Taannoisen harrastusyhteisökyselyn vapaavastauksissa esitettiin seuraavanlainen toive. Koska en ole asiantuntija tällaisissa, niin lupasin välittää ajatuksen havaintovälinenyhteisön pohdittavaksi, ideoitavaksi ja keskusteltavaksi.
Toivoisin suomalaisen helposti koottavan observatorion kehittämistä havainnointiin.
Sähköpostinvaihdossa kysyjä täsmensi vielä ajatustaan:
Mikäli helposti ja edullisesti toteutettava observatorio syntyisi olisi se palvelus monille omaa havaintopaikkaa suunnittelevalle. Lisäksi sopivalla toteutuksella voisi olla kaupallisia edellytyksiä. Monilla Euroopan mailla on omia myynnissä olevia observatorioita - miksei meillä ?
Ajatuksia, kommentteja?
Ei voi olla kommentoimatta, kun olen ollut muutamassa observatoriohankkeessa mukana.
"Helposti ja edullisesti" ovat todella suhteellisia käsitteitä, ja jotenkin eivät tähän harrastukseen oikein sovellu. Tarkoitan tällä sitä, että jos haluaa edullista, niin ei saa välttämättä hyvää. Ja jos tuote ei ole hyvä, ei sillä sitten ole käyttöäkään.
Mikä sitten on edullinen? Olen parhaillaan tekemässä yhden observatorion tarjouskierrosta, ja siinä pelkän kupolin ym. tilpehööri hinta on vähän yli €100 000,- Hinnat näissä nousevat korkealle, koska tuotantomäärät ovat aika pieniä ja laadulliset vaatimukset suuria.
Jos tällaista asiaa haluaisi edistää, niin vaatii aktiivisen puuhamiehen/naisen, hyvän tiimin, hiukan rahoitusta, vähän markkinatutukimusta, ripauksen markkinointia ja paljon aikaa. Eikä varmasti olisi rahallisesti kovinkaan tuottoisa bisnes.
Sori, olinko mä vähän negatiivinen.
Tarkoittaako koottava tilapäiskäyttöä varten vai kiinteään käyttöön?
Ensin pitää tietty olla listaus "helposti koottavan observatorion" vaatimuksista:
- ymmärsin että kyseessä olisi pysyvä, ei siirreltävä, observatorio?
Vaatimuslista (saa täydentää):
1: pitää kestää myrskytuulia, jos se kerran viidessävuodessa osuva 25m/s ukkospuuska osuu kohdalle juuri observatorion valmistuttua, niin sen on kestettävä se. Eli observatorio tarvii ankkuroida maahan perustuksilla.
2: katon pitää kantaa lumikuorma, myös siinä tapauksessa että kukaan ei ole kattoa putsaamassa koko talvena.
3: katto pitää saada pois havaintojen tieltä, käytännössä kaksi vaihtoehtoa, joilla on puolensa ja puolensa:
- Pyöritettävä kupoli, jossa "kapea avattava luukku horisontista zeniittiin" Kupolin hyviä puolia on erinomainen suoja tuulta ja hajavaloa vastaan. Huonona puolena vaikea ja kallis toteutettava sekä kupu vaatii automaattisen kääntömekanismin, jos suunnittelee tähtikuvausta.
- siirrettävä katto, halvempi ja helpompi toteuttaa kun kupoli, ei tarvii automaatiota. Huonoa: ei suojaa tuulelta tai hajavalolta kovin hyvin, koko observatorio on havaintojen ajan "taivaan alla" -> syksyllä kerää kastetta (kaikki pinnat märkiä) pakkaskelillä kuuraa (taas kosteutta observatoriossa) ja kun havaintojen jälkeen katto vedetään kiinni, on kaikki kosteus observatorion sisällä, eli observatoriota pitää lämmittää jotta kosteus saadaan pois - jollain noin 1000w sisätilan puhallin lämmittimellä tunti/ kaks. Tai jätetään observatorio auki päiväksi, jos on tulossa aurinkoinen päivä. Jos sade yllättää kesken havaintosession, on kaiken kestettävä vettä (oletuksena automatisoitu kuvaussysteemi ja observaattori nukkuu).
4: Pitää olla lattia parinkymmenen sentin tuulettuvalla alapohjalla, muuten maaperästä nousee kosteus observatorioon.
5: Sähköt: 12v järjestelmä ei kaipaa sähkömiestä, mutta kiinteä 240v systeemin pitää olla vikavirtasuojattu ja ammattilaisen tekemä. 30m roikka pihan poikki ei ole paras mahdollinen ratkaisu.
Eli noista perusvaatimuksista on sitten hyvä kehittää hyvä ja halpa kitti.
Jos tuollaisen koottavan observatorion tekisi suomen markkinoille, niin markkinan voisi olettaa olevan noin 1... 3 observatoriota/ vuosi - jos tuote siis hyvä ja halpa. Jos kitin tarve aineet maksais vaikka 1500e, suunnittelulle ja työlle kuvittelisit vaivaset 500e näille alv 24% eli yhteensä 2480e, lisäksi kuljetus esim Pieksämäeltä Keravalle 780e = 3260e lisäksi asiakkaalle jäisi perustan teko, kasaus ja sähköhommat.. Lisäksi observatorion tulisi sulautua maisemaan (ei saa olla rötiskö) ja rakennusmääräyksiin. Lisäksi otat vastuun takuusta ja reklamaatioista.
Kun tekee itse, saa sellaisen kun haluaa (tai tulee) Tällä foorumilla on paljon esimerkkejä, josta voi poimia parhaat ratkasut itselleen.
Tai tilaa ulkomailta valmiit pätevännäköiset ratkaisut esim:
https://www.astroshop.eu/instruments/scopedome-v3-3m-diameter-observatory-dome/p,43565
Timo Kantolan vaatimuslista on varsin pätevä ja kustannusarviokin aika hyvin kohdillaan. Näillä lähtöarvoilla tuskin kukaan lähtee koottavia observatorioita kotimaassa valmistamaan. Helpompi on ostaa ulkomailta valmis ratkaisu, jolle on olemassa jo jonkinlaiset markkinat.
Omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei oman observatorion rakentaminen ole mitenkään vaikeaa. Hyville piirustuksille voisi tietysti olla kysyntää. Kyllä itse tehdylle observatoriollekin hintaa kertyy pari tuhatta euroa. Sivulle työnnettävä katto ei ole aiheuttanut mitään kosteusongelmia, kun tila on hyvin tuuletettu räystäiden alta. Yöllä laskeutunut kosteus ja kuura haihtuvat nopeasti ilman lisälämmittimiä. Eikä räystäiden alta ole lunta tullut sisälle edes lumimyrskyssä.
Mitä mieltä olette vanerikatosta? Lape olisi 240x120 havuvaneri muovikatteella joten lattian mitat jäisi jonnekin 2x2,2 metriä paikkeille. Havuvaneri on huomattavasti kevyempää kuin koivu/filmi eikä muovikatekaan paina paljoa. Lape vaan nostetaan alas nojalleen ulkoseinää vasten kun aletaan observoimaan. Lape olisi tapeilla kiinni kurkihirressä ja seinustan puoli olisi köydellä kiinni ihan veneknaapissa tms. Tapit pitäisivät lappeet oikeassa paikassa ja sokka tappien päässä lukitsisi yläpään. Kurkihirsi puolestaan olisi irtonainen eli nostetaan sivuun kun observoidaan. Onhan siinä vähän jumppaamista mutta ei tarvittaisi kiskorataa.
Seinät voi olla lautaa tai vaneria, ne on kiinteät. Laskin 21mm vanerin tilavuuden, n. 60 litraa. Jos ominaispaino on 0,5 niin levy painaisi 30kg+muovikate 15kg?=45kg. Hmm, ei se ollutkaan niin kevyt kuin ajattelin mutta ehkä apuvälineillä siedettävä.
Muokattu painoa...
Yllätyin polykarbonaatti valokatteen paksuudesta, tyypillisesti 0,8-1,0mm. Karbonaatin ominaispaino on 1,2 joten jää alle 5kg per vaneri. Näin lape jäisi 35 kiloon, ei paha.
Ei ole tietoa, millaiseen käyttöön kysyjä havaintosuojaa tarkoitti. Käyttötarkoitushan voi olla hyvin monenlaisille putkille ja pitääkö olla vain suoja putkelle vai myös havaitsijalle. Visuaalikäyttöön vai kuvaamiseen. Ne lähtenyt noita tarkemmin kyselemään, lupasin vain välittää eteenpäin.
Suomessa verrattuna esim. Keski- tai Etelä-Eurooppaan meillä on haasteena talvikestävyys. Välillä runsaamminkin lunta, vaikka ainakaan täällä etelärannikolla juuri nyt kovinkaan lumiselta vaikuta. Myrskytuulia lienee etelän maissakin, rannikkoseuduilla jo enemmänkin.
En itsekään usko Suomen kokoisessa maassa kaupalliseen kannattavuuteen, mutta joku piirustus- ja työohjepaketti saattaisi olla hyödyllinen.
Ennenvanhaan muistan tämän SkyShedin (josta siis edullisesti sai suunnitelman):
http://www.skyshed.com/plans.html
No suunnitteluohjelman vaatimukset ei ole ihan tätä päivää - "System requirements are PC PII/266 Mhz with 32 megs of Ram, Win 98 or above. "
Mutta kuitenkin kanadalainen firma (joten luulisi säänkestävyydestäkin tietävän).
Hei! Tässä lisäajatuksia koottavasta observatoriosta. Ohessa on liitepiirros omasta suunnitelmastani. Siinä on tietoja tarvittavista materiaaleista. Jotkin osat ovat vielä "hakusessa": kattosulkimen rakenne ja kääntyvän osan laakerointi. Rakenteessa on pyritty levyjen mahdollisimman vähäiseen sahaamiseen ja irtopalojen hyödyntämiseen. Kokoaminen voisi perustua myös levyjen saranaliitoksiin, jolloin kokonaisuus voitaisiin taittaa peruslevykokoon (1,25x2,5 m) esim. peräkärryssä kuljettamista varten. Perustukseen esitetyt piippuelementit ovat toimineet hyvin aiemmin pihalle rakennetussa rakennuksessa (Lillevilla vaja). Lattiarakenteet tukevoituisivat 2x4 " tukipuilla. Havaintopaikka tulisi olemaan Loviisan Sarvisalon Härkäpään kylä. Paikka on tuulinen (iso peltoaukea länteen) ja lumisena talvena on myös lumikuormaa. "Taivaskuutio" pitäisi sisällään käyttökaukoputken lisäksi muita putkia ja kiinnitysosia sekä jotain työkaluja. Lähellä on myös aiemmin pystytetty vaja, jossa voisi pitää tietokoneen, ohjekirjat ja muut julkaisut. Sen voisi myös lämmittää (lisäeristyksellä) havainnointia helpottamaan.
Odotan kommentteja suunnitelmaani.
Hieno idea käyttää suoria pintoja, helpottaa rakentamista. Aukko katossa saisi olla reunaan (seinään) asti niin putki ja ihminen mahtuvat paremmin liikkumaan. Myös ylätasossa tarvitaan pieni reunus jotta vesi ei pääse sisään.
Kannattaisi harkita noin 50x50 teräsputkesta "valmista" kehikkoa, missä on korvakkeet valmiina kakskakkosille seinien laudoitusten vaakalaudoille. Kehikko kasattaisiin pulteilla ja muttereillä (M10 tai M12 luultavasti riittää). Kyseinen kehikko menee pieneen tilaan esimerkiksi kuljetusta varten. Pidempi kuormalava. Ja kehikossa voi olla myös U- tai L-korvakkeet 150x50 puille lattiaa varten jos haluaa tehdä kivijalkatyyppisen. Ja korvakkeet kattorakenteita varten.
Jos jotain melko valmista mökkiä aikoo tarjota myyntiin, niin kannattaa pohtia voiko siitä tehdä sen kokoisen, että mahtuu pituussuunnassa MERIKONTTIIN.
Pohjalaattana kannattaa pohtia betotilaattaa, mihin on helppo jo ennen valua asentaa lämmityskaapelit jos kokee sellaista tarvetta. Mounttipilarille voi tehdä "alaspäin" paksunnosta - ikään kuin antura mikä on "modifioitu" pohjalaattaan. Betonilaatta luultavasti blokkaa maasta nousevaa kosteutta.
Jos haluaa pientä eristystä observatorion seiniin, niin kylmähuone elementtejä kanttaa harkita? Kattoonkin on saatavilla.
Noita siis käytetään kauppojen kylmähuoneissa.
Noissa elementeissä kannattaa huomioida se, että pellitykset ovat säänkestäviä ja ulos tarkoitettuja.
http://www.niglos.fi/tuotteet/katto-ja-seinaelementit/
Lainaus käyttäjältä: Octopus - 10.03.2020, 21:57:58
Jos haluaa pientä eristystä observatorion seiniin, niin kylmähuone elementtejä kanttaa harkita?
Ajattelitko että observatoriossa on lämmitys kosteuden estämiseksi? Kyllähän se olisi hyvä mutta käytön aikana ei saisi olla lämpöä ilman väreilyn vuoksi. Lämmön voi myös tehdä huputtamalla putki ja sinne joku minilämmitin, vaikka 25w hehkulamppu.
Ostin sellaista askartelu-foamia noin A2-kokoisen arkin ja 2 mm vahvan. Sillä eristin putken ja vastavalosuojan. Ei lämmitystä.
Eristin myös guideputken, niin seuvaavilla sessioilla näkee, että pelaako ilman lämmitystä.
Kosteuden poistossa voisi olla myös vaihtoehtona tuulettimella yli- tai alipaineistus - luultavasti ylipaineistus. Mutta rakenteiden tulee olla tiiviitä, että paineistus toimii...
Hei! Tässä jatkokehitelmä koottavasta observatoriosta. Lisäsin suojakuvun läpimittaa ja tein siitä kiskoja pitkin avattavan. Suojakupu voisi olla myös läpinäkyvä mikäli tarkoitukseen sopivaa kestävää ja taipuisaa levyä löytyisi. Se helpottaisi yötaivaan näkyvyyttä.
Hieno ratkaisu, vaatii insinööritaitoja saada katto herkästi pyörimään. Tiedän konepajan joka tekee metallikaaria ihan erikoisesti, Metallikaari oy Kerava mutta ehkä muuallakin tehdään sellaista. Tai sitten taivuttaa itse jos on lesti jonka ympäri taivuttaa. Taivuttaa traktorin renkaan ympäri :laugh:
Eli jos kiinnittää traktorinrenkaaseen ja ajaa 6m teräksen kaarelle, mutta eihän sitä tiedä tuleeko oikea kaarevuus.
Kun 5-7v sitten teetin kopin rhs-putket Metallikaarella (3kpl), maksoi se jotain 40-60e, en muista tarkkaan. Putkimateriaali oli omaa.
Ennen vanhaan nämä olivat enemmän muodissa.
https://www.keraplast.fi/fi/keraplast/tuotteet/kattovalokuvut/
Joku vuosikymmen sitten värkkäsin linkin mukaisen havaintosuojan.
http://www.kaiforssen.fi/Cityobservatorio.htm (http://www.kaiforssen.fi/Cityobservatorio.htm)
Pienin modauksin on edelleen toiminnassa.
Observatorion kuvaa klikkaamalla: pääsee rakennustyömaasivulle. Tein seinäelementit
liiterissä ja katon liiterin edessä pihalla. Kannoin osat pystytyspaikalle ja kokosin ne siellä yhteen.
Siinä mielessä tämä on koottava observatorio. Leveällä peräkärryllä romppeet kulkevat
pidemmällekkin jos ei halua tuollaista omaan pihaan pystyttää.
Modaukset
Lämmitetty koppi kylkeen tietokoneelle ja jäätyneelle havaitsijalle.
220V sähkö
Netti, ensin wlan ja kun hermot meni niin sitten lanka.
Luukkumekanismin säätöä.
Pylvästuijien istutus ikävimpien katulamppujen eteen.
Muutama lähipuu lyhennetty malliin "Ihantala".
Tulevat modaukset
Automaattinen luukkujen avaus.
Katon käännön automatisointi
Pylvästuijien istutus jatkuu
Kaizu
Itse itselleni vastaten: Käyttökokemuksia Cityobervatoriosta.
Sisähalkaisija, karvan päälle 2 m, on minimi jos havaitsija joutuu liikkumaan käynnissä
olevan jaustan ympärillä. Nyttenkin olen nukkumaan mennessä pari kertaa törmännyt
vastapainoakselliin jolloin koko kuvaussessio alkaa uudelleen alusta, ja kaiken lisäksi se sattuu.
90 cm leveä luukku riittää nipin napin 25 cm putkelle niin että etsin, autoguideri ja kuvausputki
näkevät yhtaikaa ulos. Haarukkajalusta mahdollistaisi isomman putken.
Luukun zeniitin ylitys saisi olla 20 cm suurempi, nyt joutuu zeniittiin kuvatessa katon asennon katsomaan
hyvin tarkkaan ja puolen tunnin välein käytävä kääntämässä kattoa.
Maalasin sisustan kokonaan mustaksi koska kameroiden ja virtalähteiden ledit, sekä ympäristön hajavalo
aiheuttivat ongelmia pitkissä valotuksissa. Ympäristön valojen vuoksi en ole tehnyt koppiin ensimmäistäkään
ikkunaa. Tarvitsemani valo tulee pyydettäessä johtoa pitkin.
Näinkin pieneen, lähes pyöreään koppiin pystyy pimeässä eksymään. Pitää löytää ulos käsikopelolla koskematta mihinkään.
Kaizu
Hei! Palaan aihepiiriin uudessa tilanteessa. Olen ratkaisemassa koottavan observatorion uudella tavalla: alaosa muodostuisi 2 m läpimittaisesta lasikuitulieriöstä (1,3 m korkea, 1 cm paksu), jonka päälle asennettaisiin valmis kupu (kisko 213 cm halkaisija, kupu 240 cm halkaisija ja korkeus 130 cm). Nyt jäisi aloaosan ja kuvun väliin n. 20 cm rako joka suuntaan. Mitä rako vaikuttaisi sisätilan ilmanvaihtoon?
Olisiko se eduksi tuuletuksen kannalta ja mahdollisen kosteuden poistumiseksi. Havaintorako on 70 cm:n levyinen ja ilmeisesti sisään tulisi tätä kautta ilmavirta tuulen suunnasta riippuen. Lattia rakentuisi kolmiotuesta (4x4 ") ,joka lepäisi piippuelementeistä tehdyillä routaeristetyillä pylväillä ja sen päällä olisi vesivanerilattia (paksuus 1 cm). Keskellä olisi lattiasta irrallaan oleva teräspylväs (30 kg) omalla perustuksellaan. :angel:
Ilmanvaihto on sinänsä hyvä asia, toinen juttu on sitten lumimyrskyn pöllyttämä lumi ja kolmas jos tuuli jotenkin heiluttaa putkea. Veikkaan ettei tuuli pahemmin heiluta mutta jos jättää suunnitelmaan varauksen flenssille joka sulkee avoimen kohdan, niin sen voi jäljestäpäin rakentaa jos on tarpeen. Miten siellä mahtuu olemaan korkeuden puolesta? Sentin paksuinen lasikuitu on tosi vahva.
Hei! Kerroit hyviä näkökulmia. Varmaan jonkinlainen taipuisa helma voisi olla paikallaan reunalla. Tuulen en uskoisi haittaavaan pylvään tukevuutta. Korkeutta observatoriossa riittää: keskellä kupua 260 cm! Laitan myöhemmin piirroksen uusimmasta rakennussuunnitelmasta.
20cm:n raosta pääsevät varikset ja sitä pienemmät linnut sateelta suojaan. Talitintit yrittävät päästä jopa valvontakameraan lämmittelemään.
Kaizu
Aijjai! Kuvaako valvontakamera myös naapurin tontin puolelta...?
Hei! Olipa hyvä muistutus linnuista! Olisi voinut tulla varsinainen "lintuhäkki" pihalle - puhumattakaan jätöksistä. On hyvä, että tähtikollegat ottavat asiat monelta kantilta!
Alta tuulettuva lattia kannattaa olla suhteellisen tiivis, esim. lattialaudoista, joissa on pontti. Maasta nousee yllättävän paljon kosteutta, jota ei kannata ottaa observatorioon sisälle. Muutenkin on hyvä, ettei lattiassa ole liiaksi rakosia, jonne voisi jotain kallisarvoisia säätö- tai kiinnitysruuveja kadota. Jos katon räystäät ulottuvat reilusti seinien ulkopuolelle, niin linnut eivät tule niiden alta sisälle - ei ainakaan ole minulla tullut kertaakaan kymmenen vuoden aikana vaikka piha on täynnä talitiaisia ja sinitiaisia. Ampiaiset ovat muutaman kerran yrittäneet tehdä pesänsä, mutta niille riittää hyvin pieni rakonen.
Hei! Tässä lupaamani piirros suunnittelemastani "Oxhead" -observatoriosta (Härkäpään kylässä, Sarvisalossa). Sen alaosa on luvassa eräältä maalaistalolta (osa isosta voimalaitoksen piipusta) ja yläosa käytöstä poistetusta observatoriosta. Kiskon kiinnityksessä on vielä haastetta, jotta siitä tulisi riittävän tukeva kannattelemaan kupua. Projektin toteutuminen jää ensi kevääseen, koska pääkomponenttien hakuun tarvitsee kuorma-autoa, jossa on taakkanosturi. Jään odottelemaan mahdollisia kommentteja.
Jos lasikuitulieriö on suht pyöreä, voisi rullat mennä sen päällä, ei tarvitsisi erillistä kiskoa. Toisaalta siitä ei saa myrskypidikettä jos tulee 12 bofooria. No voihan kuvun sitoa knaapeilla sisäpuolelta kun lopettaa käytön.
Hei! Ihan hyvä kommentti pyörittämisestä suoraan alaosan päällä! Olisiko silloin syytä laittaa jotain pehmustetta lasikuitureunalle, koska metalliset pyörät voisivat aiheuttaa melkoista ääntä? Kun saan rakennelman kokoon, on vielä mielessä sen mahdollinen automatisoiminen.
Olisi mukava saada moottorikäyttöinen pyöritys. Tutkin asiaa netissä ja totesin, että USA:ssa on oma "teollisuutensa" observatorioiden ohjaamiseen. Itse en lähtisi kovin monimutkaiseen systeemiin. Mikäli lukijoilla on kokemusta yksinkertaisista kääntösysteemeistä olisin kiitollinen tiedoista. :angel:
Yksi tapa voisi olla kääntää kupolia kannatinrullien avulla. Veto tulisi rullan akseliin, en vaan tiedä millainen alennusvaihteisto siihen tulisi. Myös sähköjohdot pitäisi saada toimimaan liikkuvassa kupolissa, aika vaikeaa. Helpompaa olisi asentaa sähkömoottorit runkoon. Toki kupoliin voisi asentaa akun, niin moottorit voisi olla kupolissa, akkuvirtaa vaan ei voi ohjata ulkoisesta katkaisijasta esim talosta käsin.
Toinen ratkaisu olisi asentaa rungon ulkoseinään vaijeriveto. Siinä vaijeri kulkisi ohuessa u-kourussa johonkin Warn-tyyppiseen vinssiin niin että samassa rummussa olisi 2 vaijeria joilla saadaan veto molempiin suuntiin. Ongelma olisi vaijerin kelautuminen rummulle, ettei se siirry niin paljon sivuun että hyppää pois u-kourusta.
:angel:Kiitos ehdotuksista! Ajattelen vieläkin sähkömoottorin asentamista alaosan seinään ja jonkinlaisen kumisen vetopyörän asettamista kuvun sisäpuolelle esimerkiksi yhden kannatinpyörän paikalle. Tai sitten niin, että kuvun vastakkaisilla puolilla olisi moottorit kahteen suuntaan kääntämistä varten. Tämän verran ajatuksia tänään!