Herschel-teleskooppi

[mistral]

T&A:n uutisessa oli yllättävä uutinen Herschel-teleskoopista:

"Herschel-teleskooppi laukaistiin avaruuteen toukokuussa 2009. Se on sijoitettu kiertämään Lagrangen 2 -pistettä noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maapallosta. Arvioiden mukaan Herschelin jäähdytysaine loppuu helmikuussa. Sen jälkeen teleskooppi ei pysty enää jatkamaan tiedehavaintoja ja se ohjataan Aurinkoa kiertävälle radalle avaruusromuksi."

Herää kysymys, miksi ei tuollaista 3,5 metristä peiliä voida jättää paikoilleen, ehkä tulevaisuudessa se otettaisiin uudelleen käyttöön, tuhlausta 

[pnuu]

T&A:n uutisessa oli yllättävä uutinen Herschel-teleskoopista:

"Herschel-teleskooppi laukaistiin avaruuteen toukokuussa 2009. Se on sijoitettu kiertämään Lagrangen 2 -pistettä noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maapallosta. Arvioiden mukaan Herschelin jäähdytysaine loppuu helmikuussa. Sen jälkeen teleskooppi ei pysty enää jatkamaan tiedehavaintoja ja se ohjataan Aurinkoa kiertävälle radalle avaruusromuksi."

Herää kysymys, miksi ei tuollaista 3,5 metristä peiliä voida jättää paikoilleen, ehkä tulevaisuudessa se otettaisiin uudelleen käyttöön, tuhlausta 

Tämä sopii huonosti tähän melkein 4 vuotta vanhaan ketjuun, mutta yksi asia tuli mieleen:

L2:n ympäristö halutaan pitää puhtaana muita vimpaimia varten. Jos joku välttämättä haluaa, niin voihan tuon Herschelin käydä noukkimasta sieltä aurinkoa kiertävältä radalta talteen...

[jlahtonen]

Wikipedian mukaan tuo L2 on epästabiili, joten se teleskooppi ei pysy siellä paikallaan ilman ratakorjauksia. Sen vuoksi se ilmeisesti halutaan siirtää kauemmaksi pois tulevien laitteiden tieltä.

-Juha

[mistral]

Onko Herschel-teleskooppi todella suunniteltu näin lyhytikäiseksi, ainakin verrattuna Hubbleen se on sääli 3,5 metristä peiliä hävittää ja vielä made in Finland laatutyötä. Miksei sitä voi kytkeä Avaruusasemaan?

[Lauri Kangas]

Miksi se pitäisi kytkeä avaruusasemaan? Tai mitä moisella kytkemisellä mahdetaan edes tarkoittaa?

Kuulostaa vähän epätarkoituksenmukaiselta puuhalta kapistukselle joka on suunniteltu lillumaan ja vapaasti kääntyilemään maan varjossa lagrangen pisteessä.

[pnuu]

Onko Herschel-teleskooppi todella suunniteltu näin lyhytikäiseksi, ainakin verrattuna Hubbleen se on sääli 3,5 metristä peiliä hävittää ja vielä made in Finland laatutyötä. Miksei sitä voi kytkeä Avaruusasemaan?

Aurinko - Maa -järjestelmän L2 on 1500000 km päässä maasta. Jätetään harjoitustehtäväksi laskea kuinka paljon polttoainetta tarvitaan että ratanopeus saadaan hidastettua sopivaksi ISS:n n. 400 km korkeudessa olevalle radalle. Ja sen jälkeen voi miettiä, onko satelliittiin laitettu niin paljon ylimääräistä löpöä mukaan ;-) Tuo operaatio olisi tällä hetkellä kutakuinkin yhtä mahdollinen toteuttaa kuin kuplavolkkarin ampuminen ritsalla kuuhun.

[Jutte]

"Onko Herschel-teleskooppi todella suunniteltu näin lyhytikäiseksi, ainakin verrattuna Hubbleen se on sääli 3,5 metristä peiliä hävittää ja vielä made in Finland laatutyötä. Miksei sitä voi kytkeä Avaruusasemaan"

Katso: http://fi.wikipedia.org/wiki/Herschel
Observatorio on tosiaan täyttänyt jo suunnitellun toiminta-aikansa ja kuten jo tuossa vastaajat totesivat on laite todella kaukana esim. ISS-asemasta. Teleskooppia jäähdytettiin, jotta infrapuna-alueella ei olisi häiriöitä (vähän samaan tapaan kuin ccd-kennoja kohinan ehkäisemiksi) jäähdytysaine on nyt lopussa, joten huipputarkkoja havaintoja ei enää voi saada. On tosiaan sääli menettää tuollainen putki, mutta näkyvän valon alueella sille ei ole ilmeisesti käyttöä.
Eiköhän paikalle joskus tule uusi entistä parempi laite uusin odotuksin, mutta hienoa, että Suomessa hiottu peili täytti tehtävänsä.

[Timo Kantola]

Mikshhän ei ole mahdollista tankata noita kalliita satelliitteja?
Tankkaus maksaisi murto osan satelliitin hinnasta.

Jos varatankki olisi saman massainen kuin alkuperäinen satelliitti, niin sen saisi toimitettua perille samanlaisella ajomoottorilla/ohjaus systeemillä kun itse satelliitti aikoinaan meni. Uutta tarvitsisi kehitellä vain telakointi ja tankkaus systeemin sekä itse säiliön. Tämä olisi pitänyt ottaa tietysti huomioon heti kun suunnitelmia lähdettiin tekemään.

[mistral]

Miksi se pitäisi kytkeä avaruusasemaan? Tai mitä moisella kytkemisellä mahdetaan edes tarkoittaa?

Kuulostaa vähän epätarkoituksenmukaiselta puuhalta kapistukselle joka on suunniteltu lillumaan ja vapaasti kääntyilemään maan varjossa lagrangen pisteessä.

No, jos se on suurin peili avaruudessa, kannattaisi sitä noin maalaisjärjellä vielä hyödyttää. Mutta, jos siitä ei ole Avaruusasemalla vastaavaa hyötyä, niin ei sitten. Suomen suurin peili on 1 metrin kokoinen ja sitäkin käytetään (?) vielä, niin eikö 3,5 m peili avaruudessa ole huima hyppäys eteenpäin? Siis tiedän että viisaammat on laskeneet, mikä kannattaa. Tämä harmittaa...
No, tämä oli vaan ääneen ajattelua

[Meade-mad]

Aurinko - Maa -järjestelmän L2 on 1500000 km päässä maasta. Jätetään harjoitustehtäväksi laskea...

Ilmeisesti alkuperäistä ihmettelyä ei vähentänyt tieto etäisyydestä kilometreinä. Muutetaanpa se niin että yksikkönä on suunnilleen Kuun etäisyys Maasta. Saamme tulokseksi että kolmimetrinen peili on noin viisi kertaa kauempana kuin Kuu. Aika pitkä matka avaruusasemalle.

Taitaa olla halvempi tehdä uusi peili kuin hakea vanha takaisin. Sehän sitä paitsi tukee Suomalaista työllisyyttä! 

jk

[Jyri Lehtinen]

Herschelin toiminta-alueella kaukoinfrapunassa on kaiken pohjalla tarve saada koko teleskooppi mahdollisimman kylmäksi. Jos mittalaitteet ja optiikat ovat liian lämpimiä, peittää niiden oma lämpösäteily himmeän avaruuden kohteista tulevan säteilyn alleen ja teleskooppi toimii lähinnä oman itsensä lämpömittarina. Esim. Herschel on jäähdytetty nesteheliumilla 2 kelvinin lämpötilaan.

Näin kylmien lämpötilojen ylläpitämiseksi helposti ja kustannustehokkaasti tarvitaan siis nestehelium-jäähdytystä. Matalalla kiertoradalla luotaimen luo vielä periaatteessa pääsisi tankkaamaan uutta jäähdytinnestettä, mutta tankkauksille kertyisi kovin hintaa. Lisäksi matalalla kiertoradalla Maan lämpösäteily aiheuttaa melkoista valosaastetta kaukoinfrapunan alueelle. Paremmilla havaintopaikoilla kauempana Maasta ollaankin jo niin kaukana, että luotain on tekniikan puolesta oman onnensa nojassa.

Edellinen kaukoinfrapunaa tutkinut luotain oli NASAn Spitzer. Senkin pääohjelma oli rajatun mittainen johtuen rajallisesta määrästä jäähdytinnestettä. Spitzerillä on kuitenkin kyydissään myös lähi-infrapunan kattavia mittalaitteita, jotka eivät tarvitse nesteheliumjäähdytystä. Spitzeriä voidaan siis rajallisesti käyttää vielä nykyään sen lämmettyä. Herschelin mittalaitteet sen sijaan eivät ole herkkiä lähi-infrapunassa, joten niiden käyttö lämpiminä on kyseenalaista.

Kaukoinfrapunan tutkimuksessa on siis hyväksyttävä ohjelmien rajattu käyttöikä, mikäli aluetta halutaan tutkia ensinkään. Jos tilanne harmittaa kovin, voi vaikka lähestyä avaruusjärjestöjä ja alan tutkimusryhmiä ja toivoa jokaiseen kaukoinfrapunaluotaimeen sisällytettävän lähi-infrapunakameran pidennettyä lämminkäyttöä ajatellen.

[jussi_k_kojootti]

Lisäksi matalalla kiertoradalla Maan lämpösäteily aiheuttaa melkoista valosaastetta kaukoinfrapunan alueelle. Paremmilla havaintopaikoilla kauempana Maasta ollaankin jo niin kaukana, että luotain on tekniikan puolesta oman onnensa nojassa.

Ne jätetään oman onnensa nojaan, koska sinällään mahdollisen tankkauksen kustannuksilla paikalle saadaan samalla kertaa tuoreempi teknologia.  Kaikki osatekijät huomioiden kertakäyttöisyys on ainakin toistaiseksi järkevin vaihtoehto.