Kauden 2015-2016 visuaalihavainnot

[Oskari]

Tänä aamuna heräsin poikkeuksellisen aikaisin lähinnä kuuta kuvaamaan, mutta myös visuaaliseen havainnointiin oli tarkoitus jättää aikaa. Jupiter ja Venus olisivat sopivasti vieressä.

Aamulla taivas oli täysin pilvessä, vaikka piti mukamas olla selkeää... Aamun edetessä pilvipeite kuitenkin rakoili sen verran kuun kohdalta, että sain kuvaushommat hoidettua alta pois. Myös molemmat planeetat olivat välillä komeasti näkyvissä.

Viimeisen puolen tunnin aikana ennen havainnoinnin pakkolopetusta taivas aukeni mukavasti, joten sain vihdoinkin suunnattua putken kohti Jupiteria. Hain planeetan näkökentän keskelle 20 mm:n okulaarilla, jonka tilalle vaihdoin sitten 3x barlowin ja 12,5 mm:n okulaarin. Eli 120x suurennoksella katseltiin. Näkymä oli odotetusti aivan karmeaa suttua halvoista välineistä johtuen, mutta kun hetken katselin, huomasin, että minähän näen pari vyötäkin! Uskomatonta! Olin aivan varma, ettei näillä vehkeillä voi saada irti mitään yksityiskohtia!

Jupiteria tiiraillessa menikin sitten hetki. Niin pitkä hetki, että Venuksen havainnointi jäi toiseen kertaan. Mutta eipä tuo haittaa - oli tuo Jupiter niin huikea. Melkein hymyilyttää vieläkin. Ei malttaisi odottaa, että pääsee kokeilemaan uudestaan, mutta paremmilla vehkeillä.

[Oskari]

Illalla 3.12. kaunis tähtitaivas houkutteli havaitsijoita ulos. Tällä havaitsijalla oli kuitenkin kovasti muita velvollisuuksia, joista vapauduin vasta yhdeksän jälkeen. Väsytti vähän, mutta ei tuota taivasta liikaa ole viime aikoina näkynyt, joten eihän tilaisuutta sopinut tuhlatakaan. En viitsinyt mitään sen kummempia suunnitelmia tehdä, vaan ajattelin vain viettää muutaman tunnin taivasalla ja katsella kaukoputkella mitä nyt sattuu mieleen juolahtamaan. Samalla tuli testattua tuota punapiste-etsintäkin. Päätin, että piirtohommiinkaa ei jaksa tänään ryhtyä.

Taivas oli niin kirkas, että Andromedan galaksi näkyi hyvin paljain silminkin. Päätin katsella, miltä muutamat tutut kohteet tänään näyttävät ja kuinka helposti löytyvät uudella etsimellä. Aloitin Herkuleen pallomaisesta joukosta M13. Punapiste suunnilleen sinne, missä tuo kuuluisi olla ja kurkkaus 20 mm:n okulaariin: siinähän se kirkkaana loistaa. Helposti löytyy kun edes suunnilleen tietää mistä etsiä. Vaihdoin 12,5 mm:n okulaariin ja kokeilin, josko erottaisin tuosta yksittäisiä tähtiä. En erottanut. En tosin tiedä kuuluisiko näin pienellä putkella(114/500) erottaakaan...

Seuraavaksi koetin vähän, tai oikeastaan aika paljonkin vaikeampaa kohdetta M101. Tämän on sen verran himmea kohde, että sitä pitää näköjään aina vähän haeskella. Nyt kun on jo muutaman kerran tätä galaksia etsinyt, niin alkaa pikku hiljaa jo tuon seudun tähdet syöpymään mieleen ja niiden perusteella jo osaa löytää oikean paikan melko nopeasti. Sitten vain koitetaan bongata itse galaksi, joka tälläkin kertaa erottui vain sivusilmällä. Himmeä on.

Sitten Lyyran rengassumun kimppuun. Halusin katsoa, onnistuisinko erottamaan sumun rengasmaisen muodon, jos isken kaikkein kovimman mahdollisen suurennoksen antavat 3x barlowin ja 12,5 mm:n okulaarin tarkennuslaitteeseen. Ehei, ei noilla halpisvehkeillä erota kuin pyöreän läiskän. Varsinkin tuo barlow on ihan lelu. Onneksi parempia oli tulossa.

Olin hetken verran havaitsemassa myös edellisenä iltana ja arvelin tuolloin vihdoin löytäneeni M1:n eli Rapusumun, mutta havainto oli hyvin epävarma. Nyt ajattelin sitten yrittää varmistaa löydön. Suuntasin putken punapisteen avulla taas taivaalle ja rupesin kurkkimaan okulaarin läpi taivasta. Siellähän se oli! Ja erottui nyt sen verran selvästi, ettei ole epäilystäkään, ettenkö olisi kohdetta bongannut. Uusi kohde havaittu!

M1:n varmistumisesta innostuneena kokeilin katsoa, löytyisikö Andromedan toista satelliittigalaksia, M32:sta, jota en myöskään ollut aiemmin onnistunut havaitsemaan. Andromeda oli kyllä vaikuttavan kirkas tuona yönä ja M110:nkin näkyi selvästi. Sitten havahduin, että voisiko tuo täplä tuossa olla M32? Vaihdoin taas 12,5 mm:n okulaarin ja kohde totta tosiaan vaikutti pikemminkin sumumaiselta kohteelta, kuin tähdeltä. Paikkakin täsmää valokuvien kanssa, joten uskottava se kai on.

Lopun illan vietin oikeastaan ihan paljain silmin tähtitaivasta ihaillen. Oli se kuitenkin kaunein pitkään aikaan, eikä sitä muutenkaan viitsinyt koko aikaa okulaariin tapittaa. Etsin myös aina välillä taivaalta mielenkiintoisen näköisiä paikkoja ja katsoin sitten pikaisesti kaukoputkellä, mitä siellä oikein oli.

Taivasta tarkkaillessani bongasin myös himmeän, parin sekunnin välein vilkkuvan pisteen, joka näytti pysyvän paikallaan tähtitaivaan suhteen. Se katosi muutamaksi minuutiksi ja tuli taas hetkeksi aavistuksen etelämpänä näkyviin, eli ilmeisesti liikkui kumminkin, mutta hyvin hitaasti. Ilmeisesti jonkin sortin satelliitti? Paikka oli jossain Kassiopeian ja Kefeuksen tähtikuvioden välimaastossa. Havaintoajasta en osaa varmasti sanoa, kun ei tullut kelloa mukaan, mutta ehkä puolen yön aikoihin tuon näin.

Ja tähdenlennot - niitä oli paljon!

[VP]

Onko muuten kukaan visuaalihavainnut tähtijoukkoja / pilviä, mitä tahansa pienempää tavaraa esim. Andromedan galaksin sisältä? Pitäisi kokeilla joskus, aina vain jää tuijottelemaan pölyjuovia ja kirkasta ydintä.

-V

[Saloja]

Onko muuten kukaan visuaalihavainnut tähtijoukkoja / pilviä, mitä tahansa pienempää tavaraa esim. Andromedan galaksin sisältä? Pitäisi kokeilla joskus, aina vain jää tuijottelemaan pölyjuovia ja kirkasta ydintä.

Paul W. Hodgen Atlas of the Andromeda Galaxy vaan mukaan putken ääreen niin pääsee "alkuun": http://ned.ipac.caltech.edu/level5/ANDROMEDA_Atlas/frames.html

Muutama oma havainto pallomaisista: http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Extra/Gs_unpublished.html

Ja muutama muu kohde joita on tullut kokeiltua: http://fdsa-blog.blogspot.fi/2013/08/extragalactic-objects-in-andromeda.html


/Jaakko

[VP]

Sitten Lyyran rengassumun kimppuun. Halusin katsoa, onnistuisinko erottamaan sumun rengasmaisen muodon, jos isken kaikkein kovimman mahdollisen suurennoksen antavat 3x barlowin ja 12,5 mm:n okulaarin tarkennuslaitteeseen. Ehei, ei noilla halpisvehkeillä erota kuin pyöreän läiskän. Varsinkin tuo barlow on ihan lelu. Onneksi parempia oli tulossa.

M57 kannattaa kokeilla ilman barlowia, ainakin itselleni sumun muoto on erottunut paremmin n. 100x suurennuksella (200/1200 Newton ja 12mm X-Cel) kuin 2x barlowin kanssa. Pienihän se kuvakentässä on, mutta kuva on kirkkaampi ja sumusta erottuu "donitsimainen" muoto helpommin. UHC -suodin tuntuu auttavan myös tummentamaan sumun keskustaa.

-V

[Oskari]

M57 kannattaa kokeilla ilman barlowia, ainakin itselleni sumun muoto on erottunut paremmin n. 100x suurennuksella (200/1200 Newton ja 12mm X-Cel) kuin 2x barlowin kanssa. Pienihän se kuvakentässä on, mutta kuva on kirkkaampi ja sumusta erottuu "donitsimainen" muoto helpommin. UHC -suodin tuntuu auttavan myös tummentamaan sumun keskustaa.

Perjantaina sain tuon tilaamani Baaderin Zoom -okulaarin, joten nyt voisi sen kanssa kokeilla vielä uudestaan. Ainut vaan, ettei sen tarkentaminen onnistu ilman barlowia... Tarkennuslaitteen säätövara sisäänpäin ei riitä. Onneksi tuli parempi 2x barlow samassa kuormassa, niin pystyy sentään käyttämään tuota zoomia. Kokeilen vielä tuolla yhdistelmällä ja laitan raporttia kuinka onnistui!

[Oskari]

Noniin, uunituoretta raporttia. Se on ihan siinä ja siinä erotinko tuon rengasmaisuuden. Ainakaan liian tummaksi ei mennyt barlowin kanssa. Välillä tuntui, että sumun keskusta olisi ollut aavistuksen tummempi, mutta voi olla, että sitä vain halusi nähdä niin. Paras suurennos vaikutti olevan n. 83-kertainen. Tuuli heilutti sekä havaitsijaa että havaintovälinettä ja Lyyrakin oli ehtinyt jo melko matalalle, joten ei ehkä ihan parhaat mahdolliset olosuhteetkaan tuohon yritykseen olleet.

Havaitsin pikaisesti myös Andromedan galaksiakin, ja ei voi kyllä muuta sanoa, kun että on okulaareissa eroja! M32 erottui tällä zoomilla erittäin selvästi ja tuntui, että itse Andromedastakin voisi jopa jotain yksityiskohtiakin irrota, kun tarpeeksi pitkään tapittaa. Loisto-ostokselta vaikuttaa edelleen!

[VeskuP]

Hyvä kun joku edes ehtii tekemään havaintoja! Hyvää juttua taas Oskarilta. Jaakon piirrokset pallomaisista ovat kyllä huikeita, lisäksi huomio kiinnittyi tuohon rajamagnitudiin 7,4 Aika pimeää siis on ollut??? Ja muutenkin tuossahan oli siis käytössä sama putki kun Oskarilla, joten eikun vaan harjoitusta niin kykenee aikamoisiin suorituksiin 

Itselläni olisi mahdollisuus nyt lähteä ulos, no aamulla herätys ennen viittä ja putket toki mukavasti tuolla lämpimässä, joten se siitä sitten! Kiikarit otin jo eteiseen valmiiksi aamua varten, ettei käy niinkuin tänään, aamulla hyvä kirkas keli Catalinan havaitsemiseen ja kiikarit kotona

[Oskari]

No joo, pitää koittaa aina kun on mahdollisuus. Tuo eilinen ei ollut kuin puolen tunnin pyörähdys tsekkaamassa, että putkella on ulkona kaikki hyvin. Tätä aamua varten olin vienyt putken jäähtymään. Tarkoitus oli itsekin havaita tuota Catalinaa ja lopulta siinä myös onnistuin! Hyvin erottui, mutta pyrstöjä ei pystynyt näkemään. Taivas tosin alkoi jo olla aika vaalea kun tuon lopulta sain näkökenttään.

[VeskuP]

Aamulla kesken töiden tosiaan nopea vilaisu 15x70 Celestroneilla Catalinaan. Aika matalalla tuo vielä on, ettei kyllä mitään pyrstön tapaistakaan vielä erota... Pääsia kuitenkin että löytyi, vaikka kaamea paikka tuo Suurpelto kun on aivan järkyttävä määrä valosaastetta. Syrma eli olisiko ioota virginis(?) tähti näkyi juuri ja juuri paljaalla silmällä kun oikeen tuijotti, ja eikös 4 magnitudin tähti ole jo suht kirkas? Niin ei kyllä mikään paras havaintopaikka... No tästä Catalinasta varmaan kehittyy mielenkiintoinen kohde

[jperala]

Aamulla kesken töiden tosiaan nopea vilaisu 15x70 Celestroneilla Catalinaan. Aika matalalla tuo vielä on, ettei kyllä mitään pyrstön tapaistakaan vielä erota... Pääsia kuitenkin että löytyi, vaikka kaamea paikka tuo Suurpelto kun on aivan järkyttävä määrä valosaastetta. Syrma eli olisiko ioota virginis(?) tähti näkyi juuri ja juuri paljaalla silmällä kun oikeen tuijotti, ja eikös 4 magnitudin tähti ole jo suht kirkas? Niin ei kyllä mikään paras havaintopaikka... No tästä Catalinasta varmaan kehittyy mielenkiintoinen kohde

Pitää käydä pongaamassa kun vähän nousee, eilen jo katselin että lähempänä joulua alkaisi olemaan korkeutta sopivasti :)

[VP]

Taivaanvahtiin raapustinkin jo hieman juttua, mutta laitetaan nyt tännekkin viimeisimmästä "joogatuokiosta" hieman höpinää.

Elikkäs tosiaan ihan uusia lihaksia selästä löytyy, kun ensimmäistä kertaa yritti Newtoniin tottunut katsella linssiputkella korkealla olevia kohteita. Vieläpä kun en kulmapeiliä omista, ainakaan toistaiseksi. Vähän apua sain nojautumalla retkijakkaraani.

Keli oli havainnointiin melko hyvä läpinäkyvyydeltään, joskin seeing oli surkea. Välissä hieman rauhallisempiakin kohtia muttei yli 60x suurennusta kyllä mielellään katsellut. Pakkasta oli kirpeät -16C, mutta siitä huolimatta lähdin urheilemaan vakiopaikalleni.
M42 sai toimia illan päätähtenä. Murphy pisti heti alkuun kapuloita rattaisiin kun olin vakaasti sitä mieltä että hanskat ovat autossa mukana. Ei olleet, tuloksena 3,5 tunnin päästä melko kankea kaveri.

Pakkasesta huolimatta kosteaa oli, okulaareja sai olla kokoajan sulattelemassa vaikka kovasti yritinkin pidättää henkeä ja puhallella huurut eri suuntaan. Yllättävän hyvin muuten toimii alkomahoolia sisältävät puhdistusliinat pakkasessa, sulatti melko paksunkin huurteen okulaarista pienellä vaivalla.
M33 on ollut itselläni semmoinen pienimuotoinen haaste, oikein missään en ole saanut näkyviin paljoakaan yksityiskohtia. Vähäkontrastinen läntti taivaalla on melko osuva vertauskuva. Nyt kuitenkin onnistuin näkemään jo hieman kierteishaaroja 20mm okulaarilla, aika kranttu tuntui olevan suurennuksen suhteen. Jos meni liian isoksi niin ei tahtonut nähdä mitään ja liian pienellä erottui vain epämääristä mössöä.

Andromedasta yritin etsiskellä NGC206 -tähtipilveä, mutta varmaankin etsin liian läheltä keskustaa ja ulkomuistista en muistanut kummallako puolella se on. Kännykän tähtikartta jostain syystä ei suostunut latautumaan lainkaan. Etsiskely keskeytyi apupeilin huurtumiseen, jääköön ensikertaan.
Onneksi kuitenkin älysin ottaa tuon linssiputkeni mukaan myös. Mielenkiinnosta halusin vertailla mille M42 näyttäisi, hyvältähän se. Kokeilin sitten huvikseni liekkisumuakin, alkuun ei erottunut mutta kun vein Alnitakin juuri kuvakentän ulkopuolelle häikäisemästä niin siellähän se sitten oli. Suoraan kohti katsoessa se muistutti hieman perhossumua muodoltaan, ohi katsoessa erottui ikäänkuin hevosenkenkä. Haituvia reunoilta en erottanut.

Pakatessani romppeita takaisin autoon huomasin että jänis oli käynyt ihan parin metrin päässä minusta. Tapana on polkea ennen havaintojen aloittamista semmoinen pieni rinkula maahan jotta putki ei uppoa hankeen ja salkkujen pohjassa ei ole niin paljoa lunta. Ringin koko ehken 2-3m, sen sisäpuolelle oli jänö kuitenkin uskaltautunut. Pitää olla ihmisen keskittynyt puuhiinsa ettei huomaa mitä ympärillä liikkuu. No, onneksi ei sentään karhu talsinut ihan niin läheltä. :)

-V

[VeskuP]

Hieno kertomus taas, ja etenkin hieno kuva!!!! Ihan mukavaa keliäkin näyttäisi olevan, siis täällä tulee taas vaihteeksi vettä kun esterin.... ei ole oikeen ollut keliä. Geminidit ja revontulet sentään näkyivät ja niitä kävin pihalla hämmästelemässä.

[Oskari]

Hieno kertomus ja piirrustus Villeltä! En ole itse vielä saanut viivaakaan aikaiseksi...

No, onneksi ei sentään karhu talsinut ihan niin läheltä. :)

Olisiko se karhukaan haitannut, jos vaan ohi olisi häiritsemättä tallustanut. Olisi ollut ainakin astetta parempi juttu kerrottavana.

14. päivän iltana oli totta tosiaan komeat revontulet jälleen! Reilun tunnin ajan ehti katsoa. Geminidien maksimi taisi olla juuri tuona yönä ja 20-30 tuli havaintosession aikana nähtyä.

[VP]

Hieno kertomus ja piirrustus Villeltä! En ole itse vielä saanut viivaakaan aikaiseksi...
Olisiko se karhukaan haitannut, jos vaan ohi olisi häiritsemättä tallustanut. Olisi ollut ainakin astetta parempi juttu kerrottavana.

Niin, olisihan se melkoinen stoori jos karhu koputtaa olkapäähän ja kysyy onko hyväkin seeingi?