Onkos kenelläkään ollut seuraavanlaista ongelmaa newton-teleskoopin kollimoinnissa: Pääpeili ei näy kokonaan apupeilin kautta.
Kaikissa netissä näkemissäni kollimointiohjeissa pääpeili näkyy kokonaan apupeilin kautta, mutta minun putkessani näin ei ole.
Tämän takia onkin mahdotonta tietää onko apupeili oikeassa kulmassa. Putki on vielä kaiken lisäksi nopea 114mm f/4,5,
niinpä kollimoinnin pitäisi olla aika tarkka, jotta tähdet eivät jäisi komeetoiksi.
Tällä hetkellä en omista chesshire kollimointilaitetta, ja olen yrittänyt kollimointia muovisen tulpan avulla, jossa on pieni reikä keskellä.
Mielestäni tällainen putki on mahdollista kollimoida vain, jos pääpeilin keskikohdan saisi merkittyä erittäin tarkasti. Toinen vaihtoehto on
tähtitestin avulla, joka taas on varmaankin vaikeaa, koska kollimointi on tällä hetkellä pahasti pielessä.
Mutta kirjoitelkaa vinkkejä, koska niitä todellakin kaivataan.
Tervehdys,
Kaivelin oman D114/F500 putken (Sky-Watcher) esille ja tutkailin tovin peilin näkymistä. Pääpeili näkyy kokonaan tarkennuslaitteen aukosta, kun tarkennuslaite on aivan sisimmässä asennossaan. (Tai ainakin uskoisin niin, sillä peilin kiinnikkeet tulevat hiukan näkyville.) Pääpeiliin on tehty musta rinkula keskikohdan merkiksi. En tosin ole aivan varma, onko se jo tehtaalta saakka ollut, sillä olen putken ostanut käytettynä. Se rinkuala tosin on niin siisti, että voisi pitää tehdastekoisena. Ei paljoa varmaan auta itse kollimointi ongelmaasi, mutta kertoo miten toinen vastaavanlainen putki rakentuu.
Tässä Optica nimellä myydyssä pääpeili ei tule kokonaisuudessaan näkyviin edes mainitsemallanne keinolla. Kiinnikkeetkään eivät näy.
Mutta kiitos hyvästä vinkistä!
Käytin aiemmin Optica 150/750 putkea, ja sen sai kollimoitua vasta pääpeilin keskipisteen merkitsemisen jälkeen. Pääpeilin reuna ei näkynyt. Pääpeilille oli säätövaraa muutama senttimetri, joten kollimointi kannatti tehdä siten, että pääpeili oli mahdollisimman kaukana apupeilistä. Näin sai peilin pinta-alaa vähän enemmän hyödynnettyä.
Kiitos ohjeista.
Täytyy yrittää merkitä peilin keskusta tarkasti, ja yrittää kollimointia uudelleen. Kertaushan on opintojen äiti.
Mun molemmissa putkissa näkyy koko pääpeili. Tosin olen kyllä ajatellut hankkia kohdistuslaserin tuota hommaa varten, se on pelkällä korkilla sitten surkeaa hommaa pellolla pakkasessa. Onkos kenelläkään näistä lasereista kokemuksia? Tai Chesirestä?
Laserkollimaattoreita ei taida tällä hetkellä olla luvallisesti mistään saatavissa. Laserkollimaattori on laserlaite, jota ei saa ilman Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyntää myydä kuluttajille. Otin asiasta selvää alkuvuodesta. Hyväksyttämismenettely olisi yli 500 euroa maksava operaatio, joten kollimaattorien takia sellaiseen tuskin kukaan maahantuoja ryhtyy.
Aidon tai keinotekoisen tähden avulla saa putken kollimoinnin kyllä helposti ja tarkasti kohdalleen. Asiaa voi vaikka demonstroida tulevana viikonloppuna Cygnuksella.
Hannu Määttänen
Eikös alle 5 mW:n lasereita saa myydä kuluttajillekin? Näin mulle kerrottin kaksi vuotta sitten, kun mun piti tilata vihreä laser ulkomailta. Taitaa olla säännöt kiristyneet...
Kyllä minä ainakin sain tilaamani Laser Maten ihan suomalaisesta kaupasta, kun ajattelin sellaisen hankkia auttamaan omissa ongelmissani. Ja Laser Matessahan on tavallinen laserosoitin sisällä.
Olisi kyllä pitänyt tilata chesshire samalla, kun silmäni eivät riitä apupeilin keskittämiseen tarkennuslaitteen kohdalle. :)
Alottelijan erittäin selvä kysymys: Eikös kollimointi ole putkessa jos tähti näkyy kirkkaana pisteenä + apupeilin kiinnittimistä johtuvat säteet...
Jos tähti näyttää täsmälliseltä ympyrältä suurella suurennoksella de-fokusoituna, niin putki on hyvin kollimoitu. Ja osoittavathan pistemäiset tähdetkin hyvää kollimointia - fokusoituna siis.
Ja tämä toisen aloittelijan sanomana. Toivottavasti kokeneemmat korjaavat virheet, jos niitä on.
Toimivan laserkollimaattorin saa tehtyä LASER-pointterista.
Sorvin ruuaksi alumiini- tai muovitankoa. Sorvataan siitä okulaaripitimeen sopiva palikka ja porataan samalla sorvinkiinnityksellä palikkaan keskelle reikä, johon pointteri mahtuu sisälle. Jos on epäilys että pointterin lasersäteilijä ei ole oikein keskitetty, voi sorvattuun palikkaan laittaa keskitysruuvit apupeilin pitimen tapaan.
Ensitestaus tehdään myös sorvissa. Pyöritellään palikkaa valo kytkettynä ja katsellaan piirtääkö pointteri pisteen vaikkapa kartongille, jos ei säädetään keskitystä.
Nyt on pointteri itse kollimoitu.
Seuraavaksi voi kokeilla laitetta putkessa. Optisen akselin paikalleen laitossa auttaa jos pääpeilin keskipiste on merkattu. Säädellään pointterin piste kohti pääpeilin keskipistettä. Kun kollimointi on valmis niin valo kulkee periaatteessa edestakaisin vain yhtä rataa. Newtonissa voi osan okulaaripitimestä peittää putken puolelta vaikka maalarinteipillä, johon säde projisoituu säädön aikana, jos kollimointi on pielessä.
Kun laitetta käytetään pitää huomioida että kollimaattori on okulaaripitimessä keskellä, tai jos sitä ei voida keskittää niin että sen paikka on sama jossa käytettävät okulaaritkin ovat. Joissain putkissa okulaaripitimet itsessään aiheuttavat virheen kollimointiin. Homma näkyy selvimmin linssiputkilla muuttuvana värivirheenä.
jk
Tässä yksi omavalmiste. ;)
http://personal.inet.fi/koti/anssi.mantykivi/kollimointi.htm
Tee mustalla tussilla noin 8-10mm halk. täplä keskelle pääpeiliä, niin et tarvii lazereita ym. eksotiikkaa.
Täplän tähtääminen keskelle peiliä ei hirveitä vaadi, yks keino on piirtää harpilla peilin kokoinen ympyrä paperille, leikkaa paperi ympyrän reunoja myöten, ja suurenna harpin tekemää keskireikää senverran että saat tussin kärjellä pisteen piirrettyä reiästä. asettele (varovasti, naarmuttamatta peiliä) paperiympyrä peilin päälle tarvittaessa teippaa kevyesti, ja tökkää piste peilinkeskelle!. Ota paperi pois ja "maalaa" tussilla tekemäsi piste 8-10mm läiskäksi, töhertämäsi täplä jää apupeilin varjoon eikä vaikuta putken ominaisuukssin mitenkään.
Toinen (helpommin peiliä naarmuttava) keino on yksinkertáisesti viivottimella mitata ja sitten merkata peilin puoliväli ja kääntää peiliä 90 astetta ja merkata toisesta suunnasta puoliväli, ja käännellä peiliä ja mittailla, niin kyllä se keskipiste sieltä hahmottuu. Newtonissa toleranssit on kohtuullisia ja ilman laasereita kollimointi onnistuu varmasti.
Muovitulppa (jossa pieni 3mm reikä keskellä) okulaari holkkiin , helpottaa kummasti.
Käytä rahasi johonkin hyödyllisempään kuin kollimointi työkaluihin.
Tähtitestillä hienosäädät kollimoinnin tasan kohdalleen.
Pari linkkiä, tosin Lontooksi:
http://homepage.ntlworld.com/robin.scagell/collimate.html
http://www.astrosurf.com/legault/collim.html
http://www.willbell.com/tm/tm5.htm
Timppa.
Laserkollimaattorit ovat huonoja kahdesta syystä: Lasersäde pitää itsekin kollimoida tarkalleen kollimaattorin suuntaisesti. Teoriassa se on helppo tehdä ns. V-blokilla, mutta käytäntö saattaa olla hieman toista. Toinen syy on se, että fokusointilaitteessa on usein klappia, josta syystä laserkollimaattoria on vaikeaa tai mahdotonta saada tarkalleen fokusointilaitteen "optisen akselin" suuntaiseksi. Se onnistuu kunnolla ainoastaan todella laadukkailla fokusointilaitteilla, joissa on vieläpä kiristysrengas (ei siis tavallisia ruuveja). Tätä ongelmaa voidaan kiertää käyttämällä laserin kanssa barlow-linssiä, kuten kerrotaan esimerkiksi tässä (http://gmpexpress.net/~tomhole/blaser.pdf) artikkelissa. Tämä barlowed laser -menetelmä tosin auttaa ainoastaan pääpeilin suuntaamisessa.
Tarkin kollimointiväline on mielestäni Cheshire-putki (engl. Cheshire+sight tube). Jos pääpelin keskusta on merkattu esimerkiksi valkoisella ympyrällä, niin Cheshire mahdollistaa sekä apupeilin että pääpeilin suuntaamisen. Nopeiden Newtonien vaatimaa apupeilin offsetin säätämistä Cheshire ei kuitenkaan helpota.
t. entinen Newtonin omistaja
Tässä vielä Cloudynightsissa, ja miksei muuallakin, kehutun Nils Olof Carlinin sivusto, jossa myös ohjeita newton-teleskoopin kollimointiin http://web.telia.com/~u41105032/.
Lainaus käyttäjältä: kaizu - 09.08.2006, 02:58:59
Kuvatessa on tullut eteen ongelma saada kuvakenno kohtisuoraan optista akselia vastaan.
Mun omissa virityksissä syy löytyi fokusointilaitteen vinosta kiinnityksestä putken kylkeen.. tämä tapahtui ennen digiaikaa - vaikutti kuvanlaatuun ja meni jokunen tovi syyllisen löytämiseen.
... en tietenkään tarkoita että muillakin olisi vastaava mahdollista..
Toivottavasti kaupallisista putkista ei moisia virheitä löydy!
Toinen syypää voi tietysti olla apupeilin paikassa (oikealla etäisyydellä pääpeilistä?)
Timppa
Mä menin puhdistamaan apupeilin ja nyt säädöt on niin pielessä ettei mitään rajaa. 12 " GSO on mulle näköjään liian vaikea säädettävä, vaikka olen joskus sen saanut hyvin kohdalleen. Olen säätänyt sitä monta iltaa tuloksetta ja pian lähtee putki halvalla. Laserilla säädöt näyttää suht. koht OK, niin silmän mukaan säädöt on ihan pielessä ja päinvastoin. Eiköhän 16-vuoden harrastus jo olekkin aika vaihtaa johonkin toiseen. :) Laitan putken myyntiin lähiaikoina. Silmät rasituu säätämisessä sen verran et pakko lopettaaa kun säädöt ei mene kohdalleen. Ohjeita olen lukenut internistä pilvin pimein.
Tota.. Kärsivällisyydellä ja "kovalla työllä" kyllä onnistuu.
1 - Onko pääpeilissä keskipiste merkitty? jos ei merkkaa , vaikka aiemmin kerrotulla tavalla.
2 - Jos apupeiliä on mahdollista siirtää optisen akselin suuntaisesti on, tarkistettava ap:n (apupeilin) paikka (etäisyys pääpeilistä)
eli kun katsot fokusointi laitteeseen , näkyykö apupeili kokonaisuudessaan vai jääkö se fokusointi laitteen varjoon jostain reunasta?
apupeili tulee keskittää niin että se näkyy fokusointilaitteesta katsottuna pyöreältä, ja näkyy keskellä fokusointi laitteen reiän jatketta.
3 - laita okulaariholkkiin 3mm reiällä varustettu tulppa , säädä apupeili niin että pääpeili näky tasan keskellä - älä välitä vaikka apupeilin varjo näkyy vaikka toisessa reunassa, se on pääpeilin säädöstä kiinni.
- Apupeili on nyt säädetty.
4 - Pääpeili säädetään vasta kun apupeili on säädetty.
5 - katso fokkariin (jossa se 3mm reiällä varustettu tulppa) nyt pitäisi pääpeiliä säätää niin että pääpeilin keskipistettä kuvaava täplä jää jää apupeilin varjokuvan keskelle.
- pääpeili säädetty
Loppusilaus tähdellä.
Vie putki pihalle auringon laskiessa, anna jäähtyä (näillä keleillä??) 2 tuntia. laita suurennosta 100 - 200x suuntaa kirkkaaseen tähteen fokusoi milli-pari fokuksesta pios, jotta näet diffraktio renkaat (mallikuvia http://www.astrosurf.com/legault/collim.html) jos renkaat ei näy symmetrisesti, vaan on toisella reunalla enemmän ja näyttää komeetalta , kuljeta tähteä pitkin näkökenttää ja katso missä kohtaa diffraktio renkaat on symmetrisesti keskellä, jos tähti on tuolloin vaikka toisessa reunassa,niin nyt pitäisi pääpeiliä säätämällä saada tähti keskelle kuvaa. Kun lievästi defokusoidun tähden diffraktio renkaat näkyvät symmetrisinä rinkuloina keskellä kuvaa isolla suurennoksella, on putki iskussa.
Huom. lämmin putki (kovat putkivirtaukset) tai kurja seeing saattaa joskus estää difraktio rinkuloiden näkymisen koknaan.
Kollimointi on kaukoputken käyttäjän perustaito, (niinkun tankkaus on autoilijan) joka kannattaa opetella - vaikka siihen menisi päiviä - muuten harrastuksesta tulee kallis jos joutuu putkea vaihtaa joka kolauksen jälkeen..
Timppa
Kiitos Timppa hyvistä vihjeistä, mutta ei sitä saa menemään kohdalleen vaikka mitä tekis. Putki on todella siistissä kunnossa ja sitä ei ole kolhittu (Vuoden vanha putki 12 tuuman GSO Newton. Tein vaan sen virheen et menin ostamaan ison putken ja siihen laserin. Laserkin on säädöissään, koska sitä pyörittää okulaari holkissa, niin valopysyy paikallaan. Peiliä on siirretty ylöspäin, alaspäin .........suuntaan jos toiseenkin. Hermot ei mene, mutta näkö lähtee ku silmät rasittuu.
Kyllä jos säätövarat riittää, niin varmaan menee kollimointiin!
Miten se ilmenee, ettei ole kollimoinnissa?
kokeillut kollimoida ilman lasukkaa?
Timppa
Kyllä se musta silmällä näyttäis olevan kohdalla, mut laserin mukaan ei. Ennen se meni sekä silmän et laserin mukaan kohdalleen.
Niin, näkyykö se käytännössä, tähti testillä? katsellessa ?
Lainaus käyttäjältä: Timppa - 20.08.2006, 15:51:56
Niin, näkyykö se käytännössä, tähti testillä? katsellessa ?
En tiedä vielä pitää päästä testaamaan sitä ulkona. Nyt mä sain sen melko hyvin säätöihin silmän mukaan ja laserilla se heittää jonkin verran. Mut silti 30 cm peilillä kun on säädetty jonkin verran pieleen se vastaa säädöiltään 20 cm:n peiliä joka säädetty tarkasti oikein.
Neuvoit Timppa tekemään 3mm reiällä varustetun tulpan. Siitä oli mulle oikein jonkun verran hyötyä. Aloin uudelleen säätämään putkeani ja huomasin, ettei sitä voikkaan saada ihan kohdalleen. Ongelma oli se et apupeiliä ei saanut nostettua tarpeeksi. Porasin uudet reiät 10 mm:n päähän ja alkoi säätövara riittämään. Silmällä uudelleen säätö melko tarkkaan ja sitte loput laserilla. Nyt muuten oli laseristakin hyötyä. Sen mitä en silmällä huomannut et apupeili oli hiukan vinossa (Ei ollut ihan pyöreä) laser kertoi sen heti. Kuinkahan moni tehdasvalmisteinen kaukoputki mahtaa olla samanlainen et säätövarat ei riitäkkään ihan täydelliseen säätöön? Toi putki on ollut mulla vasta vuoden verran ja vasta nyt aloin tutkimaan säätöjä vähän tarkemmin. Nyt syksyllä olis tarkoitus ottaa DeepSky:sta kaikki mahdollinen irti mitä tollasella peilillä vaan saa.
Hyvä, onnea ja menestystä.
Vasta tähtitestillä näet lopullisen tuloksen, kannatta joku ilta uhrata 5min testiin ja tarpeen vaatiessa 1-2 h säätöön. Pimeässä ulkosalla ei sitten kannata säätää muuta kuin pääpeiliä, apupeiliin ei kannata koskea, muuten saat aloittaa seuraavana päivänä alusta - on kokemusta.
Oikeasti jos ollaan tarkkoja niin nopeassa (F5 ja nopeampi) putkessa apupeilin pitäisi olla pari milliä (2-3mm) pääpeilin suuntaan (offset), ettei aivan keskellä fokkarin reiän jatketta, samoten pari milliä poispäin fokusointilaitteesta (kohti putken kylkeä) Mutta ne on sellasia hieromisia , että ilmankin pärjää.
Tarkka kollimointi on kriittinen vain isoilla suurennuksilla, pienillä ja laaja näkökenttäisillä (25 - 70x ) suurennuksilla tarkan kollimoinnin alue osuu vielä näkökenttään (ellei oikein pahasti pielessä) vaikkei olisikaaan aivan keskellä, suurilla suurennoksilla saattaa tarkka kollimointipiste jäädä näkökentän ulkopuolelle ja silloin menetetään putken resursseja.
Timppa.
Lainaus käyttäjältä: Timppa - 24.08.2006, 00:03:27
Oikeasti jos ollaan tarkkoja niin nopeassa (F5 ja nopeampi) putkessa apupeilin pitäisi olla pari milliä (2-3mm) pääpeilin suuntaan (offset), ettei aivan keskellä fokkarin reiän jatketta, samoten pari milliä poispäin fokusointilaitteesta (kohti putken kylkeä) Mutta ne on sellasia hieromisia , että ilmankin pärjää.
Tarkoitatko Timppa sitä et silmällä se saa hiukan heittääkin ja laserilla se saadaan ihan kohdalleen. Ainaskin silloin sen pitäis olla ihan kohdallaan, kun laservalo tulee pääpeilistä takaisin fokkarin kautta laser-asteikon keskelle.
Unohda nyt se laseri, ja katso tähtiä ! Lähden reissuun, mutta yritän sunnuntaina saada aikaan pari "valaisevaa" kuvaa aiheesta..
Timppa
Lainaus käyttäjältä: diesel - 25.08.2006, 15:44:28
Hiljaa hyvä tulee, ei vaiska tiedän kokemuksesta kuinka työlästä se välillä voi olla ja silmät menee ristiin ja rastiin.
Tsemppiä!!!
Kiitos kannustuksesta diesel. Laserin laitoin hyllylle keräämään pölyä. Rupesin säätämään kaukoputkea ilman laseria ja luulen et nyt on kohdallaan säädöt. Kun tulee kirkas taivas sitten se paljastuu miten kävi. Ainakin kavereitten ohjeiden mukaan nyt kaikki pitäis olla kunnossa. Kiitokset muuten kaikille teille jotka olette antaneet hyviä ohjeita. Sääsin toisen putken kanssa ja luulen et vasta nyt alkaa olla hankassa koko homma. Jatkossa hommasta alkaa varmaan tulemaan helpompaa ja käymään nopeammin. Kun vaan tietää miten säätö tehdään.
No niin nyt on putki säädettynä oikein ja diffraktio-renkaat näkyy sellaisina kuin ne pitääkin. :) Pääsin nimittäin eilen testaamaan putkea ulkona.
Vielä kollimoinnista, ja etenkin apupeilin offset:ista:
Käsittelyssä nimimerkki Artonin 12" F5 GSO putki
Pääpeili 300mm f1500mm, Putkenhalkaisija 365mm, fokusointilaite (oletus) matalimmillaan 68mm ja uloimpana 105mm putken kyljestä.
Apupeili 75mm pikkuakseli. Oletetaan että fokus sijaitsee 1/2 välissä fokusointilaitteen min-max liikettä eli 86.5mm putken kyljestä, joten apupeilin tulee poikkeuttaa tuleva valo 269mm sivulle.
Näillä tiedoilla apupeilin ehdottomaksi minimiksi tulee 63mm (pikkuakseli), nyt jos tällainen 63mm apupeili sijoitetaan "geometrisesti" oikealle paikalleen eli pääpeilin optinen akseli ->apupeilin keskipiste -> 90asteen kulma -> okulaarin optinen akseli. Näyttää tilanne jokseenkin tältä:
Eli valonsäde (joka tulee oikealta) näyttäisi tulevan toiseen reunaan apupeiliä, syynä on apupeilin 45asteen kulma sekä kiilamainen pääpeilistä tuleva valokimppu, lähempänä pääpeiliä (ylempi valonsäde) valokimppu on leveämpi, ja osuu kauempana otisesta akselista apupeiliin, ja alempi valonsäde osuu vasta pitemmällä, ja lähempänä optista akselia, apupeiliin.
Tilanteen voi korjata ainoastaan liu'uttamalla apupeiliä peilin pinnansuuntaisesti noin 4.5mm (eli 3.18mm ylös, ja 3.18mm pääpeilinsuuntaan). Tällöin apupeilin keskipiste ei enään olekkaan optisten akselien (pääpeili/okulaari) yhtymäkohdassa. Samoiten apupeilin varjo ei enään ole aivan pääpeilin keskellä.
Ns. puolittainen offset (jos ei voi siirtää apupeiliä fokkarista etäämmäälle, niin siirretään sitten ainakin pääpeilin suuntaan) pilaa koko homman. Eli jos apupeiliä siirretään 3.18mm ainoastaan pääpeilin suuntaan, ja kollimoidaan, aukeaa tämä optisten akselien (pääpeili/okulaari) 90asteen kulma 90.68 asteeseen, ja kuvataso jää vinoon (haittaa varsinkin valokuvatessa - toinen reuna fokuksessa, toinen ei. )
Kuva 63mm apupeili siirretty 3.18mm pääpeilinsuuntaan ja samanverran fokkarista poispäin:
Tässä esimerkki putkessa kuitenkin on 75mm apupeili, joka antaa pelivaraa, jos apupeiliä ei siirretä offsettin tarvittavaa 3.18mm x3.18mm jää ainoaksi "virheeksi" se että kuvakentän vinjetointi (reuna-alueiden tummumuinen) ei ole aivan keskellä. Virheellisen kollimoinnin pelätyn "koman" aiheuttajana ei offset vaikuta mitenkään.
kuva 75mm apupeili ilman offsettiä:
Toivottavasti joku oikeasti optiikasta tietävä tarkistaa ja korjaa, mikäli syyllistyn väärän tiedon levittämiseen.
Timppa
Tarkistan Timppa vielä nuo antamasi mitat. Mistä muuten sait tuollaiset tiedot? Onko sulla joku ohjelma vai oletko laskenut ne jollain tietyllä kaavalla? Uskon et tosta tiedosta hyötyis moni muukin.
http://www.atmsite.org/contrib/Carlin/collimation/
Putken mitat täältä:
http://www.telescope-service.com/dobsonians/dobsonians/dobsoniansstart.html#GSD300E
Fokkarin mitat täältä:
http://www.telescope-service.com/ATM/focusers.html#foc2u
Apupeilin koko Newton.exe ohjelmalla
Mitat soviteltu AutoCadillä.
Mitat toimii vain esimerkkinä mistä on kymysys. Kunhan periaate tuli selväksi?
Ja jos haluaa täydentävää ja oikeaa tietoa niin tuosta Iiro Sairasen linkistä olisi saanut kaikki valmiina... :-[
Timppa
Kiitokset Iiro ja Timppa hyvistä ohjeista + linkeistä.
Huhuh.. Tulipahan se viimein tehtyä. Koko päivä meni ja välillä tilanne näytti todella pahalta, mutta vaikeuksien kautta voittoon. Nopealla testillä näytti ainaki pikkaisen parempi kollimointi olevan kuin ennen kollimointia joten voiton puolelle mentiin.
Tässä olisi uusi työkalu tuohon ongelmaan http://www.catseyecollimation.com/ceyeflr1.html (http://www.catseyecollimation.com/ceyeflr1.html)
Tänään tuossa huomasin että SkyWatcherini 8" pääpeili ei näy kokonaan.
.noh.. siinä sitä apupeiliä vääntelin 4tuntia ja eikä tullut yhtään mitään...
Onko tietoa että näkyykö 203/1200 skywatcherissa pääpeili kokonaan apupeilistä?
No ihan polttotason kohdalta katsoin.
Se varmaan meni vielä enemmän päin honkia kun aloin räpeltämään sitä apupeiliä. :-\
Mutta ei auta kuin yrittää ja yrittää.
Tarkistaisin, että olenko ymmärtänyt oikein.
Ostin N 150/750 ja epäilen, että kollimoinnissa saattaa olla jotain vikaa;vaikea tarkentaa.
Pääpeili näkyy kokonaan fokusputkessa (tulpassa 3 mm reikä) ja peilin keskipiste ( pieni ympyrä) on juuri apupeilin pidikkeiden keskipisteessä.
Apupeilin varjo on soikea ja fokusointilaite näkyy apupeilin toisessa reunassa niin, että apupeilin varjoa ei siellä puolella näy ollenkaan.
Defokusoituani tähden, musta rengas näkyy kylläkin epäterävän tähden keskellä, mutta mitään muita renkaita ei näkynyt (ehkä olisi pitänyt yrittää sisukkaammin).
Pitääkö minun säätää pääpeiliä, että saisin apupeilin varjon pyöreäksi ja fokusointilaitteen keskelle apupeilin varjoa?
Oisko missään semmosia helppoja suomenkielisiä ohjeita tuohon kollimointiin? Sain juuri ensimmäisen kaukoputkeni enkä minä tiedä että miten se kollimoidaan, ku tuskimpa se kovin hyvin on kohillaan heti aluks? :)
Kaitzu, tulin sellaiseen tulokseen, että palautin putken myyjälle. En muistanut, kun ostin eka Newtonin 200/1000 Ursasta ja se oli kollimoinniltaan tip-top,että ei ne aina ole tehtaalta tullessaan priima kunnossa. Tosin tämä ei tullut URSAsta. Olisi kiva tietää, pyytääkö URSA erikseen tehdasta tarkistamaan myymänsä tuotteet, joissa on se pieni "tarkastusmaksu" hinnassa mukana. Newton- putki näyttää pitävän sisällään monta vikamahdollisuutta. Timo-Pekka sanoi olevansa "entinen" Newtonin käyttäjä ja hän jos kukaan on teroittanut jatkuvaa Newtonin kollimoinnin tarvetta, jos haluaa päästä hyvään tulokseen.
Älkäähän nyt hyvätmiehet väittäkö, että kaukoputki on parasta palauttaa kauppaan siksi, että se ei ole kollimoinnissa :o
Nyt mä oon varmasti ymmärtänyt väärin?
Mikko
Väittäisin, että ne yksilöt, joissa kollimointi on kohdallaan ovat tehtaalta lähtiessään olleet pielessä. ;)
Kun putkea rahdataan, niin kollimointi varmasti muuttuu konttiin nostettaessa ja sieltä pois otettaessa, kuriirin autoon nostettaessa jne. Vaikka se olisi kuinka hyvin pakattu, niin ei sitä kuitenkaan hartsiin ole valettu. Voi olla, että joillakin neljän tuuman putkilla tällaista ongelmaa ei ole, mutta kyllä kahdeksantuumaisen kollimointi varmasti kärsii matkustamisesta.
Sitten se vaan pitää kollimoida uudelleen.
Pesin eilen putkeni peilin , SW 200 , otin varovasti koko peräosan irti , mutta merkkasin ensin kohdan jossa se oli ennen irroittamista ,sitten pesin sen niinkuin pruukataan , lämmintä vettä ja vähän pesuainetta lopuksi huuhtelin akkuvedellä.Kuivatuksen jälkeen pistin sen takaisin täsmälleen samaan kohtaan jossa se oli ollutkin.Arvakkaas mitä , kollimointi oli kohdallaan , ei ollut yhtään muuttunut. ;D
Pitipä vielä palata näihin kollimoinnin kiemuroihin. Putkena on 300mm Newton aukkosuhteella 4, ja tämä tuntuu olevan tosi tarkka kollimoinnista. Luin Nils Olof Carlinin ohjeita http://web.telia.com/~u41105032/ (http://web.telia.com/~u41105032/), ja tähtitestillä saan kuvan säädettyä kohdalleen (tarkoittaa sitä, että tyypin 1A virhe on pieni). Muut virheet ovat tähtitestin jälkeen näkyviä. Apupeilin asento lähestyy oikeaa, kun sen säätää kohdalleen tähtitestin jälkeen, ja taas tähtitestiä perään. Hidas tämä prosessi on. Paras tapa säätää putki kohdalleen voisi olla Juha Tuukkasen ehdottama "Catseye collimation" http://www.catseyecollimation.com/ceyeflr1.html (http://www.catseyecollimation.com/ceyeflr1.html); siis autokollimaattorin ja cheshiren käyttö vuorotellen, kunnes tyypin 1A ja 1B virheet on minimoitu.
VK myy Cheshireä, autokollimaattoria en ole löytänyt muualta kuin Amerikan mantereelta. Olisiko jollakulla lukijalla sellaista tarpeettomana, tai tietoa, mistä sen saisi kätevästi hankittua?
Tuommosen autokollimaattorin voi valmistaa ihan itse olemassaolevista komponenteista, elikkä tarvitaan "reikäokulaari" ja joku suodatin ,itse käytin Baaderin UHC-S suodatinta.
En tiedä kuinka oikea-oppinen tuo minun autokollimaattori on mutta tuntuu toimivan.http://www.st-suunnittelu.fi/auto/ (http://www.st-suunnittelu.fi/auto/)
Lainaus käyttäjältä: J.Tuukkanen - 16.01.2007, 13:45:45
Tuommosen autokollimaattorin voi valmistaa ihan itse olemassaolevista komponenteista
Kiitos hyvästä neuvosta! Minullakin on kaikki tarvittavat osat olemassa, en ole vain keksinyt käyttää niitä tällä tavalla.
Hyvän reikäokulaarin saa esimerkiksi Lillukan 4mm okulaarista kun poraa turhat lasit pois. Reikäokulaarin voi valmistaa myös kinofilmispurkista (digi tulee ja tappaa kinarin).
jk
moi!
kyselisin muutamasta asiasta.sain tänään putken sky-watcher 130/650.siinä on peilin keskellä harmaa rinkula kun katsoo ilman okulaaria.ohjeissa jotka on englantia
ymmärsin että rinkulan pitääolla ihan keskellä apupeiliä.näin ei kuintenkaan ole seon pikkasen sivussa kun katsoo mahdollisimman suoraan siitä tarkennuslaitteesta sisään.toki seon
siinä päällä.eli kysymys kuuluu että kuinka tarkasti sen rinkulan pitää näkyä apupeilin keskellä ???eli kannattaako sitä säätää jostain ruuveista?ja toinen kysymys kuuluu että mukaan
pititulla okulaarit super 25 ja 10 mutta toinen on 25 ja toinen 20mm.ainakin niiden kyljissä on kyseiset tarrat.kannattaako vaihtaa se 20mm siihen 10mm joka pitipaketissa tulla?vaiko tyytyä noihin.
ps:minulla ei ole ikinä ennen ollut kaukoputkea joten en ymmärrä niistä juurimitään :-[
Kyllä peili kannattaa kollimoida, jos selvästi huomaa apupeilin olevan sivussa.
Newton-putkissa on yleensä kolme ruuvia putken takaosassa. Näitä kääntelemällä voidaan
muuttaa peilin asentoa, kokeilemalla selviää. Yksin kollimoiminen voi tuottaa vaikeuksia,
kun ei voi katsoa putkeen ja kääntää ruuveja samaan aikaan. Toisaalta ei se apuvoimillakaan
aina niin hyvin mene, "ei kun siihen toiseen suuntaan!" :)
Äläkoskeruuveihin, ennen kuin olet katsellu taivaalle. Voihan olla että on kuljetuksen aikana
jokin liikkunut, mutta se voi olla apupeilikin.Ja oliko silmä varmasti keskellä okulaari reikää
Työkalut piiloon siihen asti kunnes tiedät missä se (jostain ruuvista) sijaitsee.
Okulaareista en sano mitään.
Risto
Minulle tuli sama putki SW 130/650 Villenkellosta, jossa oli mukana 10 ja 25 mm okulaarit, kannattaa vaihtaa toinen 10 mm:iin, sillä 20 ja 25 mm ovat kovin lähekkäin. 10 mm okulaarilla saa suurennokset 65x ja 2xBarlowilla 130x, joka on tämän putken järkevin max. suurennos. Kollimointia jouduin korjaamaan jonkinverran.
Yksinkertainen apu silmän saattamiseksi keskelle tarkennuslaitetta on tehdä okulaariholkkiin sopiva "tahtäin". Sen voi valmistaa helposti tavallisesta kinofilmin säilytyspurkista. Purkin pohjaan keskelle d=5mm reikä ja purkki tarkennuslaitteeseen. Kun tiirailet peiliä sen läpi niin silmä on silloin tarkemmin oikeassa asennossa.
Okulaarien suhteen yksi vaihtoehto olisi palauttaa 25mm ja vaatia kymppi tilalle sekä ostaa 32mm okulaari. Silloin valikoimaa olisi myös heikkovaloisimpien ja pientä suurennusta vaativien kohteiden katseluun.
jk
kiitos vastauksista :)
kollimointi on ilmeisesti kohdallaan.tähdet näkyi kirkkaina pyöreinä pisteinä viime illalla.saturnuskin näkyi todellahyvin okuna 10mm ja 2*barlowin :o.kunnes pilvet täyttivät taivaan.onneksi en mennyt tekemään mitään omia korjauksia kollimointiin ::)
P.S. Hankinkin vielä Villenkellosta Laser-kollimaattorin ja sain sillä mielestäni kollimoinnin aika tarkkaan kohdalleen l. jkv piti muuttaa tehdaskollimointia.
Itselläni putkena meade lxd 75 6" newton.Ongelmana sellainen, että kun käyttää pientä suurennusta kohteet näyttävät suhteellisen tarkoilta. Mutta kun lisätään, esim 10mm oku ja 2x barlow alkaa tuossa näkyä jo ihmeellisesti, että esim. saturnus alkaa muodostaa ihan kuin heijastusta ympärilleen ja tarkentaminen vaikeaa. Tällä en tarkoita mitään tyhjä suurennusta. Ongelma korjaantui hieman kun kollimoin putken, mutta vielkin kollimoinnissa on ongelma. Tätä yritän seuraavaksi havannollistaa hieman kuvilla! Eli ongelma kun käytän 1´25 okuja eli minun tarvitse pitää 2" okulaari holkkia siinä välissä. Sitten ihan itse ongelmaan, eli 2" reijällä näyttää hyvältä, kaikki olisi keskella, silmä keskellä apupeiliä ja peilin reunat hyvin keskellä apupelin pidikettä. MUTTA kun laittaa tuon holkin väliin niin peilin kuva ja aukko siirtyy vasempaan yläreunaan? Missä ongelma? Vai onko tämä normaalia.?
Tuossa toisessa kuvassa apupeilin siivet on vinossa hiukan kamera miehen takia ;D Kun ei meinannu saada valoa sisään tarpeeksi tuonne. Ja olen laittanut sinisen ympyrän esittämään peilin reunoja /aukkoa.
Jep jep... Joo kolmas kerta toden sanoo. tuli purettua melkein koko kaukoputki ja sit käänneltyä muovikannen alta löytyneitä ruuveja ja systeemejä. Nyt vihdoin silmällä katsoen, näyttää olevan kaikki peilit keskellä jo kohdallaan. Nyt kun pääsisi ulos testaamaan silmämäärisesti tehtyä kollimointiani, että onnistuiko.
Miten varmistan, että apupeili heijastaa pääpeilistä tulevan valon 90°:een kulmassa okulaariin? Peilit on Cheshirellä ja silmällä hyvin kohdallaan, mutta yli 100:n kertoimilla kuva menee epäselväksi. Kohde muuttuu nelisakaraiseksi epätarkaksi kuvioksi.
Ainakin Laser-kollimaattorilla näkee tämän, kun laser-säde osuu pääpeilistä ja apupeilistä takaisinpäin heijastuneena kollimaattorin keskellä olevaan reikään, josta se myös lähtee kohti apupeiliä ja edelleen kohti pääpeiliä. Reikä on tasossa, joka on 45 asteen kulmassa okulaariputkeen ja täten "simuloi" apupeiliä, jkv säde "elää", vähänkin kun taivuttaa okulaariputkea. Kollimaattorin em. taso pidetään kohti putken loppupäätä l. pääpeiliä.
Niin, no itse kuitenkin korjasin Laser-kollimaattorin avulla pielessä olleen SW 130/650 kaukoputken kollimoinnin sekä apupeilin, että pääpeilin ruuveja säätämällä.
Putki on F/4. Kai nyt sentään oikeaan suuntaan ollaan menossa, kun tirkistysreijästä näkyy kaikki renkulat suht'keskellä? Pitääkö olla ihan jämpti? Tuntuu, että apupeilin takana oleva jousi ei mahdu olemaan siellä. Ihan kuin loppuisi säätövara kesken.
Pystyykö noista haamukuvista (maakohde + päivänvalo) jotenkin päättelemään mikä peili on vinossa?
Kyllähän kollimoinnin tulisi olla jämpti. Jos peilien tekijät kerran ovat vaivautuneet tekemään peileistä valoaallon osien tarkkuudella paraboloideja tai tasoja niin miksi pilata koko työ epätarkalla kohdistuksella?
F/4 ja nopeammat alkavat olla hankalahkoja säädettäviä. Niin kuin olet jo huomannut.
jk
Sotkempaasiaan vielä SCT ja Maksutov-Cassegrainit:
Tämän ketjun innoittamana haeskelin noiden putkityyppien kollimointiohjeita. Monessa tekstissä varoitetaan koskemasta mihinkään, koska nuo tyypit pysyy hyvin kollimoinnissa ja itse kollimointiin tarvitaan suurtarkkuuksista optista penkkiä. Toisaalta usein todetaan myös kollimoinnin olevan näille tyypeille helppoa. No höh.
Löysin tällaisen ohjeen kollimoinnin tarkastamiseksi:
http://www.robincasady.com/Astro/myimages/collim.html (http://www.robincasady.com/Astro/myimages/collim.html)
Minusta näyttää että saan käydä silmälääkärissä. En ainakaan päässyt mihinkään yksiselitteiseen tulokseen tuota Sky-Watcher 127 ihmetellessä. Voiskohan valaistuksen järjestää jotenkin optimiksi kun nyt näytti etten oikeen saanut järkeviä näköhavaintoja ollenkaan.
Onkohan kukaan räplännyt tai edes tarkistanut omaa Schmidt- tai Maksutov-Cassegrainiansa.
JV
Mikäs juttu tää 'coma corrector' on? Voiko sitä käyttää kuvauksen lisäksi myös visuaalihavainnoinnissa? Olettaen tietenkin, että kollimointi on kohdallaan.
Mielenkiintoinen freeware-ohjelma joka osaa WEB-kameraa käyttäen avustaa kollimoinnissa ja samalla myös autoquidata sekä poistaa osan seeing-häröstä.
http://www.astrogeeks.com/Bliss/MetaGuide/ (http://www.astrogeeks.com/Bliss/MetaGuide/)
Vaatimuksia:
MetaGuide requires only a web-cam and Windows XP or 2000 computer with recent DirectX installed to perform the core diffraction analysis of a star.
Eikös tämä ole Newtoneilla kuvaaville ihan mukava apuväline: senkun vääntelee ruuveja ja katselee PC:n näyttöä kunkin session aluksi.
Nyt voin kokemuksesta sanoa, että ennenkuin alatte vääntämään fokusointilaitetta mihinkään suuntaan niin kannattaa varmistaa, että kollimointilaite (itellä Cheshire) on ok. Tein nimittäin turhaa työtä monta päivää :'( vain siksi, että kollimointilaitteen alapään ristikko ei ollut keskellä. Ei se vieläkään ole keskellä, mutta putkella alkaa nähdä jo jotain, kun tiedän mihin päin Cheshire heittää. Pitää hommata kunnollinen laite. Hermot on kyllä ihan riekaleina, mutta tästä saa taas uutta puhtia, kun löytyi kunnollinen syy huonoon kollimointiin.
Törmäsin Thierry Legault'n kotisivuille, jossa painavan oloista asiaa kollimoinnin tärkeydestä esimerkkikuvineen:
http://legault.club.fr/index.html (http://legault.club.fr/index.html)
Kollimointiartikkeli löytyy vasemmasta alalaidasta, kohsasta "Collimation".
Herra esittää menetelmän yksityiskohtaisesti kuvineen.
Minusta nuo muutkin artikkelit ovat lukemisen arvoisia.
JV
Välillä tuntuu, että apupeili tekee kuvan keskelle sumuisen mällin ja siksi vaikuttaa, että kollimointi ei osu kohdalleen. Pääpeili on 8" ja apupeili 3" eli 37.5% pääpeilin koosta. Onkohan mitat ihan kohdallaan?
Lainaus käyttäjältä: J.Tuukkanen - 16.01.2007, 13:45:45
Tuommosen autokollimaattorin voi valmistaa ihan itse olemassaolevista komponenteista, elikkä tarvitaan "reikäokulaari" ja joku suodatin ,itse käytin Baaderin UHC-S suodatinta.
En tiedä kuinka oikea-oppinen tuo minun autokollimaattori on mutta tuntuu toimivan.http://www.st-suunnittelu.fi/auto/ (http://www.st-suunnittelu.fi/auto/)
Miten tällaista kokoonpanoa käytetään kollimointiin?
Pitääkö uusi peilikaukoputki kollimoida heti kun se on ostettu vai onko tämä toimenpide jo suoritettu liikkessä??
Ja vielä, mitä se kollimointi tarkalleen ottaen on?
Luultavasti jonkinnäköinen karkea kollimointi on tehty jo tehtaalla. Tämän voi tarkastaa esim. suuntaamalla johonkin kirkkaaseen tähteen(pohjantähti on hyvä kun pysyy käytännössä paikallaan) ja tarkentamalla yli ja ali fokuksen. Jos esim. newtonputkilla apupeilin varjo on muualla kuin keskellä, niin putki ei ole kollimoitu. Samalla, tai itseasiassa ensiksi kannattaa katsoa onko apupeili keskitetty fokuseriin nähden tai jopa laitettu ns. ofsettiin. Linssiputkista tai maksutoveista en tiedä, mutta mielestäni niitä ei kollimoida. Kokemusta on vaan perus newtoneista.
Mut mitä kollimointi on? kai sille joku tarkka määritelmä on mutta sanoisin että: Kollimointi on putken optisten osien/akseleiden säätämistä toistensa suhteen oikeisiin asentoihin tms..
Juuri tulin kokasemasta uutta keinotähteäni jossa reikä on alle 100um. Vein töhden rappukäytävän viidenteentoista kerrokseen ja menin isoilla kiikareilla maatasolle ja hyvin näkyi. Nyt täytyy enää raahata katadioptrinen maatasolle kollimoitavaksi. Mahtava paikka: putki on oikeassa asennossa, tasalämpöinen (ei ilmavirtauksia) ja pimeä.
Keinotähden hinnaksi tuli €4.90.
Newtonin voi kollimoida keinotähdellä mutta sille löytyy muitakin menetelmiä.
Kolimoinnin tarkoituksena on saattaa optiset osat samalle akselille ja yhdensuuntaisiksi jotta pitemäisestä tähdestä tulisi myös silmään mahdollisimman pistemäinen kuva.
JV
Ahaa, kiitos asian valaisemisesta. mikä tuo yksikkö um on?, oon vähän aloittelija ::)
Lainaamikä tuo yksikkö um on?
u on kreikkalainen my, jota käytetään kirjainsymbolina mikrolle. Elikäs tuossa on kyse 100 mikrometristä l. 100/1000 millimetristä.
JV
Okei, kiitti, aika tarkka putki muuten toi, vai onko?
Eilen sain Skywatcher Skyliner 150p Dobsonin ja ostin mukaan laserkollimaattorin.
Laserkollimaattorin ohjeessa käsketään laittamaan putki silleen että okulääriholkki osoittaa suoraan ylöspäin. Sitten laitetaan "lepäämään" tuo laserkollimattori tuohon okuläärin paikalle ja suoritetaan kollimointi.
Näin tämä onnistuikin hyvin.
Ongelmat alkaa kun putki on katselukunnossa jalustalla. Nyt kun laitetaan laserkollimaattori paikalleen niin eipä ole täppä rinkulan keskellä. Tuossa focuserissa on sen verran klapia että kollimaattorin paino vääntää sitä hieman alaspäin. Samoin focuseri heiluu hieman kun tarkennuspyörästä pyörittää. (laserpiste liikkuu pääpeilissä)
No ainakin Arcturus näykyi eilen terävänä ja tähtitesti näkyi niin kuin pitääkin.
Ehkä kollimointi ei ole niin kriittinen tämmöisellä 150/1200 f8 putkella..?
En ole mikään kollimoinnin asiantuntija mutta kuulostaa että sait kollimoinnin tehtyä ohjeen mukaan ok.
Jos fokuserissa on klappia niin ei kai se kollimaattori voikaan näyttää oikein (muuten kuin silloin kun kollimaattori osoittaa ylöspäin).
Sanoisin että voit olla tyytyväinen kollimointiin, varsinkin kun olet oikeassa siinä että hitaassa putkessa se ei ole niin kriittistä.
Lainaus käyttäjältä: rade - 31.07.2010, 18:19:53
No ainakin Arcturus näykyi eilen terävänä ja tähtitesti näkyi niin kuin pitääkin.
Jos tähtitesti on OK niin muusta ei tarvi välittää.
Ennen kollimoitiin kohdistamalla silmä okulaariholkkiin keskelle ja sitten katsomalla taivaalle, tyytyväisyys oli taattu.
LASER kollimaattorit tulivat kymmenen vuotta sitten ja nyt kukaan ei ole tyytyväinen putkensa kollimointiin...
Olisikohan niin että joihinkin käyttötarkoituksiin ja joillakin yhdistelmillä LASER kollimaattori on turhan tarkka kapistus?
Esimerkin tapauksessa, jotta systeemin kollimointi voitaisiin osoittaa myös käyttöasennossa, täytyisi hommata sellainen fokoseri, joka ei taivu eikä hölsky kollimaattorin painosta. Parantaako se näkymiä? Ei välttämättä, jos tarkennuslaitteen ominaisuudet riittävät käytössä oleville okulaareille.
jk
Laserkollimaattorilla kaukoputken optiikka kollimoidaan okulaaripitimen suhteen. Tämä ei ole ongelma jos okulaaripidin ei "lonksu" tai muuten muuta suuntaansa kaukoputken asennon muuttuessa. Useimmissa harrastaja kaukoputkissa tämä ei toteudu ja tarkistettaessa koillimointi hieman eri asennossa, löytyy taas korjaustarvetta, kollimointi ei tulle koskaan valmiiksi. Newtonissa kollimointiin on tähän mennessä riittänyt vanha filmipurkki jossa on keskellä pohjaa n.6mm:n reikä.
RC ja SC putkien kollimointi valokuvaustarkoituksiin on sitten oma lukunsa.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: rade - 31.07.2010, 18:19:53
Eilen sain Skywatcher Skyliner 150p Dobsonin ja ostin mukaan laserkollimaattorin.
Laserkollimaattorin ohjeessa käsketään laittamaan putki silleen että okulääriholkki osoittaa suoraan ylöspäin. Sitten laitetaan "lepäämään" tuo laserkollimattori tuohon okuläärin paikalle ja suoritetaan kollimointi.
Tuo kuulostaa hiukan epämääräiseltä ohjeelta kollimaattorivalmistajan puolelta, sillä useimmissa lukemissani kollimointiohjeissa laserkollimaattori pyydetään
lukitsemaan okulaaripitimeen siten, ettei se pääse liikkumaan kollimoinnin aikana. Toisin sanoen asetat ensin laserkollimaattorin pohjaan okulaaripidikkeeseen ja sitten kiristät sen paikalleen samoin kuin kiristäisit okulaaria paikalleen. Jos okulaaripitimesi on laadukas, kollimaattori liikkuu tällöin vain noin 0,5mm sivusuunnassa ja lukittuu okulaaripitimen seinää vasten liikkumattomaksi. Tavallisesti tähän vaaditaan rakenteeltaan sellainen okulaaripidin, jossa on holkissa sellainen metallipanta, mikä hoitaa tuon kiristämisen kun kiristysruuvia käytetään.
Jos kaukoputkesi okulaaripidin on halpa "tusinatekele" Kiinasta, se kiristää laserkollimaattorin (ja okulaarit) paikalleen suoraan sivusta yhdellä ruuvilla ilman tuota metallista kiristyspantaa. Tällöin on vaarana, että asetat laserkollimaattorin hiukan vinoon suhteessa okulaaripitimen pitkittäisakseliin (ts. siihen akseliin, jonka suhteen loppukollimointi tehdään). Tuossa kertomassasi ohjeessa mainitulla tavalla saadaan laserkollimaattori asettumaan vapaasti "keskelle" okulaariholkkia tuon okulaaripitimen mekaanisten toleranssien mukaan (=et voi olla varma asettuuko laserkollimaattori 100% samaan asentoon kuin käyttämäsi okulaarit tuossa okulaaripitimessä), mutta se asettuu silti vapaasti tuon okulaaripitimen keskusakselin suuntaiseksi (tämä olettaen, että okulaaripitimen pääty on leikattu valmistuksessa kohtisuoraan). Jos kollimaattorin asentoa ei ole lukittu oikeaan asentoon kollimoinnin aikana, saattaa tästä aiheutua kuvaamasi kaltaisia ongelmia kaukoputken muissa asennoissa ja kollimointia tähtitaivaan alla tarkasteltaessa. Olennaista tässä on, että lukitset kollimaattorin paikalleen okulaaripitimen sivuttaisseinämää vasten ja samansuuntaiseksi okulaaripitimen "optisen keskusakselin" suhteen (eli et aseta sitä vinoon puolta milliäkään).
Laserkollimaattorisi saattaa olla myös itsessään huonosti kollimoitu. Voit tarkistaa tämän asettamalla laserkollimaattorin okulaaripitimeen ja pyörittämällä kollimaattoria ympäri okulaaripitimessä. Tällöin lasersäteen tulee pysyä koko ajan
samassa kohtaa pääpeilin pintaa, eikä laserpiste saa piirtää peilin pinnalla minkäänlaista ympyrää pyörittämisen aikana. Jos näin tapahtuu, joudut kollimoimaan ensin laserkollimaattorisi ennen kuin voit käyttää sitä putkesi kollimointiin luotettavasti. Laserkollimaattorin oikeasta käytöstä löydät lisäasiaa vaikka Howie Glatterin www-sivulta täältä: http://www.collimator.com/coltext.htm#newton (http://www.collimator.com/coltext.htm#newton) Omistan itse tuollaisen Howien tekemän laserkollimaattorin ja saan kollimoitua putkeni ongelmitta noiden pilkuntarkkojen ohjeiden mukaan.
Hyvin tehty laadukas laserkollimaattori on uskomattoman tarkka työkalu putken kollimointiin ja se kertoo pienetkin kollimointivirheet ärsyttävän tarkasti omassa putkessani. Mutta ennen kuin tähän päästään, on putken mekaniikka (okulaarinpitimet yms.) oltava laadullisesti samalla tasolla laserkollimaattorin kanssa, kuten Kaizu tuossa yllä jo totesikin.
Lopulta laserkollimaattori tuli tarpeeseen kun olen asennellut 10" newtonin peilejä.Tietysti tarkistettiin että itse työkalu on linjassaan ja okulaariholkissa on kiristyspanta.Aiemmin en saanut apupeiliä sopivaan etäisyyteen pääpeiliin nähden.Nyt se oli muutaman millin liian kaukana.Vaikka okulaariholkista katsoen peili näyttää keskikohtaa,niin lasersäde osuu keskeltä 7-8 senttiä sivuun.Apupeiliä pääpeiliin kohti siirtämällä löysi laserkin keskikohdan ja silmä sanoo myös okulaarin paikalta katsoessaan samaa.Uskoisin olevani oikeilla jäljillä koska nyt ensimmäisen kerran Orion Opticsin 1/10 PV peilillä näkee tähtiä pistemäisinä ainakin kolmensadan suurennuksella.Näinhän edistyneemmät kollegat ovat väittäneet että pitäisi tapahtua.Alkuperäisellä kiinalaispeilillä tahtoi näkyä 150:n suurennuksella epämääräistä suttua.Se on monesta tekijästä tietenkin kiini,seeingistä ym,mutta vaikka nytkin on välillä utuinen näkymä,niin sieltä keskeltä löytyy kuitenkin se terävä piste.
Ostin villen kellosta tuon laserin 65 eurolla ja oli kyllä suuri pettymys. En tiedä onko vika sitten tark.laitteessa vai itse kollimaattorissa kun kollimaattoria pyörittää niin piste tekee pääpeilissä noin 30mm ympyrää.
Vaan sen verran oli tuosta ostoksesta hyötyä, että opin hoitaan tuon homman ihan perus filmipurkilla. Laserin mielestä kollimointi oli päin persettä, mutta tähtitesti näytti toista :cool:
Ensin pitää kollimoida kollimaattori, vaikkapa sorvissa. Pisteen pitää pysyä paikoillaan kun kollimaattori pyörähtää pituusakselinsa ympäri.
Vähäjärvellä tuota harjoiteltiin niin että saatiin aikaiseksi hyvin kollimoitu sorvi.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 26.02.2011, 13:24:36
Ensin pitää kollimoida kollimaattori, vaikkapa sorvissa. Pisteen pitää pysyä paikoillaan kun kollimaattori pyörähtää pituusakselinsa ympäri.
Vähäjärvellä tuota harjoiteltiin niin että saatiin aikaiseksi hyvin kollimoitu sorvi.
Kaizu
Ja noin hyvin kollimoitua sorvia en myy elinaikanani.
Teveisin Antti.
Voisiko vähän valottaa miten tämä kollimaattorin kollimointi hyvin kollimoidussa sorvissa tapahtuu? :cheesy:
Jos tuosta laserista vaikka joskus sais jotain hyötyä irti...
http://www.stark-labs.com/craig/llcc/llcc.html (http://www.stark-labs.com/craig/llcc/llcc.html) Tuolta löytyy jotain ohjeita. Ideana on että kun kollimaattoria pyöräyttää pituusakselin ympäri, piste ei saa liikkua. Sorvi toimii pituusakselina ja kollimaattori pysyy pakassa tukevasti kiinni. Pyörityksen voi hoitaa muillakin tavoin, kuten yllä mainitusta ohjeesta käy ilmi. Jos piste vaeltaa, pitää kollimaattorin sisällä olevan laserdiodin paikkaa ja suuntaa säätää. Suunta on tärkeämpi koska diodin paikka on kuitenkin lähes keskellä jos säde ylipäätään tulee ulos siitä pienestä reiästä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 26.02.2011, 13:24:36
Ensin pitää kollimoida kollimaattori, vaikkapa sorvissa. Pisteen pitää pysyä paikoillaan kun kollimaattori pyörähtää pituusakselinsa ympäri.
Vähäjärvellä tuota harjoiteltiin niin että saatiin aikaiseksi hyvin kollimoitu sorvi.
Taisin lähteä paikalta hiukan liian aikaisin, sillä tuon alkuvaiheen aikana havaittiin että Glatterin laserkollimaattorin säde viipottaisi pientä ympyrää seinälle pyöriessään sorvissa. (En lähtenyt säätämään tuota iltamyöhäisestä ajankohdasta johtuen.) Tarkistin nyt jälkikäteen Howie Glatter kollimaattorini kollimoinnin ja puristin tätä varten hyvälaatuisen 1.25" okulaaripitimen työpöytään kiinni ruuvipuristimella ja pyöritin sitten laseria tuossa okulaaripitimessä työntäen sitä koko ajan pohjaan (=varmistaen että se ei jäänyt vinoon okulaaripitimessä). Testin lopputulos oli, että laserini säde pysyi yhdessä pisteessä noin
viiden metrin testietäisyydellä, eikä minkäänlaista epäkeskitystä esiintynyt. Tämän mukaan se laserini oli siellä Vähäjärven sorvitestissä joko vinossa kiinnityskarassaan tai sitten mittaus tehtiin ennen tätä legendaarista "sorvin kollimointia" :wink:
Mikähän on nyt vialla, kun en saa millään gso:n 150/750 kollimoitua. Ongelma on seuraavanlainen:
Kun kollimoin putken reikäkorkin avulla, kuvion saa juuri kuin suoraan mallikuvasta repäistyn. Tämän jälkeen heittää laaserin kiinni, niin kollimointi heittää pääpeilillä 15mm sivuun.
Kun tämän korjaa laaserilla kohdilleen, niin taas korkinkautta on näkymä ihan kuinka sattuu.
-Laaseri on tarkistettu ja on heitoton.
-Apupeilinpaikka optisella akselilla tarkistettu ja myös tarkentimen linja tarkistettu.
-Kokeiltu miltei kaikilla tavoilla mitä netistä löytyy ja ei vaan saa kohdilleen.
Rupee oleen hermo piukeella, kun on 3 iltana yrittänyt vääntänyt tuota kohdilleen ja ei minkäänlaista edistystä ole tullut mihinkään.
Ja en muuten enää ikinä osta mitään GSO tuotteita, korkeintaan suohon voin polkea. :realmad:
No eiköhän se siitä kuntoon tule kun saa väsymyksen pois ja aloittaa kiltisti alusta.
Mikä on tähtitestin tulos?
Tai ylipäätään miltä kuva näyttää A) reikäkorkkikollimoituna, B) LASER kollimoituna?
Onko eroa?
Miten LASER asettuu okulaaripitimeen, kun kiristysruuvi on kiinni? Onko keskellä?
jk
Palaan huomenna asiaan ja tähtitestin teen tänään, jos sää sen vain sallii.
Laserilla kollimoidessa putki kollimoidaan tarkentimen okulaariholkin suhteen. Jos tarkentimessa, okulaariholkissa tai kollimointilaitteessa on virheitä, kollimointi menee metsään. Ensin pitää kollimoida kollimaattori. Sitten pitää tarkistaa että tarkennin oimii oikein ja että okulaariholkki on suorassa. Sen jälkeen pitää harmistaa että kollimaattori (ja lasersäde) asettuu okulaariholkin suuntaiseksi. Suosittelen tekemään pikakollimoinnin reikäkorkkimenetelmällä. Laseria voi testata pyörittämällä sitä okulaariholkissa. Jos piste ei liiku pääpeilillä, voi olettaa kollimaattorin olevan kunnossa. Kun ottaa laserin pois ja laittaa takaisin paikoilleen, pitää valon osua samaan paikkaan. Jos ei osu, okulaariholkissa tai laserin kollimoinnissa vikaa.
Kaizu
Menihän se viimeinkin kohdillensa. Nyt on näkymät oikein, niin LASERILLA ja korkinkin avulla.
Syyllinen oli sittenkin apupeilinpidin. Pidintä piti siirtää reilu 3mm sivuun putken keskilinjalta.
Eikös apupeilin pitäisi olla keskellä? Jos se ei ole keskellä, meneekö peilin paraabelisuus harakoille?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 11.08.2012, 21:18:55
Eikös apupeilin pitäisi olla keskellä? Jos se ei ole keskellä, meneekö peilin paraabelisuus harakoille?
Nyt se onkin keskellä. Apupeilin kiinnityksessä oleva kierre ei ollut keskellä holkkia jossa apupeili on kiinni.
Newton tyyppisen putken apupeilin ei pidä olla keskellä putkea vaan "offset"-mitan verran poispäin tarkentimesta ja saman verran lähempänä pääpeiliä. Silloin saa apupeilin lähes koko pinta-alan käyttöön.
"airy disk" puolestaan on silloin pikkuisen epäsymmetrinen.
Kaizu
En tarkoitanut sivuttaisheitolla offset arvoja. Tuossa on kuva, jos vaikka siitä vian hahmottaa paremmin.
Miten sait korjattua?
Kaizu
Ruuvasin pidikkejalkojen säädöistä kohdalleen. Eipä siinä paljoa vaihtoehtoja ollut, kun en uutta peilinpidikeholkkia jaksanut ruveta valmistamaan.
Klassinen kysymys kollimoinnista. Skyliner 250 pääpeilin kannattimet eivät näy celestronin kollimaattorin läpi. Tarkennuslaitteen läpi näkyvät kyllä kaikki 6 kiinnikettä tasaisesti ympärillä. Tähtitestiä en kelien takia ole päässyt tekemään.
Täytyykö siis noiden kiinnikkeiden näkyä myös chesiren läpi?
Kuinkahan paljon vaikuttaa se että peili on reilun sentin irti pohjasta, eli olisi varaa siirtää sitä kauemmas apupeilistä sen verran ja kollimoisa uudelleen.
Löysin vastauksen ongelmaan ulkomaisilta foorumeilta, f5 ja nopeammissa putkissa ei ilmeisesti kiinnikkeet näy chesiren läpi.
Nyt pitäisi olla putki tikissä, vielä kun keliä olisi :sad:
⠀
Jos kuva on saatu otettua suorassa linjassa, niin apupeili on ainakin reilusti sivussa tarkentimen linjasta. Koita keskittää apupeili mahdollisimman tarkasti tarkentimen aukon suuntaiseksi. Oletko mitannut tarkentimen tuennan jalat, että onko apupeili keskellä putkea?
Näyttäisi että pitää myös viedä putken suuta kohti, koska peilin heijastus on soike, eli apupeili ei ole 45.asteen kulmassa. Ja tuo vinoon menevä soikeus uumoilisi juuri keskilinjavirhettä.
⠀
Voisiko tarkennin olla sitten vinossa putken keskilinjaan? voisitko ottaa kuvan tarkentimesta ja apupeilin ripustuksesta?
⠀
Minun silmään tuo vaikuttaa juuri siltä, että tarkennin ei ole linjassa optisen akselin kanssa.
Esimerkki kuvassasi tarkenninta pitää tarkentimen kiinnityksen alareunasta saada nostettua millin kaks, niin että ap. on keskellä.
Kannattaa vissiinkin purkaa tuo apupeili irti ja kääntää se kuvan mukaiseen asentoon. Eli punaisen nuolen ruuvi kääntää osoittamaan tarkenninta kohden. Tämä siksi että tiltin säätäminen helpottuu hiukkasen. Minusta tuota apupeiliä pitäisi saada hitusen vihreiden nuolien suuntaa, mutta kuitenkin. Kun apupeili on irti niin koita mitata Laserin avulla osoittaako tarkennin suoraan vastakkaiselle puolelle putkea? Jos heittoa reilusti kannattaa kokeilla säätää jollain korokelapuilla kuntoon.
1.Kun apupeili on takaisin kiinni putkessa mittaa se keskelle putke.
2.käännä apupeili oikeaan asentoon ja koita säätää se mahdollisimman keskelle tarkentimen putkea, niin että joka puolelle jää tasainen rako ja apupeili on täysin pyöreä. Jos tämä ei onnistu, saattaa tarkennin osoittaa vinoon putken keskuakselia nähden.
3.Kun saat apupeilin keskelle säädä pääpeili näkymään sen keskelle.
4.Tee kollimointi loppuun laserilla tai korkin avulla tai millä nyt olekkin sen tehnyt.
⠀
Niin ja testaa se Laser, että siitä lähtee säde suoraan. Jos se on kunnossa niin, tarkentimessa kannattaa laseria pyörittää ja varmistua siitä, että säde ei vaella pääpeilillä.
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 28.07.2013, 16:01:13
Näkeekö tästä jotain:
Tuosta näkyy myös kaukoputken sisään työntyvä tarkentimen putki. Onko se tarkentimen putki myös fokuksessa tuolla tavoin esteenä suoraan valon kulkutiellä? Jos on, niin tuollainen 3x5cm (?) este peilin reunassa aiheuttaa melkoiset muhkeat diffraktiovääristymät tähden muotoon ja tämä selittäisi sen, miksi et saa tarkennettua tähtiä ihan pistemäisiksi (oletan että käytetty suurennus on kelille sopiva). Kokeile tarkentaa tähden kuvaa hiukan epäteräväksi ja katso tuleeko sieltä näkyviin tasainen
Airy disk munkkirinkilä ilman tuota tarkenninputken aiheuttamaa reuna-pimentymää.
Vertailun vuoksi täällä on muutamia tähdenkuvia, kun aihetta liipataan läheltä... :wink:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg27156#msg27156 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg27156#msg27156)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6821.msg59913#msg59913 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6821.msg59913#msg59913)
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 28.07.2013, 14:41:37
... Putki tekee myös semmoista, että kun fokusoi millin ohi tarkasta fokuksesta, niin esim. jupiterista tai kuusta alkaa tulla kaksoiskuva...
Minulla oli pari vuotta sitten SW 300/1500 - newtonilla kerran semmoinen ongelma, että Jupiteria kuvatessa mm. Jupiterin kuut tulivat tuplana, jopa fokuksessa. Syyksi paljastui se, että olin säädellyt tarkenninmekanismin ruuveja (niitä, joilla tarkenninnupin akseli painetaan fokuserin putkea vasten) ja ruuvit olivat sen jälkeen päässeet löystymään ja fokuserin putki hölskyi tarkenninlaitteessa ihan kallellaan. Ilmeisesti alunperin ruuvit oli liimalla lukittu oikeaan asentoon (niitä ei saa kiristää liian tiukalle) ja säädellessäni liimat olivat irronneet).
Tuskin sinulla fokuseriputki hölskylöysällä on, mutta sama ilmiö tullee jos fokuserin akseli muusta syystä vinossa. Tarkistaisin fokuserin linjauksen ja koittaisin saada apupeiliä ylöspäin tai tarkenninta alaspäin ja sen jälkeen uusi kollimointi.
⠀
Olisi hyvä jos yrittäisit mitata tuon tarkentimen suoruuden silloin kun apupeili on irti. Saisi ainakin suurinpiirtein lähelle oikeaan suuntaan sen, ennen tarkempaa säätöä. Katso tästä videosta http://www.youtube.com/watch?v=3LbR1nIx-jw 00:25:08 eteenpäin mallia, kuinka saat sen mitattua ainakin lähelle oikeaa.
Tämän jälkeen käännä tuo pidin ja mittaa se niin tarkasti keskelle putkea kuin vaan saat. Sen jälkeen pyörittele apupeili tarkenninta kohden. Kun säädät apupeiliä optisen akselin suunnassa pyri pitämään jokainen säätöruuvi samassa syvyydessä, jotta peilinsäätöön ei tulisi kallistusta. Eli koita saada se mahdollisimman suoraan ja niin että peiliosa on 45 asteen kulmassa.
Tämän jälkeen katso kuinka keskelle tarkentimen putkea se asettuu ja säädä tarkentimen kulma aluspaloilla tarkemmaksi jos tarvetta.
Lopullinen hienosäätö sitten apupeilin säädöillä, mutta niin että säädön tarve olisi mahdollisimman vähäinen. Jos pääpeili on tämän jälkeen pahasti hukassa kuvasta apupeilin kulma on silloin pielessä, eli lisää säätöä ja säätöä, kyllä se joskus osuu kohdille :D
Pakko kysyä viisaimmilta kun jää muuten vaivaamaan. Eli olen tässä koittanut kollimoida ensimmäistä kertaa tuoretta 8-tuumaista GSOn Dobsonia. Cheshiren läpi katsottuna kaikki näyttää olevan jiirissä niinkuin pitääkin mutta jos fokuserista kurkkaa ilman mitään niin selkeästi näkee että kaikki ei ihan ole linjassa keskenään. Tähtitestiä en ole päässyt kokeilemaan sään takia. Loogisesti ajateltuna jos Cheshire sanoo että kaikki on linjassa niin eikö sitä pitäisi ennemmin uskoa kuin omia silmiään?
Cheshiren läpi katsottuna pääpeili näkyy ja on keskellä kiinnittimineen. Apupeilin varjo ja heijastus on molemmat pyöreitä mutta eivät konsentrisia keskenään. Mutta ymmärsin että tämä on tyypillistä newton -putkille? Lisäksi apupeilin heijastus on keskellä Cheshiren ristikkoa ja pääpeilin keskimerkkiä. Ei tässä tuntuisi olevan mitään vinossa mutta vaivaa silti..
Lainaus käyttäjältä: Pibu - 13.09.2013, 14:34:57
Pakko kysyä viisaimmilta kun jää muuten vaivaamaan. Eli olen tässä koittanut kollimoida ensimmäistä kertaa tuoretta 8-tuumaista GSOn Dobsonia. Cheshiren läpi katsottuna kaikki näyttää olevan jiirissä niinkuin pitääkin mutta jos fokuserista kurkkaa ilman mitään niin selkeästi näkee että kaikki ei ihan ole linjassa keskenään. Tähtitestiä en ole päässyt kokeilemaan sään takia. Loogisesti ajateltuna jos Cheshire sanoo että kaikki on linjassa niin eikö sitä pitäisi ennemmin uskoa kuin omia silmiään?
Cheshiren läpi katsottuna pääpeili näkyy ja on keskellä kiinnittimineen. Apupeilin varjo ja heijastus on molemmat pyöreitä mutta eivät konsentrisia keskenään. Mutta ymmärsin että tämä on tyypillistä newton -putkille? Lisäksi apupeilin heijastus on keskellä Cheshiren ristikkoa ja pääpeilin keskimerkkiä. Ei tässä tuntuisi olevan mitään vinossa mutta vaivaa silti..
Kuinka valovoimaisesta kaukoputkesta on kyse? Kaikki renkulat eivät tosiaan näy täysin samankeskisesti nopeilla newton-kaukoputkilla, kuten esimerkiksi tämän sivun kuvista näkyy: http://www.astro-baby.com/collimation/astro%20babys%20collimation%20guide.htm
Lainaus käyttäjältä: naavis - 13.09.2013, 14:43:42
Kuinka valovoimaisesta kaukoputkesta on kyse?
Putki on F/6. Tuosta AstroBabyn artikkelista ajattelinkin että konsentrisuus ei ole "ihan niin justiinsa" vaikka hän puhuukin F/5 ja sitä nopeammista putkista.
Edit: Noh sorvasin vielä kollimoinnin uudestaan ja tällä kertaa jopa niin että näkymä oli jiirissä niin Cheshirellä kuin paljaallakin silmällä. Illalla suorittamani tähtitestikin näytti että kaikki kunnossa, "Airy Disk" näkyi symmetrisenä. Turbulenssia ilmakehässä toki oli mutta onneksi oli sen verta rauhallista että kiekon näin suht selvästi.
⠀
Jos kollimointi ei tuota terävää kuvaa, voi alkaa epäillä muita virheitä. Tuottaako pääpeili terävän kuvan?
Onko apupeili taso?
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 17.01.2014, 23:22:21
Kyllä taas muistan, että miksi viime talvena meni vähän into tähän :veryangry: Kuuta ja jupiteria koitin kuvata, niin ei prkl jupiteri on semmonen sumunen valopallo, josta juuri ja juuri erottaa kaksi raitaa. Ja kuusta puhumattakaan, kraatereita ei saa teräviksi, vaan kuva on ihan sumea! Juuri aikaisemmin illalla olin katsomassa kaverin putkella ja oli hienot näkymät. Omalla putkella ei vaan tule tarkkaa kuvaa.Otin muutaman kuvan, ilman seurantaa, jos niistä jotain näkisi.
Noista kuvista äkkiä vilkaisten, ei ihan paha kollimointi ongelma.
Enemmin saat syyttää kehnoa seeingiä - viimeaikoine on ollut surkeahkot seeingit.
Putken jäähdytys on erittäin tärkeä - tollanen 25cm peiliputki ottaa varmaan 4h jäähtyä -15 ulkolämpöön jos sen kantaa vaikka +5 autotallista pihalle..
⠀
Puoltoista tuntia jäähtynyt mistä lämpötilasta?
Jos sisältä olet sen ulos kantanut - niin ei riitä. Sisältä noin 6 tuntia ennen havaintoja -15 pakkasessa, itten saattaa olla toivoa.
Tähtitestin avulla saat tinkimättömästi selville mikä putkeasi vaivaa - kannattaa kuvata ja tuoda tulokset näytille:
( sivun puolessavälissä on opettavaisia kuvia)
http://www.willbell.com/TM/tm5.htm
Foorumilla jotain juttua:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7099.0
Aihetta sivuten (tähtitestistä)..
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg26622#msg26622
EDIT:
Mulla on useassa putkessa ollut 40 ... 60mm apupeilit aina kolmella isolla - noin euron kolikon kokoisella - silokooni tipalla liimattuna apupeilin pitimeen, ilman minkäänlaisia ongelmia.
Apupeiliä pitelevällä silikoni tms. täpällä saisi olla paksuutta muutama milli. Olen käyttänyt tulitikkuja välipalikkana kun olen liimannut peilejä paikoilleen.
Eihän pääpeili ole puristuksissa?
Kaizu
Näyttäisi ainakin kuvan perusteella olevan kollimointi kohdillaan.
Eli niinkuin edellä mainittu: Anna jäähtyä pidemmän aikaa ja oletko katsonut että pääpeili ei ole liian kireällä ripustuksissa?
Oletko pitänyt putkessa suojan päällä, kun on ollut jäähtymässä? Itselläni on muutaman kerran huitassut apupeilin ohueen kuuraan, kun on kansi ollut liikaa auki ja putki terassilla pystyasennossa jäähtymässä. Oletko antanut okulaarien viilentyä vai tuotko suoraan lämpimästä ulos, kun aloitat havaitsemisen?
⠀
Hauhon kollimointijoukot varmaan tämänkin osaisi selvittää :tongue:.
Meinasin kanssa ehdottaa, että putki kainaloon ja Hauholle selvittämään..
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 22.01.2014, 21:12:05
Millaisia oireita prototypellä oli kuvassa, kun oli tuo virhe? Pitääkin heti huomenna testata tuo.
En testannut putken kuvaa tuolloin, vaan siirtelin apupeilinpidekkeeltä linjat kohdilleen, jonka jälkeen korkki ja laser pitivät molemmat paikkaansa. Vinossa olevat jalat vain tekivät kuvaan tupla piikit tähtiin. Viime kesänä purin tuon putken uudelleen ja huomasin että apupeilinpidin oli väärinpäin pidikkeessä.
Eli peilin kiinnitysruuvi ei ole keskellä tuota pidintä. Todennäköisesti tämä on tuonmallin GSO:on putkessa perus offset ja en huomannut tätä edellisellä kerralla, kun melkein eläimen raivolla koitin saada sitä säätöihin :cheesy:. Kun käänsin pidikkeen oikein, niin linjaukset meni laakista kohdilleen. Tällähetkellä tuo samainen putki on talviteloilla, koska pääpeilin pinnoitus on niin heikossa hapessa, että vaatii uudelleenpinnoitusta.
En tiedä onko tästä kuvasta mitään apua, mutta tuo sinun apupeili taitaa olla liian syvällä pituusakseliin nähden.
⠀
⠀
Näyttää ennemin surkealta seeingiltä.
Seuraavan kerran kun otat tähtitesti kuvia - ota useampi kuva, mallisarja:
http://www.deepskywatch.com/images/articles/BKP250/sky-watcher-powermate-star-test.jpg
Yhhdesta defokuskuvasta on hieman hankala sanoa varmuudella, mutta ei tuo edelleenkään pahalta näytä.
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 31.01.2014, 00:56:54
Eikös tuo ole astigmaattisuutta?
Voi olla, jos tuo epäterävä soikio on suorassa kulmassa tuohon asentoon fokuksen toisella puolen.
Näet teoreettisia mallikuvia optisista virheistä esim. täältä: http://www.willbell.com/tm/tm5.htm (http://www.willbell.com/tm/tm5.htm) (vieritä sivua alas)
⠀
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 04.02.2014, 21:27:15
... Reijästä katsottuna näyttää erittäin hyvältä, mutta kahdella eri laserilla pisteet menee monta senttiä vinoon samaan kohtaan...
Ymmärsinkö oikein, että reikätulpalla näyttää hyvältä, mutta kahden eri laserin säde menee pääpeilin keskimerkistä senttitolkulla ohi. Ja molemmat vielä suunnilleen samaan paikkaan ohi?
Jos molemmat laserit menevät samaan paikkaan ohi ja vieläpä lasereita pyörittämällä ja uudelleen kiristämällä edelleenkin menevät suunnilleen samaan paikkaan ohi, on ehkä okulaariholkin tienoilla jotain vinossa fokuseriputkeen nähden, vaikka itse optiikka olisikin hyvässä kollimaatiossa.
Aiemmin laittamassasi kuvassa okulaariholkissa on TS:n 2" jatkoholkki, olisiko 35 milliä jatkava. Onkos tuo ollut siinä koko ajan? Noissahan on "safety undercut", eli semmoinen ohennus juuri siinä kohtaa, mihin fokuserin ruuvi tai pronssirengas sen paikoilleen kiristää. Ja tuo ruuvi/pronssirengas taas puolestaan on fokuseriputken päähän kierteellä kiinnitetyssä kapeahkossa holkissa. Itselläni vastaava liitos tuon ohennuksen takia asettui kroonisesti vinoon. Tällöin tulppakollimointi näyttäisi hyvältä ja kollimointi olisi oikein, mutta laser näyttää vinoon ja tietysti okulaarikin asettuu vinoon ja huonontaa kuvaa. Jos mahdollista, testaa ilman tuota jatkoholkkia ja tarkastele että kaikki osat ovat linjassa.
Jos taas molemmat laserit menevät eri tavalla ohi ja tulos vieläpä muuttuu laseria eri asentoon pyöritettäessä ja jälleen kiristettäessä, tällöin laserit eivät vaan asetu tiukasti okulaaripitimeen ja/tai laserin säde ei ole laserin rungon suuntainen. Tällöin luottaisin tulppakollimointiin ja tarkastelisin josko okulaarinäkymät olisivat parantuneet. Edellyttäen tietysti, että laserien vaappuminen ei johdu epäkelvosta okulaaripitimestä, joka asettaisi okulaarinkin vinoon ja lopputulema sama kuin yllä.
Nämä nyt semmoisia, mitkä vielä voi tarkistaa. Tosin aika paljon saisi olla kollimointi pielessä tai palikat vinossa, että totaalisesti turmelee näkymät. Siksi seeing on edelleen vahvana kuvassa mukana myös.
Tarkistitko jo sen fokuserin, eli onko fokuseriputken kiinnityskisko päässyt liikahtamaan fokuseriputkeen nähden, mainitsit että fokuseri oli kolahtanut jossain vaiheessa ovenkarmiin. Veikaan että tuo fokuserin putki on vinossa optiseen akseliin nähden ja lasersäde menee sen takia ohi keskimerkistä. TS:n monorail fokuserin rakenne on sellainen että tuo vinoon meneminen on mahdollista. Fokuseriputkessa kiinni oleva ohjauskisko on voinut liikahtaa kiinnityksestään kun tuo on kolahtanut. Kisko on kiinni pienillä kiinnitysruuveilla ja tarkistaminen helppoa.
Tuossa topikissa näkyy sen kiinnityskiskon rakennetta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6931.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6931.0)
Visuaalisesti katsoenhan tuo saatiin kollimoitua varsin hyvän näköiseksi. Ronchitesti näytti myös pääpeilin olevan kunnossa, ilman taipuneita reunoja tai vyöhykkeitä. Voidaan toki jatkaa tutkimista seuraavalla kerralla kun tulet Imatralle. Jos ennen seuraavaa kertaa keli selkenee, niin tee se ronchitesti tähden avulla, näet aiheuttaako apupeili kuvaan ongelmia.
⠀
Hellou. Onkelmaa puskee Skyliner 200 newtonin kollimoinnissa. Muuten on mielestäni säädöt kohdallaan, mutta en saa tuota pääpeilin keskikohtaa (valkoinen piste) keskelle apupeilin heijastumaa. Jos pääpeilin säätöjä sörkin niin koko apupeilin heijastuma siirtyy ja apupeiliä taasen ei tarvitse ronkkia koska koko pääpeili ja pääpeilin pidikkeet näkyvät jo tasaisesti kollimointicapista. Mikä siis avuksi? Millä saan tuon valkoisen pisteen eli pääpeilin keskikohdan keskelle apupeilin heijastumaa?
⠀
Kuitti tästä. Mikähän sitten siinä mahtaa olla, että cheshiren ristikon heijastus apupeilin kautta pääpeilissä on ihan keskellä pääpeilin keskipistettä, mutta todellinen ristikko silmän edessä ei näytä osuvan samaan kohtaan mihin cheshiren heijastus, vaikka se heijastus on siellä keskellä. Eli todellinen ristikko on suunnilleen samassa "keskustassa" kuin tuo kuvan pääpeilin keskipiste. Eli siinä olisi siis myös cheshiren todellisen ristikon keskipiste. Heijastuksessa se kyllä on pääpeilin keskipisteen päällä, mutta todellinen ei.
Oliko tarpeeksi hankalasti selitetty :cheesy:
⠀
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 15.03.2014, 20:52:07
Mitä ite ainakin huomasin, että se on vaikea katsoa sillä todellisella ristikolla sitä keskimerkkiä, kun ei riitä tarkennus silmässä molempiin samaan aikaan ja se huijaa. Mutta mielestäni se pääpeili säädetään sillä cheshiren ristikon heijastuksella.
Juuri näin minäkin tässä ounastelin. Tuudittaudun siis siihen että kollimointini on täydellinen :azn:
⠀
Mistä johtuvat kaksoiskuvat? Kollimoinnin jälkeen jupiter tekee himmeän kaksoiskuvan. Löysin aiheesta kirjoitusta aikaisemminkin mutta selkeää vastausta en löytänyt. Onko se tuosta apupeilin asennosta?
Lainaus käyttäjältä: Roope - 15.03.2014, 21:10:27
Itse säädän apupeilin nykyään laserilla ja pääpeilin cheshirellä. Kirjoittelit joskus siitä laserista, ettei ole tarkka. Ite sain siitä hyvän kun laitoin siihen laserin ympärille läpinäkyvän teippikerroksen ja laserista tuli paljon tiukempi. Kollimoidessa painan laserin tiukasti pidikkeeseen ja kiristän ruuvin varovasti, niinkuin okulaarikin kiristetään. Ja sen jälkeen avaan sen fokuserin ruuvit, että sitä 2-1.25 holkkia pystyy pyörittämään, missä se laseri on kiristettynä kiinni. Laseri tekee pyörittäessä pääpeilin keskimerkin ympärillä tasasen pienen ympyrän, mikä johtuu siitä ettei se laseri ole kollimoitu, mutta mielestäni silloin apupeili on kohdillaan.
Itse teen karkean kollimoinnin laserilla ja pääpeilin hienosäädön epätarkalla tähdellä.
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 14.01.2015, 09:57:24
Itse teen karkean kollimoinnin laserilla ja pääpeilin hienosäädön epätarkalla tähdellä.
Laserilla tehty tuokin kollimointi. Tähdellä ei tarkastettu. Kysymykseni oli lähinnä: Jos kaksoiskuvaan on joku selvä syy niin miten saan sen eliminoitua ennen seuraavaa katselu kertaa.
Olisiko kyse heijastuksista? Ei siis välttämättä käytetyn okulaarin/optiikan sisällä (mahdollista), mutta myös silmästä/silmälaseista takaisin okulaariin. Jupiter on näet niin kirkas että se voi heijastua takaisin silmän pupillista okulaariin. Kuinka tuo heijastus käyttäytyy kun muutat silmän asentoa tai etäisyyttä okulaarista? Jos optiikka tekee kaksoiskuvan, niin se näkyisi myös kaikissa tähdissäkin.
Kirkkautta itsekin epäilin ensin kun kaiken pitäisi olla kunnossa. Hyvin nopea oli katselu kun testasin vaan miten näkyy peilin putsauksen ja kollimoinnin jälkeen. Jupiterin kuista ei tullut kaksois kuvia. Lähinnä apupeilin asento jäi kaivelemaan ja ajattelin jos sillä olisi suora vaikutus tuohon kaksois kuva asiaan. No huomenna testaus jatkuu. Tuo tähden kanssa kollimointi ei ole vielä hallussa vaikka periaatteen tiedänkin.
Huomasin hyvän tavan tarkistaa kollimointi newtonista jossa on peilin kehikon ja putken välillä tyhjää tilaa, eli avoin. Lisäksi jos peilissä ei ole keskimerkkiä niin auttaa siihenkin.
Laitetaan suoja okulaaripuolelle, ja kurkataan tarkentimeen, nyt tulee valoa ainoastaan peilin kehikon ympäriltä ja muodostuu aika selkeä kuva siitä onko kaikki "keskellä".
Paljon helpompi näin kun päästäisi valoa sieltä yläpäästä putkeen. Tämä ei tietenkään korvaa kunnon apuvälineitä mutta kohtuullisen hyvään tulokseen pääsee näinkin.