Minua on jonkin verran häirinnyt pieni epätietoisuus kalibrointikuvien ( esim. bias-, flätti-) valotusherkkyyksistä ( ISO- arvoista). Toiset kuvaajat ovat foorumilla sitä mieltä, että mahdollisimman pienellä arvolla ( ISO 100). Toiset taas puhuvat varsinaisten kuvien herkkyyksien puolesta.
Jos pyritään pieniin kohina-arvoihin, eikä kalibroinnilla lisättäisi sitä, niin luulisi pienten herkkyyksien puoltavan käytäntöä. Onko joku "normalisointi", tai joku muu asia, joka tekee siitä mutkikkaamman. Joku voisi perustella, onko asialla mitään väliä.
Flättikuvilla pyritään pääsemään eroon optiikan aiheuttamasta vinjetoinnista ja kennolla olevista pölypalleroista, eli tässä kohinasta on vain haittaa. Flättikuvat tulisi siis ottaa mahdollisimman pienellä herkkyydellä (ei kuitenkaan alle kameran natiiviherkkyyden). Useissa järkkäreissä natiiviherkkyys on ISO100. Kennon pikseleihin lisätään niin sanottu offset- tai bias-taso, jolla yritetään varmistaa, ettei mikään kennon pikseleistä jäisi täysin mustaksi (korjatkaa jos olen tässä väärässä). Tämän lisäksi kuvan lukeminen kennolta aiheuttaa kuvaan jonkin verran häiriöitä/kohinaa. Tästä häiriösignaalista ja kuvan bias-tasosta pyritään pääsemään eroon juuri bias-ruuduilla. Kameran herkkyysasetus vaikuttaa juurikin tähän lukukohinasignaaliin, joten bias-kuvat tulisi ottaa samalla herkkyysasetuksella kuin käsiteltävät kuvat. Kameran kennoon syntyy myös valotuksen aikana lämpökohinaa. Tästä kohinasignaalista pyritään pääsemään dark-ruuduilla eroon. Pimeäsignaalinkin voimakkuus riippuu kameran herkkyysasetuksesta, joten dark-ruudut tulisi myös ottaa samalla herkkyysasetuksella kuin käsiteltävät kuvat.
Canonistien kannattaa kuitenkin lukaista Kankaan Laurin alkuunpanema ketju (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6018.0), jossa todetaan, että Canonin kamerat tekevät jotain omaa taikuutta, joka ilmeisesti poistaa pimeäsignaalin jo kameran sisällä, joten dark-kuvia ei kannata ottaa erikseen. Ketjun mukaan myös lukukohina on niin mitätöntä, että bias-ruutu voidaan korvata pelkällä tasaisella kuvalla, joka vastaa kameran kennon bias-tasoa.
Yhteenvetona siis:
- Flättikuvat pienellä herkkyydellä (kameran natiiviherkkyydellä), esimerkiksi ISO100
- Bias- ja dark-kuvat samalla herkkyydellä kuin käsiteltävät kuvat (Canonilla dark- ja bias-kuvia on pääasiassa kuitenkin turha ottaa)
Jotakuinkin noin. Lyhyesti voidaan sanoa että bias ja dark-kuvissa pyritään korjailemaan sitä miten kenno käyttäytyy ja siksi herkkyyden on oltava sama kuin varsinaisissa ruuduissa. Fläteillä taas yritetään selvittää minkä verran valoa pääsee kennon eri osiin johon ISO-arvo ei vaikuta (tai ei ainakaan pitäisi), jolloin herkkyys laitetaan pienimmäksi kohinan minimoimiseksi.
Morjens!
Tämä varmaan lähin topic kysymykseeni..
Onko ulkoilman vaihtelevalla lämpötilalla merkitystä dark kirjaston kannalta, kun kamerassa reguloitu jäähdytys, eli kennon lämpötilan saa pysymään haluttuna? Ikuisestihan kirjastoa ei voine käyttää, aika ajoin olisi otettava uudet otokset, olenko ymmärtänyt sinnepäinkään ? Tarkoitus olisi siis tehdä kirjasto eri mittaisille valotusajoille valmiiksi.
tjari
Lainaus käyttäjältä: JariP - 04.03.2012, 13:36:44
Morjens!
Tämä varmaan lähin topic kysymykseeni..
Onko ulkoilman vaihtelevalla lämpötilalla merkitystä dark kirjaston kannalta, kun kamerassa reguloitu jäähdytys, eli kennon lämpötilan saa pysymään haluttuna? Ikuisestihan kirjastoa ei voine käyttää, aika ajoin olisi otettava uudet otokset, olenko ymmärtänyt sinnepäinkään ? Tarkoitus olisi siis tehdä kirjasto eri mittaisille valotusajoille valmiiksi.
tjari
Kennon lämpötila on ainoa, joka vaikuttaa asiaan. Joten jos reguloitu jäähdytys toimii niin kuin pitää, ei ulkolämpötilalla luonnollisesti ole väliä.
Tuo bias asia canonin kameralla jäi minulle hiukan epäselväksi. Havaitsin tekstissä kolme vaihtoehtoa:
- bias kuvat samalla herkkyydellä kuin varsinaiset kuvatkin
- bias kuvana jokin (?) vakio arvo
- bias kuvia ei tarvita ollenkaan
Jokin noissa mättää, mutta mikä?
Varsinaisten bias-kuvien ottaminen canoneilla on ihan turhaa sulkimen kulutusta, ja johtaa todennäköisesti kohinan lisääntymiseen kalibroinnissa.
Bias-tason vähennys on kuitenkin pakko tehdä jotta flättikorjaus toimii oikein. Bias-kuva kannattaa siis korvata vakioarvoisella (tasaharmaalla) kuvalla ja se arvo riippuu kamerasta.
Miten tuollaisen vakio bias kuvan voi tehdä DeepSkyStackerille. Iriksen fill komennolla tehty tiedosto ei sille kelpaa.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 14.04.2011, 10:45:26
Fläteillä taas yritetään selvittää minkä verran valoa pääsee kennon eri osiin johon ISO-arvo ei vaikuta (tai ei ainakaan pitäisi),
Vähän vanha ketju, mutta kysyn silti. Eikös kuitenkin suurella herkkyydellä dynamiikka kärsi, jolloin kontrastin kasvaessa vinjetointi on selvempää, jolloin pienen herkkyyden kuva ei vastaisikaan oikeaa?
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 31.12.2013, 10:37:15
Vähän vanha ketju, mutta kysyn silti. Eikös kuitenkin suurella herkkyydellä dynamiikka kärsi, jolloin kontrastin kasvaessa vinjetointi on selvempää, jolloin pienen herkkyyden kuva ei vastaisikaan oikeaa?
Absoluuttiset kirkkauserot kasvavat herkkyyden kasvaessa, mutta suhteelliset erot pysyvät samana. Vain näillä suhteellisilla eroilla on kalibroinnin kannalta merkitystä.
Dynamiikan kärsiminen tarkoittaa sitä että kuva palaa puhki jo pienemmästä valomäärästä. Suurempia valomääriä ei voida silloin esittää kuvassa.
Ajatellaan nyt että herkkydellä 1 kuvan keskiosaan pääsee 20 kappaletta valoa ja se tuottaa pikseliarvon 1 (valkoinen). Vinjetoinnin takia nurkkiin vain pääsee 10 valoa, joten pikseliarvo on 0.5 (harmaa). Saadaan flättikuva jonka mukaan nurkat täytyy jakaa puolikkaalla (kertoa kakkosella), jotta kuva on jälleen tasainen.
Nostetaan herkkyys arvoon 2. Nyt keskusta nousee pikseliarvoon 1 puolikkaassa äskeisestä valotusajasta, joten keskelle pääsee 10 valoyksikköä. Samassa ajassa nurkkaan tulee 5 valoa. Nurkissa pikseliarvo on siis edelleen 0.5.
Kummallakin herkkyydellä täysin musta kohta (esim. kokonaan läpinäkymätön pölyhiukkanen kennolla) tuottaisi arvon 0.
Siispä flätti on kontrastiltaan (suhteellisilta kirkkauksiltaan) samanlainen. Suuremman herkkyyden muut haittapuolet (huonompi SNR) jäävät jäljelle.
Ymmärsin, mutta näköjään DSS varoittaa, etteivät flätit ole samalla herkkyydellä. Ihan sama :P
Lienee DSS:n tekijätiimin oma päätös edellyttää raakakuvilta ominaisuuksia, jotka tekevät lopputuloksesta huonomman kuin siitä voisi tulla.
Mutta ei hätää, DSS:llä voi pilata loppukuvansa huikaisevan monella muullakin tavalla ilman, että siihen voi itse vaikuttaa. :rolleyes:
Jos, eli kun kameran herkkyys valoisuuden suhteen ei ole täysin lineaarinen, niin flätti pitäisi kai ottaa samalla valoisuusarvolla
kuin se valoisuus, joka halutaan korjata, on. Kirkkaampia kohtia flätti ylikompensoi ja himmeämpiä kohtia alikompensoi.
Kun haluan taustataivaan parhaiten korjatuksi, otan taustataivaasta flättikuvan ja teen siitä flätin tyyliin "keinotekoinen flat".
Kun kohinaa ei siinä ole, niin yksikin flättikuva riittää. Tuosta kameran epälineaarisuuden määrästä ei minulla ole mitään hajua,
mutta kai sitä kuitenkin on.
I.S.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 10.01.2014, 23:30:51
Jos, eli kun kameran herkkyys valoisuuden suhteen ei ole täysin lineaarinen, niin flätti pitäisi kai ottaa samalla valoisuusarvolla
kuin se valoisuus, joka halutaan korjata, on. Kirkkaampia kohtia flätti ylikompensoi ja himmeämpiä kohtia alikompensoi.
Kun haluan taustataivaan parhaiten korjatuksi, otan taustataivaasta flättikuvan ja teen siitä flätin tyyliin "keinotekoinen flat".
Kun kohinaa ei siinä ole, niin yksikin flättikuva riittää. Tuosta kameran epälineaarisuuden määrästä ei minulla ole mitään hajua,
mutta kai sitä kuitenkin on.
I.S.
Kunhan ei polta flättiä puhki tai jätä lähes mustaksi, järkkärin vaste pysyy käytännössä lineaarisena. Tästä ei yleensä tarvitse murehtia.
Hei
Jälleen eräs kysymys, joka on pyörinyt mielessäni. En löytänyt sopivampaa ketjua, joten laitoin sen tänne.
Kyse on kohinasta. Olen ymmärtänyt, että dslr kameroiden kohinatasot ovat niin alhaisia, että niillä ei kannata ottaa dark- kuvia kalibrointiin. Nämä kuvat voivat pahimmassa tapauksessa lisätä kuvien kohinaa.
Sit se kysymys: aiheuttaako siirtotie kuten usb merkittävää kohinaa kuviin ? Itselläni on tällä hetkellä liian pitkät USB kaapelit (10m). Onko tällä merkitystä kohinaan ?
Jos on, niin saako kokonaiskohinan poistettua ottamalla kameralla dark -kuvat ko. siirtotien päässä.
t Vesa
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 08.09.2014, 19:44:25
Kyse on kohinasta. Olen ymmärtänyt, että dslr kameroiden kohinatasot ovat niin alhaisia, että niillä ei kannata ottaa dark- kuvia kalibrointiin. Nämä kuvat voivat pahimmassa tapauksessa lisätä kuvien kohinaa.
Kyse ei ole tästä, vaan siitä ettei järkkäreiden kohinakäyttäytyminen ole toistettavissa, jolloin dark-kuvien kohina poikkeaa valotuksesta toiseen.
Lainaa
Sit se kysymys: aiheuttaako siirtotie kuten usb merkittävää kohinaa kuviin ?
Ei digitaalisignaalin kanssa. Jos siirtotie on heikko, jossain vaiheessa siirrettävä data korruptoituu etkä saa kuvaa ensinkään koneelle (yhteys menee poikki). Analogi-signaalia siirtäessä (esim. tulipallokäytössä olevat valvontakamerat) kohinaa tulee myös siirtoväylästä.
Hei
kiitos nopeasta hienosta vastauksesta.
Kuitenkin, jos siirtotie on heikko, niin yksittäisiä biittejä voi tuhoutua ja täten kuvan informaatiosta osa katoaa ???
Käytetäänkö USB:ssä mitään tarkistusta / korjausta, jotta em. virheet voidaan korjata ?
t vesa
Dark-vähennyksellä ei yritetä vähentää kuvasta satunnaista kohinaa, vaan sellaisia virhesignaaleja jotka toistuvat kuvasta toiseen samanlaisina ja jotka siksi saadaan tallennettua myös dark-kuviin. Näitä ovat kuumat pikselit ja muutenkin pienet systemaattiset erot eri pikseleiden kirkkauksissa (ns. staattinen kohina, joka aiheuttaa huonosti guidattuihin kuviin lumisade-efektin).
Satunnaisen kohinan pienentäminen on hyvin yksinkertainen operaatio: sen kun kerää lisää valotusta.
Ja mitä USB-väylään tulee, se ei aiheuta kuviin kohinaa. :grin: Kyllä se tieto välittyy ihan bitistä bittiin päästä toiseen.