Aloittelijan kysymyksiä "piirtohavaitsemisesta"...
-Ensinnäkin kuinka yksityiskohtaisia piirrosten "pitäisi" olla? ???
-Tarvitaanko piirtotaitoa kovin paljon..? ???
-Miten tämä piirtäminen oikeastaan tapahtuu käytännössä? Paperi syliin, kynä käteen ja silmä okulaariin? ??? (tämä on ilmeisesti oikea vastaus, mutta eikö se ole vaikeaa pimeässä ja kylmässä? ;) :-[) Vai Ensin puoli tuntia ulkona havainnoimassa ja sitten sisälle piirtämään ulkomuistista? ??? ;D(HEHHEE tuskin!!!)
-Mitä hyötyä piitämisistä on? (Varmaan paljonkin, mutta ei nyt vain tule mieleen ::)...)
Kaksi ylimmäistä kysymystä voidaan oikeastaan kysyä helpomminkin:
"Pitäisikö" piirrosten olla periaatteessa samaa luokkaa kuin Deep Sky Archivessa? ???
Lainaus käyttäjältä: auvi - 25.10.2008, 20:18:25
Aloittelijan kysymyksiä "piirtohavaitsemisesta"...
-Ensinnäkin kuinka yksityiskohtaisia piirrosten "pitäisi" olla? ???
-Tarvitaanko piirtotaitoa kovin paljon..? ???
-Miten tämä piirtäminen oikeastaan tapahtuu käytännössä? Paperi syliin, kynä käteen ja silmä okulaariin? ??? (tämä on ilmeisesti oikea vastaus, mutta eikö se ole vaikeaa pimeässä ja kylmässä? ;) :-[) Vai Ensin puoli tuntia ulkona havainnoimassa ja sitten sisälle piirtämään ulkomuistista? ??? ;D(HEHHEE tuskin!!!)
-Mitä hyötyä piitämisistä on? (Varmaan paljonkin, mutta ei nyt vain tule mieleen ::)...)
Kaksi ylimmäistä kysymystä voidaan oikeastaan kysyä helpomminkin:
"Pitäisikö" piirrosten olla periaatteessa samaa luokkaa kuin Deep Sky Archivessa? ???
Tässä omia mielipiteitä.
Kannattaa ainakin yrittää piirtää kaikki ne yksityiskohdat mitkä näkyy...ja ainoastaan ne. Niitä voi olla paljon tai sitten ei ollenkaan.
Piirtotaitoa ei tarvita ollenkaan. Riittää, että osaa tähdätä kynällä paperiin.
Piirtotapoja on lukuisia. Itse piirrän "raakaversion" ulkona okulaarin ääressä. Kannattaa hommata Ursan syvätaivas-jaostosta havaintokortteja, jos niitä ei vielä ole. Myös jonkinlainen piirrustusalusta on tarpeen. Piirrän kaiken okulaarissa näkyvän havaintokorttiin ulkona punavalon valossa. Raakaversion sitten viimeistelen sisällä, mutta tässä vaiheessa havaintoon ei enää lisätä yhtään mitään. Sumumainen alue tehdään "hyvännäköiseksi" ja tähdet pyöristetään. Aluksi pimeässä ja kylmässä piirtäminen voi olla vaikeaa, mutta nopeasti sen oppii. Kovilla pakkasilla piirtäminen onnistuu myös rukkaset kädessä.
Piirtämisessä on monia hyötyjä, joista tulee mieleen seuraavat. Piirtämällä joutuu kiinnittämään todella paljon huomiota itse kohteeseen ja näin tulee nähtyä sellaisia yksityiskohtia, joita ei "vilkaisemalla" näe. Havainnosta jää itselleen hyvä dokumentti, jota on mukava katsella vuosien päästä. Omien havaitsijataitojen kehittyminen näkyy piirroksissa, kun vertaa niitä vanhempiin piirroksiin. Samalla piirrosta voi verrata muiden havaintoihin/valokuviin. Piirtäminen on hauskaa!
Piirrosten ei pidä eikä tulekkaan olla samanlaisia kuin Deepsky-archivessa. Piirrosten tulee olla omia piirroksia. Jokaisella havaitsijalla on oma tyylinsä, enkä ole vielä nähnyt kahta samanlaista piirrosta. Joten ei muutakuin kynä käteen ja ulos piirtämään. Tämän jälkeen havainnot archiveen!
Tähän oppaaseen kannattaa tutustua selkeitä öitä odotellessa: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/opas.html
Iirolla on tuossa hyviä pointteja, joten en kertaa niitä uudelleen mutta tiputtelen tähän alle omia kokemuksiani. Iiron antamasta linkistä löytyykin sitten kaikki muu tarvittava "tekniska" aiheen tiimoilta :)
Piirtäminen on minullekin omien havaintojen kirjaamista, ei sen enempää eikä vähempää. Jos näet esim. jonkin galaksin/tähtijoukon juuri ja juuri erottuvana sumu/ututäplänä, niin sitten piirrät sen parhaasi mukaan juuri tällaisena havaintopiirrokseen. Voit kertoa minkä muotoinen sumutäplä se oli, kuinka kirkkaus jakautui siinä, kuinka eri suurennukset vaikuttivat sen näkymiseen, oliko suotimista apua jne. Tutkit siis kohdetta monipuolisesti ja huolella. Merkitset havaintokuvaan pohjaksi näkökentässä näkyvät tähdet, hahmottelet niiden kirkkaudet ja lisäät kohteen näiden tähtien väliin oikeaan paikkaan. Voit valita piirrettäväksi ensin vaikka yleisnäkymän ja ottaa tästä erikseen piirrettäväksi jotain parempia yksityiskohtia, jotka piirrät sivummalle havaintopiirrokseesi suurempaan mittakaavaan. Kirjaat havaintopiirroksen viereen sanallisesti mitä näkyi ja miten hyvin se näkyi, mitä välineitä käytit ja muuta havaintoon liittyvää. Tämä kaikki voisi mahtua yhdelle A4 arkille, jossa on sikin sokin pari-kolme havaintokuvaa ja seassa selitetekstejä. Tähtien kirkkauksien piirtämiseen voi käyttää apuna omaa numerointia (esim. 1-5, jossa 1 on kirkkammat ja 5 himmeimmät näkyvät tähdet, merkitään numerolla tähden viereen). Kaikki tämä riippuu siitä, miten perusteellinen haluat olla havainnossasi.
=> Käytät aikaa kohteen parissa sitä tutkien! Saatat kuluttaa esim. 15 minuuttia pelkkien tähtien piirtämiseen, 15-30 minuuttia kohteen tarkempaan tutkimiseen (eri suurennukset, syrjäsilmällä katsomiset yms.) ja seuraavat 15 minuuttia kaiken havaitun piirtämiseen/kuvaamiseen sanallisesti. Kyse on lähinnä kohteen dokumentoinnista, joten piirtotaitoa ei arvioida tässä yhteydessä. Lopullinen havaintopiirros havaintovihkoon syntyy tämän ulkona tehdyn luonnoksen perusteelta, sisällä työpöydän ääressä (mahdollisimman pian havaitsemisesta), mitään siihen lisäämättä tai poistamatta. Kohteen sanallisesta kuvailusta havaintokuvan viereen on tässä tilanteessa erityistä hyötyä, koska se palauttaa mieleen mitä kaukoputken ääressä oikein näkyikään. Käytännössä tuo kaikki vaatii oman opiskelunsa, aivan samoin kuin mikä tahansa muukin asia, eikä kukaan ole mestari syntyessään. Visuaalihavaitseminen vaatii lähinnä pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä kestää ulkoisia haittoja (pimeys, kylmyys, kosteus, piirtämisen hankaluudet yms.). Olosuhteita voi tehdä itselleen sopivammiksi pukeutumalla oikein, käyttämällä hyviä välineitä, asennoitumalla niihin oikein. Toisaalta hyvin tehdystä havainnosta on iloa myöhemmin monessa vaiheessa, mikä auttaa sietämään havaintohetken epämukavuuksia. Ei visuaalihavaitsemisesta kannata stressiä ottaa; jollei homma maistu tiettynä iltana, niin kukapa siihen pakottaa, kun on kyse harrastuksesta (=turha potkia tutkainta vastaan, joku toinen yö voi olla parempi havaintojen kannalta).
Lisäkysymys: onko joku yrittänyt havaintopiirroksen arkistointia tietokoneella esim. jonkin piirros-ohjelman avulla? Skannerin käyttäminen tuo omat ongelmansa sävyskaalan onnistuneeseen siirtoon, joten piirtäminen suoraan digitaaliseen muotoon voisi olla ratkaisu (samat reunaehdot havainnon dokumentaarisuudesta toteuttaen, tietty). Tiedättekö hyviä (ilmaisia) piirto-ohjelmia tähän tarkoitukseen, joissa olisi hyvin hallittavat työkalut sumujen piirtämiseen?
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 25.10.2008, 20:53:02
Piirrän kaiken okulaarissa näkyvän havaintokorttiin ulkona punavalon valossa.
Mistä ja miten noita havaintokortteja saa?
Lainaus käyttäjältä: auvi - 08.11.2008, 17:24:23
Mistä ja miten noita havaintokortteja saa?
Lataa vaikka tuolta.
http://www.skywatchertelescope.net/swtinc/customer_support.php?class1=1&class2=210
Havaintokortteja saa Ursan Syvätaivas-jaostosta. Kannattaa laittaa mailia jaostonvetäjälle niin hän lähettää postissa nipun kortteja.
Ja sitten vielä "parempi englantisille", papyruksesta löytyi liuta termejä, joiden merkitystä en uskalla lähteä arvailemaan.
Joten, jos joku ystävällisesti jaksaa naputella, niin tässä ois tämmöstä: (Kaikkia ei tarvitse suomentaa, pitäähän kasiluokkalaisen joitakin sanoja tietää ;))
(Vaikeuksia tuottaa erityisesti sanat time ja wind...Hehheh ;D)
Constellation:
Observer:
Address:
Date:
Time:
Telescope Type:
Aperture:
Focal Ratio:
Optical Quality:
Collimation:
Eyepiece:
Diagonal:
Magnification:
Field Diameter:
Filter:
Seeing:
Transparency:
Sky Darkness:
Limiting Mag.:
Wind:
Temp:
Dew:
Altitude of Object:
Altitude of Site:
Location:
Constellation: Tähdistö (Cygnus)
Observer: Havaitsija (Oma nimi)
Address: Osoite (Oma osoite)
Date: Päiväys (8/9.11.2008)
Time: Aika (21:00)
Telescope Type: Kaukoputken tyyppi (Newton)
Aperture: Objektiivin halkaisija (300 mm)
Focal Ratio: Aukkosuhde (F5, 1500 mm)
Optical Quality: Optiikan kunto? (Hieman pölyinen)
Collimation: Kollimaatio (Sinne päin)
Eyepiece: Okulaari (7 mm Nagler)
Diagonal: Apupeili (75x50 mm)
Magnification: Suurennus (214x)
Field Diameter: Näkökentän halkaisija (21')
Filter: Suodin (O-III)
Seeing: Seeing (2)
Transparency: Läpinäkyvyys (2)
Sky Darkness: Taustataivaan tummuus (2)
Limiting Mag.: Rajamagnitudi (6.7)
Wind: Tuuli (2 m/s)
Temp: Lämpötila (+3C)
Dew: Kosteus (65%)
Altitude of Object: Kohteen korkeus (35 astetta)
Altitude of Site: Havaintopaikan korkeus merenpinnasta (80 m)
Location: Paikka (Imatra, Finland)
Siinä vapaat käännöksen ja suluissa esimerkki.
Aika paljon enemmän tietoja mitä on perinteisessa jaoston deepsky-kortissa.
Kiitos näistä!!!
Hmm...Diagonal tarkoittaakin tässä tapauksessa kulmapeiliä/kulmaprismaa, ei apupeiliä.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.10.2008, 22:52:58
Lisäkysymys: onko joku yrittänyt havaintopiirroksen arkistointia tietokoneella esim. jonkin piirros-ohjelman avulla? Skannerin käyttäminen tuo omat ongelmansa sävyskaalan onnistuneeseen siirtoon, joten piirtäminen suoraan digitaaliseen muotoon voisi olla ratkaisu (samat reunaehdot havainnon dokumentaarisuudesta toteuttaen, tietty). Tiedättekö hyviä (ilmaisia) piirto-ohjelmia tähän tarkoitukseen, joissa olisi hyvin hallittavat työkalut sumujen piirtämiseen?
Arkistoinnilla kai tarkoitat piirroksen tekemistä tietotokeenn avulla? En ole deep sky -kohteiden
kohdalla kokeillut, mutta joitain komeettahavaintoja olen piirtänyt koneella. Ne eivät ihan
hirveästi poikkea DS-kohteiden piirtämisestä. Esimerkkejä:
http://www.ursa.fi/blogit/veikon_havainnot/index.php?cat=95
Toki koneella piirtämisessäkin pyrkimys kuvata vain ja ainoastaan se, mitä kohteesta näkyi.
Itse olen käyttänyt kaupallisia softia, aiemmin Photoshopia, mutta nyt Corel Paint Shop Prota.
Ohjelman vaihdossa ei ollut mitään henkisempää merkistystä, kysymys on ohjelmalisenssi-
asioista. Minusta riittää, että ohjelmassa on hyvä pensselityökalu, jolla saa reunoiltaan
pehmennettyä jälkeä. Pehmennystoiminto on myös hyödyksi.
Skannauksessa on keskeistä huomata, että piirroksen näennäisesti valkoinen pohja ei tule
juuri koskaan valkoiseksi, vaan sisältää aika lailla vaaleaa kohinaa. Skannatessa on jo hyvä säätää
harmaasävyskaala riittävän hyväksi, sillä jälkikäsittelyllä kuvankäsittelyohjelmassa se on monin
verroin hankalampaa, jos pohja ei ole kunnollinen.
Itselläni ei ole skanneria, joten "skannaan" piirroksia digikameralla. Siinäkin kunnolllinen valaistus
(mielellään päivänvaloa runsaasti) on tärkeää. Lisäksi digikameralla skannatessa tarkennus
lähelle on a ja o.
Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 09.11.2008, 18:05:44
Arkistoinnilla kai tarkoitat piirroksen tekemistä tietokoneen avulla? En ole deep sky -kohteiden
kohdalla kokeillut, mutta joitain komeettahavaintoja olen piirtänyt koneella. Ne eivät ihan
hirveästi poikkea DS-kohteiden piirtämisestä. Esimerkkejä:
http://www.ursa.fi/blogit/veikon_havainnot/index.php?cat=95
Toki koneella piirtämisessäkin pyrkimys kuvata vain ja ainoastaan se, mitä kohteesta näkyi.
Juuri tästä piirtämisestä (havaintojen kirjaamisesta) oli kyse.
Olen hiukan kahtaalla siitä, olisiko fiksumpaa kirjata havainnot perinteiseen havaintovihkoon vai kannattaisiko ne vain piirtää suoraan sähköiseen muotoon. Esim. Photoshop Elementsissä on hyvät työkalut myös piirtämiseen. Lisäksi piirtämisen apuna voi käyttää ohjelman suomia mahdollisuuksia mm. zoomaukseen, siveltimien koon/läpikuultavuuden/muodon/jne. määrittelyyn. Havaintokuvaan voi siis piirtää helposti eri kokoisia tähtiä ja sumukohteita, samoin tähtien paikkoja/kirkkauksia (yms.) voi korjata loputtomiin (kunnes kaikki on "oikein" suhteessa putken äärellä tehtyyn havaintoon). Kuvan yksityiskohtiin voi zoomata esim. 400% suurennuksella tehdäkseen jonkin detaljin tarkemmin jne. täysin riippuen osaamisesta ja käytettävästä ohjelmasta. Ei siis tarvitsisi turhautua saman lopputuloksen tekemiseen, johon tarvitaan pari-kolme paperiversiota kynällä ja kumilla.
Toisaalta digitaalisessa käsittelyssä ollaan nopeasti syvällä tekniikan suossa, enkä tarkoita tällä vain piirto-ohjelman hallintaa. Tähän mokomaan kun liittyy vielä käytettävän monitorin kalibroinnit, kirkkaus/kontrasti/gamma-säädöt yms. tauhka. Jos kuva näkyy hyvin omalla laitteistollani, niin ei ole takeita, että se näkyisi hyvin myös kaverin eri-ikäisellä tietokoneella. Tästä on lukuisia esimerkkejä mm. Astronetin ds-tähtikuvissa, joissa esiintyy laajaa variaatiota mm. taustataivaan tummuudesta ja kuvan yleisestä kontrastikkuudesta/sävykkyydestä yms. Voisin jopa sokkona tunnistaa täältä muutamien kuvaajien kuvat pelkästä kuvan ulkoasusta ilman muita kuvaajatietoja :D Molempien keinojen yhdistäminen (ensin piirros vihkoon ja sitten skannaus/kuvaus/yms. digitointi) on taas minusta turhaa tuplatyötä, johon en halua ryhtyä. Ja kuten skannauksesta mainitsit, niin sen kanssakin on omat ongelmansa sävyalan siirrossa yms.
Linkin takaa löytyvät havaintopiirrokset olivat juuri sitä, mihin olin ajatellut ryhtyä. Toisaalta en ollut kuvia katsoessani lainkaan varma siitä, kuinka kirkkasti P17/Holmesin tulisi näkyä tuossa kuvassa. Otin yhden kuvan PhotoShop Elementsiin ja leikin hiukan levels-säädöllä keskisävyjä tummentaen (ks. liitekuva; sorry VeikkoM, jos loukkasin tällä copyright-oikeuksiasi, mutta katsoin tämän tarpeelliseksi asiani havainnollistamiseksi). Ilman tätä levels-säätöä komeetta näkyi Veikon kuvassa (omalla monitorillani) aivan juuri ja juuri havaittavana ututäplänä. Toisaalta tämä saattaisi olla juuri täsmälleen se vaikutelma, jota Veikko tavoittelee omassa piirroksessaan, mutta nyt minulla ei ollut mitään referenssiä tämän varmistamiseen. Esim. sivulle liitetty harmaapalkisto (portaittain mustasta valkoiseen) voisi olla tällainen referenssi, johon voisin verrata monitorini säätöjä oikean havaintovaikutelman aikaan saamiseksi.
Ymmärrätte varmaan asian ongelmallisuuden ja tämä osa kirjoittelua (alkaen VeikkoM:n vastauksesta) kannattaisi siirtää omaksi ketjukseen, jos tästä viriää paljon lisäkeskustelua. Otsikko tästä jo onkin muutettu aihetta vastaavaksi.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 09.11.2008, 22:39:25
Linkin takaa löytyvät havaintopiirrokset olivat juuri sitä, mihin olin ajatellut ryhtyä. Toisaalta
en ollut kuvia katsoessani lainkaan varma siitä, kuinka kirkkasti P17/Holmesin tulisi näkyä tuossa
kuvassa. Otin yhden kuvan PhotoShop Elementsiin ja leikin hiukan levels-säädöllä keskisävyjä
tummentaen Ilman tätä levels-säätöä komeetta näkyi Veikon kuvassa (omalla monitorillani)
aivan juuri ja juuri havaittavana ututäplänä. Toisaalta tämä saattaisi olla juuri täsmälleen se
vaikutelma, jota Veikko tavoittelee omassa piirroksessaan, mutta nyt minulla
ei ollut mitään referenssiä tämän varmistamiseen.
Joo, varmaan monitoreiden säädöt ovat yksi ongelma, jossa ei pysty olemaan ihan varma,
miltä kuva muilla näyttää, mutta ongelma on ihan varmasti sama myös skannatulla
piirroksillakin. Miten säätää sävyt, että näkyvät kunnolla.
Joo, kyseiset viimeisimmät Holmes-piirokset pyrkivät juuri luomaan vaikutelman aika hennosti
erottuvasta diffuusista ututäplästä. Tosin kuvaputkimonitorillani tuo näkyy melko
vaivatta. Kun havaintojani menee taaksepäin, sieltä löytyy tummempiakin.
DS-piirroksista kulkee yksi tarina takavuosien aktiivista DS-havaitsijsata Jere Kahanpäästä,
että hän piirsi vaikeasti näkyneet kohteet kortille niin hentoina, että niitä piti melkein
katsoa kortilta syrjäsilmällä erottaakseen kohteen. Siis todellista oikean vaikutelman
tavoittelua. No, tämä on vähän väirtetty juttu.
Itse en tykkää (yhtään) noista fotarilla tms. tehdyistä piirroksista lähinnä sen takia etteivät ne muistuta näkymää näkökentässä. Negatiivina nuo tietokoneella tehdyt toimivat kuitenkin paremmin, mutta minä olen ehdottomasti ihan lyijykynän kannalla alusta loppuun :)
LainaaDS-piirroksista kulkee yksi tarina takavuosien aktiivista DS-havaitsijsata Jere Kahanpäästä,
että hän piirsi vaikeasti näkyneet kohteet kortille niin hentoina, että niitä piti melkein
katsoa kortilta syrjäsilmällä erottaakseen kohteen. Siis todellista oikean vaikutelman
tavoittelua. No, tämä on vähän väirtetty juttu.
Taitaa tuo olla aina perusongelma kun piirtää kohteita mahdollisimman totuudenmukaisesti. Mullakin on paljon piirroksia jossa skannerin tehot eivät riitä ja puolet kohteesta tai koko kohde jää skannerin saavuttamattomiin....
/Jaakko
LainaaEn ole deep sky -kohteiden kohdalla kokeillut, mutta joitain komeettahavaintoja olen piirtänyt koneella.
Itse olen harkiten käyttänyt samaa sumujen ja galaksien kohdalla, jos kelvollista jälkeä ei ole muuten saanut. Piirros, joka näyttää paperilla ihan hyvältä, voi olla näytöllä aivan karmean näköinen. Diffuusi vaikutelma ei välity ollenkaan, vaan kohteesta tulee jotenkin karkean ja rosoisen oloinen. Pahimmillaan joutuu käyttämään gaussian bluria ja erilaisia pehmennysalgoritmeja, jotta saisi kohteesta suunnilleen sen näköisen, kuin putken läpi näkyi. Mitä taustatähtiin tulee, määrän ja kirkkaudet olen pyrkinyt ulkona katsomaan niin tarkkaan kuin mahdollista, mutta mittasuhteet tarkistan kyllä jälkeenpäin koneella ja saatan tehdä pientä korjausta, jos ne ovat kovin pahasti poskellaan. Ihan periaatteesta en jätä reuna-alueiden taustatähtiä piirtämättä. Monet muut taas jättävät, jotta piirros olisi tyylikkäämmän, taiteellisemman oloinen ja itse kohde korostuisi enemmän. Mutta ei asia siitä miksikään muutu, että esim. Collinderin luettelon avonaiset joukot / asterismit ovat hiton huonosti taustasta erottuvia. Ja minusta tämän on syytä näkyä piirroksessakin, ettei vaan synny väärää mielikuvaa huomiotaherättävästä joukosta. No ei pidä olla liian jyrkkä, tyylejä on monia. Ei kaikkien tarvii Stephen O. Mearan linjalle lähteä.
Lähinnä ulkomaanmatkoilla, viimeksi Uudessa-seelannissa , olen käyttänyt valmiita, itse piirrettyjä pohjia, joissa on kyseisen taivaanalueen kirkkaimmat tähdet. Ainakin eteläisen Linnunradan kiikarihavainnoissa tämä on lähestulkoon välttämätöntä, jos ei halua hukkua tähtipaljouteen. Reissun päällä aikaa on rajallisesti eikä säistä ole mitään takeita. Hyvinkin voi olla, että seuraavan selkeän yön näkee vasta Suomen maaperällä. Niinpä on minusta turhaa tuhlata vähiä havaintoöitä siihen, että piirtää vähintään 100 taustatähteä ja käyttää siihen pari, kolme tuntia aikaa. Tämä turhauttaa, vie huomion pois itse kohteesta ja se ei todellakaan ole havaitsemisen tarkoitus. Kannattaa ihailla itse kohdetta, dokumentoida se niin hyvin kuin voi. Itselläni on usein tapana valita melkoinen litania kohteita yhdelle yölle. Menköön sitten vähän maratonmeiningiksi, mutta kuten sanottua, eka selkeä yö voi olla myös viimeinen.
Ainakin minua ärsyttää usein, että skannausalueen toinen reuna on selvästi harmaa, toinen taas täysin valkoinen. Tämä taas johtuu siitä, että skanneri on vanha eikä parempaa viitsi hankkia niin kauan, kuin nykyinen jotenkin toimii. Taustan voi kyllä maalata valkoiseksi, mutta toisen puolen tähdet jäävät vaaleanharmaiksi vastapuolen tähtien taas ollessa mustia. Toisinaan skannerin ajuri pyrkii ohjelmallisesti muuttamaan taustan valkoiseksi, ja tällöin myös kaikki vähänkin sumuisemman näköiset alueet häviävät kokonaan. Vaikea sanoa, mikä logiikka tässäkin on taustalla. Olisiko ajateltu vaikkapa A4-papereiden skannausta, jossa varmaankaan ei haluta esim. likaisia sormenjälkiä mukaan. Jos on, niin homma kusee pahasti tähtiharrastajien kannalta.
Kuten edellä mainittua, niin tapoja on monia. Itse teen raakapiirustukset etukäteen, siten, että piirrän kirkkaimmat tähdet etukäteen paperille esim. tietokoneen näytölle lätkästyn havaintopiirustuspaperin läpi. Näin vältän hukkaamasta ihan kamalasti aikaa pelkkien tähtien oikeille kohdille piirtämiseen. Himmeimmät tähdet etsin ja sovittelen paikoilleen aina putken ääressä - kuten itse kohteenkin. Tosin avoimia joukkoja piirtäessä piirrän kyllä avoimienkin kirkkaimmat tähdet etukäteen paikoilleen. Putken äärellä piirrän myös tähtien kirkkauserot näkyville, eli käyn lävitse kaikki jo etukäteenkin paperille piirretyt tähdet läpi. Viimeistelen minäkin piirustukseni vielä sisällä jolloin esim. pyyhin sutut ja levitän vanupuikolla sumut sellaiseksi kuin ne tarkoitan. Tyylin ongelma on, että pitää etukäteen osata skaalata piirustus kullekkin kohteelle oikeaan kokoon. Tämän vuoksi minulla tapahtuu aika ajoin sitä, että huomaan tehneeni esipiirustuksen väärään "mittakaavaan" ja joudun tekemään kohteesta uuden esipiirustuksen. Uuden esipiirustuksen tekeminen tarkoittaa yleensä sitä, että kyseinen kohde jää siltä illalta sitten tekemättä ja jatkan jonkin seuraavan kohteen ja sen esipiirustuksen parissa työskentelyä. Esipiirustukset teen siis paljon etukäteen esim. pilvisinä iltoina. Joku voi sanoa, että huijausta - minä sanon, että elämä on. Tästäkin huolimatta minulle menee aina noin 1...1,5h jokaisen kohteen parissa.
Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 09.11.2008, 23:21:28
Joo, varmaan monitoreiden säädöt ovat yksi ongelma, jossa ei pysty olemaan ihan varma,
miltä kuva muilla näyttää, mutta ongelma on ihan varmasti sama myös skannatulla
piirroksillakin. Miten säätää sävyt, että näkyvät kunnolla.
Joo, kyseiset viimeisimmät Holmes-piirokset pyrkivät juuri luomaan vaikutelman aika hennosti
erottuvasta diffuusista ututäplästä. Tosin kuvaputkimonitorillani tuo näkyy melko
vaivatta. Kun havaintojani menee taaksepäin, sieltä löytyy tummempiakin.
Tämä saattaa mennä liian tekniseksi joillekin, mutta käsitteeseen "monitorin gamma" kannattaa tustustua. Ei syvällisesti, mutta suunnilleen sen verran, että osaa säätää oman monitorin "black levelin" eli tumman pään kirkkauden kohdalleen. Tämä säätö helpottaa siinä mielessä, että tähtivalokuvissa saa säädettyä taustataivaan kirkkauden sopivaksi ilman, että siitä tulee liian harmaata tai täysin mustaa. Linkissä on yksi testikaavio tähän tarkoitukseen ja sen ympäriltä, samalta sivulta löytyy muutakin asiaa monitorin säädöistä:
http://www.normankoren.com/makingfineprints1A.html#gammachart (http://www.normankoren.com/makingfineprints1A.html#gammachart)
Oma lcd-monitorini on säädetty tuon mukaan ja näillä säädöillä nuo Veikon Holmes-kuvat näkyvät sangen hienosti suhteessa siihen todellisuuteen, mitä kaukoputken okulaarin äärellä tuolloin Holmesista näkyi (kirjoitin yllä näin:
"Ilman tätä levels-säätöä komeetta näkyi Veikon kuvassa (omalla monitorillani) aivan juuri ja juuri havaittavana ututäplänä."). Kyseessä on siis hyvin tietokoneella tehty havaintopiirros, joka siirtää todellisen havaintotilanteen näkymät hienosti ruudulle tarkasteltavaksi. Se seikka, että tuo ututäplä näkyi Veikon omalla kuvaputkimonitorilla hiukan paremmin (erottelukykyisemmin) kuin esim. omalla lcd-monitorillani, johtuu siitä että kuvaputki on edelleen parempi sävytoistoltaan kuin nämä litteät monitorit (littumonitorit fuskaavat sekä valkean että mustan ääripäissä, joissa sävyerot jäävät erottelematta).
Yhteenvetona ja vastauksena aiempaan kyselyyni sain jo riittävästi lisätietoa aiheesta; koneella piirtämistä kannattaa ainakin kokeilla havaintojen kirjaamiseksi :)
Oma kokemus on osoittanut, etteivät ne paperikopiotkaan säily ongelmitta vuosikymmenien läpi (yhdessä havaintovihkossa sivut kellastuvat kovasti ja himmeät lyijykynällä tehdyt galaksihahmotelmat ovat menettäneet jo osan yksityiskohdistaan).
Mitä itse olen väri / mustavalkokuvia tasoskannerilla skannannut - kokemuksieni perusteella sanoisin että tämänhetkisillä laitteilla ja softalla (edullisillakin) DS piirrosten skannaaminen onnistuu vallan hyvin. Tosin vaatii perussäädöt kohdalleen (esim levels -säädöt jne.) skannausohjelmassa.
Timpe sanoi edellä, että CRT monitorit olisi parempia väritoistoltaan. Viittaatko omiin laitteisiin vai yleisestikö kommentoit...?
Minä ainakin olen ymmärtänyt, että littumonitoreissa nykyään on saatavissa todella hyviä nimenomaan vaativaan kuvankäsittelyyn soveltuvia malleja, jotka toistaa värisävyt jne luonnollisesti (mm. laadukaammat Eizot). Hinta vastaavasti melko korkealla, keskivertoharrastajalle / itselleni yleensä riittänee hieman edullisempi laite.
Toinen mikä vaikuttaa myös monitorin säätöjen lisäksi, on työtilan valaistus. Omasta mielestäni aikakin liiaan kirkkaassa ympäristössä tummat sävyt ei näy enää tarpeeksi tummina.
Korjatkoon joku näitä kommenttiani, jos korjattavaa on...
<offtopic-varoitus>
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 11.11.2008, 12:22:24
Timpe sanoi edellä, että CRT monitorit olisi parempia väritoistoltaan. Viittaatko omiin laitteisiin vai yleisestikö kommentoit...?
Minä ainakin olen ymmärtänyt, että littumonitoreissa nykyään on saatavissa todella hyviä nimenomaan vaativaan kuvankäsittelyyn soveltuvia malleja, jotka toistaa värisävyt jne luonnollisesti (mm. laadukaammat Eizot). Hinta vastaavasti melko korkealla, keskivertoharrastajalle / itselleni yleensä riittänee hieman edullisempi laite.
Voi olla, että tietoni on luuloa, sillä sen verran nopeasti näyttötekniikka on kehittynyt viime vuosina. Itselläni on noin kahden vuoden vanha Sonyn 19" littunäyttö, joka maksoi silloin jotain 550€. Tämä kykenee varsin hyvään värien toistoon ja dynamiikkaan, mutta tästä huolimatta jokin 5-10% mustasta päästä ja samat 5-10% valkeasta päästä ovat erottelultaan huonoja (ts. musta ei ole täysin mustaa ja hyvin vaalean harmaa on valkoista). Töissä on lukuisa määrä uudehkoja lcd-monitoreja, joiden sävytoisto valkoinen-harmaa-musta akselilla ja värientoisto yleisemminkin häviää selvästi tälle parin vuoden ikäiselle Sonylle (hintarajat estävät parempien monitorien hankinnan töihin keskiverto konttorityöläiselle). Vastaavasti töihin ostettiin hiljattain 24" laajakuva Eizo noin 700€:lla, mutta tämäkin oli liian halpa näyttö ollakseen oikeasti hyvä (tuskailin tämän mallin sävysäätöjen kanssa tätä käyttäjälle asentaessani). Itse olen sitä mieltä, että hyvästä litteästä kuvasta joutuu (on joutunut?) maksamaan törkeän paljon liikaa suhteessa hyvätasoisiin putkinäyttöihin. Jos verrataan saman hintaluokan putkea ja littunäyttöä, niin putki on vienyt voiton aina ym. kuvalaatuseikoissa. Nyt tilanne on muuttumassa, koska putkinäytöt alkavat oikeasti olemaan jo historiaa ja niiden saatavuus on heikkoa (MBnetin hintaseurantakin toteaa "Nykyisin myytävät näytöt ovat lähes kaikki litteitä, kaupoista löytyy enää muutamia kuvaputkimalleja.").
Lainaus käyttäjältä: Never - 10.11.2008, 03:12:55
Itse en tykkää (yhtään) noista fotarilla tms. tehdyistä piirroksista lähinnä sen takia etteivät ne muistuta näkymää näkökentässä. Negatiivina nuo tietokoneella tehdyt toimivat kuitenkin paremmin, mutta minä olen ehdottomasti ihan lyijykynän kannalla alusta loppuun :)
En usko, että kyse siitä piirretäänkoneella vai kynällä, miten totuuden mukaiseksipiirroksen saa.
Myönnän itse, että omissa komeetta piirroksissani mm. kirkkaat tähdet on ovat onnettomia
läikkiä, jotka eivät ole totuudenmukaisia. Koneellakin voi kehittää piirrostapaa, mutta se
vaatii työkalun osaamista.
Ja... käytännössä raakapiirroksen joutuu ulkona tekemään joka tapauksessa kynässä. Väitän,
että koneellisesti piirtäminen havaintotilanteessa on ellei mahdotonta, niin perin hankalaa.
On tullut katseltua muutama viikko tähtiä "kuivinsuin" (=tekemättä mitään havainnointidokumenttia), mutta pari päivää sitten mieleen palasi tuo aihe, josta olen jo muutaman kerran päitänne vaivannut: Piirtohavaitseminen. On se kumma, miten ihminen on hyvin innostunut jostain asiasta, muttei kuitenkaan saa mitään aikaan. Sitä ajattelee: Seuraavan kerran kun näkyy tähtiä, niin silloin menen piirtämään DS-kohteita, mutta kun ei niin ei...
Nyt (liekö kuinka mones kerta, kun olen tämänkin asian "päättänyt") olen kuitenkin päättänyt aloittaa piirtohavaitsemisen. (Pelottaa... :embarrassed:) Ns. Valmistautuminen pitää aloittaa. Hankelistalla on ainakin:
-Vihko, johon aion piirtää ulkona raakaversion ja kirjoittaa infoa jne. jne. yms...
-Piirrosalusta (ehdokkaana verraten kookas vaneerilevy, kelpaa se minulle!)
-Tuoli/Jakkara, pitäähän sitä piirtäessä saada istua. (ehdotuksia otetaan vastaan aiheesta Millaista penkkiä sinä käytät)
-Kynät, ei ehkä tarvitse erikseen ostaa, mutta rahahan ei ole ongelma... :grin: (rahaahan siinä menee, kun ei koko huushollista löydy kyniä, teroittimia, kumeja, ei mitään)
Noin, siinähän niitä olisi. Saa ilmoitella, jos jotain tärkeää jonkun mielestä puuttuu. Havaintolomakekysymys on Teidän avullanne jo ratkaistu. Kiitos neuvojenne, osasin tulostaa Sky Watcherin Observing Formin. :cheesy:. Niitä täytyy sitten pitemmän päälle tulostaa/monistaa lisää, muttei mennä asioiden edelle. Hyvä, kun nyt edes yhden saisi piirrettyä.
Mutta asioiden edelle tässä pitää kyllä mennä. (anteeksi...) Haikailen hetkestä, jolloin saisin laittaa oman havaintopiirrokseni Deep Sky Archiveen. Nimimerkki sinne jo on, joten puuttuu enää kuvat. Mutta siis kysymys kuuluukin: Miten kuvat edes laitetaan Deep Sky Archiveen? Asiaan liittyy jotenki skanneri(ko)(kö)? Sellaisen vinkin olen kotiväeltä saanut. Ei tietenkään hirveän luotettava tieto. Mutta lopuksi (varmasti pisin viesti, mitä tulen ikinä laittamaan. Miten te jaksatte?)..:
Miten havaintopiirroksia laitetaan Deep Sky Archiveen?
Mitä yksityiskohtaisempi opastus, sen parempi! Siis, ohjatkaa oikein kädestäpitäen. (ohjaatte nimittäin järin yksinkertaista savolaista!)
Havaintoarkistoon on hyvin helppo lisätä omia havaintojaan. Ensin skannaat/valokuvaat piirroksesi sopivilla välineillä ja muutat sen sopivaan muotoon ja kokoon. Sitten vaan kirjaudut omilla tunnuksilla arkistoon ja täytät lomakkeeseen tarvittavat tiedot (tästä löytyy help-tiedosto arkistossa).
Skannaus ohjeet ja näin löytyvät parhaiten varmasti itse skannerista tai monitoimilaitteesta.
Kaipa sitä voisi itsekin jotain vastata tähän. Itse en yritä piirtää kohteita detaljitarkasti, pyrin lähinnä vangitsemaan havaintokortille sen vaikutelman, joka minulle kohteesta tulee. "Kentällä" teen ns. raakapiirrokset, jotka viimeistelen seuraavana päivänä sisätiloissa. Joskus saatan väkertää koko piiroksen uusiksi, jos siitä on kentällä tullut liian suttuinen. Pyrin kuitenkin aina säilyttämään sen alkuperäisen vaikutelman, jota olen yrittänyt tavoitella. Seuraava vaihe on havaintojen skannaus ja siistiminen Paint shop prolla. Tämän jälkeen uppaan havainnot DS-archiveen, omille nettisivuilleni ja blogiini.