Fraunhofer 102/1100mm (?)

[Timpe]

Mikä ihme tämä mahtaa olla:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1958_ndividual-Fraunhofer-102-1100mm---2--Crayford---Deluxe-Version.html
Törmäsin tuohon kartoittaessani mahdollisia seurantaputkia 300/1500 Newtonille ja uteliaisuus heräsi, mistä tuossa putkessa oikein on kyse 
Täällä on pitkä teoreettinen selostus Fraunhoferin optiikasta, mutta miten tuollainen eroaa käytännön tasolla ns. normaalista akromaatista? Ainakin polttoväli on pidempi kuin muissa linssiputkissa...

[einari]

Kaipa se on hiukan parempi akromaatti.
Täällä jotain selitystä:
http://www.telescope-optics.net/refractor.htm

Jos ajattelee pelkkänä ohjausputkena niin varmasti riittää siihen tarkoitukseen hyvinkin.

Täältä muuten saisi ED100-putken aika edullisesti:
http://www.astrobuysell.com/uk/propview.php?view=25739

[Meade-mad]

niin se slangi kehittyy...

Newton tiedetään tietyn peiliputkityypin kehittäjänä, samoin Cassegrain, Schmidt ja herrat Maksutov sekä Klevtsov.
Akromaattisen eli "värittömän" objektiivin kehittäjä Fraunhoffer on nimenä painumassa unohduksiin.

Tyypillinen kaksilinssinen objektiivi on herra Fraunhofferin kehittämä. Sen ideana on saada värikorjaus aikaiseksi käyttämällä kanta erilaista lasin lasin taitekerrointa korjaamaan linsseissä syntyvää värien taite-eroa.

Sen aikaiset lasilaadut mitä Frauhofferilla oli käytettävissä vaati pitkää polttoväliä suhteessa objektiivin halkaisijaan. Kun valovoima on luokkaa f=10 tai hitaampi (esimerkiksi f=15) alkoi kuvan värivirhe olla voitettu.

Samaa tekniikkaa käytetään nykyäänkin. Kun lasilaaduiksi valitaan ED lasi ja tehdään dupletti, saadaan aikaiseksi edelleen Fraunhoffer akromaatti. Nyt kun taitekertoimien ero eri laseilla on suurempi kuin 150 vuotta sitten voidaan tehdä nopeampia (esimerkiksi F=5) putkia ja silti pitää värivirhe hallinnassa.

Miksi sitten kaikki linssiobjektiivit eivät ole Fraunhoffereita? Siksi tietenkin koska monet muutkin optikot ovat tutkineet valon taittumista ja päätyneet omiin optisiin systeemeihinsä: esimerkiksi Pezval on jatkanut Frauhoferin tiellä lisäämällä systeemiin ylimääräisen linssin ja saanut aikaiseksi tripletin. Samaa rataa jatkoi myös herra Cooke ja suunnitteli omen tripletti tyypin.

Näitä kaikkia ja monia muita tyyppejä valmistetaan edelleen

jk

[Timpe]

Kiitoksia herrat selityksistä! Eipä tuo nyt niin eksoottinen taida ollakaan, kuin mitä nyt alkuun tuntui. Einarin linkissä kerrrottiinkin osuvasti näin:
"A long time standard for doublet achromats is the Fraunhofer doublet. It is relatively easy to make, free from coma and about as well corrected for secondary spectrum as a doublet made of ordinary glasses can be. The doublet consists from the positive front crown element, and negative rear flint element."
Ts. kyseessä on tavallinen pitkäpolttovälinen akromaatti, jonka profiilia on yritetty nostaa käyttämällä apuna suunnittelijan nimeä 

Kysyin muuten tuon yllä linkitetyn Fraunhoferin painon Telescope-Servicestä, josta tuli vastaus muutamassa tunnissa: 4.5 kg.
Vertailun vuoksi vastaava "Black Diamond Line Skywatcher Refractor OTA with optics 102/1000mm, F9.8" painaa kilon vähemmän ja maksaa 70 euroa vähemmän (linkki Google-käännökseen). Hinnanerolla Individualiin näkyy saavan CNC-koneistetut putkipannat ja 1:11 fokuserin (molemmissa on 2" Crayford tarkennin).

[hm]

Optisten rakenteiden nimitykset eivät ole mitenkään rakkaan EU:n direktiiveillä säädeltyjä, joten terminologiassa ilmenee markkinamiesten matkaansaattamaa iloista sekamelskaa.

Akromaatti, jossa värivirhe on korjattu, syntyi 1700-luvun puolivälin aikoihin - viitisenkymmentä vuotta ennen Joseph Fraunhoferin aikaa. Fraunhofer on optiikan historian eturiviin asettuva henkilö, joka kehitti kaukoputken linssiobjektiivin kokolailla lopulliseen laatuun. Fraunhofer-rakenteessa on värivirheen lisäksi korjattu pallovirhe ja koma. Koman korjauksen johdosta kuvakenttä on yksinkertaisimpiin rakenteisiin verrattuna huomattavasti laajempi. Siitä johtuen tällainen objektiivi on varsin anteeksiantava kollimaatiovirheiden suhteen.

Fraunhofer-objektiivissa on ensin kruunulasikomponentti ja pienen ilmavälin jälkeen piilasi. Kuvausvirheet voidaan korjata myös systeemillä, jossa lasilaatujen järjestys on päinvastainen. Erästä tällaista konstruktiota kutsutaan kehittäjänsä mukaan Gauss-objektiiviksi. Kaukoputkikäytössä frauhofer-rakenne on optisesti ja rakenteellisesti edullisempi. Gaussin rakenne sopii joihinkin erikoisratkaisuihin ja lisäksi sen muunnelma kätkeytyy nykyään lähes kaikkiin järjestelmäkameroiden normaaliobjektiiveihin.

Suomen tähtitorneissa olevat, Yrjö Väisälän pajasta lähteneet refraktorit ovat fraunhofer-tyyppisiä. Samoin useimmat muutkin yli kolmetuumaiset linssiputket.

Hannu Määttänen

[Lauri Uusitalo]

Jossain netin syövereissä on nippu valokuvia jotka on otettu Åbo Akademin(?) vanhassa tornissa ja siellä olevasta kaukoputkesta. Taitaa olla ihan aito Fraunhoferin tekemä. Nyt en löydä noita kuvia, en mistään.

[Kaizu]

http://users.utu.fi/mikaar/Abo_Akademin_torni/AA_index.html

Kaizu

[Timo Kantola]

Aika häpeällisessä kunnossa  ( mikäli ei ole restauroitu kuvien oton jälkeen ) , kannattaisi vaikka lahjoittaa jollekkin yhdistykselle tai keräilijälle joka laittaisi alkuperäiseen loistoon.

Tietysti jos noita Zeissejä tai Faunhofferita - vaimikäseoli  -  lojuu yliopistoilla lattioilla ja nurkissa potkittavaksi asti, niin eihän tolla sitten ole väliä.

EDIT : korjattu Faunhoffer -> Zeiss tai Faunhofferiksi.... no kuitenkin hieno antiikkinen putki on pahasti rupsahtanut !

[Lauri Uusitalo]

Olikin Zeiss, mutta tekniikaltaan ehkä Fraunhofer kuitennin.