäköhän moisen voisi aiheuttaa?
Mulla nämä häröilyt on johtunu aina huonosta virrasta, ts. tyhjä akku tai kehno piuha.
Lainaa
Toinen ongelma oli siinä kun painoin park namiskaa ja jalusta alkoi taas pyörimään miten sattuu maksiminopeudella ja löysi vielä sellaisen liikeradan, joka johti siihen, että ylemmän osan muovinen suojakuori yritti painautua alemman osan sen kohdan, josta tulee kaapelit, kanssa yhteen pahoinpidellen kaapeleita. Miten nuo tietyt liikeradat saa rajoitettua?
Scope setupista RA Limits (http://www.celestron.com/c3/support3/index.php?_m=knowledgebase&_a=viewarticle&nav=0&kbarticleid=2483). Parhaiten tilanne korjaantuu kun saa jalustan häröilyt loppumaan, ts. kunnon sähköä ja huolelliset suuntaukset :-)
Tämä on sitten oma kokemukseni, mutta leikin aikani PEC-korjauksilla kohtuullisen paljon (nauhoitin monta kierrosta ja säädin käyrää) ja tuloksena PE parani noin puoleen eli vajaasta 20" vaajaseen 10".
Onhan se selvä parannus mutta riippuen kuvauspolttovälistä autoguidausta tarvitaan edelleen (ja toki PEC parantaa nyt senkin toimintaa).
Mulla siis HEQ5 Pro jalusta mutta ymmärtääkseni sama parannus pätee näihin kevyemmän sarjan jalustoihin.
Paremmissa jalustoisssa (lue Astrophysics jne) saa PEC:llä sitten tarkkuuden alle 2" jolloin guidauksen tarve on jo hyvin pientä.
jatkuvan vesisateen ja pilvien katselun lisäksi on aikaa lueskella näitä tarinoita...
Itselläni siis pari talvea käytössä ollut CG5, jonka käyttöä opetellut. Kaiken kaikkiaan olen ollut jalustaan ihan tyytyväinen, ja se on toiminut muuten hyvin, mutta jos sen hankkimisen jälkeen olisin tiennyt sen vähän mitä nyt tiedän, niin se olisi pitänyt laittaa suoraan myyntipakkauksesta liuotusaine kylpyyn ja uutta rasvaa niveliin. Myös tehtaan jäljiltä kaikki ruuvit ja mutterit oli vain kokoonpantu, joten klappia löytyi joka kiinnityksestä ja suurimmat varmaan moottorin ja matopyörän säädöstä. Netistä löytyi - www.astronomyboy.com - sivustolta kuvalliset ohjeet, joiden mukaan uskaltauduin jalustan purkamaan. Toimenpide ei lopulta ollutkaan edes vaikea. Ainoastaan yksi työkalu piti tehdä itse, että sai osat purkautumaan. Liuotteena käytin varsoilia ja rasvana teboil syntec grease-rasvaa. Pakkaskestoa sille luvataan -40. Tuskin tuossa parvekkeella sen enempää koskaan on :rolleyes: .
Nyt pitäisi vaan saada taas suuntaukset kohdilleen.
Kuinkahan monella lienee tämä celestronin malli käytössä?
Sky-watcherin (x)EQ-mallisto taitaa olla useammalla, mutta nuo astronomyboy sivun ohjeet sopivat varmaan niihinkin.
Jalustan driftailun jälkeen testailin jalustan klappeja. Otin valotuksia eripituisilla valotusajoilla. Guiderin säätö on vielä vaiheessa, joten piti tyytyä siihen mitä jalusta tarjosi. Ohessa kuva M27:sta. Valotusta 1x10min. ja putkena Sky-Watcher 127 / 1500mm.
kamerana Atik 314L.
Tähdistä tuli vekkuleita "rauhanpiippuja".
Auttaisikohan tuohon yhtään PE-korjaus? Guideri pitää ainakin saada toimintaan.
10 minuutin valotus 1500-millin polttovälillä ilman autoguidausta on aika rohkea kokeilu.
PECillä tosiaan voi saada parannusta tilanteeseen, mutta guidausta joka tapauksessa tarvitaan.
Sulla on näköjään sigin mukaan myös pieni linssiputki.
Sillä voisi saada vähemmän rypälemäisiä tähtiä.
Joo, tuo olikin ihan puhtaasti kokeilu. Halusin vain nähdä mitä kesän purku ja kokoamis operaatio oli toiminut. Viime talven vastaava kokeilu ei ollut ainakaan parempi, joten huolto kannatti. Tuo linssiputki on toki parempi jo valovoimansa puolesta ja laaja kenttä antaa tähtiä guideriin paremmin. Ajattelin vain, että kun tuolla pitemmällä polttovälillä virittelee ja testailee, niin jos sais suuntaukset paremmin kohdilleen. Pempro:ta on tarkoitus kokeilla vielä, jos sillä sais jotain käyrää syntymään.
Minusta tuo näyttää että jalusta on liikkunut nytkähtelemällä. Syynä voisi olla hammasvälykset ja liian hyvä tasapainotus. Tuntiakseli pitäisi olla epätasapainossa itään ja deklinaatioakseli johonkin päin että hammaskosketukset säilyisivät koko valotuksen ajan. Jos tasapainotus on liian hyvä, tuuli ym. pienet häriöt liikuttavat putkea helposti valotuksen aikana. Tuo yhdistettynä jaksollisen virheen korjaukseen pitäisi tuottaa pistemäisempiä tähtiä.
Kaizu
Jotain nykimistä tuossa on, koska nytkähdyksen jälkeen tähti on aina valottunut pisteeksi. Pitää kokeilla vielä tuota painopisteen siirtoa, jos se vaikuttaisi asiaan ja ajaa sitten tuota PE korjausta myös.
Enpä usko että jalustassa on mitään vikaa, edes tasapainotuksessa. Pitkät valotukset pitkillä polttoväleillä ovat näyttäneet tuolta oikeastaan kaikilla hyvin suunnatuilla jalustoilla joita olen käyttänyt.
En tiedä millaista PE-korjausta tuolle jalustalle voi tehdä mutta nähdäkseni kaikki muut paitsi EQMODin PEC (ja tietysti tosi kalliiden jalustojen omat viritykset) ovat ihan turhia. Tuosta kuvasta näkee että on erinomaiset edellytykset autoguidata hyviä kuvia.