KJJ:n tähtiharrastushistorian kaksi ensimmäistä syvän taivaan kuvaa - kohteina M13 ja M57.
Sain vihdoin ja viimein motivaatiota asentaa EQ-5-jalustaani aiemmin ostamani yhden akselin karvalakkimallin seurantamoottorin. Moottorin hankin etupäässä vain siksi, että saisin aurinkokuntaa kuvatessa kohteen pysymään suunnilleen paikallaan riittävän kauan. Kiusaus kokeilla syvän taivaan kuvausta oli kuitenkin liian suuri.
En napasuunnannut jalustaani näitä kuvia varten oikeastaan ollenkaan - katsoin vain kompassilla pohjoisen suunnilleen kohdalleen ja kulmamittarilla latitudin niin tarkasti kuin se nyt on käsivaralta mahdollista.
Molemmat on kuvattu 1100D:llä ja C8:lla. Valoa molemmissa on suunnilleen 10x15 sekuntia. Pinoaminen DSS:llä, jota käytin tänään ensimmäistä kertaa. Ei darkeja, flättejä tai muuta hifistelyä.
Lopputulemasta en voi oikein muuta todeta, kuin että kohteet kyllä aidoksi yllätyksekseni tunnistaa kuvista, mutta "hitusen" jäi parantamisen varaa.
Mutta tässä siis tulevan referenssi. Seuraavaksi driftaan tuon napasuuntauksen kohdalleen ja katsotaan uudelleen, mitä saan aikaan.
Edit: Niin juu, ja nämä kuvathan ovat hirmuisesti skaalattu pienemmiksi. Oikea resoluutio on jotakin 4000+ pikseliä leveyttä.
Tässä toinen aloittelija. Minusta noissa kuvissa on tähdet aika pyöreitä eli suuntaus on aika hyvä. Eikös C8 ole aika pitkä polttovälinen? Ja ymmärtääkseni kun polttoväli kasvaa niin tähdet menevät viirulle helpommin eli jo pienemmällä valotusajalla. Koska kuvasit nämä? Onko jo yö tarpeeksi pimeä kuvaamiseen? Tampereen korkeudella vielä taivas kajottaa aikalailla läpi yön ja tähän vielä muu valosaaste päälle. Hienoja kuvia.
No oikeastaan sitä minäkin vähän ihmettelin, että miten tuo C8 kesti kahden metrin polttovälillään viidentoista sekunnin valotukset noinkin hyvin, vaikka napasuuntaus oli täysin heittämällä paiskattu - varsinkin, kun Canonin 55mm:n kittilinssilläkin puolen minuutin valotuksessa olin vähän näkevinäni, etteivät ne tähdet nyt ihan pyöreitä tainneet olla. Ehkä se suuntaus sittenkin osui suht lähelle. Pitää koittaa drift alignilla tuota tarkemmaksi, sittenhän sen näkee.
Nämä kuvat otin toissapäivänä (6.8.) aika lailla puolilta öin - olisiko sessio peräti lipsahtanut eilisen puolelle. Vaikka pimeästä ollaan vielä kaukana, niin ihan hyvin näitä kirkkaimpia DS-kohteita näyttää jo pystyvän kuvaamaan sekä visuaalisti tarkaselemaan. Vaikka nämäkin kuvat on otettu Tampereella kerrostalon parvekkeelta, niin valosaaste ei vielä pahasti pääse häiritsemään. Odotetaan sitä lumen tuloa ensin :cheesy:
Lainaus käyttäjältä: kjj - 07.08.2013, 22:31:09
Molemmat on kuvattu 1100D:llä ja C8:lla. Valoa molemmissa on suunnilleen 10x15 sekuntia. Pinoaminen DSS:llä, jota käytin tänään ensimmäistä kertaa. Ei darkeja, flättejä tai muuta hifistelyä.
Mikä oli ISO asetus?
Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 31.12.2013, 20:43:13
Mikä oli ISO asetus?
Ööääh, USB-levyltä kaivetut vanhat raakakuvat kertovat, notta oli ISO1600.
Sittemmin olen tullut järkiini, ja käyttänyt 1100D:n kanssa asetusta ISO800, joka käsittääkseni on juuri himpun verran kyseisen kameran unity gainia isompi arvo.
⠀
Näköjäänhän tässä voisi jo aloitella DS-kautta.
Joo aika hyvin jo näkyy :cheesy:
⠀
Onnittelut, olet päässyt kuvauksessa isolla putkella ja uudella jalustalla hyvään alkuun.
Tähdet näyttää ihan hyviltä seurannan suhteen eli napasuuntaus on ollut onnistunut. Komakorrektoria ei ilmeisesti vielä ole, suosittelen hommaamaan, saat kentästä tasaisen ja koman poistettua.
⠀