Neuvokaas nyt vanhaa äijää kun ostin uuden Tähdet 2012 kirjan ja siellä oli herkkua tarjolla. Venus, Mars, Saturnus, Jupiter(jo nytkin) Merkurius etc. Tarjolla ihmisten aikaan. Speksit saa ja pitää olla manuaaliset saksalaisella ripustuksella ja kaksi kertaa leikatulle selälle sopivat (polvi operoidaan syksyllä 2012). Hifiä en kaipaa, ihan vaan manuaalisesti ja visuaalisesti. Möin Dobsonin kun selkä ei kestä kumarrella (ja kantaa), enkä viitsi enää tuhnuja etsiä, kaikki on löydetty mitä tarvittiin. Loput tulee netistä.
Aperaturea siinä 100mm pintaan, 1000 polttoväliä. Ihan vaan kyselen kun vermeitä on tarjolla niin hemmetisti. Nyt tarvitaan se oikea.
Auttaisi, jos antaisit maksimihinnan, mutta ehdottelen tätä tietämättä näitä ED-luokan 100/900mm linssiputkia tuohon tarpeeseen. Vaikkapa tämmöinen:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1068_Skywatcher-Equinox-100---100-900mm-APO-Refractor-with-case.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1068_Skywatcher-Equinox-100---100-900mm-APO-Refractor-with-case.html)
Tuohon päälle sitten halutunlainen 2" kulmapeili ja se saksalaistyyppinen EQ5-jalusta, niin kelpaa katsella sen mitä seeing kulloinkin tarjoaa. (Oletan, että jätit hyvät okulaarit talteen edellisestä putkestasi.)
Samaa optiikkaa taitaa saada kehnommalla mekaniikalla tässä muodossa:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3684_EVOSTAR-100-ED---APO-100-900mm---2--Crayford-1-10.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3684_EVOSTAR-100-ED---APO-100-900mm---2--Crayford-1-10.html)
Edellisiä paremman "merkkituotteen" saa sitten n. 3000 eurosta ylöspäin, mutta tuo on kai sitä hifistelyä koska tuollainen halvempi kiinalainen ED-putki näyttää kumminkin liki samat asiat kuin nuo huippuputketkin Suomen keskivertoseeingillä.
Toinen suunta olisi valita jokin laadukas venäläinen MCT-putki samaan tarkoitukseen. Putken fyysinen koko on vaatimaton, mutta kuvan laatu on hyvää tasoa.
Esimerkkinä vaikka Intes Micron malleja:
http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?cat=c74_Maksutov-Cassegrain-Telescopes.html&sort=&XTCsid=93657nf8l9mgl74agdpcmv5cr2lv6gpo&filter_id=15 (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?cat=c74_Maksutov-Cassegrain-Telescopes.html&sort=&XTCsid=93657nf8l9mgl74agdpcmv5cr2lv6gpo&filter_id=15)
(Näistä esim. 127/1270mm tai 152/2250mm MCT:t saattaisivat sopia tarpeeseen ja ovat SkyWatcherin vastaavia MCT-putkia laadukkaampia laitteita tähän planeettakatseluun.)
MCT:n miinus on hidas jäähtyminen ulkoilman lämpötilaan (jos siirrät putkea sisältä ulos havaintoja varten) ja ED-linssiputkissa taasen putken fyysinen pituus (lisää hiukan jalustavaatimuksia).
Kiitos hyvästä viestistäsi. Nuo ovat kyllä aika Hardcore vehkeitä. Suunnittelen ja pähkäilen nyt lähinna olisko SW 102 vai SW Black Diamond Evostar 102 välillä. Möin koko höskän kun halusin Hyvän Mikroskoopin. Mutta minulla on Zeiss vario okulaarille astrosovite, eikä nyt parin kunnon okun hommaaminen ole paha nakki. Pitäisi vaan saada se putki ensin.
Pitäisi olla perämettää niin voisi rakentaa vaikka mitä, ihan rupesi näpit syyhyämään sun ehdotuksesta.
Tuo Evostarin Pro versio olisi kyllä varsinainen herkku, mutta siihen pitäisi sitten hommata kunnon jalusta myös. Perusvesiossa tulee 3-EQ jalusta, herkistys fokkarilla ei ole niin väliä. Mulla on Zeississä herkkyys ja pikarulla ja sillä pikarullalla olen oppinut aika hyvin uunilintujenkin tertiaalit tarkentamaan. Mutta tuo Pro on hyvä ohjaava linssiputken suuntaan ja sitä polkua on hyvä talloa. Kiitos :cheesy:
Jos akromaateilla mennään niin miten Bresser Messier 127/1200?Ajattelen että Carl Zeiss FL 85:een nähden olisi jo selvä valotehon lisäys ja mitä olen Bresserin 102 millisellä Saturnusta katsonut niin optiikka oli hyvä.
Joo'o mikäettei. Varmasti olisi ihan ok, mutta oikeastaan tuosta linssikoosta ei viitsisi maksaa, satanen piisaa planeetoille ja komeetoille sun muille kiville joita aurinkokunnassa seilaa. Myös kaasupalloille. 85mm linssinen lintuputki on vakuuttanut siitä, sen polttovälillä vaan ei pääse kovin suuriin suurennoksiin.
Kopsasin APM-teleskoopin sivuilta irto-objektiivien hintoja. Tässä näkee kuinka apokromaattisen hinta karkaa käsistä.
100mm 2400 euroa
150mm 3600 euroa
180 16000
200 24000
250 36000
300 155000
Eli Cassegrainit on halpoja linssiputkiin verrattuna.
Juu, olen huomannut sen ostaessani optiikkaa maanpäälliseen tarkkailuun. Apokromaattinen fluoridikiteitä sisältävä lasi ja vielä ED siihen niin hintaa tulee. Onneksi kun ostaa kunnon laitteen niin niitä ei välttämättä enää tartte sen jälkeen ostella.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.10.2011, 00:20:20
satanen piisaa planeetoille ja komeetoille sun muille kiville joita aurinkokunnassa seilaa. Myös kaasupalloille.
Timpe tuossa aiemmassa viestissä tarjosi hyviä laitteita, mutta jos tosiaan budjetti on satasen luokkaa, niin suosittelen kunnon nettiyhteyttä.
Kunnon okulaarit ja linssiputket jäävät haaveeksi noilla lukemilla. Pistä pari nollaa taakse, niin voidaan Lahden seudulla haaveilla kunnon putkesta ja
jalustasta, jossa selkä lepää... Esim. 10000-20000 putkelle ja 15000 jalustalle, niin jo vain. :grin: Kahtellaan sitten laneettoja ym. palloja.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 16.10.2011, 00:28:15
Tässä näkee kuinka apokromaattisen hinta karkaa käsistä.
100mm 2400 euroa
150mm 3600 euroa
180 16000
200 24000
250 36000
300 155000
Tuossa Mistralin viestissä on se totuus, joka meitä kaikkia hirvittää. APO on kyllä vastaus moneen kysymykseen, mutta hinta ei vastaa oikein rahamassin sisältöä.
Kaikkihan haluaisimme nähdä "hubblen" tarkkuudella, mutta unohtuu vain käytetyn investoinnin mittakaava.
Ehkä parasta olisi liittyä paikalliseen yhdistykseen ja yhdistää voimat ja katsoa...
Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 16.10.2011, 01:11:55
Timpe tuossa aiemmassa viestissä tarjosi hyviä laitteita, mutta jos tosiaan budjetti on satasen luokkaa, niin suosittelen kunnon nettiyhteyttä.
Kunnon okulaarit ja linssiputket jäävät haaveeksi noilla lukemilla. Pistä pari nollaa taakse, niin voidaan Lahden seudulla haaveilla kunnon putkesta ja
jalustasta, jossa selkä lepää... Esim. 10000-20000 putkelle ja 15000 jalustalle, niin jo vain. :grin: Kahtellaan sitten laneettoja ym. palloja.
Satanen tarkoittaa sataa milliä, ei sataa öröä?
Ei hyvästä linssiputkesta tarvitse kahta tonnia maksaa.Bresser Messier akromaatti 127/1200 astroshopissa 579 euroa,Sky-Watcher 100/900 ED TS:llä 675 euroa ja Sky-Watcher 120/900 ED myös TS:llä 1100 euroa.
:angry:
Tervetuloa pimeälle puolelle.....
Jännä nähdä mihin lanka etenee :rolleyes:
No normaali viikonloppu. Niin oli mulla asiaakin eli kuinka olisi normaali halpis (perus) linssiputki? onko noiden linssit ja värivirhe oikeasti niiin paha ettei visuaalikäytössä tule mitään? Saati jos haluaa kuvan ottaa? Ei ole itsellä kokemusta, mutta joku hyvä linssiputki kiinnostaisi. Tässä vaiheessa kun on pakko myöntää että ei skylineristä ole kuvausputkeksi jos ruvetaan hifistelemään. :embarrassed: (niin ja nyt tuli omia kysymyksiä papan ketjuun), mutta sallittakoon jos molemmat halajaa hinta/laatu suhteelta hyvää linssiä.
Sekoitetaan pakkaa hiukan :azn:
Onko joku hyvä syy sille että haluat nimenomaan saksalaismallisen jalustan, minusta alt-atz tyyppinen (goto)jalusta olisi mukavampi käyttää visuaalikatsomisessa.
Esim tuolta i-optronin jalustoista voisi löytyä sopiva. http://www.ylva-astronomia.fi/jalustat.htm (http://www.ylva-astronomia.fi/jalustat.htm)
Onko putken pakko olla linssiputki? Mainitsit selkävaivoistasi, pitkähkön polttovälin omaavan linssiputken kanssa joudut väkisin kumartelemaan jos haluat katsoa yhtään korkeammalla olevia kohteita. Tosin planeetat ja kuu eivät täällä koskaan zeniitin lähelle nouse, mutta esim avoimia joukkoja saattaa joutua tähystelemään aika korkealta.
Maksutov-Cassegrain olisi minun suositukseni planeettapukeksi, esim. 127/1500 Skywatcher optisena tuubina kahdella okulaarilla, kulmapeilillä ja etsimellä alle 270€ teleskop servicellä.
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2771_Skywatcher-Skymax-127-OTA---127-1500mm-Maksutov-Teleskop.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2771_Skywatcher-Skymax-127-OTA---127-1500mm-Maksutov-Teleskop.html)
Minusta tuo on hinta/laatusuhteeltaan lyömätön yhdistelmä planeetoille ja Kuulle.
Kompakti, kevyt, helppo käsitellä ja kuljettaa, katselukorkeus ei muutu paljon.
Miinuspuolena vaatii Suomen kylmillä ilmoilla jäädytysaikaa ennen hyvän kuvan saavuttamista, veikkaisin tuolle koolle 30min riittävän.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 15.10.2011, 21:54:17
pitää olla manuaaliset saksalaisella ripustuksella ja kaksi kertaa leikatulle selälle sopivat (polvi operoidaan syksyllä 2012). Hifiä en kaipaa, ihan vaan manuaalisesti ja visuaalisesti.
Tuosta jalustasta vielä: saksalaistyyppinen ekvatoriaalijalusta on muuten sitten perin juurin kettumainen kapine raahattavaksi hiukankaan suuremmassa koossa (esim. EQ5 ja suuremmat). Siitä ei saa kunnolla kiinni ja osat ovat kantamisen aikana selkävikaiselle aina väärässä paikkaa. (Omaa kokemusta on EQ6 Pron:n kantamisesta kahtena kappaleena, jalat/ekvatoriaalipää toisistaan irti.) Olisi siis hyvin tärkeää, että saisit tehtyä jalustalle jonkinlaisen pysyvän pystytyksen. Useimmat kookkaat saksalaiset jalustapäät ovat tämän hankaluuden takia tolpan nokassa.
ED-linssit SkyWatcherin käsittelyssä tarkoittavat näitä semi-APO putkia, joissa ei ole kolmea linssielementtiä objektiivissa vaan käytetään ilmavälillä varustettua kaksilinssistä rakennetta, joista toinen lasi on tuota ED-materiaalia (tjsp. ;-) Tuosta on kuitenkin se etu, että tällainen semi-APO on paljon halvempi valmistaa kuin aidot apokromaatit ja samaan aikaan sellainen antaa kuitenkin 90% APO:n kuvalaadusta. Omistin aikoinaan SW80ED linssiputken, jonka kuva oli hyvällä okulaarilla hyvin lähellä Leican APO Televid kaukoputkea hinnan ollessa kolmasosa tuosta Leicasta. Tämän takia nuo SW:n ED mallit FPL-53 linssillä ovat ihan kannatettavia valintoja hintatietoiselle havaitsijalle :wink:
Tuo pienempi venäläis-MCT (127mm) kannattaa sekin tsekata, koska sen kuva vastaisi hyvinkin 100mm APO-putkea ja 1270mm polttovälistä on etua planeettakäytössä ja valmistaja lupaa "
main mirror focusing without any shifting" ominaisuutta. SW:n MCT-putkissa tuota "focus shiftiä" riittää ja se ei ole kivaa, jos tarkennus jatkaa liikettä sen jälkeen kun olet päästänyt irti tarkentimen nupista. Tässä hinta vastaa laatua hyvin pitkälle ja SW on säästänyt minusta väärässä paikkaa. Lisäksi tuon IM:n peilit ovat "1/5 - 1/6 wave front PTV" tarkkuudella, mikä takaa hyvät visuaaliset planeettakuvat näissä Suomen seeingeissä (SW:n vastaava laatu lienee 1/4 PTV tienoilla). Mutta kyllähän tuossa on paljon hintaakin hyvien ominaisuuksien vastapainoksi...
(Edit: Ransukin tuossa vastaili samaan suuntaan kuin minä tätä vastausta sorvatessani.)
Ihan mielenkiinnosta utelen että mihin valintaan päädyit Pappa? Katselin tuosta TS ketjusta että ilmeisesti tilasit joten valinnan tulos kiinnostaa kovasti.
Lainaus käyttäjältä: prototype - 16.10.2011, 04:03:53
Jännä nähdä mihin lanka etenee :rolleyes:
No normaali viikonloppu. Niin oli mulla asiaakin eli kuinka olisi normaali halpis (perus) linssiputki? onko noiden linssit ja värivirhe oikeasti niiin paha ettei visuaalikäytössä tule mitään? Saati jos haluaa kuvan ottaa? Ei ole itsellä kokemusta, mutta joku hyvä linssiputki kiinnostaisi. Tässä vaiheessa kun on pakko myöntää että ei skylineristä ole kuvausputkeksi jos ruvetaan hifistelemään. :embarrassed: (niin ja nyt tuli omia kysymyksiä papan ketjuun), mutta sallittakoon jos molemmat halajaa hinta/laatu suhteelta hyvää linssiä.
Tervetuloa joukkoon pähkäilemään. Minulla on omalta tähtiteteelliseltä uraltani kokemuksia tähtiputkien osalta vain peiliputkista. Ensimmäinen oli omarakenteinen, sitten pikkuhiljaa laitteet päivittyivät isompiin ja lopulta olin 200 millisen peilin onnellinen omistaja. Minusta sen kanssa oli vaikeaa toimia (edellä kuvasin fyysisiä juttuja) mutta en oikein ollut optisestikkaan siihen tyytyväinen aurinkokunta katselussa.
Tiedän että linssejä on hiottu vuosisatoja, kuten peilejäkin. Mutta kuten tässä etsitään niin pienehköä linssiputkea sillä aurinkokunta kohteisiin ei tarvita aperatuuria juurikaan paljon yli sadan millin, suurennosta sen sijaan tarvitaan. Eli kuten olen kertonut minulla on Carl Zeiss lintuputki, mutta sen hevosvoimat loppuvat juuri suurennoksessa, eikä se toden totta ole mikään tähtiputki koska sen kalvotus sekä optinen toiminta on maksimoitu päivänvaloa ajatellen.
Eli näistä lähtökohdista täällä, en pahastu sinun kysymyksestä. Yhteistä asiaahan tässä ajetaan.
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 16.10.2011, 08:55:23
Sekoitetaan pakkaa hiukan :azn:
Onko joku hyvä syy sille että haluat nimenomaan saksalaismallisen jalustan, minusta alt-atz tyyppinen (goto)jalusta olisi mukavampi käyttää visuaalikatsomisessa.
On, ei Gotoa, ei sähköä eikä mitään automatiikkaa. Saksalaisessa pystytyksessä viehättää sen retaskensioakseli, olen saanut tarpeekseni jäykän dobsonin nykimisestä ja edestakaisin veivaamisesta
LainaaOnko putken pakko olla linssiputki? Mainitsit selkävaivoistasi, pitkähkön polttovälin omaavan linssiputken kanssa joudut väkisin kumartelemaan jos haluat katsoa yhtään korkeammalla olevia kohteita. Tosin planeetat ja kuu eivät täällä koskaan zeniitin lähelle nouse, mutta esim avoimia joukkoja saattaa joutua tähystelemään aika korkealta.
Etsitään planeettaputkea, ei linssi eikä mitään muutakaan valmiiksi ajateltua. Jos laittaa pilkkipakin peffan alle tai nostaa jalustan korkeuksiin pääsee zeniittiin vaivatta koukistelematta. Mutta kuten sanoin nyt etsitään planeetta putkea, ei syväntaivaan laitteita.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 16.10.2011, 11:23:30
Ihan mielenkiinnosta utelen että mihin valintaan päädyit Pappa? Katselin tuosta TS ketjusta että ilmeisesti tilasit joten valinnan tulos kiinnostaa kovasti.
Näin siinä kävi. Jalusta ja pää on EQ3-2/NEQ-3. Muuta en vielä paljasta koska se ohjaa keskustelua psykologisesti liikaa. Jalustahan on ihan tukeva ja siihen voi sitten liittää ihan mitä vain, kunhan nyt se pysyy siinä kohtuudessa.
Mutta kuten pistin keskustelun pystyyn niin ohjataan sitä niin, että planeettaputki edelleen. Ei Gotoa, eikä sähköä tahi muita Guidaus vempeleitä. Ihan ollaan perinteisin menetelmin liikkeellä. Kai täällä on joku muukin joka haluaa elää osittain tähtitieteen runsaassa perinteikkäässä löytämisen riemussa sekä pioneerihengessä. Ja nimenomaan haluaa visuaalisia nautintoja, piirtää ja kirjoitaa. Aina vain paranee jos on edes vähän kiinnostunut tähtiteteestä yhteiskunnallisenkin kontekstin mukaan
Luontokuvaa Markku Saiha kirjoitti Kamera-lehdessä taannoin, että kaikki kuvaavat lintuja. Kukaan ei ole kiinnostunut harrastajista. Antropologia kunniaan.
Itse kun olen linssiputkiin tykästynyt ja toistaiseksi akromaatilla ihan ok pärjännyt niin se oma valinta tuon jalustan kaveriksi olisi jotain tyyliin S/W Evostar 102 akromaatti jonka polttoväli olisi 1000mm. Itse jouduin säilytys/kuljetussyistä laittamaan lyhempipolttovälisen putken (660mm) mutta ihme kyllä jopa sen ja fringe killerin kanssa on planeettojen tiiraus onnistunut varsin mainiosti (tosin 3x barlowin kera joka aiheuttaa omat ongelmansa).
Tutkin Skywatcherin nettisivulta tarkkaan tuon jalustan ja pään speksit, ne viehättivät ja noin modernia laitetta ei olekkaan ollut ikinä edes lähelläkään joten odotuksen sen suhteen on korkealla. Tuossa juuri todistit sen, että jalustaan voi liittää muitakin laitteita. Kyllähän ne linssiputket ovat olleet aina hyvässä maineessa planeetta tarkkailussa. Akromaatin ja APOkromaatin välillä ei tässä visuaalisessa käytössä ole niin suuria merkityksiä kun ei valoteta. Ja mitä aberraarioon tulee niin sen saa photarissa korjattua suit sait, värivirheillekkin on paljon tehtävissä. Mutta minä en kuvaa tällä laitteella.
Minä päivitin takavuosina 80 millin linssiputken satamilliseen ja parannus oli nähtävissä mutta ei kovin kummoinen.Nyt jos tekisin saman miettisin vaihtoehtoa;Sky-Watcher Black Diamont 120/1000.Se on akromaatti ja yhdessä EQ-3 jalustan kanssa samassa paketissa vielä edullinen.Putki painaa 5,7 kiloa...
Tanella on kyllä loistava kyky tulkita ajatuksia. Mietin Maksutovia, mutta tässä kokoluokassa aukko (f) on todella pieni, valonkulku myös monen peilin kautta syö sitä. Linssin kuvanterävyyttä ei voi ihan äkkiä oikein muilla tavoilla kompensoida tässä hintahaarukassa.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.10.2011, 17:03:29
Tanella on kyllä loistava kyky tulkita ajatuksia. Mietin Maksutovia, mutta tässä kokoluokassa aukko (f) on todella pieni, valonkulku myös monen peilin kautta syö sitä. Linssin kuvanterävyyttä ei voi ihan äkkiä oikein muilla tavoilla kompensoida tässä hintahaarukassa.
Onko linssiputki terävämpi kuin peiliputki? Olen ollut siinä ymmärryksessä että linssi tuottaa paremman kontrastin mutta terävyydessä ei ole eroa.
Meikäläisellä tahtoo mennä teräyys ja kontrasti sanat usein sekaisin mutta sanonpa nyt kun olen verrannut SuperAPO 107/700 linssiputkea ja Orion Optics 250/1200 (1/10 lambda)niin eihän siinä terävyydessä ole silmällä havaittavaa eroa mutta sen linssin kontrasti on parempi kun apupeili ja sen kannattimet eivät ole häiritsemässä.Näistä apupeilin tarvitsevista lie häiriöttömin ja paras siis kontrastiltaan se Maksutov-Newton jossa on minimaallisen kokoinen apupeili mutta liuta muita ehkä huonoja ominaisuuksia...että ainakin pienempi linssi hakkaa sen niissä.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.10.2011, 17:03:29
Mietin Maksutovia, mutta tässä kokoluokassa aukko (f) on todella pieni, valonkulku myös monen peilin kautta syö sitä. Linssin kuvanterävyyttä ei voi ihan äkkiä oikein muilla tavoilla kompensoida tässä hintahaarukassa.
Visuaalikatselussa ei ole merkitystä putken f-lukemalla vaan ennemminkin putken apertuurilla (aukolla). Aukoltaan 100mm linssiputki kerää valoa enemmän ja on erottelukyvyltään parempi kuin 80mm linssi (ja sama pätee vertailussa 120mm linssiputkeen, joka on tätä edellä mainittua 100 millistä pykälää parempi näissä asioissa). Putken f-lukemahan tulee laskemalla putken polttovälin ja aukon suhde (1270mm polttoväli / 127mm apertuuri = f 10 valovoima). Lähes ainoa seikka mihin tällä f-lukemalla on vaikutusta visuaalikäytössä, on eri polttovälin okulaareilla putkesta saatavat suurennukset. Edellä mainitsemani 1270mm polttoväli tuottaa siis 10mm okulaarilla aina saman (127x) suurennuksen riippumatta siitä onko putkessa aukkoa 127mm (f10) vai 254mm (f5). Putkien ero tulee sitten esille okulaarista tulevassa valokartiossa eli lähtöpupillin koossa. Tuossa 127/1270mm (f10) putkessa se esimerkissäni oleva 10mm okulaari antaa 1.0 mm lähtöpupillin (=127mm/127x) ja suuremmassa putkessa vastaavasti 2.0 mm lähtöpupillin(=254/127x).
Valonhukka MCT:n usean lasipinnan kautta on todellista (mutta vähäistä) ja siksi vertasinkin tuolla ylempänä 127mm MCT:tä 100mm linssiputkeen. Linssiputken vapaassa aukossa on kyllä etunsa, kun katsotaan esim. niitä apupeilin diffraktion aiheuttamia pieniä terävyyshaittoja peitteellisissä putkissa (Newtonit, MCT/SCT-putket yms., ks. tämä (http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html) linkki). Toisaalta tuo linssiputken suora valon kulkutie tuo mukanaan myös laitteen fyysisesti pitkän rakenteen. Meille Newton-käyttäjille tästä ei ole suurta siirtymähaittaa, mutta MCT/SCT-putkista linssiputkeen siirtyvä saattaa harmitella putken pituutta ja kookkaita liikeratoja. Putkityypin valinnassa tulee tehtyä samalla monenlaisia kompomisseja yhden jos toisenkin asian suhteen... :rolleyes:
(PS. Itse tiedän että oma 300/1500mm Newton-putkeni on timmisti kollimoitu ja tarkennuksessa, kun näen jo pienellä suurennuksella kirkkaiden tähtien kuvassa nämä apupeilinpitimen aiheuttamat ohuet diffraktiopiikit. Eivät ne piikit aina ole pelkästään haitaksi...)
Juu, ihan allekirjoitan edelliset ja kiitän sekä arvostan kun näin tarkkaan osaatte sanoa nuo lähtöpupillit ja okulaarikohtaiset suurennuslakelmat. Tässä tarkoituksessa, siis vain visuaalinen pääasiassa aurinkokunnan kohteita kuu, planeetat, komeetat jne. Ovat ne tärkeimmät. Eli aperatuuri sen mukaan, minusta se satanen riittää koska 85 milliä antaa ihan hyvän näkymän mutta n. 400 millin polttoväli ei anna suurennuksia yhtä paljon kun vaikka 1000mm. Toisekseen haluamani suurennokset ovat 25 ja 100 välillä, maksimissaan vähän yli sadan en tarvitse tehoja linssin koossa sen enempää.
Planeetta tarkoituksiin tutkimani aineiston mukaan sopii juuri linssiputki, kalliit ja erittäin kalliit Katadio putket varmasti ovat hyviä, mutta putkeen ei ole tarkoitus sijoittaa liikaa mammonaa. Ainakaan pieniä MC putkia ei pidetä hyvinä planeettain havaitsemiseen aineiston mukaan. Tässä minun tarkoituksessani etsitään siis perushyvää putkea joka piisaa sitten melkein niin kauan kun tässä katsellaan.
Mutta hyvää ja laadukasta keskustelua.
Kun luin silloin joskus Kaukoputken käyttäjän oppaan niin omaksuin ajattelemaan että jos esimerkiksi 85 millin objektiivi antaa 85 kertaisen suurennuksen niin 100 millinen antaa 100 kertaisen kuvan kirkkauden(vai onko tämä nyt oikea termi) pysyessä samana.Eli sillä 85 millisellä saataisiin 100 kertaisena hämärämpi kuva.Ja kuten Timpe mainitsi ei F luvulla ole siinä merkitystä.F luku vaikuttaa okulaari kokoihin.Mutta vaikuttaa se F luku akromaattilinssin värivirheeseenkin.F 15:a sitä enää tuskin on.Mutta toisaalta ei ole värivirhettä hyvässä F5 kiikarilinssissäkään...puhun värivirheestä koska en omien ikävien kokemuksieni jälkeen suosittele kenellekkään F5 akromaattia.Sen kanssa pärjäsi kyllä sen aikaa kunnes erehtyi tiiraamaan naapurin F10:tä ja karvas totuus valkeni...
Luulisin että F 10 olisikin juuri se paras. Itse ainakin olen näin ymmärtänyt dokumentaatiota lukiessa. Tiettyyn rajaan asti F palvelee juuri sitä syväterävyyttä vallitsevassa valossa mutta jos menee isommaksi niin tarvitaan apuvaloa kuten valokuvauksessa on. Liian pieni taas antaa avaraa kuvaa mutta syväterävyys on onneton. Siksikään iso newton ei ole oikein kästittääkseni mikään planeettaputki. Jossain olen nähnyt melkein kaksimetrisen newronin, tosin siinä on vain 150mm aperatuuri, eli sillä sitten saa kyllä taas tarkkaa kuvaa. Linssi kuitenkin vakuuttaa koska lasin takana ei ole mitään estettä ennen polttopistettä.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.10.2011, 22:19:07
Luulisin että F 10 olisikin juuri se paras. Itse ainakin olen näin ymmärtänyt dokumentaatiota lukiessa. Tiettyyn rajaan asti F palvelee juuri sitä syväterävyyttä vallitsevassa valossa mutta jos menee isommaksi niin tarvitaan apuvaloa kuten valokuvauksessa on. Liian pieni taas antaa avaraa kuvaa mutta syväterävyys on onneton. Siksikään iso newton ei ole oikein kästittääkseni mikään planeettaputki. Jossain olen nähnyt melkein kaksimetrisen newronin, tosin siinä on vain 150mm aperatuuri, eli sillä sitten saa kyllä taas tarkkaa kuvaa. Linssi kuitenkin vakuuttaa koska lasin takana ei ole mitään estettä ennen polttopistettä.
Himmensin lainauksesta viimeisen lauseen, koska se oli ainoa osa tuosta kappaleesta minkä ymmärsin ja käsitin samalla tavoin kuin pappa. (Ajatuksissa on paljonkin järkeä valokuvaajan kameraobjektiiveja/kameroita käsiteltäessä, mutta tähtikaukoputki ei käyttäydy kuten kameraobjektiivi, ks. alta lisää.) Omasta mielestäni tähtikaukoputken yhteydessä ei voida puhua terävyysalueesta samalla tavoin kuin kameraobjektiivien terävyysalueista ja himmennyksistä. Kaukoputkella tähtitaivaalta katsotut kohteet ovat näet "äärettömän kaukana", joten optiikan terävyysalueeksi riittää aukon puolesta mikä tahansa lukema (ts. f4 putki on
yhtä terävä tähtien ja putken terävysalueen mukaan asiaa tarkastellessa kuin esim. f10 putkikin), jos oletetaan nämä laadultaan toisaan vastaaviksi. Kerrotko siis hiukan lisää tästä ajatuksestasi
"että F 10 olisikin juuri se paras", kiitos!
Eroa terävyyteen saattaa tulla, jos käytetty optinen systeemi piirtää kuvan esim. kaarevalle pinnalle (ei tasolle). Tällöin vain osa kuva-alasta on kameran kennon (tai miksei okulaarin/katselijan silmänkin) muodostamalla tasopinnalla (=terävyysalueella) ja tällöin esim. kuva-alan nurkat tarkentuvat lähemmäksi (tai kauemmaksi) kuva-alan kaarevuusmuodon mukaan. Samalla tavoin kaukoputken muut optiset virheet (esim. Newton-putken komavirhe) aiheuttavat näitä terävyyseroja kuva-alan keskellä ja reunoilla. Kolmas syy terävyyden puuttumiseen voi tulla muusta käytetystä laitteistosta kuten esim. okulaareista, putken optiikan huurtumisista yms. ulkoisista seikoista. Minusta putken aukkosuhde ei siis vaikuta putken terävyyteen suoranaisesti millään tavalla. Newton-putkissa näitä "epäsuoria" vaikutuksia esiintyy vaikkapa siten, että pienen valovoiman (f10...f15) putkessa valo tulee putken pääpeilistä hyvin kapeassa kulmassa ja siksi näennäisesti "samasta" pisteestä (putkesta tuleva "valokartio" on pitkä, kapea ja lähellä tasopintaa kaarevuudeltaan). Nopeissa putkissa (f4...f6) pääpeilin valo tulee kuva-alan reunoilta paljon jyrkemmässä kulmassa katselijan silmään/okulaariin (ja tällöin valokartio on melko lyhyt, leveä tulokulmaltaan ja siksi kaareutunut tuota f10...f15 valokartion vertailukohtaa enemmän). Tämä ero valokartion muodossa selittää myös sen, miksi jotkin okulaarit eivät "toimi" hyvin nopeissa f4..f5 putkissa, koska ne eivät ole suunnittelultaan riittävän hyvin kuva-alan kaareutumista ym. muotovirheitä korjaavia. Ja selittää myös sen, miksi valovoimaiset putket vaativat kaverikseen riittävän hyvät (=samalla kalliit!) okulaarit.
Lisään vielä pari linkkiä aiheen sivuun:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6840 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6840)
http://www.cloudynights.com/ubbarchive/showflat.php/Cat/0/Number/360923/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1 (http://www.cloudynights.com/ubbarchive/showflat.php/Cat/0/Number/360923/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1) (CN: Refractor vs. Reflector?)
Jälkimmäinen on tolkuttoman pitkä, mutta hyvin tasokasta keskustelua sisältävä englanninkielinen ketju, jossa perustellaan hyvin kattavasti miksi linssikaukoputki ei yksiselitteisesti ole se "paras" planeettaputki. Se on kenties keskivertokäyttäjälle helpoin putki tähän käyttötarkoitukseen, muttei suinkaan mitenkään lähtökohtaisesti paras ja ainoa valinta :wink:
Jos Newton-putki ei anna kelvollisia planeettanäkymiä, niin syynä ei minusta ole Newton-putken rakenne vaan enemmänkin sen käyttäjän tietämättömyys peilikaukoputken tarkkuusvaatimuksista tähän (tai muuhun vaativaan) käyttöön. (Ohessa on lyhyttä tsekkauslistaa näistä vaatimuksista: hyvä peilien laatu (1/6 valoaaltoa tai parempi), putken täydellinen kollimointi, putkivirtauksien poistaminen, peilien riittävä jäähdyttäminen ympäristön lämpötilaan, peilien riittävän tasainen tuenta pitimissään... jne.)
Iso Newton on minusta vallan loistava planeettaputki, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät ja tällaisen ison putken "kesyttää" siihen käyttöön :angel:
Tuossa Timpen kirjoituksessa taas viimeisessä kappalessa varmaan oli se, mitä minä en kunnolla osannut. Pitkään kyllä olen Newton putkia kesytellyt, mutta ruoska ei varmaan ole napsahtanut siinä oikeassa kohdassa. Jotenkin tuntuu siltä että Newton kompleksini tuli juuri sen takia päätökseen koska sen huoltaminen ja neuroottinen peilien vahtaaminen väsytti ja teki tehtävänsä. Toinen oli se yksinkertainen kyyristely ja epämiellyttävät asennot siitä katsellessa "tressi asento" suorastaan. Mutta se taas on tuki ja liikuntaelimieni vika se.
No sanotaan vaikka niin että ainakin itselläni on sen verran laiskuutta että putki joka soveltuu johonkin tarkoitukseen erittäin hyvin ja vaatii huomattavasti vähemmän säätöä sitä varten kuin jokin toinen putki, on ainakin minulle itselleni se paras putki tarkoitukseensa ja sen vuoksi refraktori -> katadioptrinen -> newton on itselleni tuo nokkimisjärjestys. Taivaat täällä missä minä olen eivät oikein syvään taivaaseen sovellu joten aurinkokunnan kohteiden katselu päätarkoituksena menen. Mikäli budjetti joskus huomattavasti paranee, syvän taivaan kapeakaistakuvaus on haaveena mutta nykyisellä menolla hyvin kaukana tulevaisuudessa. Sitä ennen täytyy ottaa aurinkokunnan kohteista irti se mitä omilla vaatimattomilla laitteilla saa.
Olen varma siitä että kun tekee riittävästi työtä niin millä tahansa laitteella varmasti voi OK planeettahavaintoja tehdä mutta kylläkai sillä käytön helppoudella tarkoitukseen nähden pitäisi myös oma painoarvonsa olla. Onhan tämä toki siitä hullu harrastus että vaivaa joutuu näkemään tekee mitä tekee ja säät sen varsin harvoin sallivat mutta jotakin taikaa tuossa yötaivaassa on kun sitä jaksaa. En osaa edes kuvitella sitä työn määrää jonka DS kuvaajat kuten JP, Lauri, Make, Kaizu ja kumppanit joutuvat otostensa eteen tekemään, ainakin siinä suhteessa me planeetta havainnoijat pääsemme vähemmällä :P
Planeettanewton on minuakin houkutellut mutta tuollainen todella pitkäpolttovälinen 150 - 200mm newtoni tuntuu kovasti hankalalta noin kuljetus / kasaus / käyttö mielessä. En epäile etteikö kuvanlaatu sitten olisi ihan huippuluokkaa. Olisi mukavan kuulla enemmänkin Newton miesten plaettahavaintokokemuksia. Itselleni ovat usein ihmisten kertomukset omista laitteistaan ja harrastuksestaan se mukavin asia näillä foorumeilla, kun suurin osa vermeistä on sellaisia joihin en omia näppejäni todennäköisesti koskaan tule saamaan. Kansainvälisessä mittakaavassakin upeat havaintopiirrokset ja kuvat ovat sitten toki se toinen kiva anti neuvojen ja ajatusten ohella.
Lithoksen kanssa samoilla linjoilla, eli aurinkokunta ja sellaiset perinteiset isot kohteet syvältä, orionin sumu, seulaset ja andromeda. Mikään himokas syväntaivaan haravoija en koskaan ole ollutkaan. Helppohoitoisuus taas alkaa vanhemmiten houkuttaa, mitä helpommalla pääsee sen parempi. Kuvaamista, siis varsinaista astrokuvaamista en koskaan ole kokenut houkuttelevaksi, mielummin piirrän ja kirjoitan. Tähtitieteen historia kiinnostaa ja siihen olenkin panostanut haalimalla mahdollisimman paljon dokumentaatiota ja telkasta mitä on tullut. Nykyään niitä tulee paljonkin ja se on hyvä se. Arvostan kovasti kaikkia jotka näkevät vaivaa ja vielä julkaisevatkin tuotoksiaan joita voi sitten katsella ja tutkia.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 17.10.2011, 19:43:16
... jossa perustellaan hyvin kattavasti miksi linssikaukoputki ei yksiselitteisesti ole se "paras" planeettaputki. Se on kenties keskivertokäyttäjälle helpoin putki tähän käyttötarkoitukseen, muttei suinkaan mitenkään lähtökohtaisesti paras ja ainoa valinta :wink:
Kuten kirjoitin, niin linssiputki on keskivertokäyttäjälle helpoin putki, koska sellainen jäähtyy nopeasti, ei menetä kollimointiaan ja on looginen käyttää (putki näyttää sinne suuntaan mistä optiikka piirtää kuvan, eikä kuten Newtonissa miten sattuu). Omassa listassani laadukas MCT menee kuitenkin linssiputkien edelle paremman "apertuuri per euro" -suhteen takia. Lisäksi tällainen lyhyt MCT-putki on vielä pykälää helpompi käsitellä kuin linssiputki ja se piirtää yleensä yhtä hyvän
seeing-rajoitteisen kuvan kuin ne peitteettömät linssiputketkin.
Olen omistanut (omistan osan nytkin) 100/850mm, 200/1200mm, 300/1500mm Newtonit + 150/1800mm, 180/1800mm MCT:t + 80/600mm ja 100/900mm linssiputket. Tästä kasasta ylivoimaisesti helpoimmalla on päässyt noiden MCT-putkien kanssa, jos olen halunnut pikaisesti vilkaista jotakin kohdetta tai olen normaalia laiskemmalla mielellä havaintoihin ryhtyessäni. Tämän takia ostin juuri tuon venäläisen 180/1800mm Santel MCT:n "eläkeputkekseni" tulevaan aktiivikäyttöön, jos/kun väsyn joskus Newtonin kanssa puuhaamiseen (kuvaamiseen).
Kun minulla vielä oli MCT putki niin en ollut tutustunut SCT vastaavaan.Nyt kun sen olen tehnyt sanon että MCT pääsee lähemmäs APO:a.Seitsemän tuuman Maksutov pärjää huoletta viiden tuuman APO:lle.Sillä hoituu syvätaivas osastoakin samalla.Jotka ovat vertailleet sanovat että kahdeksan tuuman F15 Maksutov on lähellä seitsemän tuuman APO:a.Ja niillä tosiaan on hintaeroa.Maksutovissa ei ainakaan näissä mitä olen voinut vertailla kummallista kyllä ole kuvassa keskiesteen häiriötä silmin havaittavissa ollenkaan.
Jyhkeä kataputki olisi varmaan ihan ok, mutta kuten pitkin tietoutta on puhuttu ettei kovin iso putki palvele valosaasteisella paikalla ja sitten ei ole sellaista läheskään vakipaikkaa niin sekin on vaikuttavinaan minuun. Tässä oman havaintopaikkani lähellä on iso E4 tien eritasoliittymä ja se loistaa pimeällä keltaista valosaastetta koko taivaanrannan (eteläinen sektori) joten taivaanranta on tuomittu heti. Sitten omakotitaloalueet leviävät ja maalle kun city ihmiset tulee ne ei uskalla asua pimeässä, vaan pitää koko tontti valaista halogeenein.
Joskus harvoin olen mennyt tai päässty tosi pimeään paikkaan ja siellä sitten on ihan uunona kun katsottavaa olisi vaikka kuinka, sellainen yleisputki olisi paras. Pitkäpolttovälinen dobsonikin pienemmällä aperatuurilla varmaan on ihan ok, linssit tietysti sitten helppohoitoisuudellaan. Katadioptriset voi unohtaa eläkeukon rahapussilla. Toisaalta jos myisi jotain muuta (vaikka kamerat) voisi ostaa vaikka millaisen laitteen, kohtuus tietysti siinäkin.
Valosaasteisella paikalla missä minä joudun valitettavasti putkineni olemaan on toiminut parhaiten tuollainen neljäntuuman ED ja APO.Isommista en tiedä kun ei ole ollut mahdollisuutta katsoa.Mutta luin muuan vuosi taakse päin tällä foorumilla kun jäsen Munkki kirjoitteli kokemuksistaan.Minä voin nyt ne vain alleviivata.Näillä satamillisillä ainakin pysyy valosaaste vielä kurissa ja akromaatista seuraava eli ED-lasi jo takaa sen että tähdet ei hajoa vaan esim.8millin Baader Hyperion okulaarilla ne näkyvät pistemäisinä.Parastahan siinä ennen kaikkea on se tummana pysyvä tausta.
Minulla on itseasiassa aika vähän kokemuksia tähti-linssi putkista. Onko Tane sitä mieltä että linssi olisi paras kun näin valosaasteessa ryvetään. 200mm peilillä minusta jotenkin tuntui että juuri tuo valosaaste teki häiriöitä kuvaan. Muistan varsinkin kun Jupiter oli matalalla niin se oli ihan kaoottista eikä siitä juuri keltaista kummenpaa irronnut vaikka kokeili pientä ja isoa suurennosta. Lintuputkella 60X suurennoksella erottuu mukavasti ekvaattoriraidat ja linssi on 85. Siitä jotenkin ajattelin että linssi voisi olla parempi, pitäisi vaan saada suurennosta enemmän. Aperatuurikaan ei olisi pahasta. Tuolla toisaalla olen jossain vaiheessa kirjoittanut Opticronin lintuputkesta 100mm linssillä. Opticronilla on vielä 100 asti suurentava objektiivikin, lintuhommissa siitä ei juurikaan ole eroa, onko 80 vai 100 mutta taivaalle se merkitsee. Olin tästä aika mykistynyt kun katseltiin sillä Saturnusta.
Yksi putkistani on tosiaan vanha SW-120/600 jota pidensin ja laitoin sisään uuden objektiivin"komealta"nimeltään Super APO APM 107/700.Se on vielä halpa,alle tonnin verrattuna LZOS laseihin, mutta on kuitenkin FPL-53:a.Siitä katsoessa en ole katunut kertaakaan uhraustani kuten on ollut useimpien muiden hankintojen kanssa.Ja ihan hyvä oli SW-100/900 ED,toinen joka näistä "paremmista" linsseistä minulla oli.Olihan silläkin hintaa 700 euroa,pelkällä putkella ja objektiivilla.
Kirjoitin googleen best planetary telescope niin antoi mm. Tälläisen sivun
http://www.universetoday.com/40894/the-best-telescope/
Siinä on argumentoitu linssiputkille just valosaasteisella alueella havainnointia.
Kun pappa kysyt olenko sitä mieltä että linssi olisi paras vaihtoehto niin kannatan sitä juuri tämän valosaasteen takia.Mutta olihan minulla pari Maksutovia,kumpikin 180/1800.SW ja venäläinen Santel.Tuo edellinenkin on kunnolla jäähtyneenä hyvä,se on F15 ja siis pieni keskieste.Painoa on yli 7 kiloa mutta muuten se on kätevä,lyhyt rakenne.Valosaaste ei häirinnyt läheskään kuin kymmenen tuuman Dobsonissa.Santel on laatua;kiinteä peili hiottu tarkasti,2"tarkennuslaite jne...Niillä tietämillähän se planeettaputki alkaisi olemaan.Jos ajatellaan että ollaan havainnoimassa kunnon pimeässä paikassa niin aletaan kallistumaan pitkäpolttovälisen Newtonin suuntaan.Ja siinä saa peilin koko olla sitten jo ainakin kymmenen tuumaa...mieluummin kiinteä rakennus(torni) ja kiinteä pystytys tai Dobsonjalustalla.
Tuo SW 180 oli tietenkin F15 eli 180/2700 ja silläkin on rajoituksensa kuten Katadioptristen puolella tällä foorumilla on todettu,mutta planeettaputki se kyllä on.
Kiitos Tane. Kuvailen vielä vähän tätä paikkaa. 20 vuotta sitten tämä oli ihan maaseutua, linnunrata ja kaikki silmin nähtävät kohteet hyppäsivät silmille. Kun liikennepolittiikka alkoi muuttua E4 siirtämisestä Päijänteen itäpuolelle rupesi valosaaste lisääntymään. Motari menee suunnilleen 3 kilsan päässä idässä, no se ei mitään muutta tällekylälle tuleva eritasoliittymä rakennettiin eteläsektorin alueelle. Heinola E taas on pohjoisessa, ja siellä on tosi iso kauppakeskus sekä risteyseritasoliittymä. Länsi taivas on vielä onneksi korven alla ja toivottavasti pysyy. Mutta ei sentään, kaikenmaailman oravanpolkuja ja mäyränkieppejä (ihmisten keksimät hellyttävät asuinaluenimet). Eikös sinne rakenneta kivilinnoja jotka sitten valaistaan oikein kunnolla että nähdään kuka täällä asuu (pimeän pelko)
Kauempana on kaakossa Vierumäki SPA, urheiluopisto ja gofkeskus, totta kai se pitää valaista ja kunnolla, lounaan puolella alkaa taustataivaalla vaikuttamaan Lahtelaisten maallemuutto pako (Vääksyn suunta), näiden valaistus on muuttunut tehokkaammaksi kaiken aikaa ja tietenkin valo sinkoaa sitten taivaallekkin.
Täällä on valosaasteketju erikseen, mutta putken valintaa argumentoidessa tämä on välttämätöntä koska saadun tiedon mukaan iso aperatuuri imee saastetta ja näin on käytännössä ruudin tuhlausta (vähävaraisena iso Dobsoni) Kohtuukokoinen akromaatti näyttäisi vievän voiton, sekä täällä että googlatun pohdinna perusteella.
Hyvä hyvä, viedään keskustelua vaan eteenpäin.
Mietin tuossa päivällä kun TS:n tilauksessa ei ole tapahtunut edistymistä (processing) niin mitä eroa mielestänne on 100mm akromaatilla, Vixenin 110mm maksutovilla (Vixen VMC110L) ja SW maksutovin (102). Huomaan, että maksutovella saisi vähän enemmän suurennusta. Helpompi ja pieni koko on maksutovien etu, muuten lienee akromaatti on parempi vai onko?
Minä olin lähes valmis ostamaan tuon vixenin putken mutta kenelläkään ei ollut varastossa aikoinaan ja toimitusajasta ei ollut tietoa, kuvan laatu ilmeisesti on hyvä ja kenttä vielä mukavan tasainen ja ennen kaikkea se on höyhenenkevyt. Arvosteluja löysin vähänlaisesti mutta putkesta tuntuivat kaikki arvostelleet pitävän:
http://stargazerslounge.com/member-equipment-reviews/106790-vixen-vmc-110l-ota-review.html
http://www.astromart.com/articles/article.asp?article_id=746
Tuo avoin rakenne on siinä mielessä plussaa että putki jäähtyy nopeasti joten ei tarvitse odotella pitkään kun lähtee katselemaan. Toki diffraktiotahan niistä pitimistä tulee mutta ne on epäsymmetriset sitä ajatellen. Kollimointi kenkuttaa mutta niinhän se kenkuttaa aina, ei pitäisi tuolla peilin koolla tarvita tehdä usein tosin.
Isoin porkkana tosin on varmaan lähinnä planeettakuvaukseen eli tuo sisäänrakennettu flip mirror jolla voi katsoa okulla peilin kautta ja nostaa peilin pois tieltä jolloin kuva menee suoraan kameralle jos sen on kiinnittänyt putken perään. Optisesta laadusta ovat pitäneet kaikki joiden arvosteluja olen lukenut, se on aina hyvä merkki.
Minulla on valoja niin lähellä parveketta että se vähän arvelutti mutta joku arvostelija sanoi että heijastusten poisto on tuossa pikkuputkessa tehty todella mallikkaasti. Kiinassa on tehty mutta sehän ei nykyään huonoa laatua enää merkitse, niin on kaikki muutkin.
Nuo Maksutovit on pieniä verrattuna 100 millin akromaattiin sen keskiesteensä takia.Ei tule todellista aukkoa sen 85 millin putkea enempää.Jos Maksutov niin reilusti ainakin 150millinen kuten SW-150/1800.
Erottelukykyyn vaikuttaa lähinnä halkaisija, vaikka keskellä olisikin täplä. Täplä vaikuttaa kerätyn valon määrään ja kontrastiin.
jk
Minulla on isoja Manfroton tuplaputkisia kamerajalustoja vaimennetulla dovetail videopäällä, tiedä vaikka tuo Vixenin kisko menisi siihen ihan suoraan, sovipalojakin on, eli dovekiskoja jos ei mene. Tuollaisen saisi Ylvaltakin joten varmaan tulisi melkein samantien kun tilaa. Ihmettelen tuota TS:n hitautta kun on kerran tavaraa hyllyssä, mikä siinä maksaa.
Joskus olen katsonut niitä Nasan ja kenen niitä asteroidi päivystysputkia on niin niissä on ihan hirmuset apupeilit, tuntuu että on vaan reunassa pieni väli mistä valo menee sisään. Jotenkin tuo Vixeni olisi kyllä viehättävä. Sitä tosiaan Flip-mirrorin avulla voisi hyödyntää kuvausputkena koska tahansa.
Siihen jos ymppäisi vielä Baaderin Hyperion zoomin niin eikös se olisi siinä?
Kyllä se minun mielestäni apertuuriin nähden hyvä yhdistelmä olisi, ja tuo vixen menee kamerajalustoihin suoraan siinä on kamerakierre sen lohenpyrstön pohjassa näin ne kertovat tuolla maailmalla. Eihän tuolla apertuurilla isojen putkien näkymiä saa mutta helppoon katseluun jossa ei tarvitse kannella hulluna vehkeitä pitäisi olla ihan kelpo. Se menee kamerajalustan kanssa melko pieneen kassiin vielä, mutta itselläni ei kyllä hermo ilman eq jalustaa planeettoihin suurella suurennoksella riittäisi että siinä mielessä saattaa kamerajalustan kanssa olla ongelmia. 200x tietämissä ilman hienoliikuntaa kääntäminen ainakin syö miestä oli sitten kuinka vaimennettu pää tahansa. Jos niissä videopäissä on hienoliikunta karvat niin ei tuollainen 2.1 kilon putki sitten kyllä mitään EQ3 jalustaa tarvitse visuaalikatseluun.
Minun ymmärtääkseni 110mm peilinen MC putki on erottelukyvyltään kyllä samanlainen kuin 110mm linssi mutta kuvan kirkkaus on sitten samaa tasoa kuin jollain 80mm linssiputkella ja kuvassa saman verran vähemmän kontrastia mutta tämä on oma päätelmä siitä mitä olen lukenut että voi olla huttuakin.
Edit: Se siis arveluttaa että riittääkö kuvan kirkkaus saamaan kaiken hyödyn siitä suurennuspotentiaalista samaan tapaan kun saman kokoisella linssillä saisi.
VMC 110 on käsittääkseni putki joka on MC putkeksi suhteellisen nopea (alle f/10) josta johtuen on suhteellisen iso keskuspeitto (joskaan en jostain syystä löytänyt täsmällistä tietoa kuinka iso - edes vixenopticsin sivulta).
Mutta vähän ristiriitaisia arvioita putkesta on esitetty eikä ilmeisesti ole kovin suosittu ollut - huolimatta suhteellisen edullisesta hinnasta (Vixenin putkeksi).
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4802995/Main/2596077
Lainaus käyttäjältä: pappa - 19.10.2011, 18:02:39
Mietin tuossa päivällä kun TS:n tilauksessa ei ole tapahtunut edistymistä (processing) niin mitä eroa mielestänne on 100mm akromaatilla, Vixenin 110mm maksutovilla (Vixen VMC110L) ja SW maksutovin (102).
Aika vaikean valinnan pistät tekemään, jos puntarissa ovat nuo kolme putkea. Tässä kuitenkin lyhyesti muutamia kommentteja:
100mm akromaatti:+ linssiputken esteettömyys, vaivattomuus
? tarkennuslaitteen toiminnallisuus
- akromaatin värivirheet haittaavat (eivät kaikkia mutta toisia kylläkin)
- jalustavaatimus suurempi kuin kahdella muulla vaihtoehdolla (putken pituus)
Vixen:+ monipuolinen pikkuputki, mekaniikka ok
+ nopea jäähtymään
- hukattu Maksutovin hyvät planeettaominaisuudet (suuri apupeilin peitto, paksut apupeilin varret diffraktiohaittana - vaikkakin kaarevat); tämä komprimissina, kun on haettu tuota monipuolisuutta
- CN: "Same mirror shift, same limitations (soft for photo, can't reach higher than 125x mag, hard to collimate)"
? eksoottinen optinen suunnittelu
SW102:+ planeetta/kuuputki helpolla (toimii hyvin tässä täsmäkäytössä sen kummempia murehtimatta ja kokorajoitukset huomioiden)
- vastaa kuvaltaan n. 90mm linssiputkea (?)
- vempula tarkennusmekanismi, josta puuttuu tarkkuus talvipakkasilla "mirror shiftin" takia (mutta laaja tarkennusalue)
- putkesta tulee kapea kuvakulma laajimmillaankin
- hidas jäähtymään
TS toimittaa sen putken varmaan huomenna, siellä taitaa olla hetkellisesti ruuhkaa pakkaamossa (sain tuon vastauksen, kun itselläni oli sama tilanne yhden tilaukseni kanssa). Ei kannattaisi muuttaa tilausta (saattaa tulla vahinkoa tässä vaiheessa).
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 19.10.2011, 21:12:06
200x tietämissä ilman hienoliikuntaa kääntäminen ainakin syö miestä oli sitten kuinka vaimennettu pää tahansa. Jos niissä videopäissä on hienoliikunta karvat niin...
Samaa mieltä tästä, kamera/videojalustat kannattaa unohtaa tässä yhteydessä.
Vixeniä ei saa Suomesta ainakaan. Ylvalle soitettuani Miikka sanoi ettei sitä ehkä ihan heti saadakkaan kun kaukoidässä ollut maanjäristys ja tsunami on vahingoittanut tehdasta. Harrastaja laitteita ei kuulemma valmisteta ennen kun vahingot on korjattu.
Eli käännymme linssien puolelle jälleen, ehkä onneksi? Tiedä häntä. Mutta harkinta-aikaa on vielä joten rahat säästyy ja mahkut säilyy.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.10.2011, 22:08:42
TS toimittaa sen putken varmaan huomenna, siellä taitaa olla hetkellisesti ruuhkaa pakkaamossa (sain tuon vastauksen, kun itselläni oli sama tilanne yhden tilaukseni kanssa). Ei kannattaisi muuttaa tilausta (saattaa tulla vahinkoa tässä vaiheessa).
Samaa mieltä tästä, kamera/videojalustat kannattaa unohtaa tässä yhteydessä.
Kiitos Timpe tiedoista, en ole vielä lähettänyt sinne peruutusta/tiedusteluja. Itsellänikin on halu equatoriseen jalustaan sen tarkkuuteen ja jämeryyteen. Kamerajalusta on tosiaan vain AZ eli ei ollenkaan kaikesta paras tässä tapauksessa. EQ3-2/NEQ3 on tilauksessa, putkesta vaietaan vielä jännityksen ylläpitämiseksi :cheesy: Mitään järisyttävää ei ole tulossa, sen jalustakin kertonee.
SW 102 on hylätty, sitä en edes harkitse, yksi Celestronen flip-mirrori pyöri OTA:na mielessä mutta jätetään sekin harkittujen luetteloon.
Jos akromaatin (f=10 tai suurempi) värivirhe haittaa, katselukokemusta voi parantaa kaistanpäästö suotimilla, jotka leikkaavat himpunverran näkyvää valoa, esimerkiksi violettia. Baaderin valikoimassa on ainakin pari toimivaa "semi APO" suodinta. Kannattaa kokeilla, jos akromaatti on jo hankittuna.
Nopeammissa putkissa en ole kokeillut suodinta mutta noissa hitaissa se on toimiva.
jk
Voin vahvistaa että jo tuo huonompi eli fringe killer auttaa kummasti lyhyen putken kanssa, sisältää myös UV/IR cutin eli on ollut tuon minun vaatimattoman kamerani kanssa mukava siinä mielessä, koska tarkentuu paremmin. Minä pidän sen koko ajan diagonaalissa, tosin pienemmillä suurennuksilla tuhnuja katsoessa otan pois mutta sitä ei tule niin usein harrastettua.
Skywatcherin MC 102:ssa lienee n. 90mm linssiputken valoteho. Sitten 127mm:ssä lienee n. 115mm linssiputken teho. Eli n. 10% saa vähentää apertuurista pois, niin päästään linssiputken kanssa samalle viivalle.
Mehän ollaan papan kanssa "kuin kaksi marjaa". Aivan samoja putkivaihtoehtoja katsastin kuukausi sitten kun olin hankkimassa "monikäyttöputkea". Mak102 hylkäsin hitaan jäähtymisen ja kapean näkökentän (liian pitkä polttoväli) vuoksi, lyhyen akromaatin värivirheen ja pitkän akromaatin taas putken fyysisen pituuden vuoksi. Vixeniä olin jo Ylvalta tilaamassa mutta kuten mainitsit, sitä ei ollut saatavilla kohtuu toimitusjoilla. Mutta Hyperionin zoomi tuli hankittua.
Tässä ketjussa on tullut taas melkoinen määrä uutta tietoa ja vertailua eri putkityyppien välillä. Onkin ollut erittäin antoisaa seurata tätä keskustelua. Itse valitsin putkeksi ED80:sen, mielenkiinnolla odottelenkin mihin pappa päätyi. ED80/600 linssistä planeettaputkena senverran että visuaalikäytössä zoomin 8mm:llä (75x) näkee jo mukavasti Jupiterin vyöt. Uskoisin että yhden pienen hetken näin jopa pilkunkin mutta enempi suurennosta kaipaisi. Heti kun taas tulisi kelejä niin koitan vielä mitä tekee 2x barlov. Niin ja katselu tuolla onnistuu vielä tukevalla kamerajalustalla ainakin tuohon 75x suurennokseen asti. Silloin on vielä kuitenkin vajaan asteen FOV.
Niinhän me tunnutaan olevan, taidetaan olla periaatteiltaankin aika samanlaisia. Minäkun keväällä päätin että en osta enää minkäännäköistä putkea niin tässä sitä nyt kiehutaan. Kyllä se sellainen perusputki pitää olla, ei siitä muuten tule mitään. Jospa nyt saisi sen lopullisen putken :angel:
Lyhyemmän ja pitemmänkin polttovälin putkilla planeettoihin auttaa Barlow.Kun vaan objektiivi on kunnollinen että kestää suurennuksia sinne pariinsataan.Katselin juuri aamulla Jupiteria 107/700 putkella,Baader Hyperion 8 millisellä ja 2XBarlowilla(suurennus 175).Yksityiskohtia tulee enemmän esiin(pilvivöitten rakennetta).
Lainaus käyttäjältä: pappa - 18.10.2011, 23:09:49
Onko Tane sitä mieltä että linssi olisi paras kun näin valosaasteessa ryvetään. 200mm peilillä minusta jotenkin tuntui että juuri tuo valosaaste teki häiriöitä kuvaan. Muistan varsinkin kun Jupiter oli matalalla niin se oli ihan kaoottista eikä siitä juuri keltaista kummenpaa irronnut vaikka kokeili pientä ja isoa suurennosta.
En nyt muista tuliko tähän jo vastattua, mutta valosaasteesta ja putken koosta voisi mainita pari sanaa. Tässähän on ratkaisevaa okulaarista tulevan lähtöpupillin koko ja tähän vaikuttaa käytetyn kaukoputken apertuuri (välillisesti suhteessa sen polttoväliin tietty). Lähtöpupillin kaava on tässä:
putken aukko (esim. 200mm)
------------------------------- = lähtöpupillin koko okulaarissa 4 mm (= 200mm / 50)
putken suurennus (esim. 50x)Jos lähtöpupillin koko ylittää tuollaiset 4...5mm niin, se vaalentaa taustataivasta jopa niin paljon että esim. himmeä sumu häviää näkyvistä valosaateisen taustataivaan hehkuun. Jos vaihdat tuohon 200mm apertuurin tilalle esim. 100mm apertuurin ja putken suurennus pysyy samana (50x), muuttuu myös lähtöpupillin koko pienemmäksi (100mm / 50 = 2mm). Tällainen 2mm lähtöpupillin antama kontrastikas näkymä tummentaa jo jonkin verran taustataivaan hehkua ja näin itse kohde näkyy paremmin tummempaa taustataivasta vasten.
Silmän iriksen maksimihalkaisija täysin pimeässä on 6...8mm (riippuen havaitsijan iästä, silmien kunnosta ja hämärä-adaptaation syvyydestä), joten kaukoputkessa ei kannata käyttää sellaista suurennusta mikä antaisi suuremman lähtöpupillin kuin tuo 6-8mm lukema. Tuossa 200mm putkessa tämä tarkoittaisi esim. 200mm / 7mm = 28.5x suurennusta. Valosaasteisen taivaan alla silmän iris ei välttämättä laajene edes 5mm kokoon, jolloin suositeltava minimisuurennus olisi 200mm / 5mm = 40x.
Kuvanlaatuun tällä lähtöpupillin koolla ei ole vaikutusta, jos unohdetaan silmän virheet kuten astigmaattisuus (jota esiintyy eniten suurella iriksen halkaisijalla ja vähiten alle 1mm halkaisijalla). Tämä selittää samalla sen, miksi monet silmälasinkäyttäjät voivat katsoa planeettoja suurella suurennuksella ilman silmälasejakin ja nähdä ne terävinä (tarkennuslaitteella saadaan korjattua katsojan liki/kaukonäköisyys ja suuri suurennnus antaa luonnollisesti pienen alle 1mm lähtöpupillin). Tuosta lähtöpupillin koosta vielä, että muistelen lukeneeni että jokin 0.6 - 0.8mm lähtöpupilli olisi optimipiste planeetan yksityiskohtien näkemiseen. Alle tämän, niin silmän sisäiset virheet (ns. floaters) alkavat häiritsemään kuvassa. Käytännössä seeing määrittää suurimman käytettävissä olevan suurennuksen ja jos suurennusta on liikaa suhteessa seeingiin, tulee
" Muistan varsinkin kun Jupiter oli matalalla niin se oli ihan kaoottista" tapaisia ilmiöitä. Toinen syy tuohon ongelmaan olisi sisäiset putkivirtaukset ja puutteellisesti jäähtynyt pääpeili, joka kiehuttaa kuvan pelkäksi värimössöksi.
Samasta asiasta kuin Timpe, heitän yhden välikommentin. Jos on 100mm apertuuri ja sillä katsoo 100x suurennoksella, on taustataivas melko tumma. Yhtä tumma se on jos katsotaan 200mm/ 200x putkella. Tai 300mm/300x putkella.
Eli ei suurempi apertuuri vaalenna taustataivasta jos suurennos kasvaa samassa suhteessa.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 20.10.2011, 19:16:00
Samasta asiasta kuin Timpe, heitän yhden välikommentin. Jos on 100mm apertuuri ja sillä katsoo 100x suurennoksella, on taustataivas melko tumma. Yhtä tumma se on jos katsotaan 200mm/ 200x putkella. Tai 300mm/300x putkella.
Eli ei suurempi apertuuri vaalenna taustataivasta jos suurennos kasvaa samassa suhteessa.
Jos peilin halkaisija kasvaa 100 millistä 200 milliin, peilin valonkeräyskyky ei kaksinkertaistu vaan noin nelinkertaistuu.
Tänään tuli illalla ilmoitus TS:ltä, että lähetys on tapahtunut. Loppui levoton hae postit näplääminen :cheesy: Kätevää kun kotimaisella kielellä UPS järjestelmä vielä antaa vihjeen mahdollisesta ja oletetusta saapumispäivästä. Maksuohjeet sekä ilmoitus kuljettajan yhteydenotosta ennen luovutusta.
Lainaus käyttäjältä: ALhi - 20.10.2011, 19:52:25
Jos peilin halkaisija kasvaa 100 millistä 200 milliin, peilin valonkeräyskyky ei kaksinkertaistu vaan noin nelinkertaistuu.
Totta, mutta kohteenkin pinta-ala nelinkertaistuu. Eli kun nelinkertainen fotonimäärä levitetään neljä kertaa suuremmalle pinta-alalle, säilyy pintakirkkaus samana. Ja koska valosaasteen pintakirkkaus säilyy samana, näyttää taustataivaskin yhtä tummalta.
Kuski soitti 15 minsaa ennen toimitusta, sitten vaan tutkimaan mitä paketti sisältää. Kasaus ja näin päästiin maaliin, ei kun odottamaan kelejä. Jos joku pähkäilee että kannattaako tälläinen ostaa niin voin sanoa linkkimaston kärjen ja käsituntuman perusteella, että kannattaa. Jämerä perushärveli planeettain ja aurikokunnan kohteiden katseluun. Okulaarit ei koskaan ole mitään hotspottia putken mukana, mutta yllättävän laadukas 25mm on, 10mm en kokeillut mutta kyllä silläkin varmaan katselee. Pari parempaa kuitenkin tulee kunhan taas saa sitä pätäkkää.
Linssiputki ketjussa perustin säikeen sille, siellä voi katsella kuvia paketista valmiiseen laitteeseen muutamilla yksityiskohdilla.
Omalla tavallaanhan sitä voi miettiä että refraktorit ovat huonoja planeettahommissa koska apertuuri on aina niin kovin pieni mutta toisaalta kun optiikka on hyvää niin saa sillä apertuurilla aikaankin:
http://www.youtube.com/watch?v=6xM9VVfCwLI&feature=youtu.be
Tuossa mallia 13 senttisellä linssiputkella, mutta tosin kun aukko on 130mm ja merkki Takahashi niin on siihen kyllä sitten uponnut sitä rahaakin. Mutta ei tuo mitään huonoa jälkeä ole perus Toucamilla kuvatuksi. Onnellinen olisin jos joskus tuollaisen hyvän 130mm apokromaatin raskisin laittaa.
No kyllä tuollaista jälkeä on tullut nähtyä ihan samankokoisella Mak-Cass-putkellakin otettuna.
Se olisi toiveissa, kotirauhan rikkoutumisen pelossa tuli sellainen tuossa hommattua pitkän putken sijaan. Ja taitaa se olla tässä touhussa kuitenkin niin että keli on se joka vie ja havaitsija vikisee, joten hyvä paikka / kärsivällinen kyttäys merkkaa suhteellisesti eniten. Minulla on ympäroivien talojen vuoksi suhteellisen surkea parveke seeing.
Silti kyllä himottaa tuollainen takahashi putki ja EM2 :p
En löytänyt mistään Zeissin astro sovitetta, sen hinnalla uusi oku. Nyt sen puoleen pitäisi olla paljon valitettavaa.
Tuolta löytyy ainakin jotain Zeiss-sovitetta (kysäisepä Teknofokuksesta): http://www.baader-planetarium.de/sektion/s25/s25.htm
HTö
Tänään eli alk. 8.11 Jupiterin first light ja upea kokemus. Telescop simulator ei tee mitään oikeutta näkymälle ja havainnon koolle. Komeasti hieman kehnommassakin seeingissä pilvivyöt ja sivusilmällä myrskysilmä. Kuut veitsen terävät ja oikein mukavasti. Kyllä tällä putkella ja okulla katselee sen mitä jäljellä on. Parasta antia mitä tähän mennessä olen omilla laitteilla irti saanut.
Muok: Luonnostelin näkymää, tässä töherrys viimeyöltä.
Pitääkö vaihtaa putki kun mistään ei löydy T2 renkasta joka sopisi Presser Plutoon,,,vai löytyykö ? Tarkoitus olisi saada kamera kiini putkeen .
Tarkoitatko kameralla kenties digijärkkäriä ?
Jos tarkoitat niin silloin tarvitset kamerakohtaisen T-sovittimen ja kuvatasosovittimen.
http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm
Ja sitten sopii toivoa että Plutossa on tarkennusvaraa riittävästi.
Kiitti Einari, ei ole tarkennusvaraa riittävästi , Täytyy miettiä uuttä putkea .
Lainaus käyttäjältä: Reijo Teränen - 01.03.2012, 13:43:53
Kiitti Einari, ei ole tarkennusvaraa riittävästi , Täytyy miettiä uuttä putkea .
Oletko ajatellut siirtää peiliä, jotkut ovat tehneet sellaisen operaation.
Tai voisikohan kokeilla Barlowilla, jos planeettoja kuvailee. Mulla oli 130 Celestron, jossa ei tarkennusvara riittänyt sisäänpäin, mutta Barlowilla tarkennuksen sai kohdalleen.
Tapio