Meteorin räjähdys Uralilla (Venäjä)

Jarmo Moilanen · 19.02.2013, 22:17:37

Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 19.02.2013, 21:51:22
Lisäksi sedimenttejä on Bjurbölessä kertynyt päälle jo jonkin verran. En tiedä paljonko se olisi meressä tuolla seudulla, riippuu täysin virtauksistakin, ehkä kivikin on jo murennuttuaan levinnyt ympäristöön. Kuinka tarkasti tuo todellinen paikka tiedetään? Jos vaikkapa 50 m virhemarginaalilla, voisi tutkalla etsiä outoja murikkakasoja (jos virtauksia ei ole) ja käydä sulan aikaan sukeltelemassa...?

Tutka voisi auttaa myös sen Eskon mainitseman rinkula-avannon tapauksessa, vaikka vettä ilmeisesti olikin aika paljon. Jos tarkka paikka on havaitsijalla vielä muistissa.

Jarmo

Itse asiassa Bjurbölen putoamispaikka saattaa olla jo "lähes kuivaa maata" eli maatunutta rantakaislikkoa. Kyseinen merenlahti on nimittäin kasvanut lähes umpeen. Joten sedimentaatiosta tuskin on ongelmaa. Se avanto oli myös kuvausten mukaan jo silloin lähellä rantaa. En tiedä kuinka tarkkaan sen avannon paikka on kirjattu ylös. Pitäisi tutkia tuon aikaisia arkistoja. Kuvista sitä ei voi päätellä. Siellä on kyllä nykyisin tie nimeltä Meteoriittitie.

Toinen asia mistä on ollut puhetta, on se että mitään muuta kappaletta ei Bjurbölen putouksesta tiedetä kuin tuo merenlahteen päätynyt päämassa. Kuvauksissa sanotaan selvästi että tulipallo hajosi ja siinä nähtiin useita kappaleita. Niitä on luultavasti pudonnut myös maalle (Vessölandet, Emäsalo), mutta kukaan ei niitä tuolloin ilmeisesti löytänyt. Tulipallotyöryhmä on pohtinut jopa etsintöjä jonkin verran. Mutta kun Bjurbölen meteoriitti tiedetään käsittämättömän hauraaksi (murenee sormilla), niin ei ole paljon toivoa että niitä voisi enää löytää.

Jarmo · 19.02.2013, 23:57:59

Lainaus käyttäjältä: Jarmo Moilanen - 19.02.2013, 22:17:37
Itse asiassa Bjurbölen putoamispaikka saattaa olla jo "lähes kuivaa maata" eli maatunutta rantakaislikkoa. Kyseinen merenlahti on nimittäin kasvanut lähes umpeen. Joten sedimentaatiosta tuskin on ongelmaa. Se avanto oli myös kuvausten mukaan jo silloin lähellä rantaa.

Olisin tietysti voinut katsoa ne sivustosi tekstit ja kuvat kunnolla ja huomata tuon veden syvyyden...

Jarmo

Joni · 20.02.2013, 00:25:14

Olisikin hienoa jos venäjällä lähtisi kevään myötä lumi jään päältä pois. Silloin olisi helpompi nähdä mitä itse jäälle on tapahtunut kuin myös helpottaisi pienten palasten löytymistä.

Jarmo Moilanen · 20.02.2013, 01:21:16

Ilmeisesti pieniä palasia on löytynyt enemmänkin pienestä Deputatskoyen kylästä. Se on 50 km itäkaakkoon siitä Cheparkul järvestä ja avannosta. Ja aika lailla oikeassa paikassa lentoradan suhteen. Hyvin paljon mahdollista että kappaleet ovat irronneet tulipallosta jotakuinkin hajoamisen aikoihin. Toisin sanoen putoamisellipsi olisi ainakin tuon 50 km pituinen jos järveltä ja tuolta kylältä löytyy kappaleita.

http://www.nytimes.com/2013/02/19/world/europe/russian-scientists-say-they-found-meteorite-fragments.html

Jarmo · 20.02.2013, 02:11:16

Lievästi offtopic, mutta ei nähdäkseni paljoa:

Esko lähetti minulle läjän kuvia mainitsemastaan havainnosta, julkinen kiitos tästä.

Järven jäällä on tosiaan railokompleksi, hyvin symmetrinen ja selkeä. Samankeskisiä ympyrärailoja (mielestäni useampia kuin kaksi, ehkä neljä?), jonkin verran säteittäistä halkeilua myös. Kahden suurimman (selkeästi näkyvän) railon välillä jää on isoina palasina, joista osa on noussut ympäröivän ehjän jään päälle. En pitäisi mitenkään mahdottomana että olisi suurinopeuksisen kiven rysäyttämä. En vain näe keskellä täysin selkeää avantoa, eikä tuolta ajalta (tai ko keväältä) ole yhtään tulipallohavaintoa Taivaanvahdissa... U(u)veavanto tuo ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Kuvat eivät ole millään tasolla yhteneviä Venäjän uunituoreen rakenteen kanssa. Cheparkul-järven avanto on tarkkaan rajattu ja täysin tyhjä jäästä, suomalaisessa taas on jäälauttoja laajalla halkeilleella alueella. Venäjällä on selvää avannosta levinnyttä/(roiskunutta?) materiaa avannon ympärillä, suomalaisessa ei näy roiskeita (mutta törmäyksestä voi tässä tapauksessa olla muutamakin päivä aikaa).

Summa summarum: Suomen tai Venäjän avannot eivät luultavimmin ole saman prosessin tekemiä. Veikkaisin että suomalainen on todennäköisempi meteoriitin tekemä avanto, se muistuttaa paljon enemmän Moilasen J:n sivuilla olevaa Bjurbölen avannon piirrosta.

Jarmo

Edit: täsmensin hieman railo-analyysiä parempien kuvien pohjalta.

Esko Lyytinen · 20.02.2013, 10:50:51

Sen verran korjaan/täsmennän Jarmon kuvausta itse saamani käsityksen mukaan, että uloimmasta selvästi heikommasta renkaasta ei ollut kunnon kuvaa (vaikea saada kait niin laajasta heikommasta) ja näkyy pätkä ehkä jotenkin yhdessä. Ja se jää on murtunut, osin lauttoina sisimmän avannon ja ensimmäisen suuren renkaan välissä, nousten sen renkaan reunoilla osin ulkopuolen jään päällekin.

Esko

marsil81 · 20.02.2013, 21:51:34

Tuli mieleen..kun tämä meteoriitinavanto asia on näin tapetilla,useammassikin yhteydessä,niin onko näistä olemassa mitäään kokeellisia tutkimuksia julkaistu?Siis esimerkiksi onko pudoteltu jostain kivenmurikoita jäälle ja tutkittu miten murikat käyttäytyy?Ja jää?Koe olisi helppo järjestää esim pudottelemalla jostain sillalta erilaisia kivenmurikoita jäälle ja tutkimalla ja dokumentoimalla tarkasti tuloksia niin olisi jotain vertailukohtaa tälle keskustelulle.Fyysikkojäsenet voisivat laskea paljonko pitäisi olla vapaatapudotusta jota saavutettaisin mahd realistinen kuva meteoriitin osumisesta jään pintaan.
Tälläisiä ehkä! hyviä testipaikkoja tulisi mieleen esim Tähtihovin silta Heinolassa,Puumalanvirran silta jne..
Itse Uralin meteoriitista tuli mieleen miten hyvin se on dokumentoitu,kiitos venäläisille kuvaajille,hienoa toimintaa

,tutkijat saivat upeaa materiaalia tälläisten ilmiöiden tutkimukseen..

Esko Lyytinen · 20.02.2013, 22:08:29

En tiedä onko oikeasti tutkittu jäälle pudottamista.
Ajatus sinällän on hyvä eikä liene ihan uusi sellainen, kyllä mielestäni erilaisia pudotuskokeita on ainakin tulipallotyöryhmässä "sivumennen ideoitu" mutta ei kai kovinkaan tosissaan eli ei niin että oltaisiin oltu lähelläkään lähteä oikeasti toteuttamaan. Sen verran korkealta pitäisi kuitenkin pudottaa, (ellei ole keinoa jollain tavalla turvallisesti "ampua" matalammalta suoraan alas) että luvat varmaankin tarvittaisiin ilmailuviranomaisiltä ja/tai muilta viranomaisilta (ehkä eläinsuojeliuviranomaiset ja/tai kalastusviranomaiset mukaan lukien) ja joku lentäjä apuhenkilöstöineen pudottamaan tai ilmapallosta pudotus. Ja lie tuo vaarallistakin alla tähyilevien asianomaisten tai sivullisten kannalta.
Ihan pienten tutkiminen olisi kaikista helpointa, koska niillä iskunopeus ei ole kovinkaan paljoa suurempi kuin mitä hyvä heittäjä pystyy heittämään, ei ehkä suoraan alaspäin kuitenkaan. Mutta kaippa lähinnä suuremmista olisi varsinaista mielenkiintoa.

Jos joku saa hyvää ajatusta miten mahdollisimman yksinkertaisesti ja kohtuubudjetilla ja TURVALLISESTI ja ei-luvattomasti ihan käytännössä toteutettaisiin, niin mielellään kuullaan eli luetaan täältä.

Esko

Jarmo · 21.02.2013, 18:02:25

Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 20.02.2013, 21:51:34
Tuli mieleen..kun tämä meteoriitinavanto asia on näin tapetilla,useammassikin yhteydessä,niin onko näistä olemassa mitäään kokeellisia tutkimuksia julkaistu?

Sama asia tuli minullekin mieleen. Koitin muutama päivä sitten etsiä julkaisuja aiheesta, mutten löytänyt. Pidän silmät auki jos tulee vastaan.

Lainaa
Koe olisi helppo järjestää esim pudottelemalla jostain sillalta erilaisia kivenmurikoita jäälle ja tutkimalla ja dokumentoimalla tarkasti tuloksia niin olisi jotain vertailukohtaa tälle keskustelulle.

Periaatteessa olen samaa mieltä (Esko toikin jo esiin noita käytännön puolia). Nostan kuitenkin "paholaisen asianajajana" myös selkeän ongelmakohdan esiin: Vaikka tippuvan meteoriitin nopeus ei olekaan enää kosminen (kymmeniä kilometrejä sekunnissa) niin se on usein lähellä terminaalinopeutta. Siihen kiihdyttäminen on aika ongelmallista, nopeus riippuu mm. massasta, poikkileikkauksen pinta-alasta ja ilmanvastuksen kertoimesta ("drag coefficient"; onko tuolle hyvää suomennosta, mulle ei tule mieleen?).

Asiaa voi pähkäillä esim. tällä laskimella: http://www.calctool.org/CALC/eng/aerospace/terminal

Muotona lienee hyvä pitää kaikkea pallon (kerroin 0,47) ja tiiliskiven (kerroin 2,1) välillä. Tyypillisen meteoriitin tiheys vaihtelee koostumuksen mukaan:

hiilikondriitti (CI, CM): 2100 kg/m³
tavallinen kondriitti (H, L, LL): 3300 kg/m³
kivi-rauta (pallasiitti): 4700 kg/m³
rautameteoriitti: 8000 kg/m³

Tehkääpäs joku semmoinen nätti käppyrä josta näkee eri massaisten ja muotoisten mötiköiden loppunopeuksia, kun minä en jaksa?

Jarmo

mistral · 21.02.2013, 20:38:50

Olen miettinyt, kuka Venäjällä haluaisi harhauttaa viranomaisia tekemällä avannon Chebarkul järveen? Jos ajatellaan NL:n aikaa, niin tuollaisesta olisi saanut pakkotyöleirituomion eikä nykyäänkään tiedä, mitä siitä seuraa. En vaan jaksa uskoa että joku tekisi tuollaisen jekun. Ja vielä, avanto olisi pitänyt tehdä päivänvalossa!

Jarmo Moilanen · 21.02.2013, 21:18:37

Lainaus käyttäjältä: mistral - 21.02.2013, 20:38:50
Olen miettinyt, kuka Venäjällä haluaisi harhauttaa viranomaisia tekemällä avannon Chebarkul järveen? Jos ajatellaan NL:n aikaa, niin tuollaisesta olisi saanut pakkotyöleirituomion eikä nykyäänkään tiedä, mitä siitä seuraa. En vaan jaksa uskoa että joku tekisi tuollaisen jekun. Ja vielä, avanto olisi pitänyt tehdä päivänvalossa!

Avanto on toki alueella jonne päämassa todennäköisesti on pudonnut. Ja muutakaan kraatteria tai avantoa ei ole toistaiseksi näkynyt mediassa. Joten todennäköisesti kyseessä lie aito meteoriittiavanto. Mutta emme vain tiedä sitä vielä varmuudella. Sen avannon löysi joku kalastaja. Olisi kieltämättä hiukan yllättävää jos olisi noin hyvän huijauksen saanut kehitettyä muutamassa tunnissa.

Silti se avanto on vain liian täydellinen. Ei tahdo polla uskoa että suurella nopeudella jäähän iskeytyvä iso kappale tekisi noin siistin reiän jäähän. Ongelmahan on, että vertailukohtia ei oikeastaan ole Bjurböleä lukuunottamatta. Eikä edes tutkimuksia aiheesta näytä löytyvän.

Toivotaan että se avanto tutkitaan kunnolla. Sitten tiedetään enemmän... Valitettavasti niin ei aina tapahdu. Esim. Perun meteoriittia ei ole vieläkään kaivettu esille sieltä 13 m kraatterin alta. Samoin Venäjälle (tuolloin NL) vuonna 1990 pudonneen Sterlitamakin meteoriitin pääkappale taitaa kai vieläkin olla maan uumenissa. Ylös saatiin 300 kg, mutta sitä ei tiedetä paljonko tavaraa jäi maahan. Arviot meteoriitin koosta oli luokkaa tonni ja sen epäiltiin uponneen 15 metrin syvyyteen perivenäläiseen pottupeltoon.

Jarmo · 21.02.2013, 23:01:46

Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 21.02.2013, 18:02:25
...tippuvan meteoriitin nopeus .... on usein lähellä terminaalinopeutta. Siihen kiihdyttäminen on aika ongelmallista.
Tehkääpäs joku semmoinen nätti käppyrä josta näkee eri massaisten ja muotoisten mötiköiden loppunopeuksia, kun minä en jaksa?

Jaksoinpa ja teinpä. "Tippumisnopeus" on siis maahantömähdysnopeus (olettaen että tippuminen todella tapahtuu tuolla raja- eli terminaalinopeudella).

Edit 1: Lisäsin myös halkaisijan ja massan suhdetta kuvaavan käppyrän. Vasemmalla y-akselin skaala on logaritminen, oikealla normaali euklidinen.

Edit 2: Lisäsin myös halkaisijan ja liike-energian suhdetta kuvaavan käppyrän.

Jarmo

mistral · 21.02.2013, 23:59:38

Jarmon taulukon mukaan kondriitti joka olisi 30cm tulisi 150m/s. Ehkä se tekisi moisen avannon. Voihan olla että pääkappale on jossain muualla, vaikka 30km päässä.

Jarmo · 22.02.2013, 00:57:10

Lainaus käyttäjältä: mistral - 21.02.2013, 23:59:38
Jarmon taulukon mukaan kondriitti joka olisi 30cm tulisi 150m/s. Ehkä se tekisi moisen avannon. Voihan olla että pääkappale on jossain muualla, vaikka 30km päässä.

Lisäsin edelliseen viestiini massa- ja energiakäppyrät myös (lataa sivu uudelleen jos ei näy). Pahoittelen jälkieditointia. Ja on sen verran myöhä etten ole varma laskinko oikein...

30 cm kondriitin liike-energia vastaa laskujeni mukaan n. 150 gramman TNT-panosta. Riittääkö tämä noin isoon monttuun?

Jarmo

Esko Lyytinen · 22.02.2013, 01:12:38

On sen verran myöhä, että vaan lyhyesti ehdotan, että nyt edes kaksinkertaistettaisiin tuo 30 cm läpimitta

Kiitokset Jarmolle käyristä, ainakin nopealla vilkaisulla vaikuttaa olevan ihan ok ainakin yleissuuntaisesti tuo nopeuskäyrästö ainakin, toisen vasta huomasin.
En siis varsinaisesti ihan nyt laskemalla tarkistanut mutta vastaa aika hyvin sitä mitä saan ohjelmastani, johon olen yrittänyt saada käyttöön mahdollisimman edustavan kertoimen.
Rupesinkin jo kiirjoittamaan vähän lisää tähän liittyen, mutta sen verran rupesi jo väsyttämään että vaikka melkein vamiiksi täällä kirjoitin niin jää huomiseen sen laittaminen esille.

Esko