Kaukoputkien valovoimaisuudesta kysymys

[RKA]

onko eroa esim. skyiliner 8 200/1200 dobson jalustalla tai eq jalustalla esim. skywatcher 200/1000 tai bresser messier 203/900?

[Uppo]

on eroa

[mistral]

  seuraava teksti ei vastaa vakiintunutta käytäntöä, jk                         

Valovoima tarkoittaa oikeastaan okulaarin pupillin halkaisijaa ja näin eri okulaareilla saadaan samasta kaukoputkesta
eri valovoima-arvoja (eri suurennoksilla). Mutta, jos valovoimalla tarkoitetaan objektiivilinssin tai peilin halkaisijaa, niin silloin suurempi
halkaisija tuo suuremman valovoiman. Esim. noissa mainitsemissasi putkissa on tässä mielessä sama valovoima. Mutta aukkosuhde
niissä on erilainen: skylinerissä 6   skywatcherissa 5    ja   messierissä n. 4.5. Tässä tuli nyt kolme eri asiaa, toivottavasti pääset juonesta
kiinni

[RKA]

Kiitos, todella vaikeaa valita toinen putki, koska vaihtoehtoja on paljon (nykyiset havainnointivälineet optika 150/750 ja bongausväline geoma 67-a)

[mistral]

                      Yksi asia, mikä parantaa kuvanlaatua, on suuri aukkosuhde. Se vähentää koma-virhettä. Tästä aiheesta oli hiljattain
keskustelua osoitteessa: peilikaukoputket/koma.

[Lauri Uusitalo]

Valovoima tarkoittaa oikeastaan okulaarin pupillin halkaisijaa ja näin eri okulaareilla saadaan samasta kaukoputkesta
eri valovoima-arvoja (eri suurennoksilla). Mutta, jos valovoimalla tarkoitetaan objektiivilinssin tai peilin halkaisijaa, niin silloin suurempi
halkaisija tuo suuremman valovoiman.

Mutta kannattaa muistaa jotta valovoimalla yleensä keskustelussa tarkoitetaan juuri aukkosuhdetta (f1:5) tai sen käänteislukua (F5). Tällöin okulaari ei ole mukana ollenkaan.

[mistral]

                            Joo, tiedän , että näinkin asia nähdään. "Valovoima" sana on alkanut elämään omaa elämäänsä astropiireissä, eikä
siinä mitään pahaa. Mutta yritä selittää alottelijoille, mitä tämä tarkoittaa: siis, että "valovoima" ei tarkoita valovoimaa...

[Kaizu]

Tässä on tullut vajaan 50 harrastusvuoden jälkeen etten uusi selitys valovoimalle. Vaikka yritin lukea selityksen toisenkin kerran, en sitä ymmärtänyt.Taidan pitäytyä aiemmin oppimaani, että kaukoputken valovoima on objektiivin halkaisijan suhde polttoväliin. Samaa määritystä käyttävät valokuvaajat. Voi aloittelijaparkaa kun sen pää sekoitetaan heti harrastuksen alkumetreillä.

Kaizu

[mistral]

            seuraava teksti ei vastaa vakiintunutta käytäntöä, jk               

Valokuvauksessa valovoimakäsite tarkoittaa sitä, millä intensiteetillä valo osuu osuu filmille tai kennolle.
Mutta kun mennään kiikareihin ja kaukoputkiin, niin siinä on kysymys siitä, että millä intensiteetillä valo osuu silmän verkkokalvolle. Ja
tässä on pakko olla okulaari välissä. Ja eri polttoväliset okulaarit tuottavat erilaisen intensiteetin (valovoiman) verkkokalvolle.
                          Kaizu puhuu valokuvauksesta ja minä visuaalihavaitsemisesta, siinä selitys tähän ongelmaan

[Uppo]

Kaizu puhuu valokuvauksesta ja minä visuaalihavaitsemisesta, siinä selitys tähän ongelmaan

Jos nyt kuitenkin puhuttaisiin niinkuin ennenkin, eikä mitään okulaari silmä härdelliä mukaan.

Kaizu ja Lauri siis oikeassa tässä.

[Lauri Uusitalo]

Valokuvauksessa valovoimakäsite tarkoittaa sitä, millä intensiteetillä valo osuu osuu filmille tai kennolle.

Kun puhutaan valokuvausobjektiivin valovoimasta tarkoitetaan himmentimen aukon ja polttovälin suhdetta. Eli täsmälleen samaa asiaa kuin kaukoputkista puhuttaessa. Ei siinäkään lisätä kuvioon mitään muuta kuten filmin eri ISO arvoja tms.

Ymmärrän, että tässä yhteydessä voidaa myös mainita okulaareista mutta silti termit olisi hyvä pitää vanhoina totuttuina.

[mistral]

                           Joo, valokuvauksessa on perusteltua puhua aukkosuhdevalovoimasta kun taas kiikareissa okulaarivalovoimasta.
Esim. 7x50 kiikarissa valovoima on 51. Se tulee okulaarin pupillin halkaisija toiseen potenssiin. Eli 7,14x7,14=51

[Kaizu]

Kokeeksi rakensin kaukoputken 1x50 eli panin kiikarin objektiivit peräkkäin. Lähtöpupilli on sama kuin tulopupilli eli 50mm. Se toiseen potenssiin on 2500. Luulin häikäistyväni kun katsoin kahden peräkkäisen objektiivin läpi mutta en nähnytkään muuta kuin maiseman nurinperin melkein yhtä kirkkaana kuin ilman linssejä.

Kaizu

[Meade-mad]

Nyt Mistral pisti sellaisen selityksen että kannattaa unohtaa koko juttu.

Kaukoputkitakniikassa on vakiintunut sanasto. Kannattaa pitäytyä siinä. Vakiintunutta sanastoa löytyy vaikkapa tämän forumin juurelta:
http://www.astronetti.com/sanasto/u.htm

Nopeita putkia ovat ne joiden valovoima eli aukkosuhde on luokkaa f=4. Hitaita ovat putket joiden valovoima eli aukkosuhde on suurempi kuin 10.
Monet dobson jalustalle pystytetyt newton-tyyppiset peilikaukoputket ovat nopeita eli ovat valovoimaisia. Akromaattiset linssiputket ovat parhaimmillaan ollessaan hitaita, silloin niiden kromaattinen aberratio eli värivirhe on kohtuullisen pieni...

Kun on kyse aukkosuhteesta eli valovoimasta, sana valovoima ei suoraan ota kantaa kumpaankaan, polttoväliin eikä objektiivin aukkoon eli halkaisijaan.

Uuden, vakiintuneesta käytännöstä poikkeavan sanaston käyttö hämmentää lukijoita ja saattaa johtaa outoihin päätelmiin. Eli tätä säiettä ei kannata jatkaa.

jk

[Meade-mad]

onko eroa esim. skyiliner 8 200/1200 dobson jalustalla tai eq jalustalla esim. skywatcher 200/1000 tai bresser messier 203/900?

Skyliner valovoima f=6, lähtöpupilli 40mm okulaarilla 6,6mm silloin suurennus on 30*
Skywatcher valovoima f=5 lähtöpupilli 32mm okulaarilla 6,4mm silloin suurennus on 31*
Bresser valovoima f=4,4 lähtöpupilli 28mm okulaarilla 6,3mm silloin suurennus on 32*

eli Bresser noista on valovoimaisin. Sillä ei kuitenkaan visuaalikatselussa ole merkitystä. Kaikkien noiden kuvat ovat varsin identtisiä kun niihin laitetaan taulukon mukaiset okulaarit. Esimerkissä oletettu käytettävän plössl tyyppistä okulaaria.

Noista helppokäyttöisin on Skyliner. Se ei ole mahdottoman kranttu kollimoinnille eikä tarkennukselle. Pientä suurennosta haettaessa se tarvitsee 2" halkaisijaisen okulaarin. Sillä saa myös helpoimmin suuria suurennuksia, koska sen polttoväli on pisin.

Noilla kaikilla voi saada hyvissä olosuhteissa noin 200* suurennoksen. Skylinerissä se saadaan 6mm okulaarilla, Skywatcherilla 5mm, Bresser 4,5mm. Nuo ovat käytännössä kaikki aika vaikeita okulaareja katsoa. Jos haetaan suurta suurennosta kannattaa panostaa okulaarin laatuun (=hinta nousee luokkaan ainakin 100€).

jk