Olen melkein lukenut tähän vastauksen, mutta nyt asia on saatava kerta kaikkisen selväksi. Ihan perusasioissa taas kerran mennään.
Eli. Radioaallot on valon lailla osa sähkömagneettista säteilyä. Onko siis fotoni se joka välittää tai kuljettaa, miten se nyt oikein kuuluu sanoa, myös radioaaltoja?
t. Petri
Fotoni on sähkömagneettisen säteilyn välittäjähiukkanen, eli vastaus on kyllä. Radioaallon (sähkömagneettisen säteilyn aalto) taajuus riippuu sen fotonin energiasta.
Lainaus käyttäjältä: kommo - 01.11.2016, 11:40:49
Fotoni on sähkömagneettisen säteilyn välittäjähiukkanen, eli vastaus on kyllä. Radioaallon (sähkömagneettisen säteilyn aalto) taajuus riippuu sen fotonin energiasta.
Olen saanut sen käsityksen että fotoni magneettisen
voiman välittäjänä on välittäjähiukkanen. Mutta
energian siirtäjänä fotoni on eri roolissa. En kyllä tiedä varmuudella, kun on molempia käsityksiä liikkeellä...
Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.11.2016, 22:47:51
Olen saanut sen käsityksen että fotoni magneettisen voiman välittäjänä on välittäjähiukkanen. Mutta energian siirtäjänä fotoni on eri roolissa. En kyllä tiedä varmuudella, kun on molempia käsityksiä liikkeellä...
Ei asiasta pitäisi olla kuin yksi käsitys. Fotonilla on energiaa ja esim valosähköilmiössä fotoni siirtää kaiken energiansa elektronille. Meillä on hyvin tarkkaan todistettu suhteellisuusteoria jonka puitteissa fotonin liikemäärät ja energiat ja taajuudet ovat selvillä. E=mc2 ei tietenkään päde koska fotoni on massaton. Fotonin energia riippuu sen taajuudesta, kuten jo kerroin (E=hf, h=Planckin vakio, ja f:n voi johtaa aallonpituudesta, esim radioaalto).
Wiki:
Mittabosonit ovat hiukkasia, jotka välittävät perusvuorovaikutusta, joka liittyy johonkin jatkuvaan sisäiseen symmetriaan. Gravitaatiota lukuun ottamatta kaikki perusvuorovaikutukset osataan nykyään johtaa tällaisista symmetrioista. Hiukkasfysiikan standardimallin mittabosoneihin kuuluvat sähkömagneettista vuorovaikutusta välittävä fotoni, heikkoa vuorovaikutusta välittävät W- ja Z-bosonit sekä vahvaa vuorovaikutusta välittävä gluoni.
Standardimallin mittabosonit
Hiukkanen Vuorovaikutus
fotoni sähkömagneettinen vuorovaikutus
W- ja Z-bosonit heikko vuorovaikutus
gluoni vahva vuorovaikutus
Jos vuorovaikutuksen taustalla oleva symmetria on tarkka, on vastaava mittabosoni massaton. Mikäli symmetria on rikkoutunut, voivat mittabosonit saada massan (ns. Higgsin mekanismi). [1] Fotoni ja gluonit ovat massattomia, kun taas W- ja Z-bosonit ovat massallisia.
______________________________
Olen ymmärtänyt että vuorovaikutus on eri asia kuin esim säteily. Eli vuorovaikutus on voimakenttä kun taas säteily on massaenergian siirtoa.
Radioaaltojen yhteydessä ei koskaan puhuta fotoneista. Ja fotoneista vastaavasti puhutaan melkein pelkästään puhuttaessa (näkyvästä)valosta. Mutta fotonit siis ovat mukana radioaalloissakin.
t. Petri
Lainaus käyttäjältä: rintape - 02.11.2016, 21:54:21
Radioaaltojen yhteydessä ei koskaan puhuta fotoneista. Ja fotoneista vastaavasti puhutaan melkein pelkästään puhuttaessa (näkyvästä)valosta. Mutta fotonit siis ovat mukana radioaalloissakin.
t. Petri
Kyllä, fotonit on mukana. Jos radioaalto on 3Hz taajuinen ja valo menee 300 000km/s, on 3Hz:n aalto 100 000km pitkä. On jännää ettei tiedetä, millä kohtaa fotoni menee. Vasta kun se absorboituu kohteeseen, selviää missä kohtaa aaltoa se on ratsastanut.
Itse asiassa loogisin tulkinta fotonista mielestäni on, että se on avaruusajan kanssa resonoiva aineen viritystila. Siten mitään lentävää fotonia ei tarvitse ajatella olevan olemassakaan.
Tuo viritystila on levinnyt dekoheraatio eli aikaa/massaa muodostava fermioninen aikaosio avaruusaikaa, avaruusosio voisi puolestaan olla bosonista aaltoilua. Kun aineella on suhteellista liikettä, olisi havainnossa mukana myös bosonista (pilotti-)aallokkoa.
Moit!
....Jotenkin osaan kuvitella miten radiioaallot kulkee meidänilmakehässä. Mutta miten se etenee avaruudessajossa aine on harvemmassa, jatkaako radioaalloilla taajuus fotonin taajuuden mukana hamaan ikuisuuteen?
Vai siirtyykö fotonin taajuus jotenkin toisen fotonin taajuudeksi? Ja eteneemnäin "hyppimällä"?
Mihin esim meidän Yleisradiolle/ns. Lyhytalltoradioasemien kilowattiluokan lähetys hyytyy eli kauaksiko ne jaksavat edetä avaruudessa(, jostain on jäänyt päähän kahta eri lukua kahtakymmentä ja viittäkymmentä valovuotta on esitetty pisimmiksi kantamiksi)?
Olisi hienoo saada "maalaisjärjellä" selvitetty vastaus..
Kysyypi radioamatööri
(Korjattu Google Android #%@* Oikolukua)
Lainaus käyttäjältä: Jarpes - 13.04.2017, 20:54:45
Moit!
....Jotenkin osaan kuvitella miten radiioaallot kulkee meidänilmakehässä. Mutta miten se etenee avaruudessajossa aine on harvemmassa, jatkaako radioaalloilla taajuus fotonin taajuuden mukana hamaan ikuisuuteen?
Vai siirtyykö fotonin taajuus jotenkin toisen fotonin taajuudeksi? Ja eteneemnäin "hyppimällä"?
Mihin esim meidän Yleisradiolle/ns. Lyhytalltoradioasemien kilowattiluokan lähetys hyytyy eli kauaksiko ne jaksavat edetä avaruudessa(, jostain on jäänyt päähän kahta eri lukua kahtakymmentä ja viittäkymmentä valovuotta on esitetty pisimmiksi kantamiksi)?
Olisi hienoo saada "maalaisjärjellä" selvitetty vastaus..
Kysyypi radioamatööri
(Korjattu Google Android #%@* Oikolukua)
Sähkömagneettinen aaltoliike on avaruusajan aaltoja joten väliaineet aiheuttavat siihen sähkömagneettisen "vuorovaikutusvalmiuden ylimääräisiä mutkia" ja hidastavat vaikutuksen etenemistä. Parhaiten ne siis kulkevat siellä, missä avaruusaika on rypytöntä.
Aine ei siis värähtele sähkömagneettisessa aaltoilussa kuten ääniaalloissa vaan tyhjö.
Kiitti vastauksesta Susa!
..Tyhjö...
.?Juuri tästä pieni pääni ei saa kiinni..
...Esimerkiksi kuutiokilometriä onyksi fotoni 3Mhz taajuudella... Posottaakonse valonpeudella tyhjön poikki vai välittäjänä -zip- seuraavaan kuutiokilometriä seuraavalle fotonin 3Mhz taajuuden?
...Vai aikaa tuntemattoman hitusena, vain havaitsemme seuraavassa kuutiokilometriä olevan fotonin olevan 3Mhz taajuudella?
..Ja mihin se energia lopulta absortoituu, tahi heikkenee?
...Eusalla olikin tuossa yllä jo osittainen vastaus😀
Kiitos!
..Jos vielä saisi tarkennusta... Feynmanin QED kirjassa oli jutskaa "aikaa tuntemista hitusista"..
Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.11.2016, 22:47:51
Olen saanut sen käsityksen että fotoni magneettisen voiman välittäjänä on välittäjähiukkanen. Mutta energian siirtäjänä fotoni on eri roolissa. En kyllä tiedä varmuudella, kun on molempia käsityksiä liikkeellä...
Magneettinen kenttä voi olla olemassa staattisena ilman tähän liittyvää sähkökenttäkin, mutta muuttuvaa ja/tai liikkuvaa magneettikenttää ei yleensä voi olla olemassa ilman "mukana kulkevaa" sähkökenttää. Tämä sähkömagneettinen kenttä liikkuu eteenpäin yhtäaikaa aaltoina ja hiukkasena (fotonina). Se riippuu tämän kentän ympäristöstä ja/tai vuorovaikutuksesta ympäristön, muiden hiukkasten, jne. kanssa, onko em. tapahtumia helpompaa, mukavampaa tai kätevämpää kuvata aaltoliikkeenä vai hiukkasina (fotoneina)?
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 14.04.2017, 14:58:03
Magneettinen kenttä voi olla olemassa staattisena ilman tähän liittyvää sähkökenttäkin, mutta muuttuvaa ja/tai liikkuvaa magneettikenttää ei yleensä voi olla olemassa ilman "mukana kulkevaa" sähkökenttää.
Testasin pientä magneettia peltiin ruostumattoman pellin läpi ja kyllä se nappasi kiinni. Tarvitseeko nyt pelti fonien vaihtoa magneetin kanssa jotta veto syntyy vai onko kenttä mahdollinen ilman fotoneita?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 14.04.2017, 20:06:27
Testasin pientä magneettia peltiin ruostumattoman pellin läpi ja kyllä se nappasi kiinni. Tarvitseeko nyt pelti fonien vaihtoa magneetin kanssa jotta veto syntyy vai onko kenttä mahdollinen ilman fotoneita?
Magneettikenttiä on klassisessa (makroskooppisessa) tapauksessa tavattu käsitellä kenttänä, koska se on sovellusten kannalta hyödyllisempää niin. Mutta, kyllä magneettikenttiä käsitellään hiukkasfysiikassa myös fotonien kautta tai avulla. Kvanttimaailmassa hiukkasmalli on hyödyllisempi.