FaceBookissa Astrophotography-ryhmässä Astrophotography on kuvannut ja koostanut tietokoneella kuvan Sh2-308 -sumusta. Kuvassa delfiinin nokka osoittaa suunnilleen luoteeseen päin. Minäpä kokeilin Stellarium 23.1 ohjelmalla, että löytyykö siitä. Kyllä löytyi hakutoiminnolla. Kun zoomailin näkymää lähemmäs sumua, sen delfiinin nokka osoitti koilliseen.
Kuva: Sh2-308 (https://www.astrobin.com/q9erxq/0/?fbclid=IwAR3bJ4O-dVyeTcUdzZSUgUn51h0jwaJ2m2aTTSlsGrHOulbN4s6v0RVY66I)
Nyt tuli kysymys: Voiko kaukaisen sumu kääntyä, vai onko jossain virhe? Mahdollisesti Stellariumissa tai kuvaajan kuvankäsittelyssä?
Miten kuvaaja sen haluaa esittää on ihan hänen (esteettinen?) näkemyksensä.
Tuollaisena minäkin olen sen tottunut näkemään.
Ja asian voi ajatella niinkin, ettei avaruudessa ole ylös/alas/ vasen/oikea -suuntia.
Tuo sumu lienee kohtalaisen kaukana. Maapallolta mistä tahansa pinnan pisteestä katsottuna sumu näyttäytynee samanlaisena. Ja avaruuden kappaleiden asemat liikkuvat hitaasti. Ajat lasketaan tuhansissa tai miljoonissa vuosissa. Näin ollen ihmiselämän aikana mistä päin tahansa maapalloa tuo sumu näyttäytyy samanlaiselta. Delviinin nokka ei kääntyile? Voisin olettaa, että sumu näkyisi maapallolle niin, että nokka näyttää vain yhteen suuntaan.
Sumu itsessään vain laajenee ja hiipuu, mutta täytyy ymmärtää että me itse tarkastelemme avaruutta maapallon pinnalta. Jos vertaa vaikka kuun kuvaa pohjoiselta pallon puoliskolta eteläiseen näkymään, kuu näkyy toiselta puolelta olevan kuin ylösalaisin.
ML
Lainaus käyttäjältä: avanti - 07.04.2023, 00:23:13
Sumu itsessään vain laajenee ja hiipuu, mutta täytyy ymmärtää että me itse tarkastelemme avaruutta maapallon pinnalta. Jos vertaa vaikka kuun kuvaa pohjoiselta pallon puoliskolta eteläiseen näkymään, kuu näkyy toiselta puolelta olevan kuin ylösalaisin.
Tuohan on ihan havainnollinen selitys. Avasi vähän ajatuksiani. Nyt siis voisin kuvitella, että toinen kuva on otettu avaruusluotaimesta ja toinen ehkä maasta. Silti jää ihmeteltävää. Alunperin ajattelin laittaa bugi-ilmoituksen Stellariumista, mutta sekin olisi kai ollut sitten turha. Yhdestä kuvaruudunkaappauskuvasta siitä ohjelmasta tuttu on kommentoinut, että planeettojen sijainnit eivät voi pitää paikkaansa siinä kuvassa.
Ei sinun tarvitse mihinkään avaruusluotaimeen mennä kääntääksesi kuvaa, ihmisen tekemät alukset eivät sitäpaitsi ole vielä tähän päivään mennessä päässeet kovinkaan pitkälle avaruudessa jotta katselukulma kaukaisiin kohteisiin muuttuisi juuri lainkaan. Etäisyyttä kohteeseen on kuitenkin 4530 valovuotta mikäli pikaisen googlauksen tieto pitää paikkansa.
Ihan pelkkä kameran kennon kiertokulma vaikuttaa jo siihen ja jälkikäsittelyssä on helppo kääntää kuvan nokka osoittamaan ihan mihin suuntaan nyt sitten huvittaa. Avaruudessa kun ei ole kovin käytännöllistä käyttää mitään ylös / alas / vasen / oikea järjestelmää kun se ei vain yksinkertaisesti toimi. Tämän voi ajatusleikkinä tehdä niin että piirrät paperille ympyrän jonka vastakkaisilla puolella on tikku-ukot. Jos piirrät toiselle "havaitsijalle" nuolen vasemmalle ja käännät paperia 180 astetta ja teet saman on molemmilla puolin palloa kaksi havaitsijaa joiden subjektiivinen kokemus vasemmasta suunnasta on päinvastainen.
Sen sijaan avaruuden koordinaattijärjestelmänä käytetään monenlaisia soveltuvampia järjestelmiä kuten vaikkapa ekvaattoriset koordinaatit jotka ovat meille tavallisille harrastajille ne useimmin käytetyt kaukoputken ohjaamiseen sillä ne ovat "kiinteät" koordinaatit joiden referenssinä on tähtitaivas eivätkä ne muutu havaintopaikan mukaan. Jos haluat tutustua enemmän aiheeseen suosittelen lukemaan tämän metsähovin tekemän mainion artikkelin:
https://www.metsahovi.fi/edu/radast2004/koord.pdf
Tiivistettynä, kuvan nokan suunnan muutos ei johdu mistään kameroiden välisestä etäisyydestä, sumun laajenemisesta, softabugista jne. Kuvien kiertokulma on vain erilainen eri kuvien välillä koska havaitsijan kamera on kierretty johonkin kulmaan mikä on melko todennäköisesti aivan erilainen kuin toisen havaitsijan. Tähän voi myös vaikuttaa optiikka, sillä jotkin optiset kaukoputkijärjestelmät heijastavat niihin tulevan valon peilikuvana.
-V