Imaging Source kamera tulipallokäyttöön?

[Jarmo Moilanen]

Tiedän että täällä on parikin ketjua noihin Imaging Sourcen kameroihin, mutta avasin uuden.

Olen harkinnut Vaalassa toimivan all-sky tulipallokamerani päivittämistä parempi resoluutioisella m/v kameralla. Siellä on nyt all-sky linssin perässä Watec 902H m/v valvontakamera josta saa videokortin kautta irti 720x576 px resoluution. Tuolla Watecilla pääsen rajamagnitudiin +3.5 joka on riittävä. Kaikki yli +1 magnitudin meteorit tarttuu kuviin, keskitaivaalta himmeämmätkin.

Olen nyt kiinnostunut tuosta Imagining Sourcen 1/2" kennon DMK 41AU02.AS kamerasta kun sen hinta on nyt jo alle 500 euron. Minun all-sky linssi on 1/2" kennolle tarkoitettu miniatyyrilinssi Sunex DSL-215 jossa kiinteä F/2 aukko. Kiinnityksen suhteen nykyinen linssi adaptereineen pitäisi käydä suoraan tuohon Imagining Sourcen kameraan.

DMK 41AU02.AS antaisi 1280x960 pikselin resoluution joka olisi jo paljon enemmän (noin 165%).

Ratkaiseva kysymys on siitä miten herkkä tuon kameran kenno oikein on? Siinä on progressive scan HAD-kenno ja pitäisi tietää edes suurinpiirtein mikä on kameran rajamagnitudi nopeimmalla 15 fps kuvanopeudella? Tärkein kysymys kun on tähtien näkymisenen kuvissa lentoratojen laskua varten. Himmeiden meteorien menetys ei haittaa ja tulipallothan näkyvät web-kameroillakin. Tuon kameran saa tekemään pitkiä valotuksia, jotka toki ratkaisevat tämän tähtien näkymisen ongelman, mutta toivottavin nopeus olisi tuo 15 fps tai 7,5 fps.

Kysyisinkin nyt että voisiko joku jolla on jokin noista Imaging Sourcen m/v kameroista (ei tarvi olla ihan tuo sama kennokoko) ottaa kuvaa tähtitaivaasta vaikka jonkin mahd. laajakulmaisen linssin läpi ja katsoa mikä on rajamagnitudi kuvausnopeuksilla 15 fps ja 7,5 fps. Rajamagnituditieto kiinnostaa yksittäisestä framesta ja esim. 2 sekunnin pinotusta avi-videosta. Linssin polttoväli ja aukkotieto on tarpeen myös. Ei ihan kehtaa tilata 500€ kameraa vain testimielessä. Harmi että yöt alkavat vaalentua pikavauhtia.

Toinen kysymys olisi että toimiiko kameran ajurit UFOCapture ohjelman kanssa. Kamperan ajuri ja UFOCapture osa hyödyntää kai DirectX9:ä, joten pitäisi toimia, mutta voin selvittää sen kyseinen ohjelman omalta postituslistalta.

Tuo Sunex DSL-215 (toinen malli DSL-216 1/3" kennoille) on muuten halpa megapikselikameroihin suunniteltu hyvälaatuinen 185° kuvakulman all-sky linssi. Se maksaa vain 99 USD. Ainoa isompi miinus on kiinteä aukko. Sama firma muuten valmistaa DSLR kameroihin vastaavaa 185° kalansilmää. Hinta on jotain 799 USD Canonin APS-C ja Nikonin DX kennoille ja mukana tulee dewrapping ohjelmisto. Harmi että siinä on kiinteä F/5.6 aukko.

Suurkiitos ihan etukäteen jos joku voi auttaa tässä!

Myös vinkkejä toisista mahdollisista kameramalleista olisi kiva kuulla.

EDIT: Sain tuon UFOCapturen foorumin kautta tietää että japsit on kokeilleet näitä kameroita meteorikuvauksessa mutta käyttävät niitä lähinnä yläsalamoiden kuvaukseen. Siellä on myös vertailukuvia Wateciin. Ongelma on noiden  huono herkkyys Watecin kameroihin nähden. Tähtien näkymisen lisäksi suurempi ongelma taitaa olla paremminkin se että esim. tulipallojen lennon loppuvaiheesta voi osa lennosta jäädä näkymättä jos menee liian himmeäksi. Ehkä pitää miettiä jotain muuta vaihtoehtoa.

[hm]

Kameroiden keskimääräinen herkkyys kulkee nykyään varsin tarkoin valosähköisten luonnonlakien mukaan. Kyseisen Watekin kennon pikseli on alaltaan yli viisinkertainen mainitsemasi IS:n kennon pikseliin nähden. Tähtitaivaalle diskontattuna se tarkoittaa lähes kahta magnitudia.

Menneenä yönä suuntasin DMK 31AU03.AS -kameran Kuun valaisemalle taivaalle eri objektiivien kera. 2,8 mm:n objektiivilla aukolla 1,2 näkyy tietokoneen ruudulla kysymilläsi kuvataajuuksilla Arcturus kun vahvistuksen kääntää maksimiin. 4 mm:n objektiivi, joka piirtää edellistä paremmin, näyttää ehkä suuruusluokan verran enemmän. Sekunnin valotuksella otettuja kuvia löytyy sivulta: http://www.teknofokus.fi/Astro/ImagingSource.htm Kameran mukana tuleva ohjelmisto mahdollistaa monipuoliset video- ja sekvenssikuvaukset. AVI-kuvaa voi ottaa pitkillä valotuksilla, jolloin tähtiä saa näkyviin mittauksia varten. Otin 12,5 mm:n objektiivilla pätkän kahden sekunnin valotuksin satelliitista sen kulkiessa Coman tähdistössä. Aukolla 1,3 rajasuuruusluokka hieman yli 7. Käytetyillä asetuksilla tiedostoa karttuu nelisen megatavua minuutissa. Vajaan kahden megatavun otos löytyy: http://www.teknofokus.fi/Astro/IS/video01.avi

ImagingSourcen sivuilla tuo uusi hinta on esitetty hieman epäjohdonmukaisesti. Alle 500 euron hinta on veroton hinta ilman rahtia.

Tähtiä kuvattaessa rajasuuruusluokka riippuu lähes kokonaan objektiivin aukon fyysisestä mitasta samoin kuin kaukoputkilla. Eli kompromissia tehdään rajasuuruusluokan, hinnan ja kuvakulman puitteissa.

Kysyjälle järjestyy tarvittaessa kamera koekäyttöön.

Hannu Määttänen

[Jarmo Moilanen]

Tähtiä kuvattaessa rajasuuruusluokka riippuu lähes kokonaan objektiivin aukon fyysisestä mitasta samoin kuin kaukoputkilla. Eli kompromissia tehdään rajasuuruusluokan, hinnan ja kuvakulman puitteissa.

Näinhän se on. Valitettavasti.

Kiitos testitiedoista ja esimerkkikuvista Hannu.

Toinen iso puutehan noissa on se ettei auto-iriksen kontrollia saa noihin. Se rajoittaa noiden käyttöä hämärän aikoihin.

Kyllä noissa silti olisi jotain potenttiaalia vaikka herkkyys ei Watecille vedä vertoja. 3.8 mm f0.8 linssillä kun näkyy 25 fps nopeudella +5 magnitudin tähtiä suoraan ruudulta ja pinoamalla 2 sekunnin avi-videolta löytyy jopa +6 magnitudin tähtiä. Pitäisi kyllä testata ihan käytännössä mitä tuollaisella saisi irti.

Täytynee selvittää muut vaihtoehdot kameran päivittämiseen.

[Mikko Päivinen]

 Jos haluaa lisää herkkyyttä niin valonvahvistin olisi tietysti yksi vaihtoehto joka taitaa olla ikäväkyllä myös melko hintava.

Mikko

[Jarmo Moilanen]

Valovahvistimet ei ole kovin hyvä ratkaisu ellei ihan viime vuosina niissä ole tapahtunut merkittävää kehitystä. Ne kun tahtoo olla jatkuvassa käytössä herkkiä hajoamaan ja maksavat maltaita.

Käytännössä nuo Watecin mv-valvontakamerat ovat ehkä tällä hetkellä parasta joihin köyhällä harrastajalla on varaa. Ne ovat tarpeeksi herkkiä kyllä, mutta resoluutio on vain se mitä PAL tv-järjestelmästä videokortit saa irti eli käytännössä 768x576 px maksimissa ja se on vähän kun kuvassa on koko taivas. Eikä nuokaan Watecit valitettavasti ole ihan halpoja kameroita.

Paras ratkaisu koko taivaan valvontaan muodostuu itse asiassa useasta eri suuntiin katsovasta laajakulmakamerasta. Valitettavasti se tulee hintavaksi kun ajattelee että tuollaisia Watecin mv-kameroita 3.8 mm F/0.8 linsseillä varustettuja tarvitaan ainakin 4 ja keskitaivas jää silti katveeseen. Lisäksi tarvitaan ainakin kaksi, mieluummin joka kameralle oma, tietokone videokortteineen ja tunnistusohjelmistoineen. Tuommoiselle paketille tulee helposti aika hyvä hinta. Pelkästään kamerakalustoon taitaa upota pari tonnia ja tietokonepäähän lähes toinen mokoma. 

[Kaizu]

Ainakin vanhat valovahvistimet olivat myös valonarkoja. Suora auringonpaiste teki niistä selvää kerralla. Parhaiden CCD-kameroiden QE on jo yli 50%, joten valovahvistin ei siihen enää anna kovin paljoa lisää.

Kaizu

[Jarmo Moilanen]

Odottakaamme siis ensimmäisiä edullisia EMCCD-kameroita markkinoille.