Suomalainen tähtikuvauskamera - utopiaako?

[PetriKe]

Ehkä olisi mielekästä myös pohtia kameran taknisten ominaisuuksien ja vaatimusten lisäksi millaiseen käyttöön kameraa ollaan suunnittelemassa.

- Eksoplaneettajahtiin, supernovajahtiin, asteroidien valokäyrien ja muuttuvien mittaamiseen riittää periaatteessa pienikennoinen mv. kamera.
Kamera käy mainiosti myös kaukaisten galaksien kuvaamiseen ja ehkä myös planeetta ja kuu kuvaukseen. Hinnat alkaen 700e ja ylöspäin riippuen tarpeista.

- Jos jahdataan NEO kohteita, uusia komeettoja,  kuvataan näyttäviä kuvia laajoista sumuista, etsitään uusia tuntemattomia sumuja, tai halutaan parasta ja isointa , silloin tarvitaan mahdollisimman isoa ja parhaita kennoja + parhaat ominaisuudet.  Hinnat taitaa lähteä Petrin mainitsemasta 5000 eurosta ylöspäin - kattoa ei ole, silloin voi tehdä vaikka 50 kiloeuron kameroita - ostajat vaan on harvemmassa, mutta nämä ostajathan ei silloin kysy mitä maksaa, vaan millaiset ominaisuudet kyseisessä kamerassa on.
Isot kennot asettavat myös tukat ehdot kaukoputken optiikalle, ja mekaniikalle - Silloin kameraa ei voi suositella Sky-Watcher , Meade.. ym. massatuotanto putkille.

Sitten on nämä harrastelijat (lasken itseni niihin) He eivät niinkään tee tiedettä, kuvailevat vaan kauniita tai mielenkiintoisia kohteita - näkevät jostain kohteesta otetun hienon kuvan ja kokeilevat minkälaisen kuvan siitä itse saa. Tieteellisesti mielenkiintoiset kuvat näillä kuvaajilla on onnenkantamoisia.

Eli suunnataanko kamera harrastelijoille vai ammattilaisille ja tehdäänkö "parasta mitä rahalla saa" vai kohtuuhintaista useammalle - vaikuttaa myös kameraan ja sen spekseihin - paljon.

No nyt osuit asian ytimeen!

WesQ halusikin jokaisen oman mielipiteen siitä, mitä kameraltaan haluaisi ja paljonko se saisi maksaa. Tämän jälkeen on kameran valmistajan asia, mille markkinoille haluaa profiloitua - low-end markkinoille, jossa valmistajia on kymmenittäin ja kilpailu on kovaa - vai high-end / ammattilaismarkkinoille, jossa pelureita on vähemmän ja mahdollisuus luoda markkinoita on parempi. Se on WesQ:n käsissä.

[jaava]

Tarkoitin, että tuohon taipumaankin on lääkkeet oli siellä putken perässä vaikka ompelukone.

Poljettava vai sähköönen, siksakilla eli ilman.

JV

[Joke]

Olen samoilla linjoilla Timpan kanssa. Henkilökohtaisesti täysin harrastelijapohjalta voin sanoa, että niin kauan kuin markkinoilta löytyy selvästi CCD-kameroita halvempia uusia digijäkkäreitä suurine kennoineen ja valmiine softineen en ole CCD:stä kiinnostunut.
Digijärkkärillä saa kuitenkin myös ikuistettua niitä mieleenpainuvia hetkiä, joita tämä hieno harrastus tuo mukanaan.

Mutta mikäli samaan hintaluokkaan (400-700€) tipahtaa kotimainen CCD-kamera, joka tarjoaa selvästi paremmat mahdollisuudet onnistuneiden otosiltojen viettoon kuin järkkäri, aukeavat minunkin kukkaroni nyörit.
Ehdotankin WesQ:lle, että et keskity yhteen, mahdollisesti kalliiseen/halpaan malliin, vaan pyrit kehittämään sekä harrastus- että enemmän ammattimaiseen käyttöön soveltuvat mallit.
Perusmekaniikka (kotelointi, jäähdytys yms) voi olla aivan hyvin sama, mutta sisuskaluihin satsaat loppuhinnan mukaan.

Hienoa, että tällekin kapealle osaamisen alalle ollaan saamassa suomalainen tienraivaaja! Kun saat ensimmäiset suunnitelmat valmiiksi kutsu tämän palstan CCD kuvaaja-guruja suunnittelupalaveriin firmaasi,
jotta saisit heiltä mahdollisimman kattavasti infoa/ideoita tuleville, hyvin myyville lopputuotteillesi.

[hm]

Digijärkkäri on aivan eri asia kuin tähtikuvaukseen tarkoitettu CCD-kamera. Järkkärin tarkoituksena on tuottaa napin painalluksella kauniita kuvia, CCD-kamera puolestaan tuottaa käsittelemättömiä raakakuvia, joista kuvaaja työstää lopullisen tuotoksen tavoitteen, laitteiden ja osaamisen rajaamissa puitteissa. CCD-kamera mahdollistaa esim. kapean aallonpituusalueen käytön ja tarkan fotometrian, joihin järkkärin ominaisuudet eivät kovinkaan laadukkaasti taivu. Järkkäri sopii mainiosti kauniiden taivaskuvien ottoon, CCD-kameran aluetta on sitten vakavampi, tiedettä jäljittelevä kuvaaminen.

Kyllä Suomessa jossain määrin korkealuokkaisia CCD-kameroitakin valmistetaan ihan komponenttitasolta lähtien. Sovellutukset ovat tyypillisesti konenäön ja hammaslääketieteen parissa.

Mainittakoon myös, että suomalaisella tuotemerkillä kulkeutuu vuosittain yhdeksännumeroinen määrä digikameroita maailman markkinoille.

Hannu Määttänen

[Vesa Kankare]

Huomasinkin vasta nyt tämän mielenkiintoisen ketjun. Suomalainen kamera olisi ihan jännä vaihtoehto varsinkin jos siihen saataisiin jotain hieman massasta poikkeavaa. Itse olen joskus miettinyt tuossa aiemminkin mainittua itseriittoista kameraa, jolla kuvaaminen onnistuisi tarvittaessa myös ilman tietokonetta, mutta ominaisuudet olisivat lähempänä CCD-kameraa kuin järkkäriä. Toki tällainen voisi olla myös tietokoneella ohjattavissa vakavammalla käytöllä, mutta kuvio voisi olla liikkuvalle kuvailijalle seuraavanlainen:

- MV tai Värikenno tilauksen mukaan, resoluutiota reilusti - esim APS-C kennon kokoinen n. 7um pikseleillä, 6-8MP.
- Reguloitu jäähdytys
- Sonyn kennot ovat kuulemma vähäkohinaisia -> ei niin rajua jäähdytystä -> helpompi mekaanisesti -> edullisempi -> vähävirtaisempi -> jne.
- Joku standardihko kiinnitys, M48 kierre tms.
- Oma näyttö/näppäinyksikkö (erillinen ei kameraan kiinnitetty, jonka voi kuvauksen ajaksi poistaa - asetusten yms tekoa varten). Pieni riittää, kunhan siitä näkee 1:1 suurennoksia ja histogrammin etc.
- Tilaa softakehitykselle ja skripatukselle enemmän kuin on tarpeen ja avoin alusta jotta laitteeseen voisi toteuttaa omia tai yhteisön tekemiä tarkennus, seurannanohjaus jne. pikkuohjelmia.
- Liitäntöjä esim guidekameralle, filtteripyörälle ja ST-4 jalustaohjaukselle (eli USB?)
- 12V
- Kosteuden ja pakkasen sietoa suomen tarpeisiin.
Tällaisella purkilla voisi ottaa halutessaan jalustan, putket ja kameran mukaan ja unohtaa koko hemmetin XP:n kotio... :)

Tsemiä projektille, kannustetaan muutkin ideoilla, eikä etsimällä vaikeuksia joita tällainen projekti voi kohdata. Mehän ei tiedetä minkälaisia pellepelottomia WeQ:lla on käytettävissä!

[oksanen]

Petrin (Kehusmaa) linjoilla olen minäkin reilun kymmenen vuoden CCD-havaintokokemuksella. Mustavalkoinen ja lineaarinen kenno ehdottomasti jos fotometriaa ajatellaan. Herkkyys, pieni kohina  ja suuri kennon koko on aina plussaa, jos ei nosta liikaa hintaa. Termostoitu jäähdytys ja mekaaninen suljin ovat myös tärkeitä. Softaa ei kannata itse tehdä, on vain tarjottava yhteensopivuutta esim. MaxImDL-softaan. ASCOM-ajuri voisi olla hyvä veto, tosin sen päälle ei ole montaakaan kameraa vielä toteutettu ja rajapinta saattaa olla vielä liian suppea.

Langattomuudesta en jaksa innostua, mutta ethernet-liityntä olisi kova juttu.

Jotenkin pitää erottua markkinoilla, parempi tai halvempi siis kuin muut kamerat. Pelkällä kotimaisuudella ei pärjää pitkälle, markkinat ovat kuitenkin hyvin pienet. Haastetta riittää!

Eikä kannata myöskään yrittää tehdä yhtä kameraa kaikkiin tarpeisiin vaan pikemminkin erikoistua toteuttamaan teitty tarve paremmin kuin muut.

Onnea vaan hankkeelle! Voin tarjota softan koodaus ja testausapuja jos sellaiselle on tarvetta.

arto

[Joke]

Oheisen linkin takaa löytyy mielestäni oiva esimerkki ainakin omaa silmää miellyttävästä kamerasta http://www.fishcamp.com/starfish.html.

Firman suunnittelijamiehitys ei ole ainakaan paljoudella pilattu. Aikaansaatu lopputuote on kuitenkin hiotun oloinen, todella näppärän kokoinen ja hintakin on kohdallaan.