Huomasin, että Taivaanvahdissa ei ollut kovin paljon havaintoja aurinkokuntamme 5 kääpiöplaneetasta (Pluto, Ceres, Eris, Makemake ja Haymea). Niinpä päätin siirtää v. 2006 - 2009 ottamani kuvamateriaalin tekstiliitteineen sinne. Kuvien ottamisen aikaan kaikille kohteille ei vielä oltu annettu tavanomaista nimeä lainkaan, joten muokkasin tekstejä lähinnä näiltä osin.
Koska Neptunuksen takaiset kohteet liikkuvat tähtien suhteen erittäin hitaasti, otin valtuudet syöttää yhdelle havaintosivulle kuvia jopa yli viikonkin aikajaksolta, jotta kohteiden liike tulisi paremmin esille.
1 Ceres: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/39524 ja https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/39525
Jälkimmäisessä kuvasarjassa Ceres on harvinaisen lähellä Maata.
136199 Eris (2003 UB313): https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/39526
136472 Makemake (2005 FY9): https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/39532 ja
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/39536 (Kuvasarjassa kohde ylittää pikkuhiljaa erään galaksin)
136108 Haumea (2005 EL61): https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/39537
Plutosta en ikävä kyllä ole onnistunut samaan julkaisukelpoista kuvamateriaalia, koska se on viime vuosina pysytellyt erittäin matalalla etelän suunnalla ollessaankin Suomesta katsoen. Eteläisimmästä Suomesta voisi olla paremmat kuvausmahdollisuudet.
Kääpiöplaneetoista löytyy runsaasti tietoa Wikipediasta alalinkkeineen: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4pi%C3%B6planeetta
-Veijo Kallio
Onkohan Ceres'in kuvassa näkyvissä planeetan pinta levymäisenä vai onko kyse vain optiikan tekemästä leveämmästä valokimpusta, siis niin kuin kaukaisissa tähdissä?
Kun viime syksynä onnistuin löytämään Uranuksen, oli näky hämmentävä. Yli 2,5 valotunnin päässä näkyvä planeetta oli levymäinen eli himmeä kiekko.
Ceres on alle 1000km halkiasijaltaan, Uranus yli 50 000km, suhde 1/50. Toisaalta Ceres on lähempänä 0,4 valotunnin päässä joten se kompensoi kyllä.
Tästä voidaankin näppärästi laskea, että 1000 km kappale 0,4 valotunnin päässä näkyy noin puolen kaarisekunnin levyisenä kohteena. 500 mm peilitelellä ja Atik 16HR -kameralla pikselikooksi tulee noin 2,7 kaarisekuntia per pikseli, joten Ceres on reilusti alle pikselin kokoinen kohde kuvassa.
Jälkimmäiset kuvat on otettu kaukoputken läpi, jossa polttoväli oli lyhennetty n. 1240 mm:n mittaiseksi, mutta silläkin Ceres olisi jäänyt n. pikselin kokoiseksi. Kuvia ottaessani halusinkin saada taustataivasta mukaan eli Ceres on kaikissa kuvissa selvästi ylivalottunut kirkkaaksi "tähdeksi".
-Veijo Kallio
Laitetaanpa nyt tähänkin ketjuun ensimmäinen kuvani Plutosta.
Uuden jalustan säätöjen jälkeen piti saada jotain kuvatakin (toivottavasti jaksaa jossain vaiheessa tehdä jalustasta jotain juttuakin).
Info: C8 @ 1000mm, SXV-694, 20 x10s
(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201508/40516_be5cd829721f9173d3446a92ee8cdbea.jpg)
Hieno havainto, kohdehan on alle 10 asteen korkeudella joten hatunnoston arvoinen suoritus.. Raota nyt vähän salaisuuden verhoa mikä jalusta :azn:
Kuuden asteen tienoilla oli ja sen kyllä tähdistä huomaa.
Jalusta on sitten toisen ketjun paikka ;).
Äärimmäinen kohde on varmaan vaikeaa löytää valotuksesta, aika himmeä on tällä läppärin ruudullakin. Noin himmeitä saattaa taivaankannessa olla miljoonittain, vaatiiko varmistus monia valotuksia että näkyisi, mikä niistä liikkuu?
Havaitsin Makemakea ja Haumeaa 2-3.5 öinä, tässä Makemaken havainto. Samaan kuvaan osui myös asteroidi 164 Eva.
Taivaanvahdissa tarkempi kertomus: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/52283 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/52283)
(https://lh3.googleusercontent.com/-As8TbdlP6_0/VyrhXUAKL7I/AAAAAAAAut4/6r3lhusabVQCN7YzwOQOQR0M7rY_s0HfACCo/s720/makemake_eva_0205_030516_40x2min_txt.jpg)
Noin selvästi näkyy amatööri optiikalla, joten Ransulla olisi mahdollista löytää uusia kääpiöplaneettoja. Hyvässä lykyssä voisi löytyä viikossa , ainakin teoriassa mahdollista :smiley:
Juu, hämmästyttävä juttu ettei tuota ole havaittu aiemmin, amatöörilaitteilla kohteen saa helposti näkyviin.
Kuvailin myös toista Veijon aloituksessa olevaa kääpiöplaneettaa, eli hiukan himmeämpää kohdetta 136108 Haumea.
Taivaanvahdissa taas enemmän tarinaa:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/52304 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/52304)
(https://lh3.googleusercontent.com/-6pI5yi_9H9k/VyuR0QiHoDI/AAAAAAAAuuQ/vpg7DLdf9OYfEiQSVFeRoGm6B9fDdfzNwCCo/s720/haumea_0205_030516_40x2min_txt.jpg)
Ransun havainnosta sain inspiraation vielä yrittää jospa saisin minäkin Makemaken kuvattua.
Onnistuihan se.
Havainto Taivaanvahdissa (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/52449).
Oisko olleet keskeltä kello 13.30 suunnassa?
Eka kuvaan merkitty.
Joo, siellä näkyi. Kun en suurentanut sitä, luulin nuolta satelliitiksi. Klo 13.30:ssä oli jotain irtopikseleitä.
Onnittelut Tapio, hieno havainto vaalenevalta taivaalta. Jos haluaa kovia haasteita niin katselin Stellariumista että kääpiöplaneetta 136199 Eris olisi syksyllä havaittavissa kalojen tähtikuvion alapuolella.
Tämä onkin sitten jo huomattavasti haastavampi kuvauskohde, kirkkaus on 19.3 mag. 90377 Sednaa voi yrittää loka -marraskuussa, kirkkaus on 21mag eli saattaa jäädä havaitsematta. Tässä olisi Allunalle hyvä kohde.
Melkein 5 vuotta meni ennenkuin sain vastattua Raunon haasteeseen :azn:
Kotimaassa tämä ei onnistunut kehnojen kelien takia, joten päätin kuvailla taas Espanjan linssiputkella.
10 minuutin valotus juuri ja juuri riitti.
Ja kääpiöplaneetan kirkkaudeksi mittailin nyt mag 18.8.
Lisäinfot ja animaatio Taivaanvahdissa. (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/95539)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202101/95539_6d82b6c0f47db879f9187c7a3fa556fe.jpg)