Vanhoja manuaalilinssejä tähtikuvaukseen

[jmantyla]

Mulla oli aikoinaan tuon CZJ 180/2.8:n uudempi MC-versio eli multicoated. Siinä oli niin paljon linssivirheitä, komaa ja kuvakentän kaarevuutta, että totesin, että sillä ei tee tähtikuvauksessa mitään ja hietin sillä vesilintua.
t. Timo-Pekka Metsälä

Olympia-linssistä liikkuu maailmalla erilaisia versioita, jotka on tehty eri tehtailla eri aikaan. Oma laitteeni ei näyttäisi olevan
sama kuin sinulla ollut. En myöskään antaisi siitä noin kielteistä arviota, jos kohta enemmän kuvia pitäisi ottaa. Värivirhettä
siinä kyllä on.
Ylipäätänsä noista M42-linsseistä (3 kpl käytössä) minulla on sellainen käsitys, että niissä on melkoisia laatueroja. Ei kannata lyödä
näppejään ihan mihin tahansa vanhaan obiskaan, vaikka valovoima ja hinta näyttäisivät houkuttelevilta. Joukossa on myös huonolaatuisia
tuotteita. Seurailemalla erilaisia valokuvausfoorumeita voi saada hyviä vinkkejä muistaen samalla, että tähtikuvauksessa pienetkin virheet
kertautuvat pitkillä valotusajoilla näkyviin. Esim. Olympia-linssiä on paljonkin kehuttu luontokuvauiksessa, mutta soveltuvuus tähtikuvaukseen on eri asia.

Jorma M.

[Kaizu]

Filmi ja kenno toimivat pikkuisen eri lailla. Filmillä on pieni ulottuvuus myös syvyyssuunnassa koska väri kerrokset ovat päällekkäin. Nykykennojen resoluutio on myös parempi kuin normaali filmien. Objektiivi joka on piirtänyt riittävän hyvin filmille ei välttämättä riitä enää kennolle.
Filmin ja kennon taajuusvaste on myös erilainen. Katselin joidenkin filmien taajuusvastetta ja huomasin että vähän alle 700nm:n kohdalla herkkyys putosi nollaan, siispä filmille tarkoitettuja objektiivejä ei ole tarvinnut korjata IR-alueelle. Kennon kanssa saattaisi auttaa UV-IR Cut suodin siihen ettei tähdistä tulisi punertavia pallukoita. Kuvakennon suurempi herkkyys tuo myös armottomasti esille linssistöjen sisäiset heijastukset. Filmiaikaan vain harvat harrastajat saivat aikaan nykyisen laatuisia tähtikuvia. Ne pääasiassa otettiin ammattiobservatorioissa erikoislaitteistoilla eikä jokamiehen kameroilla takapihoilla. Täälläkin nähdyt usean tunnin valotusajat olivat silloin harrastajan saavuttamattomissa.
Puoleen tuntiinkaan ei tainnut ylttää kuin J Salmi.
Jos objektiivi piirtää parhaiten pari aukkoa himmennettynä, tarkoittaa se sitä että se on "huonosti" tehty. 135/2.8 objektiivi joka joudutaan himmentämään aukkoon 3.5 on oikeasti 135/3.5 objektiivi. Se toimimaton osa lisää vain hintaa ja painoa ja on ei toivottu ominaisuus.

Kaizu

[Tikkis]

Jos objektiivi piirtää parhaiten pari aukkoa himmennettynä, tarkoittaa se sitä että se on "huonosti" tehty. 135/2.8 objektiivi joka joudutaan himmentämään aukkoon 3.5 on oikeasti 135/3.5 objektiivi. Se toimimaton osa lisää vain hintaa ja painoa ja on ei toivottu ominaisuus.

Kaizu

Käytännössä kaikki yleiseen valokuvaukseen valmistetut objektiivit toimivat samalla tavoin, eli piirto on parhaimmillaan kaksi-kolme aukkoa himmennettynä. Vasta tälläin piirto on tasainen ja laadukas koko kuvakentän alueella. En ole neljänkymmenen vuoden aikana vielä törmännyt yhteenkään obketiiviin, jonka toiminta olisi parhaimmillaan täydellä aukolla. Ammattilaisten kä'yttämien  objektiivien suureen valovoimaan on kaksi selekätä syytä: a) kirkkaampi etsinkuva niukassakin valossa ja b) mahdollisuus kuvata todella heikossa valaistuksessa hieman kuvanlaadusta tinkien.

Tikkis

[Meade-mad]

-Tarkentuu kyllä äärettömään, mutta T-renkaan kanssa ei asteikon mukaisesti eli ääretön ei olekaan äärettömän kohdalla.
Vaatii siis hieman koekuvia ja säätöjä ennen varsinaista kuvausta. Kaikki säädöt on tietenkin tehtävä käsin.

Jos tuo on Pentaxin nokalla niin miksi pitää käyttää T-adapteria? M42*1mm kierteen päälle on kaupan K-bajonetti. Ei kai sen perässä ole M42*0,75 kierre?

jk

[J-P]

Hei,

Lisäänpä mielipiteeni tuhon linssien "kuristamiseen" kuvanlaadun terävöittämiseksi.

Kyllä varmasti joskus se terävöittää kehnohkoa optiikkaa.
Minulle on kokemuksen myötä syntynyt, sanoisinko aavistus, siitä, että monesti syy sumeaan kuvaan täydellä aukolla ei olekkaan
optiikan vioissa! (Ainakaan esim APS-koon CCD-kennolla)

Vika löytyy, kun tekee vähän matikkaa. Aukolla f2.8 tarkan fokuksen alue kutistuu hillittömän lyhyeksi.
Tuolla aukkosuhteella se on alle 20 mikronia. (Muistaakseni tarkalleen 17/1000mm)

CCD kenno paljastaa huomattavasti pienemmän fokusointivirheen, kuin filmi.
Tämä johtuu siitä, että jos oletetaan pistemäisen kohteen, esim. tähden, valaisevan tasan yhden pikselin kuvan ollessa fokusoitu
oikein, niin jo hienoinenkin fokusvirhe hajottaa tähden valon yhdeksän pikselin alalle.
Tämä tarkoittaa jo kuvan tarkkuuden romahtamista.

Tähtikuvauksessa mukaan astuu vielä, pitentyneiden valotusaikojen myötä, lämpölaajentuminen/supistuminen.
Jo vajaan asteen muutos optiikan lämpötilassa, tällä aukkosuhteella, heittää fokuksen ohi.

Ennen kuin syyttää optiikkaa, kannattaisi kiinnittää huomiota em. seikkoihin.

Esimerkiksi täältä "Tähti Basaarista" ostamani Tokina 300 AT-X f2.8, piirtää täysin virheettömästi täydellä
aukolla reunasta reunaan APS-koon kennon. (Mahdollista värivirhettä en ole tutkinut, koska käytän sitä
kapeakaistakuvaukseen.)

Tässä vielä pari linkkiä.

Tokina tietoa + tähtitesti:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-lens-for-astro-imaging.html

FocusMaxilla ohjattava, lämpötilakompensoitu "tee se itse" fokuseri:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-equipmets-and-some-development-work.html

Edellinen versio Canonin FD 200mm f2.8 optiikalle (uusi käy myös sille):
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/03/focusing-imaging-system-for-camera-lens.html
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/02/first-light-canon-fd-200mm-f28-lens.html

J-P Metsävainio, Oulu

[J-P]

Luuletko minua fakiiriksi?

Kyllä minä ainakin sinua melkoisena fakiirina pidän, näissä astrokuvausympyröissä.

J-P

[Kaizu]

Kierre ja nousu on joka tapauksessa oikea, sillä rengas kiertyy pohjaan asti

Tuo päätelmä ei aina päde. Minulla on ollut niin väljiä M42x1 kierteisiä objektiivejä että ne on vaivatta saanut kierrettyä T-adapteriin.
Tein jokin aika sitten komakorrektorille adapterin M42x1 loittorenkaasta sorvaamalla sisäkierteen lyhyeksi (1 1/2 kierrosta). Nyt siihen sopii sekä T-kierre että
Praktikan M42x1 lasit.

Kaizu

[Lidl-Maisteri]

Tässä esimerkkikuva 500mm f:8 Tamron-popularilla. Tähtikuvaukseen ei oikeen sovellu hitautensa takia, mutta aika hyvin tällä maisemakuvia saa. Poliisivene noin 400 metrin päässä arviolta.

[Meade-mad]

Kierre ja nousu on joka tapauksessa oikea, sillä rengas kiertyy pohjaan asti - mutta eipä osu objektiivin tarkennusrenkaan tarkennus kohdalleen, vaan ääretön jää vähän alle äärettömän. Muut kaksi M42-linssiä (Vivitar ja Soligor) tarkentuvat hyvinkin tarkkaan äärettömään.

Vivitaren ja Soligorin perässä on aika todennäköisesti  m42*,75 kierre. Se on T-adapterin kierre ja vaatii T-renkaan K-bajonettiin jotta ääretön olisi oikeaasa paikassa.

Olympia-Sonnarin perässä on suurella todennäköisyydellä M42-1mm ns. Praktica tai Pentax kierre, jota varten fakiireille on kehitetty objektiivin alkuperäisen pituuden säilyttävä päällysrengas, jonka sisäpinnassa on kierre ja ulkopinnassa K-bajonetin uroispuoliset osat. Tuolla renkaalla ääretön säilyy paikallaan ilman kikkailua.

jk

[Lidl-Maisteri]

Monilla on varmaan henkilökohtaisia kokemuksia noista objektiivien laadusta eri valmistajilta, mutta itse en tähän joukkoon suhteellisen nuoren iän ansiosta kuulu. Olisikohan jollakin tiedossa internetsivustoja, missä kerrotaan yleisesti eri objektiivivalmistajien laadusta, tai vastaavaa. Juurikin huutonetistä ei viitsisi sikaa säkissä ostaa.

Vivitar 135mm XV (K-bajonetti) objektiivi

Myynnissä käyttämätön, alkup. pakkauksessaan Vivitar 135mm/3.5 (K-bajonetti) etu- ja takatulppineen. Maksoi aikoinaan 650 mk...

Juuri tuollaisia tuotteita tekisi mieli huutaa.

[Meade-mad]

Vivitar ei ole varsinaisesti objektiivivalmistaja vaan ennemminkin markkinointiyritys. Sen valikoimassa on ollut monenmoista tavaraa niin huonoja kuin parempiakin. Parhaat jopa aivan kelvollisia.

Tuo esittämäsi obiska on aika tavanomainen tyyppinsä edustaja. Bajonettina Pentax K. Valmistusaika ollee jossakin 1980-luvun puolen välin kieppeillä. Arvo lienee pari kolmekymppiä, sopivuus on suoraan Pentaxin digijärkkärin keulalle. Canon vaatii K-bajonettisovitteen, joka ei ole ihan halpa mutta salli tietenkin myöhemmin laajan valikoiman edullisia objektiiveja.

jk

[awallin]

Tähtikuvauksessa mukaan astuu vielä, pitentyneiden valotusaikojen myötä, lämpölaajentuminen/supistuminen.
Jo vajaan asteen muutos optiikan lämpötilassa, tällä aukkosuhteella, heittää fokuksen ohi.

Miten lämpötilakompensoitu fokuseri jota käytät tietää miten eri optiikoita tulee kompensoida lämpötilan funktiona?
Vai 'opetetaanko' sille alussa miten juuri nyt käytössä oleva putki lämpölaajenee?

[Kaizu]

Huomasin tuossa surffaillessani että Suomen valokuvahistoriallinen yhdistys järjestää 28.2 Balderin salissa Klassiset kamerat 2009 tapahtuman. Perinteisesti tapahtumissa on ollut myynnissä runsaasti laiterakentajia kiinnostavaa lasitavaraa.

Kaizu

[Kaizu]

Tilaisuus oli ja meni. Väkeä oli ja optiikkaa. Myyjätkin olivat huomanneet suosion kasvun ja siirtäneet hinnoissa pilkkua pykälän oikealle.
Mukaan ei jäänyt optiikkaa mutta yksi omituinen nivelhässäkkä jossa lukee Manfrotto. Täytyy selvittää mikä se on, kunhan saan salakuljetettua sen emännän ohi työhuoneeseen.

Kaizu

[Meade-mad]

Kohtuu mielenkiintoinen olisi ollut Vivitar semiapo 500mm f6,3 perunanuija hintaan 50€... jäi ottamatta.

jk