Dörr Delta-20 peilikaukoputki

[Pelle]

Elikkäs ostin Dörr Delta-20 peilikaukoputken ja haluaisin tietää että oliko ostos huono? olen todellinen aloittelija näissä hommissa ja huomasin itse ongelman kun koitin taivaitä tähyillä että ainoastaan H20mm linsillä näin jotain mutta heti kun koitin laittaa lisäksi barlow linssin niin en löytänyt enään mitään ja vielä vähemmän näin kun koitin F6mm linssillä, eli onko noihin joku jippo miten niitä katellaan? Toiseksi jos joku tietää jotain hyviä sivuja mistä saa tähti karttoja joita maallikko ymmärtää niin voisi laittaa minulle joitain osotteita.

Juu itelläki tuli vielä mieleen että voisko johtua huonoista okulaareista toi heikohko näkyvyys? elikkästä minkäslaisia okulaareja suosittelette? ja joku hyvä filtteri olis varmasti kans hyvä ostos kun mukana tuli ainoastaan kuu filtteri?
Kertokaa ny ihmeessä kokemuksia jolla on kyseinen putki et onko ollut ostamisen arvoinen

[Juhku]

Kannattaa ensin miettiä mitä ostaa ennenkö ostaa, mutta en osaa siihen kysymkseesi vastata.
Tähtikartta pulmaan osaan kyllä antaa ratkaisun. Tuolla astronetin etusivulla on tämmöinen linkki http://www.siaris.net/astro/atlas/ Sieltä löytyy oikein mainiot tähtikartat että siitä vain tulostelemaan.

Edit: Tuli vielä mieleeni että ursan sivuiltahan löytyy sitten ns. ajantasalla oleva tähtikartta http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/

[Tomi]

Uutta putkea kannattaa opetella käyttämään päivänvalossa, katsele vaikka puunlatvoja. Samalla voi opetella putken suuntaamista. Ne okulaarit ja barlowit, jotka tarjoavat katseltavaksi suttuisia puunlatvoja, kannattaa haudata pöytälaatikkoon.

Kannattaa lukea myös kollimointia käsittevä säie täältä astronetistä, ja lukea tarjotut linkit. Uudessa putkessa kollimointi on luultavasti pielessä, ja tästä syystä putken  antama kuva ei ole paras mahdollinen. Lyhykäisyydessään kollimointi tehdään näin:
1.) Siirretään apupeili keskelle putkea, hieman poispäin fokusointilaitteesta (=offset). Tämä tehdään mittaamalla mauserilla ja ruuvaamalla tarvittaessa apupeilin ripustuksen kiinnitysruuveja.
2.) Siirretään apupeili täsmälleen fokusointilaitteen alle. Kollimointiputkesta on tässä apua (=sight tube)
3.) Käännetään apupeiliä siten, että pääpeili näkyy keskellä apupeiliä. Tässä voi käyttää apuna apupeilin ripustuksia. Ne rajaavat kuvaan sektoreita, joiden tulee olla yhtä suuria.
4.) Käännetään pääpeiliä siten, että pääpeilin keskellä oleva merkki tulee keskelle kuvaa. Tässäkin on kollimointiputkesta apua.

Kollimointi kannattaa tehdä sitten, kun on päässyt sinuiksi putken kanssa. Kyllä putkella jotakin näkee, vaikka kollimointi olisi pielessä.

[Pelle]

Tyhmä kysymys mutta haluan olla varma ennenkuin tilaan okulaarin, eli 31.7mm on 1.1/4 ?

[J-M]

Jep, okulaarieja on nykyään oikeastaan vain kahta kokoa: 1,25" ja 2". Entiseen maailmanaikaan oli pienempiäkin, mutta en ole sellaisia koskaan edes nähnyt.

Mitat voi suoraan konvertoida milleiksi, sekaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. Eli tuo tuumavarttinen on juuri 31,75 mm.

[Pelle]

Eli toi 2" ei mahdu sellasiin joihin pitää olla 1 1/4" mutta taas 1.25" 37.5mm on yhtäkuin 1 1/14 ? tämä vain selvyyden vuoksi  :) että varmasti ymmärsin oikein.
Elikkäs kun nyt tilaan okulaarin niin olisko 15-20mm sellanen sopiva jolla näkis esim jo saturnuksen renkaat yms ? noi mitkä tuli putken mukana on huygens merkkisiä eli ilmeisesti pöytälaatikkoon sopivia koristeita?

[J-M]

Joo, isompi ei luonnollisestikaan sovi pienempään reikään, mutta 2":ssa on yleensä sovitin 1,25":lle okulaarille.

Tuo putki näyttäisi olevan 114/1000 katadioptrinen putki, eli sen tarkentimessa on jo Barlow-linssi sisäänrakennettuna. Tämän päättelin kuvan perusteella. Yleensä nuo tarkentimeen laitetut linssit eivät ole niitä kaikkein parhaita (kokemusta on...) joten hyväkään okulaari ei varmaan pääse ihan oikeuksiinsa.

Itselläni on 15 mm ja 10 mm oku ja sanoisin, että planeettahavainnointiin se 10 millinen plössli on parempi tuolle putkelle. Tosin 15 mm okulaari olisi taas monikäyttöisempi syvän taivaan havainnointiin.

[diesel]

Dörr on vähän outo merkki ja vähän ylihintainen laatuunsa nähden.

Valmistetaan Kiinassa ja samaa putkea saa muulla merkillä paljon halvemmalla esim. tämä Celestron Firstscope 114/1000 EQ  seurantamoottorilla 179€

[Pelle]

Jaha eli voiski sit lähtee vääntään niskat nurin tuolta valokuvaus liikkeen sedältä joka niin kehu että toi on hyvä ja palauttaahan tuota ei tieten enään voi  :-\

[diesel]

Toi tulee äkkiä ongelmaksi jos ostaa liikkeestä.

Netissä on 14 päivän palautusoikeus, mutta kaupasta ostetussa ei periaatteessa sitä ole tai myyjä ei kovin helpolla rahoja anna pois, vaan ehdottaa lahjokorttia tai osta jotain muuta.


Kaverini osti  valokuvausliikkeestä  Dörr merkkisen putken kun myyjä kehu sitä maailman parhaaksi, kaveri meni parin päivän jälkeen viemään sen takaisin kun sano, että tuli vähän liian hätäisesti ostettua ja haluais vaihtaa sen Meadeen tai Celestron merkkiseen putkeen kun oli vähän tutustunut, että mitä putkia oikein on edes myynnissä maailmalla.

Myyjä pyöritteli päätään ja sano, ettei ole ikinä kuullutkaan sellaisia merkkejä ja väitti edelleen, että Dörr on hyvä.

Kaveri kysy siltä, että tiedättekö edes muita merkkejä. Myyjä siihen, että ei niitä muita ole kun tää on paras.  :-\

[xpro]

Hmm... ainahan se myyjä keksii tai sitten ei tieda tai vielä pahempi: Ei kiinnosta koko harrastus eli rahaa kun saa niin on tyytyväinen!

Mutta Dörr putki tulee kai Saksasta? kyllä kai ne ruottin miehet jotain osaa mutta en usko että pääsee Esim. Celestron, William optics laatuun tai Synta!
Jos myyjä kehu sitä maailman parhaaksi niin kyllä sitä myyjä vois näppäillä sormille! Aivan turhaa mennä kehumaan jos ei sinänsä muita putkia ole tutkinnu tai nähny!

On joskus tullu vastaan semmonen myyjä joka kehus tuotetta ylitsenmuiden, ja kappas vain 4 päivän päästä se hajos ja myyjä vastas että: Tuohan on helppo korjata, ei muutaku liimaa
siihen niin se on hyvä! Jep enkä siihen liikkeeseen enään ole menny!

[juha_k]

Kannattaa hankkia Ursan Joka kodin tähtikartasto.
Sen avulla löytyy taivaalta katseltavaa.
Jos ei tieä mistä ja miten etsiä, kyllästyy summamutikassa sohimiseen nopeasti.

Okulaareja hankkiessa kannattaa pitää mielessä että ne ei mene hukkaan vaikka vaihtaa putken joskus parempaanin.

Eiköhän tuollakin putkella jotain näe vaikka ei huippuostos olisi ollutkaan!

[Meade-mad]

Tervehdys nimimerkille Pelle,
tilanne ei ole ollenkaan niin huolestuttava kuin olet saanut lukea edellisistä viesteistä.

Laitteesi on todennäköisesti tullut samasta tuutista kuin Celestron Firstscope 114/1000 EQ (Synta, Kiina).
Jalusta on varsin tavallinen EQ1 jalka.

Pienellä askartelulla saat kokonaisuudesta toimivan. Jalustan tukevoittamiseksi löydät niksejä netistä.

Saatavissa oleva okulaarivalikoima on tämän kokoiselle laitteelle hyvä, koska tarkennuslaite on vakiomittainen. Tähän Sinun täytyy tehdä pieni lisäinvestointi, jotta saat laitteen toimintakuntoon.

Jotta saisit otettua laitteen kunnolla käyttöön, aluksi kannattaa valita taivaalta helposti löytyviä kohteita kuten Kuu tai tiheät tähtijoukot. Niitä löydät tähtikartasta lisää. Jo mainittu Ursan Joka kodin tähtikartasto on oiva apu alkuun. Sen jokaisen karttalehden yhteydessä on sanallinen selvitys niistä taivaan kohteista, jotka ovat putkesi ominaisuuksien ulottuvikka.

Putken mukana tuli kaksi okulaaria (H 20 ja H6). H tarkoittaa okuraarin optista rakennetta, Huygens-tyyppistä 1700-luvulla kehitettyä okulaarityyppiä. Luku 20 tarkoittaa okulaarin polttoväliä =20mm. Sillä okulaarilla suurennus on laitteellasi 50*. Ne ovat heikoin kohta ostamassasi kokonaisuudessa. Valitettavasti ne ovat lähes käyttökelvottomia.

Kohteiden löytämistä helpottaa, jos hankit valikoimaasi pienen suurennuksen antavan okulaari esim. noin 30 - 32mm plössl tuuman ja vartin halkaisijaisella okulaariholkilla. Ne ovat edullisia (Villen kello hinta 23€ - 53€). Sellainen okulaari on käyttökelpoinen lähes missä tahansa putkessa. Noilla okulaareilla suurennus on noin 30 kertainen. Kun putki on kohtuullisesti suunnattu vaikka Seulasiin niin tuolla okulaarilla sen pitäisi olla kuvakentässä. Tämä on käyttökelpoinen kaikkiin laaja-alaisiin kohteisiin, missä tarvitaan hyvää valonkeruukykyä.

Sitten saatat toivoa lisää suurennusta vaikkapa Kuun yksityiskohtien katseluun. Laitteesi optinen rakenne sallii suurennukset luokkaan 100*. Sen saavutat 10 - 12mm okulaarilla. Plössl-tyyppinen on tässäkin käyttökelpoinen. Kohteina Kuun lisäksi planeetat. Jupiterin kuut ja selkeimmät pilvivyöt pitäisi näkyä. Samoin Saturnuksen renkaat sekä Venuksen vaiheet.

Noiden kahden lisäksi esimerkiksi suurennukset tuplaava 2*barlow -linssi voisi olla käyttökelpoinen.

Jos käytät vielä muutaman kympin lisää okulaareihin niin H20 tilalle voisi harkita vaikkapa noin 25mm okulaaria.

Näillä varusteilla laitteesi on jo aivan kelvollinen satojen (tuhansien) kohteiden ihasteluun!

Eli ostoslista tärkeysjärjestyksessä:
Tähtikartasto
32mm
2*barlow
25mm
10mm


Näihin palaa rahaa noin 100€ -150€. Kaikkea ei tarvitse investoida kerralla.

Ja ei muuta kuin hämmästelemään mitä taivas voi tarjota!

t: JK

[Seppo Linnaluoto]

Huyghens-okulaarit (edellyttäen että ne ovat kunnollisia) ovat aivan hyviä okulaareja. Ne soveltuvan mainiosti esim. Auringon katseluun, sillä niissä ei ole kitattuja linssejä. Ehdotan että ensin opettelet käyttämään kaukoputkeasi, ennenkuin teet lisähankintoja.

Hyvä perussuurennuksen saa kun käytät okulaaria H20. Sillä on suurin näkökenttä. Sillä etsit kohteet. Kun olet löytänyt kohteen, voit kokeilla suurempia suurennuksia.

Mainio opaskirja on Ursan kustantama Olli Mannerin kirjoittama Kaukoputket, käyttäjän opas.

Kevätkaudella planeetoista näkyy Saturnus Leijonan tähdistössä. Se on helppo löytää, se on yhtä kirkas kuin kirkkaimmat tähdet. Planeettojen sijainnit saa selville esim. Ursan vuosikirjasta Tähdet 2007.

Seppo.Linnaluoto@ursa.fi

[J-M]

Huyghens-okulaarit (edellyttäen että ne ovat kunnollisia) ovat aivan hyviä okulaareja. Ne soveltuvan mainiosti esim. Auringon katseluun, sillä niissä ei ole kitattuja linssejä.

Tietyin poikkeuksin. Aloittelin itse aikoinani Sebenin 114/1000:lla, ja siinä tuli Huygenilaiset okulaarit kyytiin. No - innostuin kesäaikaan tekemään aurinkoprojektorin ja heijastin auringon kankaalle aukon pienentäjän kautta. 20 mm:llä kaikki toimi ihan ok, mutta halutessani vähän tarkempaa kuvaa pilkkuryhmästä löin kiinni sen 12mm:sen.

Minkä varmaan arvaattekin olleen virhe.

12mm:n muovirunkoisen huygensin elinkaaren kymmenen viimeisen sekunnin lähtölaskenta alkoi siitä kun löysin kohteen. Aurinko vääntyi mutkalle ja okulaarin linssit tipahtivat putken sisään sulaneen muovinkäryn saattelemana. Se linssi oli halkaisijaltaan niin pieni, että osa valosta (vaikkakin 60mm:n aukon kautta) osui hivenen okulaarin runkoon.