M51 - Pyörregalaksi

[Lars]

Tosiaan kuvia ei ole valotettu Suomessa vaan kymmenisen astetta etelämpänä keski-euroopassa.
Minulle ympärivuotinen ongelma on valonsaaste ja sitä ei pääse pakoon kovin helpolla. Zeniiti luokkaa ~3.5.
Elokuussa pitänee tulla Suomeen pimeänpaikan lerille.

[Mika H]

Kaivelin vanhoja valoja tästäkin. Kuvattu maaliskuussa-09. Canon 350d, SW80ED, 65min ISO800. Kuvankäs. Nebulosity2.

Tällöin en vielä omistanut Bahtinovin maskia, joten fokus jäi epätarkaksi. Kuva on croppi.

[astro_juhis84]

Tässä on M 51 galaksi viime yöltä. Onneksi on syysloma niin voi käyttää jokaisen tähtikirkkaan yön hyväksi.

Valotusta 8 * 10 min, 10" newton, Canon 400D, ISO 1600. Kuvat pinottu DSS ohjelmalla. Kuvaa on rajattu.

Minulla on aina pitkien valotuksien aikana tapana olla sisällä TV:tä ja Astronettiä katselemassa. Tornilla tietokone hoitaa automaattisen seurannan ja kuvien ottamisen. Mitä helpommaksi tähtikuvauksen saa, sitä hauskempaa se on. 

[Pietari]

Miten hyvin M51 näkyy Sky-Watcher Skymax-102 putkella?

[Timo Kantola]

mitehän hyvin M51 näkyy Sky-Watcher Skymax-102 putkella??

Se vähän riippuu:
- Havaintopaikasta. Havaitsetko maaseudulla kaukana kaikista katu/pihavaloista , kaupungin liepeiltä jossa katuvaloja löytyy, mutta myös vähän hämärämpi kulmaus missä ei valot paista suoraan silmiin/putkeen vai yritätkö keskeltä kaupunkia parvekkeelta valojen loisteesta...
- Kelistä. Joskus, vaikka on selkeää , on utua pölyä tai jääkiteitä ilmassa niin paljon että näkyy vain kirkkaimmat tähdet ( ilman huono läpinäkyvyys )  toisessa ääripäässä on joskus syysmyrskyn ja rankkojen sateidenjälkeen kun vetää selkeäksi, ilma on puhdas ja kirpeä "tähdet tuntuu olevan paljon lähempänä ja kirkkaampana.." Yleensä keli on jotain tuoltaväliltä..
- Galaksin senhetkisestä korkeudesta, näin syksyllä M51 on kaikkein huonoimmassa suunnassa - matalalla pohjoisessa. Aamuyöstä se rupeaa nousemaan vähän paremmille korkeuksille. Parasta havaintoaikaa on kevät talvi jolloin M51 on lähellä zeniittiä - valo kulkee tuolloin mahdollisimman lyhyen matkan ilmakehän läpi ja ilmakehä haittaa mahdollisimman vähän havaintoja. Zeniitin tuntumassa olevan kohteen etsiminen vaatii melkeen akrobaattisia asentoja..
- Havaitsijasta Yleensä hyvin vähän visuaalihavaintoja tehnyt , jolla on vahva käsitys siitä miltä kohde näyttää kuvissa, ja odotukset senmukaisia - saattaa pettyä näkemäänsä , ja lopettaa katselun lyhyeen ->" seuraava kohde , josko se näyttäisi paremmalta"
Kokeneemmalla on käsitys kaluston rajallisuudesta , mutta pinnistelee katsoakseen kuinkapaljon kohteesta irtoaa vaatimattomallakin putkella. Hyvä keino - vaikka se on vähän hankala ja työläs - on ottaa paperilehtiö ja kynä mukaan ja koittaa piirtää paperille se mitä näet - piirtäminen pakottaa katsomaan tarkasti ja useaan kertaan kohdetta ja sen ympäristöä - löydät varmasti enemmän yksityiskohtia kuin pelkällä kertavilkaisulla. Piirrustustaidolla ei ole mitään merkitystä - idea on että pirtämisen yrittäminenkin pakottaa katsomaan tarkasti ja huolellisesti kohdetta. Vaikka et saisi paperille kuin epämääräisen töherryksen, jota ei kehtaa kellekkään näyttää  - on se mielikuva näkymistä päässäsi kuitenkin se varsinainen havainto.
Viellä: Vaikka et olisikkaan tyytyväinen piirrustukseen - säilytä se. Jos innostut enemmänkin piirtelemään kohteita, taidot kehittyy " tekemällä oppii",  voit jälkeenpäin vertailla ensimmäistä, ja nykyistä piirosta - huomaat eron !

Lyhyesti:
10cm putkella jotain 30...45x suurennoksella taajama oloissa keskiverto kelillä kohteen ollessa suht korkealla,  M51 erottuu kahdeksi vierekkäiseksi tuhnuksi tähtien joukosta, saattaa jotain muutakin hämärää erottua. Paremmalla kelillä voi erottua enemmänkin - kannattaa vilasta useampana eri iltana. Katsomalla asia selviää parhaiten.

[Pietari]

Ok, ootan talve ja valonsaasteesta ei oo haittaa.

[Timpe]

10cm putkella jotain 30...45x suurennoksella taajama oloissa keskiverto kelillä kohteen ollessa suht korkealla,  M51 erottuu kahdeksi vierekkäiseksi tuhnuksi tähtien joukosta, saattaa jotain muutakin hämärää erottua.

Jotain tämän tapaista olen kirjannut ylös vastaavalla 100/850mm Newtonilla. Liitekuvassa lyhyt havaintokertomus ruutuvihkosta syyskuulta 1982, jolloin M51 löytyi maalaiskylän pohjoistaivaalta (M63:n saatte bonuksena)...

[-Jarz-]

Tässäpä pilvisten päivien ansiosta uudelleen lämmitetty M51. Vanha raakadata käsitelty uudestaan paremmalla tietämyksellä kuvankäsittelystä ja mukaan otettu myös aavistus heikompilaatuistakin dataa, jolloin valotusaika nousi yli kahden tunnin.
Joulunkin pikku hiljaa lähestyessä, päätin lisätä kuvaan nuo "säteet" kirkkaimpiin tähtiin tunnelmaa tuomaan.

M51. Kuvattu 2008 - 2009.

CPC 800 x 0.63, Pentax K10D. Valotusta 74kpl yhteensä 2t 6min.

JM

[Pietari]

Upea kuva!

[Marko.J]

Todella hieno kuva!

Yleensä en liiemmin innostu lisätyistä bling-bling -koristeluista, mutta tähän nuo lisätyt sakarat kyllä sopii täydellisesti! Tuostahan saisi upeita joulukortteja...

[-Jarz-]

Kiva, että kuva miellytti Pietari ja Marko.J  .
Olinkin kahdenvaiheilla laitanko nuo sakarat tähtiin vaiko en, mutta ne näytti sopivan tuohon kuvaan, joten jätin ne näin joulumielen vuoksi  .
Olen yhden kerran aikaisemminkin käyttänyt noita jälkikäteen lisättyjä diffraktiopiikkejä tähdissä muistaakseni M39 avoimeen tähtijoukkoon ja yhden kerran Skyluxilla M44:ää kuvatessa oli kaukoputken nokalla ristikko teipillä tehtynä mistä sain kuvaan sakarat kirkkaimpiin tähtiin. Toisinsanoen ei ole paljon tullut noita käytettyä enkä jatkossakaan varmaan paljon käytä, mutta aina silloin tällöin ...niin miksei.
Ajattelin kyllä tekeväni jonkinlaisen ristikon kaukoputkeen avoinaisia tähtijoukkoja varten. Jotenkin vaan tiettyihin kuviin ne sakarat sopii, mutta mieluummin ne luodaan siis jo kuvatessa, niin on aidompia.

Tuo joulukortti oli muuten aika hyvä idea.

JM

[mickut]

Tässä lähes kirkkaalta taivaalta 5-6.3.2010 ilman guidausta kerätty M51, valoa yhteensä 1h 18min, 60 sekunnin valotuksilla, joista noin 10 edelliseltä vähäpilviseltä yöltä helmikuun lopulta.



-Antti

[ispi]

Viimeksi joskus joulukuun puolessa välissä pääsin kuvaamaan ja 5.maaliskuuta valitsin kohteeksi M51.
Mietin monta kertaa, kehtaako kuvaa edes pistää näytille, mutta sää kun on mitä on, niin kaipa näitä harvoja otoksia pitää näytille pistää.

Valotuksen määrästä en ole varma - tyhmänä kun en ole sitä tiedostoon kirjoittanut, mutta joko 4 x 5min & 7 x 8min tai pelkästään 7 x 8min.
Flatit löytyy ja tuntuu siltä, että alkaa olla jo melko lähellä onnistumista, ehkä jatkossa sitten - niin ja CLS- suodinta myös ensi kerralla kiinni.

[naavis]

Laitoin illan päätteeksi kameran valottamaan parveketta huonosti suunnatulla jalustalla, ihan vain saadakseni käsitystä miltä tällainen näin himmeä kohde näyttää teleobjektiivin läpi. Suunnatessa en voinut olla varma onko galaksi ylipäätään kuvassa, mutta kyllä se jälkikäsittelyssä paljastui kuvakentän reunasta. :) Canon EOS 40D, 200/2.8L, 59x10s, ISO400.

[Make]

Tämä galaksi on ensimmäinen LRGB-kuvauskohteeni SBIG ST-8300-kameralla ja Baaderin suotimilla:



Valotusta: L: 17x5min bin 1x1, RGB: 5x5min bin 2x2 kutakin, yhteensä 160 minuuttia.
Putki: GSO newton 150/750 + Baader komakorjain
Tarkennin: Seletek

Tarkensin jokaisen suotimen läpi erikseen FocusMaxilla ja huomasin, että LRGB-setti ei ole parfokaalinen, vaikka sitä niin mainostetaankin. Kuvan käsittely: Maxim DL5 (kalibrointi, pinoaminen), PhotoShop ja NeatImage.