Kompassi virhe...

[Pete]

Huomasin muuten et kompassi hettää häränpyllyy kun laittaa kompassin EQ 5 den kylkeen, mitähän metallii/valuu kiinas mahtavat
käyttävän?


Pete

[Timpe]

Saman ilmiön huomasin, kun säädin lyhyttä, mutta järeää terästolppaa oikeaan asentoon ennen sen pohjalevyn hitsausta ja kiinnitysreikien poraamista. Riittävän iso rautamötikkä sotkee ainakin oman halpiskompassini ja samaan ilmiöön taitaa törmätä maastossakin, jos eksyy rautamalmiesiintymän päälle.

[Ransu]

Kokeilin omaa celestronia eka kertaa asunnon parvekkeella nyt kevättalvella ja ihmettelin kun seuranta ei pidä kohdetta kuvakentässä. Kompassin kanssa olin asettanut wedgen pohjoissuuntaan, kun on parveke suunnilleen etelään päin. Tarkemmin tutkittuani huomasin että kompassi näyttää ihan mihin sattuu, riippuen missä kohtaa parveketta sattuu seisomaan. Parvekkekeet on näissä talossa rakennettu pääosin teräksestä ja se riittää sekoittamaan kompassin aivan täysin.

[Timo Kuhmonen]

Samanlaisia huomioita täälläkin. Jos maastossa patikoi ja ottaa välillä suuntimaa, pidän kompassia (Suunto A-30) siinä kädessä missä ei ole metallirannekkeista kelloa...

[jaava]

Rautarunkoiset laivat kääntävän maan magneettikentän vuota melkoisesti, ja onkin välillä melkoinen justeeraminen saattaa laivan magneettikompassi näyttämään oikein (kaikissa uusissakin laivoissa on oltava magneettinen kompassi). Mies joka sen tekee on hyväpalkkainen. Lopuksi kompassipoijussa laivaa pyöritettän 360 astetta ja määrävälein merkitään oikea suunta ja laivan magneettikompassin suunta ylös. Lopuksi kallispalkkainen kirjoittaa pöytäkirjan alle ja siitä on oltava yksi kopio laivan papereissa mukana.

Sen sijaan moni teräs ei käännä maan megneettikenttää. Mutta kaikki härpäkkeet joissa kulkee sähkövirtaa saattaavat häiritä kompassia tuntuvasti.

Itsellä on kokemuksia magneettikompassien vierheistä purjehduksen parista, sekä pinttyneestä tavasta paeta välillä Lapin erämaihin tyhjänkulkijaksi.

Veneessä kännykkä on paha lähellä kompassia. Muuten keikkuvan veneen kompassin lukematarkkuus on sitä luokkaa että ihan pienet häiriöt ei paljoa vaikuta (kun purjehditaan pimeässä tai sumussa jossa ei voi hakea horisontista kiintopistettä).

Lapissa on ongelmissa sumussa tai laajassa tunturikoivikossa pelkän kompassin varassa (neulan mukaan kulkemalla). Virhettä tulee paljon. Selkeällä säällä on taas hyvä ottaa erantokin huomioon, niin löytää tunturiylängöltä oikeaan kuruun, kunhan ottaa hyvät suuntimat joiden mukaan kulkee. Tosin olen minä eksynytkin kerran Mustapää nimisellä tunturilla, vaikka mulla oli tiedossa siellä olevan magneettisia häiriöitä. Päädyin Suomujoen rantaan neljän kilometrin päähän kahlaamosta, josta olisi päässyt yli. Ilta kun alkoi laskeutua, pistin teltan pystyyn ja jäin makuulle.

Kaukoputkea suunnatessa tuntuisi tarkimmalta menetelmältä tehdä se kellon ja sopivan tähden avulla. Kompassilla vaan ilmansuunta sinne päin, jos se ei ole jo muutenkin tiedossa.

JV

[Lauri Uusitalo]

Ja se kompassikin näyttää magneettiselle navalle eli todelliseen pohjoiseen on eroa noi 4-6 astetta, Suomessa.

[mistral]

Kaukoputken napasuuntauksesta on ollut mielessä sellainen kysymys, että kuinka usein tarvitsee suorittaa uudelleensuuntaus? Tarkoitan  kiinteää jalustaa, jossa on alta puolimetrinen peili (tai alta 3m polttoväli)

[Kaizu]

Kuinka tarkkaan haluat akselin olevan suunnassaan? Navan deklinaatio muuttuu prekession vaukutuksesta n 20" vuodessa kuitenkin niin että se on samassa paikassa taas 27 000 vuoden päästä. Pitkän valotusajan kuvissa alkaa useiden kaariminuuttien virhe näkyä, parin metrin polttovälillä. Jos säätää kerran kymmenessä vuodessa, ei virhe kasva paljoa yli kolmen kaariminuutin.
Olen kuullut huhun että joku perfektionisti olisi rakentanut jalustaansa mekanismin myös prekession korjaamiseksi. Sillä päästäisiin sitten jo tuhansien vuosien valotusaikoihin.

Omassa veneessäni on kompassi ja siinä on säädettävät kompensointimagneetit veneen itsensä aiheuttamien häiriöiden korjaamiseksi. Merikarttoihin on merkitty eranto jotta voisi magneettisen kompassin lukemat muuttaa tosisuunniksi. Myös magneettiset häiriöalueet on merkitty karttoihin. Ulkoväylillä ajetaan kompassin mukaan kun keppien väli saattaa olla aika pitkä. Nykyaikana GPS-karttaplotteri on korvannut perinteisemmät suunnistusmenetelmät. Valtettavan usein aluksen koko suunnistamiseen liittyvä tietämys on GPS-laitteen sisällä.

Kaizu