Kokeilin aikani kuluksi miten mainitut lisäkkeet toimivat yhdessä ja erikseen.
2x Tele convertteri + 1,4x Apo Tele convertteri toimivat erikseen ja yhdessä nimelliskertoimiensa mukaa hyvin. Eli yhdessä antavat kertoimen 2,8x, joka lienee aika lähellä käytännön maksimi suurennusta Suomen oloissa.
Sekakäyttö ei oikein onnistunut, sillä onhan niissä polttopisteet laskettu aivan eri kohdille. Esim. 2xED Barlow 2"+ 1,4x APO Tele convertteri antoi kertoimeksi n. 3,8x! Se on jo haasteellinen kerroin kuvauksiin, eikä voi juuri käyttää.
No mihin obiskaan runttasit nuo jatkeet?
Juttu on hiukan karkea ilman esitietoja,
jk
Hieman esitietoja.
Kuvaus 190608 klo 10:30- 11:40 Vantaa. Puolipilvinen, pilvet lisääntymässä. Navakka, pyörteinen tuuli. Kohteena n.300 m päässä olevan koulurakennuksen ilmanvaihtopiiput, sekä myös kaukaisempi kohde Aurinko. Halusin nähdä onko etäisyydellä vaikutusta - en havainnut eroja kertoimissa.
Kaukoputkena GSO 150/750 mm+ 2" Grayford focuser + EQ 3-2 betonijalustalla havaintosuojassa.
Toivottavasti tässä riittäviä lisätietoja karkeuden vähentämiseksi.
Jo vaan selvitti, kiitos.
Sanot että tuli koko vastaan Suomen oloissa. Oliko rajoittavana tekijänä jalusta vai obiskan rajallinen halkaisija? Tuon yhdistelmän polttovälihän (<3m) ei suinkaan sinänsä ole tolkuton.
jk
Noin yleisesti, kun suurennus kasvaa, niin kuvan piirteet pehmenevät.
Olen kokeillut SW ED 100/900 putken kanssa erilaisia telejatke-barlow yhdistelmiä. Jatkeet on 1,4- ja 2-kertaisia ja barloww on 2-kertainen. Havaintoni mukaan suurinkin yhdistelmä tekee terävää jälkeä, edellytyksenä on tietenkin kirkas ilma.
Canon 5D kameran kanssa 2x2 yhdistelmällä polttoväliksi tulee 3600 mm, 30D,llä pienemmästä kennosta johtuen 5760 mm.
Tukeva jalusta, tuuleton paikka, kaukolaukaisin ja peilin lukitus on noilla mitoilla tarpeellisia.
Tuo hassu jatkuvasti esillä oleva väite että kennon pienetäminen kasvattaisi optista suuretta, polttoväliä. Efekti on sama kuin jos valmista printtiä rajataan vaikka saksilla.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 21.06.2008, 19:41:27
Tuo hassu jatkuvasti esillä oleva väite että kennon pienetäminen kasvattaisi optista suuretta, polttoväliä. Efekti on sama kuin jos valmista printtiä rajataan vaikka saksilla.
jk
Juu. Arvasin, että joku taas ottaa tuon asian esille.
Yhtälailla sen voi saoa, että pienempikennoisella kameralla kuvattaessa riittää pienempi suurennus. Ja se taas tarkoittaa lyhyempää polttoväliä.
Lainaus käyttäjältä: JussiR - 21.06.2008, 23:10:48
Yhtälailla sen voi saoa, että pienempikennoisella kameralla kuvattaessa riittää pienempi suurennus. Ja se taas tarkoittaa lyhyempää polttoväliä.
Niin, sitä voi tietty sanoa kaikkea typerää.
Ilmaisijan koolla ja polttovälillä ei ole mitään yhteyttä.
Silloin kun käytetään vakiopolttoväliä eri kokoisilla kennoilla (tai filmilmeillä) kuvaan piirtyy toisistaan poikkeava kulma. Isolla kennolla iso ja pienillä pieni. Ison kennon kuvasta kun rajataan (cropataan) keskeltä pieni alue saadaan pikkukennon muodostamaa kuvaa vastaava kuva.
Tässä tapauksessa jalustan seurantatarkkuus määräytyy vain objektiivin polttovälin mukaan. Millään markkinamiesten huu-haa matematiikalla homma ei hoidu.
jk
Voisiko parempi vertaus olla se että meillä on kaksi samalla resoluutiolla varustettua kennoa, mutta toisen pikselikoko on suhteessa 1:2. Silloin voisi sanoa että meillä on eri "polttoväli" samaa kohdetta kuvatessa. Samat ongelmatkin ovat sitten käsillä, eli valoa tulee pikselille vain neljänneksen siitä mitä isommalle pikselille. Eli ei näitä kannata vertailla tätä kautta ollenkaan. Jos jotain täytyy käyttää keskustelussa vakioyksikkönä, se voisi olla kennon pikselikoko tai pääpeili (tai vastaava), muut arvot määräytyvät sitten matematiikan avulla.
Keskustelu menee äkkiä harhateille kun heitellään termejä miten sattuu. Korjatkaahan taas tästäkin asiavirheet äkkiä.
:)
Kari
Polttoväli on se etäisyys objektiivista (esim. koverapeili tai objektiivin linssit) mihin äärettömän kaukana oleva valopiste piirtyy terävänä. Eli se piste mihin kuvakenno tai filmi asetetaan. Ei muuta.
Jos tarkoitetaan sitä kulmaa minkä kenno ilmaisee niin vakiopolttovälillä pienempi kenno ilmaisee pienemmän pinta-alan.
Kameran ns. normaaliobjektiivi on kennon lävistäjän pituus. Sitä lyhyemmät objektiivit ovat laajakulmaobjektiiveja ja pidemmät kauko-objektiiveja. Tuohon määritelmään siis vaikuttaa käytetty kamera tai sen ilmaisijan koko.
Studiokameralla jonka käyttää 120 kuvakoon filmiä on normaaliobjektiivi noin 80mm, kinarilla 50mm ja APS-C kameroilla noin 30mm. Kaikilla noilla siis piirtyy suunnilleen sama avaruuskulma.
Myyntimiehet eivät aikanaan markkinoineet 120 filmisten Hasselbladien tai Mamyan normaaliobjektiiveja "50mm" merkinnällä. Miksi? Ilmeisesti tuolloin ostajilla oli paremmat fysiikan perustiedot kuin nykyään ja typeriä vastaavuusmainoksia ei tarvittu.
jk
:)
Totta. Nyt on asia varmasti selvä, polttoväliä ei voi muuttaa kuin optisesti vaikuttamalla valon kulkuun.
Kari