Kuinka kauas kaukoputkella näkee valovuosissa

[jperala]

Eräs kyseli että kuinka monen valovuoden päähän 200mm/F4 dobsonilla näkee, kysymys nyt oli lähinnä vitsiksi tarkoitettu mutta aloin itse miettimään että miten kauas sillä sitten oikeasti näkee niin voi seuraavalla kerralla viisastella valovuosilla :)

Eli syväntaivaan miehet/naiset vastatkaa  ;)

[Toni]

Ainakin 3.5 miljardiin valovuoteen pääsee. Sillä etäisyydellä sijaitsee kvasaari OJ 287 Kravun tähdistössä. Se nousee noin 50 asteen korkeuteen Etelä-Suomessa ja näkyy kirkkaimmassa vaiheessa (noin 13 mag) taatusti 20 cm:n putkella. Itse olen missannut tämän kohteen, mutta pitää yrittää ensi talvena. Jos OJ287:aa ei onnistu näkemään, 2.0 miljardin valovuoden päässä Neitsyen tähdistössä näkyy ns. pomminvarma kohde 3C273. Sen kirkkaus on keskimäärin 12.8 mag ja kvasaariksi vaihtelee aika vähän. Tätä voi yrittää jopa vain 10 cm:n putkella pimeässä paikassa.

Ja kvasaarit tosiaan erottuvat tähdistä vain radioalueella, näkyvässä valossa ne ovat ihan täysin tähtimäisiä. Niinpä hyvä etsintäkartta on välttämätön niiden etsinnässä.

[Mare Nectaris]

... mielenkiintoinen näkökulma on myös sanoa, että näkee historiaan Tonin mainitsemalle etäisyydelle!

Valo, jonka näemme tulevan kvasaarista OJ 287 Kravun tähdistössä, on lähtenyt matkalleen 3,5 miljardia vuotta sitten eli about Kuun Imbriaanisella kaudella, jolloin suurin osa tänä päivänä Kuun pinnalla tunnistamistamme tummista laavatasangoista sai muotonsa! Dinosaurusten syntyyn Maapallolla oli aikaa vielä yli kolme tuhatta miljoonaa vuotta.

[Munkki]

Mjaa,

Tuollainen kohde kuin PG1634+706 on punasiirtymällä z=1.334, mikä tarkoittaneen reippaasti suurempaa eetäisyyttä kuin OJ287:lla jolla z=0.3. PG1634+706 Vmag on jotain 15mag kirkkaammalla puolella ja olen itse sen nähnyt mm. 20cm Helios Skylinerillä.

[white velho]

Sanoisin että 10 mijardin valovuoden päähän
Ainakin oon itte nähny saman kokosella nexstarillaniin kaukana olevan kvasaarin!
Mutta etäisyys ei ole tärkein asia kaukoputken hankinnassa.
Ursasta löytää mukavasti tietoa kaujoputken hankinnasta. Kannattaa kattoo sieltä.

[Kaizu]

Sanoisin että 10 mijardin valovuoden päähän
Ainakin oon itte nähny saman kokosella nexstarillaniin kaukana olevan kvasaarin!

Mikä kohde mahtoi olla kysymyksessä?

Kaizu

[Mika Luostarinen]

Eräs kyseli että kuinka monen valovuoden päähän 200mm/F4 dobsonilla näkee, kysymys nyt oli lähinnä vitsiksi tarkoitettu mutta aloin itse miettimään että miten kauas sillä sitten oikeasti näkee niin voi seuraavalla kerralla viisastella valovuosilla :)

Eli syväntaivaan miehet/naiset vastatkaa  ;)

Sanoisin, että tämän kaltaiset kysymykset ovat hieman huonosti asetettu. Parempi kysymys olisi että "miten himmeitä kohteita visuaalihavaitsija voi tuon kokoisella kaukoputkella nähdä optimaalisissa olosuhteissa".

Olen huomannut että varsinkin aloittelijat helposti hairahtuvat luulemaan, että jos kaukoputkella on nähty muutaman miljardin valovuoden päässä oleva kohde niin sitten kaikki lähempänä olevat kohteet ovat tietysti myös nähtävissä (koska nehän ovat lähempänä). Ja näinhän ei tietenkään ole...

[crico]

Tervehdys

Laitan nyt ensikertalaisena hiukan jatkoa tähän ketjuun. Kun alkoi mietityttämään tuo kuinka kauaksi näkee. Mika Luostarinen sen sanoikin mutta jos hieman yksinkertaistaisin vielä. Eikö se kaukoputken luoma kuva olekin vain suurennos linssien/peilin ja valon muodostamasta kuvasta. Se tuleva tähtitaivaan valo on jo kaukoputken päässä ja silmässä. Eli vertaisin sitä hyvälaatuiseen valokuvaan, josta suurentamalla saa paljon enemmän yksityiskohtia esille.
Tämä tuli vaan mieleen, kun lueskelin noita betelgeuse-juttuja. Eli vaikka tehokkaallakin putkella seuraisi ko. tähteä ja näkisi sen juuri räjähtävän jossain siellä, niin valohan on jo silmässä, eli tapahtumasta on sen 600 vuotta.
Eli kaukoputkella ei näe kauas mutta se suurentaa niin hyvin, että kaukaisista himmeämmistäkin kohteista valo erottuu. Esim auringon pintaa kun tutkiskelee hyvien suotimien kanssa, niin näkee mitä siellä on tapahtunut 8 minuuttia sitten.

[GaryP]

Jep. Suunnilleen. Erikoisia ilmauksia. Mutta asiahan tuli selväksi?

Kari

[Mika Luostarinen]

Tervehdys

Laitan nyt ensikertalaisena hiukan jatkoa tähän ketjuun. Kun alkoi mietityttämään tuo kuinka kauaksi näkee. Mika Luostarinen sen sanoikin mutta jos hieman yksinkertaistaisin vielä. Eikö se kaukoputken luoma kuva olekin vain suurennos linssien/peilin ja valon muodostamasta kuvasta. Se tuleva tähtitaivaan valo on jo kaukoputken päässä ja silmässä. Eli vertaisin sitä hyvälaatuiseen valokuvaan, josta suurentamalla saa paljon enemmän yksityiskohtia esille.
Tämä tuli vaan mieleen, kun lueskelin noita betelgeuse-juttuja. Eli vaikka tehokkaallakin putkella seuraisi ko. tähteä ja näkisi sen juuri räjähtävän jossain siellä, niin valohan on jo silmässä, eli tapahtumasta on sen 600 vuotta.
Eli kaukoputkella ei näe kauas mutta se suurentaa niin hyvin, että kaukaisista himmeämmistäkin kohteista valo erottuu. Esim auringon pintaa kun tutkiskelee hyvien suotimien kanssa, niin näkee mitä siellä on tapahtunut 8 minuuttia sitten.

Se kaukoputken luoma kuva on toki suurennos optiikan keräämästä kuvasta, mutta koska kaukoputken linssi (tai peili) on suurempi kuin ihmisen silmä, niin se kerää myös enemmän sitä valoa, joka kohteesta saapuu. Peilin pinta-ala on suurempi kuin ihmisen pupillin pinta-ala, joten tietysti suurempi pinta-ala pystyy keräämään enemmän valoa. Tämän takia kaukoputki pystyy näyttämään himmeitä kohteita, mitä pelkällä silmällä ei näe.

Tähtikaukoputken tärkein tehtävä ei ole suurentaa kuvaa, vaan kerätä paljon valoa. Tämän takia rakennetaan kaukoputkia joissa on isot peilit. Iso peili ei taas ole sama asia kuin suuri suurennus.

Suurennuskertoimen aikaansaaminen on varsin helppoa, mutta suuren peilin rakentaminen tarkasti on hyvin vaikeata.

Koska valo etenee rajatulla nopeudella, näemme aina kaukaiset kohteet sellaisena, kuin ne olivat silloin kun valo lähti sieltä liikkeelle.

Tämä ei päde pelkästään tähtiin, planeettoihin ja galakseihin (kaukaisiin kohteisiin) vaan tämä pätee kaikkiin kohteisiin, kuten siihen tietokoneen näyttöön jolta tätä tekstiä luet.

Aika joka valolta kuluu saapua siitä ruudulta silmääsi on toki äärimmäisen pieni mutta ei suinkaan nolla.

Joten ei ole oikeastaan mitään eroa siinä, katsotko galaksia vai naapurin talon seinää. Kumpaakaan et näe sellaisena kuin se on juuri NYT.

"Nyt" tarkoittaa tässä siis kirjaimellisesti tilannetta, jossa silmäsi vastaanottaa kuvan kohteesta, ilman minkäänlaista viivettä.

Koska aikaviive on aina olemassa, niin et koskaan näe mitään täysin tosiaikaisesti. Et edes omaa peilikuvaasi  ;)

[crico]

Heips.
Tottahan sen tiesin, että mitä isompi/parempi linssi tai peili ja niiden optisuus, niin sen keräämä valo on suurempi. Sitähän taivaalta haetaan. Mutta jos pelkkä valo kerätään ilman suurentamista, ei siitä valomerestä saa mitään selvää. Ilman linssiä maailmaa voitiin jo aikoinaan tutkia "camera obscuralla", neulanreikäkameralla. Eihän se linssiä vaatinut, vaan kirkasta valoa. Eli siinä oli vertaus valokuvan suurentamiseen. Ja ehkä kannanottoni oli liian pikaistuksissa kirjoitettu ja maallikon ilmauksin. Ideahan tuli siitä valovuosien päähän näkemisestä. (Sehän olisi tulevaisuuteen katsomista, kun kuitenkin on kysymys valonnopeudesta, jos reaaliaikaisesti näkisimme tapahtuman) Kuten ymmärsin, alkukysymys oli pikkuisen väärin asetettu. Kuinka kaukaa tulevaa valoa voi havaita (riippuen kirkkaudesta), siitähän oli kyse. Mutta puutuin itse sanoihin ja siihen, että me aloittelijatkin alkaisimme ajatella mistä valon/heijastuman näkemisessä on kyse. 

[Una]

Tästä aiheestahan oli uutinenkin pääsivulla jokin aika sitten. Hubble on nähnyt 13,2 miljardia vuotta vanhaa valoa.

http://www.avaruus.fi/index.php?id=1670

[GaryP]

Mutta jos pelkkä valo kerätään ilman suurentamista, ei siitä valomerestä saa mitään selvää.

Minä en nyt oikein ymmärtänyt tätä. Voihan valoa kerätä laajemmalta alueelta ja pinota "suurentamattomaksikin"? Silloinhan jokainen piste taivaalta näkyisi kirkkaampana, juuri niinkuin on tarkoituskin. Vai onko tässä nyt jotain mitä en nyt vaan kirveelläkään osaa lukea rivien välistä?


Kari

[Meade-mad]

Crico,
saivartelu ei ehkä ole paras tapa esittäytyä foorumilla.

moderaattorin ominaisuudessa,
jk