Supernovahavainnot Suomessa.

[Horus]

Ursa Minorissa 3/2008 oli artikkeli jossa pohdiskeltiin suomalaisten supernovahavaintojen organisoitua arkistointia. Toimituksen kommenttina mainittiin Ursan muuttujaryhmä sekä havaintotorniverkko havaintojen orhanisoinnissa. Piti jo silloin heti laittaa viestiä asiasta, mutta se unohtui. Nyt kun noita Härkämäen supernovahavaintoja alkaa taas tippumaan, niin muistimpahan tämänkin asian.

Eli Suomessa supernovahavaintoja ovat viime vuosina aktiivisesti tehneet muutamat jo mainitun havaintotorniverkon jäsenobservatoriot (mm. Härkämäki ja lahtelaiset). Härkämäen havainnot on aika hyvin tallennettu sekä galleriaan että myös englanninkieliselle projektisivustolle. Lahtelaisten Supernova Sky Teamin havaintoja on myös tallennettu Lahden Ursan sivustolle.

Härkämäen havainnot on aina laitettu menemään eteenpäin mm. supernovae.net -sivustoa ylläpitäville tahoille.

Varmaan yksi "ongelma" supernovahavaintojen suhteen on se, että suurin osa niistä on suhteellisen himmeitä ja sellaisia alle 10 mag. supernovia on suhteellisen harvoin. Esimerkiksi Härkämäellä havaittavat supernovat ovat lähes aina 15+ magnitudisia. Härkämäellä 2007 löydetty supernova SN2007ae oli mm. 17.9 mag ja vuonna 2008 löydetty SN2008bo 16.6 mag. Eli suurinosa supernovista vaatii jo ihan kohtuullisen havaintokaluston hyvää havaintoa varten.

[Kaizu]

Sanoisin että "ongelma" on sitkeiden ja järjestelmällisten havaitsijoiden puute. Edellytyksenä on saman taivaan alueen yhtäjaksoinen tarkkailu. Alue pitää vielä valita niin että se näkyy Suomesta hyvin ja muualta huonosti, eli pohjoisnavan ympäristö. Silloin on toivoa huomata jokin supernova ensimmäisenä maailmassa. 20mag asti tähtimäiset kohteet ovat 25-30cm putken ja seurantajalustan ulottuvilla pelkällä digijärkkärillä. Jos tyytyy 17mag:iin, ei tarvitse edes valottaa kovin kauaa. Tietysti pitää olla hyvät vertailukartat ja kuvat pitää käydä läpi heti.

En tiedä, tuleeko Varkauden havaitsijoille ilmoitukset gamma-purkauksista. Viime talvisen kokemuksen mukaan sieltä voisi saada varoituksen tulevasta supernovasta pari päivää etukäteen.

Kaizu

[Mika Luostarinen]

Ursa Minorissa 3/2008 oli artikkeli jossa pohdiskeltiin suomalaisten supernovahavaintojen organisoitua arkistointia. Toimituksen kommenttina mainittiin Ursan muuttujaryhmä sekä havaintotorniverkko havaintojen orhanisoinnissa.
...
SNIP...

Terve,

Missä formaatissa supernovahavainnot olisi parasta arkistoida? Tarkoitan siis, että pitäisikö havainnoista arkistoida vain varsinainen perusinformaatio kuten kirkkaus, päiväys, koordinaatit, galaksi, tähdistö, havaintovälineet (kamera, filtteri jne), havaitsija jne. Vai halutaanko arkistoida myös N kpl kuvia, vapaamuotoisia artikkeleita, kenties valokäyriä tms ?



T.
Mika Luostarinen

[Lauri Kangas]

Näkikö kukaan 14.7.2007 lauantai ja sunnuntai välisenä yönä supernovan?Maikkarilla mainosten alettua menin tapani mukaan ikkunalle pälyilemään ulos ihan huvin vuoksi ja siellä se sitten oli .Se taisi olla Bereniken hiukset-tähdistössä.Vanhemmat eivät uskoneet minua vaan väittivät sen olevan helikopterista tullut valo.Asiasta kerrottiin Ursan uutis-sivuilla ja sillä se sitten varmistui.

Omassa galaksissamme on viimeksi tapahtunut Supernova vuonna 1604. Muissakaan galakseissa ei ole ollut aika pitkään aikaan supernovia, joita näkisi paljain silmin. Ei myöskään vuonna 2007.

[jmantyla]

Sanoisin että "ongelma" on sitkeiden ja järjestelmällisten havaitsijoiden puute. Edellytyksenä on saman taivaan alueen yhtäjaksoinen tarkkailu. Alue pitää vielä valita niin että se näkyy Suomesta hyvin ja muualta huonosti, eli pohjoisnavan ympäristö. Silloin on toivoa huomata jokin supernova ensimmäisenä maailmassa. 20mag asti tähtimäiset kohteet ovat 25-30cm putken ja seurantajalustan ulottuvilla pelkällä digijärkkärillä. Jos tyytyy 17mag:iin, ei tarvitse edes valottaa kovin kauaa. Tietysti pitää olla hyvät vertailukartat ja kuvat pitää käydä läpi heti. [...]
Kaizu

Eikös tuohon "ongelmaan" voisi kehitellä ratkaisua? Siellä pohjoisella taivaalla kun on aika paljon tavaraa.
Ei liene mielekästä, että 10 havaitsijaa kuvailee sattumanvaraisesti jotain jossain pohjoisnavan ympäristössä. Jos sen sijaan 10 havaitsijaa sopii tietyistä taivaan alueista, joita seurataan säännöllisesti, niin saadaan kymmenkertainen alue tehotarkkailuun. Jonkun kohdalla sitten aikaa myöten tärppää. Nyt heinäkuussa voitaisiin hyvin sopia mitä aluetta kukin kyttää, kuka kokoaa havainnot ja lähettää edelleen sovituun paikkaan jne. Ei varmaan haittaisi, jos kysyttäisiin ammattiastronomilta mitkä kohteet kannattaisi laittaa tehotarkkailun kohteeksi.
Minä voisin hyvin sitoutua siihen, että joka havaintosession yhteydessä nappaan kuvan aivan tietystä taivaan alueesta. GoTo-jalustoja ja Ccd-kameroita alkaa olla aika monella, joten tuollainen 5-10 hengen joukko voitaisiin hyvin koota ensi talveksi vaikka tämän foorumin avulla.
Elokuun ensimmäinen viikko lähestyy pikku hiljaa...

Jorma M.
Kangasala

[Kaizu]

Ilmottaudun vapaaehtoiseksi, siltä osin kuin työasiat eivät sotke harrastusta.

Kaizu