Kauasko lehteä voi lukea kaukoputkella?

[bluedog]

Tiedä onko oikea alue enkä äkkiseltään löytänyt threadia aiheesta mutta:

Osaako joku vastata minkäkokoinen putki ja millainen suurennos tarvittaisiin että pystyisi lukemaan esim. Aamulehden etusivulla yläreunassa olevan "Aamulehti" sanan 2 km päästä kuvitteellissa olosuhteissa joissa ei ole mitään häiriötekijoitä? Vai onko ylipäätäänkin mahdoton tehtävä?

Syy moiseen kysymykseen;
Aamulla työmaalla kahvipöydässä heräsi keskustelu mitä kaukoputkella näkyy tyyliin. Kerrottuani että on niillä tullut jonkinverran katseltua niin eikös yks hemmo kysynyt tuota edellistä. Puolusteluni että enempi nuita tähtilöitä ei auttanut. Nyt pelkäänkin menettäväni kasvoni enkä enää koskaan pääsisi brassailemaan olemattomalla tietämykselläni aiheesta. Eli auttakee nyt hemmetissä! Lupaan mainita lähteen niin halutessanne.  

[Iiro Sairanen]

Tuotahan olisi mielenkiintoista testata. Katselin muutamia vuosia sitten päivän valossa 11 cm:n TAL-1:llä ikkunalaudalla olevaa Fairy-purkkia, josta tuotteen nimi näkyi suhteellisen selvästi. Etäisyyttä oli tasan 1 km.

[Kaizu]

Kahden kilometrin päästä 1" on noin 1cm. 20 senttisellä putkella saattaisi Aamulehden otsikko olla juuri ja juuri luettavissa. Sarjakuvia ei näe lukea.

Kaizu

[GaryP]

Alkuperäiseen kysymykseen viitaten, kannattaa olla miettimättä asiaa muodossa "ilman häiriötekijöitä", se onnistuu parhaiten vain tuolla Hubblen tasolla. Joudut vielä todistamaan osan väitteistäsi kesällä, moottorien varrella. Voipi olla ettei kahden kilometrin päästä näy yhtään mitään muuta kuin hirmuista vapinaa. Yöllä kun tie on kylmä, ehkäpä aamuyöstä, sitten voi olla parempi. Tai todistat väitteesi talvella.

Siitäkin huolimatta, asiallinen, hauska ja mielenkiintoinen kysymys!

Kari

[bluedog]

Iiro: hienoa, ensimmäinen fakta tieto, mahdollisuuksia siis on
Kaizu: sarjakuvat ovatkin sisäsivuilla 
GaryP: ajattelin että menee mahdottomaksi jos pitäisi ottaa lämpötilat, pölyt ym. tekijät mukaan


Ankaralla ja osin epätoivoisella kooklettamisella kehitin seuraavanlaisen teorian:

- 2km päässä sentin levyinen viiva on 1" (kaarisekuntti)
- Kaukoputken erotuskyky(r) on r = 115 / objektiivin halkaisija(D)
- Eli  115mm putkella teoriassa pitäisi pystyä erottamaan sentin levyisia/sentin etäisyydellä viivoja toisistaan tuolta matkalta.
- Silmän erotuskyvyn ollessa 120" niin tarvittaisiin 120x suurennos.
- Kaukoputken suurin suurennus(s) on s=D/1mm

Eli teoriassa 115 millin putkella 120x suurennoksella pitäisi näkyä.

Mutta jos otetaan esimerkiksi putkeksi TAL-1 jonka polttoväli on 805mm (objektiivi 110mm) niin saadaan 120x suurennus aikaiseksi
n. 7mm okulaarilla ja edelleen tuolla okulaarilla lähtöpupilliksi 0,9mm. Perin työlästä saattaisi olla lehden lukeminen. Toisaalta
katseluasento on maakohteissa neutraali, olosuhteet miellyttävät, valaistus kohdallaan niin senpuoleen onnistunee. Paitsi esimerkin
peiliputki ei soveltune tähän käyttöön.

Kaikki edellinen on siis omaa pähkäilyä, saattaa olla asiavirheitäkin mutta oletetaan että opiskelen nuo ulkoa ja
latelen sujuvasti ehtoopäiväkahvilla (aamukahvi menetettiin jo, en kehdannut käydä) niin eiköhän tuolla jonkinlaista
auktoriteetin palautusta saa aikaiseksi   


Käytin mm. näitä lähteitä päätyessäni edelliseen teoriaani:
http://www.seula.net/tahtitiede/kaukoputkilaskut.htm
http://www.kaukoputki.info/Oppitunti%201.pdf

ps. Saattaisi oikeesti olla mielenkiintoista testata asia ihan käytännössäkin. Kaunis kesäpäivä, järviranta, (olutta) ja aikaa...
mmm.. jaamutta kattellaan nyt ensin tähtilöitä...

[GaryP]

Tarkistetaan pari asiaa, olenko harhateillä matematiikassa.

etäisyys 2km, lasketaan kehä asteita varten. 2 * pi * r , 2 * 3.14159265 * 1000 =6283.1853m=628318,53cm

1 aste =628318.53 / 360 =1745.32925 cm
1 kaariminuutti 1745.32925 /60 = 29.08882083 cm
1 kaarisekunti 29.08882083 /60 = 0.484813681 cm

Olenko ymmärtänyt nämä oikein? Onjäänyt vähän perusasiat vähille, nolottaa myöntää. Mutta jos nyt saisi langan päästä kiinni, voisi vähän suhteuttaa myös OIKEIDEN kaukoputkien erotuskykyyn (http://fi.wikipedia.org/wiki/Erotuskyky).

[MikkoM]

Tarkistetaan pari asiaa, olenko harhateillä matematiikassa.

etäisyys 2km, lasketaan kehä asteita varten. 2 * pi *, 2 * 3.14159265 =6283.1853m=628318,53cm

Tarttis olla 2*pi*r.

[GaryP]

Joo oli jäänyt r pois editoidessa, kertomerkki kyllä oli mukana. Korjataan...


Muuten kai kelpaa...

Kari

[MikkoM]

Joo oli jäänyt r pois editoidessa, kertomerkki kyllä oli mukana. Korjataan...


Muuten kai kelpaa...

Kari

Eli myös:
2 * 2 * 3.14159265 * 1000 =12566,3706 m= 1256637,06 cm
ja lopputuloksena pyöreesti se sentti.

[GaryP]

Aijaa, äh... eikös... tuotatuota... Jos etäisyys on 2km, on r 1000m. Ympyrän kehä on 2 * 3.14 *1000 = 6280???

Piti oikein tarkistaa... http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4

Olenko oikeasti ihan harhateillä? Minua on kyllä helppo vedättää, mutta monesti teen sen ihan omatoimisestikin...


Siis nythän menee ihan harakoille ajatukset. Etäisyys on 2km, joten 2km on se r

2 * 3.14 *2000 = 12560m kehä



Kiitos korjauksesta!!!! Niinhän se menee!



Kari

[Timi]

En tiedä kannattaisiko tätä tässä mainita vaan mihinkähän perustuu tuo vakoilusatelliittien optinen tekniikka
joissa tarkkuus tuntuu olevan melkoinen.
Tässä vuosia sitten oli jossain asiaa että näkevät juurikin lukea tarvittaessa vaikka sanomalehtien otsikot avaruudesta ja matkahan on "hirmuinen" verrattuna 2 km:iin.
Vai liekö tieto lähinnä teoreettinen ilman mitään esim. ilmakehän häiriöitä.

[bluedog]

Mäkin ihmettelin että mikäs tos GaryP vastauksessa nyt mättää kun itse sain 2x(sin(a)=1/2000 arvoksi 2,8647...e-4) josta x3600 tulokseksi 1,031".
OK mutta nyt GapyP:n korjattu kaava taasen((((2x3,14x2000)/360)/60)/60)=0,969..."

1,031" vastaan 0,969" ???  Tuleeko tuo ero mahdollisesti siitä että GaryP laskee ympyrän kehää ja minä "tasakylkistä" kolmiota?

Menee hifistelyksi, sovittaneen että kulma on 1 kaarisekuntti.

Elikkä MAK127:lla (erotuskyky 0,9")pitäisi pystyä lukemaan 14mm okulaarilla? Hoo, teoriaa, pitäisi pystyä myös toteamaan...

Vakoilusatelliiteista en tiedä mutta muutamissa elokuvissa satelliiteissa on jopa "ihmisseurantamodekin". Ja lämpökamera....

[MikkoM]

En tiedä kannattaisiko tätä tässä mainita vaan mihinkähän perustuu tuo vakoilusatelliittien optinen tekniikka
joissa tarkkuus tuntuu olevan melkoinen.
Tässä vuosia sitten oli jossain asiaa että näkevät juurikin lukea tarvittaessa vaikka sanomalehtien otsikot avaruudesta ja matkahan on "hirmuinen" verrattuna 2 km:iin.
Vai liekö tieto lähinnä teoreettinen ilman mitään esim. ilmakehän häiriöitä.

Tuossa on Wikin tietoa KH-11 satelliitista:
-- clip --
Nine or ten KH-11 satellites were launched between 1976 and 1990 aboard Titan-3D and -34D rockets, with one launch failure. The KH-11 replaced the KH-9 film return satellite, among others, the last of which was lost in a liftoff explosion in 1986. It is believed to resemble the Hubble Space Telescope in size and shape, as the satellites were shipped in similar containers. Using a powerful 2.3-meter mirror, the theoretical ground resolution with no atmospheric degradation and 50% MTF would be roughly 15 cm (6 inches). Operational resolution would be worse due to effects of the atmosphere. Different versions of the KH-11 vary in mass from 13,000 to 13,500 kilograms. Its length is believed to be 19.5 meters, and diameter is 3 meters or less.[3] Data was transmitted through the United States military's Satellite Data System relay network.
-- clip --
http://en.wikipedia.org/wiki/KH-11

Astronomit saa olla onnellisia että kiertoradalla on yks hubble, mutta tiedustelupalvelulla on 9-10 

KH12,  2.9-3.1 metrinen peili:
http://en.wikipedia.org/wiki/KH-12

KH13 , ei sen tarkempaa tietoa (4m peili??):
http://en.wikipedia.org/wiki/KH-13

[Tumppu]

Täältä löytyy tarkempaa tietoa vakoilusatelliiteista (mm. kuvia, rakennepiiroksia jne.):
http://www.globalsecurity.org/space/systems/imint.htm

[Kaizu]

Tässä vuosia sitten oli jossain asiaa että näkevät juurikin lukea tarvittaessa vaikka sanomalehtien otsikot avaruudesta ja matkahan on "hirmuinen" verrattuna 2 km:iin.
Vai liekö tieto lähinnä teoreettinen ilman mitään esim. ilmakehän häiriöitä.

5 km korkeudessa ilmakehästä puolet on alapuolella ja ilman paine 0.5 bar.
Nämä arvot kun laittaa hihaan ja vähän ravistaa saadaan tulos että merenpinnan tasossa 7,5 km:n etäisyydelle katsoessa on välissä yhtä paljon ilmaa kuin ylös tähtiin katsoessa.

Kaizu