Tervehdys!
Onko kukaan kokeillu tehdä itse tuon huurteen poisto härvelin? Telescope-service myy Kendricks dew heater mutta minun mielestä hinta on aivan liian korkea jos siihen vielä hankitaan Dew controller.
Jos teillä sattuu olemaan joku oma patentti ja ohjeet niin olis tervetullutta.
http://www.telescope-service.com/Kendrick/start/Kendrickstart.html (http://www.telescope-service.com/Kendrick/start/Kendrickstart.html)
Googlesta löytyi jotain infoa englanniksi, mutta sähköpuolen "komponentti englanti" ei ole aivan 100% ymmärrettävää.
Tai pitääkö vain sinnitellä ja tehdä huurreputken?
putki olis: TMB 80/480 (Megrez)
Päivisen prototyyppi on varmasti toimiva :D
http://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=840.0 (http://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=840.0)
Minullakin olisi tarve huurteen poistoon, jonkinlainen lämmitin pitäisi saada (muidenkin nikkarointien ohella :). Omani rakentaisin C8 putkeen. Olen alustavasti ajatellyt, jos sen tekisi lankavastuksista, jotka on pakattu metallikuoreen. C8 tuubissa sopisi korrektorilinssin ympärille sellainen kyhätä, esim vastukset alumiini kiekkoon kiinnittämällä..
Jos itse haluaa rakentaa, toinen vaihtoehto (kuumeneville vastuksille) on hankkia jotain kuumennukseen käytettyä vastuslankaa. Ja sitä ajaa sopivalla teholla. Moinen kieppi pitäisi varmaan pakata myös fiksusti. Hakusanoilla: "Nickel Chrome Heating wire" pitäisi löytyä tietoa.
Kait jonkinlaisia valmistajia on myös, jotka tekee kalvomaisia kuumennuselementtejä, jos itse haluaa loput rakentaa. Hinnasta noissa minulla ei ole tietoa...
Muutama linkki aiheesta, nämä bongasin CN foorumin kautta:
http://www.beevo.com/Dew_Heater.htm (http://www.beevo.com/Dew_Heater.htm)
http://www3.sympatico.ca/mark.kaye/dewheat.htm (http://www3.sympatico.ca/mark.kaye/dewheat.htm)
Heh tosiaan tuo huurreputkeni on edelleen käytössä ;D toki hieman kevennettynä versiona ja siinä ei oikeastaan olekkaan enää kuin neljä tuuletinta jotka pitävät ilman kiertämässä. Yhdessä se, kupoli ja observatorion oma tuuletin/ilmankierto pitävät laitteet kuivina.
Ainoa huonopuoli on melkoinen veto tornissa eli kylmä tulee äkkiä :D.
Trukkien elektroniikan lämmittämiseen käytetään toisinaan vastuskaapelia joka voisi säätimen kanssa toimia myös huurteenpoistossa.
Jos keksit jonkin hienon ja helposti toteutettavan ratkaisun niin kerro ihmeessä. Kyllä sellasen kendrikin tekijät kuitenkin taitavat tietää
mikä todella toimii ja hienoja systeemeitä ne tietokoneohjatut on muutenkin. Hyväähän ei halvalla saa.
Mikko
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 08.01.2008, 21:12:00
Jos itse haluaa rakentaa, toinen vaihtoehto (kuumeneville vastuksille) on hankkia jotain kuumennukseen käytettyä vastuslankaa. Ja sitä ajaa sopivalla teholla. Moinen kieppi pitäisi varmaan pakata myös fiksusti. Hakusanoilla: "Nickel Chrome Heating wire" pitäisi löytyä tietoa.
Bebek Oy myy vastuslankaa. Kävin ostamassa sitä 6 metriä hintaan 0.40 euroa/metri (vastusarvo 6 ohmia/metri). Väsäsin sitten solumuovia, keinonahkaa ja mustaa kangasta käyttäen lämmitetyn huurresuojan CPC 800 putkelle, sekä 50-500mm kameran objektiiville lämmityshylsyn pyöreästä viskipullon pahvisesta pakkauskotelosta :). Sitten piti vielä tehdä jännitteen jakorasia ja hommata säädettävä teholähde syöttämään virtaa lämmittimilleni.
Hintaa tuli 42 euroa, kun kangas ja keinonahka löytyi autonverhoiluprojektin jäämistönä.
http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php?PHPSESSID=13edaf2f413a99801537c624c577c603&
Edit: Näköjään linkki viekin pääsivulle. Vasemmalta listasta valitaan "Vastuslangat" ja pästään oikealle sivulle.
Muutama hyödyllinen kaava, jos aikoo ruveta väsäämään.
P = U*I
I = U/R
P = Teho(W)
U = Jännite(V)
I = Virta(A)
R = Resistanssi/Vastusarvo(Ohm)
Suositeltavat välineet: Juotin, sivuleikkurit, kytkentä johtoa, kuumaliimapistooli, tarranauha.
JM
pystyiskö esim. 12v Fan controller toimia Dew Heaterin kanssa?
yleensä 4 kanavan fan controller maksaa noin 40euroa ja siihen sais kytkettyä tuon Dew heater (Dew not) joka maksaa telescope-servicellä 42 euroa. Ja jos tekee yhden säätö nupin varassa niin sellainen maksaa noin 5 euroa.
joten JOS nämä toimivat niin hintaa tulis: 42euroa + 5euroa + postikulut = (noin) 50euroa
Sillon ehkä ei kannata tehdä itse?
Tänään sain käsiini yhdenlaista vastuslankaa. Langan paksuus oli noin 1mm. Rullan kyljessä luki: "for heating applications, max temp 1200°C"
Eli lanka on liian paksua omaan sovellukseen. En myöskään halua putkeani kärventää :)
EDIT: Bebekin sivuilla on tosi niukasti tietoa vastuslangasta... Täytyy kait jostain muualta etsiä mistä löytyy kunnon speksit...
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 16.01.2008, 22:40:20
Tänään sain käsiini yhdenlaista vastuslankaa. Langan paksuus oli noin 1mm. Rullan kyljessä luki: "for heating applications, max temp 1200°C"
Eli lanka on liian paksua omaan sovellukseen. En myöskään halua putkeani kärventää :)
EDIT: Bebekin sivuilla on tosi niukasti tietoa vastuslangasta... Täytyy kait jostain muualta etsiä mistä löytyy kunnon speksit...
Ei se paksuus ratkaise muuta kuin miten helppo sitä on taivutella. Ratkaisevaa on ominaisvastus/metri. Tuo 1200 astetta on varmaan se lämpötila, jolloin lanka hehkuu valkohehkuisena ja on vaarassa sulaa poikki.
Bebekin sivuilla on tosiaan aika huonosti tietoa noista vastuslangoista.
Bebekin ohuin vastuslanka, mitä myöskin ostin, on 0,5mm halkaisijaltaan. Ominaisvastus se aikaisemmin mainitsemani 6 Ohmia/metri ja tehon kesto oli muistaakseni 800W. Helsingin myymälässä oli 3 kelaa eri paksuista vastuslankaa tiskillä, josta myyjä pätki pyydettävän pituisen langan, eli sitä myydään metritavarana.
Varmaan et sitä vastuslankaa saa sulatettua poikki, koska se vaatisi esim. 12V jännitteellä I = 800W/12V = n.66A virtaa.
Yhden ampeerin virralla ja 12V jännitteellä saat 2 metrin(12 Ohm) pätkään vastuslankaa 12W tehon, jolloin se tuntuu kosketettaessa lämpimältä.
Kaukoputken lämmittämiseksi ei tarvita kovin kummoisia tehoja. Sehän riittää, että putki on vain hiukan ympäröivää ilmaa lämpimämpi, jolloin huurretta ei pääse muodostumaan.
JM
Oletettavasti se 800W koskee jotain tietyn mittaista pätkää sitä lankaa.
Jos otetaan metrin pätkä 6 ohmin lankaa ja laitetaan se akun napojen väliin, kulkee virtaa 2A ja teho on 24W. Jos otetaan 10 sentin pätkä kulkee virtaa 20A ja teho on 240W. Sentin pätkällä virtaa kulkee jo 200A ja teho on vastaavasti 2400W. Minun autoni akku antaa starttivirtaa 350A niin että jännitet ei putoa alle 10V:n. Tuo metrin pätkä saattaa jo pimeässä näkyä ja sitä ei kannata muoviputken päälle kietoa.
Kaizu
Jep, se on mitoituskysymys miten tehokkaan lämpövastuksen haluaa tehdä. Siinäpä vastuslangan hyväpuoli onkin, että voi itse määrittää pitkälti miten tehokkaan lämmityksen kaukoputkelleen haluaa.
Omaan viritelmääni tuli vastusarvoksi 18 Ohmia (n.3metriä lankaa), eikä se 12V jännitteellä huoneen lämmössä testattaessa vielä mitenkään liian lämpimäksi tullut. Ulkona pakkasella tuo lämpövastukseni ei tuntunut edes lämpimältä.
Edit: Hyvä referenssi lämpöteholle on tavallinen hehkulamppu, kun sen hyötysuhde on niin huono, että n.90% sen kuluttamasta sähköstä muuttuu lämmöksi. Toimii siis käytännössä lämpövastuksena. 40W lamppu antaa siis 36W lämpötehon ja on aika kuuma kädessä pidettäväksi. Toisaalta lankavastuksesta tehty huurresuojan lämpö jakautuu laajemmalle alueelle, joten ei voi ihan verrata sellaisenaan käytännössä.
JM
Vielä parit linkit lisää (CN foorumin kautta)
Linkki 1
http://www.dewbuster.com/heaters/heaters.html (http://www.dewbuster.com/heaters/heaters.html)
Linkki2
http://www.atmsite.org/contrib/Clement/dewheater/ (http://www.atmsite.org/contrib/Clement/dewheater/)
Linkki1
-> Itse miettisin vielä josko lähtisin roudarinteipillä kasaamaan "strippiä". Tunnetusti se tiukkan tarttuu. Mutta kestääkö / pysyykö liima-aines pitkään kunnollisena. Etenkin ulkoilmassa...
Linkki 2
-> Don Clementin artikkeli / kytkentä tehonsäädölle näyttää kohtuulliselta. Lämmityselementin kanssa on teho-FET sarjassa. Lämpöanturikin myös löytyy (2 kpl). Joko kytketään FET johtavaksi tai "katkostilaan" U1 avulla -> sen mukaan onko tarve lämmittää tai ei. Jos oikein tulkitsin, R3:lla säädetään ero lämmittimen ja ulkoilman lämpötilojen välillä.
Eipä sitä tullut itse tehtyä, joten turvauduin Kendrick dew controller (perus malli) ja Dew Not strips! (3" & 2")
Kendrick ohjain ei nyt ulkoisesti ole kyllä 140euron arvoinen ja en vielä menis kehumaan laatu tuotteeksi, jospa ne komponentit ovat sitten laadukkaat? Dew not on hintansa nähden hyviä, mutta tosi toimessa niitä ei ole vielä testattu.
Lainaus käyttäjältä: Jani.W - 09.03.2008, 14:27:37
Kendrick ohjain ei nyt ulkoisesti ole kyllä 140euron arvoinen ja en vielä menis kehumaan laatu tuotteeksi! jospa ne komponentit ovat sitten laadukkaat?!
Enpä maksaisi tuosta 140 euroa. Itselläni se tuli USA:sta tilattuna maksamaan 76 euroa, ja siihen on laskettu tullit ja ALV:t mukaan.
Toki tuo tuli isomman paketin mukana, jolloin sivukulut jäivät suhteellisesti pienemmäksi. Mutta tuon tilauksen jälkeen euro on entisestään vahvistunut, joten hinta tulisi vielä alemmaksi.
kyllä se Woitala 20euroa antoi alennusta tuosta vehkeestä...mutta ei se vielä kyllä 120euron arvoinen ole :D (vieläkään)
pitää kyllä tilata USA herroilta muutama suodin, jos kuitenkin noin halvalla lähtee.
Itselläni on Kenrick kontrolleri. Siinä on "sulkijatarra" kyljessä. Jos sen repäisee, siinä sanotaan takuun päättyvän. En usko että tuon kenrickin sisäällä kovinkaan spesiaalit osat löytyy. Pelkkien osien hinnaksi veikkaisin noin 1/5...1/4 koko tuotteen hinnasta (karkea arvio)
Aika lailla vastaava oskillaattoripiiri olisi tehtävissä yleisesti saatavissa olevalla ajastinpiirillä NE555. Sopivalla kytkennällä siitä saa aikaan pulssisuhteen säädön. Tämä siis vstaa lämmityselementtiin menevää tehonsäätöä. Lämmityspantaa tuo piiri ei pysty suoraan ohjaamaan. Siihen tarvitaan esim esim teho FET.
Totta puhut Timo, jos vain löytäis suomenkieliset ohjeet kontrollerin tekoon niin kyllä sitä tulis kokeiltua. Tosin tuo sähkösuunnittelun puoli ei ole minun alaani, sen verran on tietoa että miten kaikki pelaa, taas komponenttien nimet sitten ei kyllä sano mitään...kaikki aikanaan.
niin tuosta Kendrick ohjaimesta että eihän tuo "boksi" ole suuniteltu kosteutta pidempään, se on näin koreasti sanottu että: Se on roiskittu kasaan, minun mielestäni ei ole huolellisesti suunniteltu, noh mitäpä tässä enään valitan, pääasia että pelaa!
Heippa kaikille rakentelijoille.
Väsäsin tuollaisen prorotyypin huurrelämmittimestä ja kysyisinkin onko hyvä paikka noin lähellä korjauslinssiä kyseiselle härpäkkeelle vai suosittelistteko muita paikkoja.
Mittailin lämpötiloja eri tehoilla ja sain seuraavaa tietoa. mittaukset tehty huonelämpötilassa 19 astetta.
teho 4w jännite 6 volttia lämpötila 26 astetta virran kulutus 0,7 A
22w 13,8v 48 astetta 1,6 A
joten varmaan noilta väleiltä löytyy sopiva teho kovallakin pakkasella kun tekee säädön sopivaksi.
terveisin antti.
Näyttää aika optimipaikalta, tosin "multicoated" teksti vähän peittyy. OK, kunhan lämmitysteho ei ole liian iso.
Tuohon jatkoksi vielä telttapatjasta tehty huurreputki, sitten voi jo pärjätä Suomen talvessa, sikäli mikäli sellainen vielä joskus tulee.
Kaizu
Olisikohan tällaisista apua huurreongelmaan? Ostin eilen paikallisesta varaosaliikkeestä moottorikelkkaan tarkoitetun
kahvanlämmitin sarjan.Tehoa löytyy 10/20w 12V,sarjasta löytyy kaikki tarvikkeet,lämpöelementit ovat tarrakiinnitteisiä.
Testasin sen verran että 10w teholla haalea,20w teholla kuumahko.
Ohessa kuva sarjasta.
Kappas vaan, en tiennytkään että tuolaisia on (ehkä johtunee siitä että en harrasta kelkkailua...). Pitää laittaa vinkki korvan taakse.
Muoto noissa on melko neliömäinen, monissa kohteissa voisi kapeampi panta olla parempi. Onko nuo levyt kuinka joustavia ?
Voisi niitä kokeilla käyttää. Jos pari laittaa esim. linssiputken huurresuojan ympärille, voisipa toimiakin... Lämmityksen tehonsäätö minusta noitten pariksi tarvitsisi saada (ellei alempi tehoa ole jo sopiva...). Eristykset kannattaa varmistaa, eli jos kuvassa näkyvät "liuskat" on purettu (?) kuoristaan (ettei käytännössä pääse tapahtumaan oikosulkua)
Omat huurreongelmani ratkaisin 11 x 1,5 R tehovastuksilla. Juottelin vastukset rinkulan muotoon ja kutistesukkaa päälle. Tehonsyötöstä huolehtii monellakin käytössä oleva simppeli 555-timer -kytkentä, jolla tehon saa passattua välille 0-10W. Solukumisen huurreputken kanssa pelaa kuin junan vessa.
Heitätkö kytkentäkaaviot 555 piirille tehonsäätöön kun olet viimeaikoina sellaisen tehnyt? Itseltäni pääsi unohtumaan miten nuo meni.
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 13.10.2010, 21:55:16
Heitätkö kytkentäkaaviot 555 piirille tehonsäätöön kun olet viimeaikoina sellaisen tehnyt? Itseltäni pääsi unohtumaan miten nuo meni.
Tuossa on hyvä ja seikkaperäinen ohje:
http://www.backyard-astro.com/equipment/accessories/dewheater/dewheater.html
Kiitos Getty, Vinkistä tarvii tehdä itelle toi säädin osa niin ei tarvii murehtii noiden jännitteiden vaihtojen kanssa.
Terveisin Antti
Lainaus käyttäjältä: tähti_ville - 16.10.2010, 20:23:02
Kiitos Getty, Vinkistä tarvii tehdä itelle toi säädin osa niin ei tarvii murehtii noiden jännitteiden vaihtojen kanssa.
Terveisin Antti
Antti, eikös sulla ollut arduino olemassa? Laita siitä yksi PWM ohjaamaan tuota darlingtonia tai FETitä, ei tarvitse erikseen rakennalla tuota 555ohjausta. Itse ajattelin tehdä sitä kautta, samalla kun laitan arduinon tikittämään askelmoottoreita jalustassa. Voi vielä laittaa samantien potikan AD-sisääntuloon ja ohjata sitä kautta PWM-pulssin pituutta. Noissa pikku kontrolleireissa on älyttömästi ohjausnastoja joka suuntaan, ei keksi edes käyttökohteita kaikille.
Kari
Heippa Kari,
Kiitti vinkistä joo on jopa kaksikin. Enpä tullut ajatelleeksi ,että sitä voi käyttää siihenkin hommaan no tarvii joskus alkaa syventyä sen saloihin ja itse ajattelin kanssa sitä toista moottoreiden ohjaukseen ym härpäkkeiden ohjaamiseen.
terveisin Antti
Mietin jos tekis jonkinmoisen huurteen poisto systeeminen, vaikka onkin itse rakennette huurreputki. Huurreputkesta huolimatta huurretta muodostuu putkin korjauslasille. Löysin elektroniikka laatikostani 5 kappaletta 330 ohmin tehovastuksia. (Kuvassa 5 tehovastusta ja saman ohminen hiilikalvo vastus) Olisiko noista viidestä vastuksesta mihinkään jos niille tekee tehon säätimen. Lämpöä tuottaa ihan hyvin, kun kokeilin yhtä vastustuksen läpi virtaamaan 9 voltia.
Pietari, et maininnut kaukoputken kokoa (korjauslasin halkaisijaa) ja käytätkö 12 V virtalähdettä. Nuo 6 kpl 33o ohm vastusta rinnan kytkettynä antaa tehoksi 2,6W. Se lienee alakantissa. Jos Sinulla on 5" putki, niin tarvitset 12 tuollaista vastusta, joilla saat tehoa 5,3W. Jos putki on 8", niin parikymmentä tuollaista vastusta rinnan kytkettynä antaa 8,7 W, jotka arvot riittänevät normaalisti. Tuolla rakenteluosastolla on taannoin tekemäni laskelmat tarvittavista vastuksista putkien lämmittämiseen ( sivu 7).
Antti, aivan kiinni korjauslasiin en vastuksia uskaltaisi laittaa. Siinä saattaa käydä isommalla virralla vaikka mitä. Suosittelen vastusnauhaa ulkopuolelle, vastukset rinnan kytkettyinä, jolloin per yhden vastuksen läpi menee kertaluokkaa pienempi virta. Samoin lämpötila jakaantuu tasaisesti.
Putkena on 4 tuuman skymax. Sitä itsekkin mietin jos laittaisin vastukset huurreputkeen. Multa löytyisi noita 330 ohmin hiilikalvovastuksia melkein sata kappaletta, mutta noita 330 ohmin tehovastuksia ei ole 5 enempää. Tehon säätimen varmaan rakennan picaxe piirin avulla ja virranlähteestä ei ole vielä tietoa.
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 17.10.2010, 18:04:15
Multa löytyisi noita 330 ohmin hiilikalvovastuksia melkein sata kappaletta, mutta noita 330 ohmin tehovastuksia ei ole 5 enempää.
Kun rakentelin omia huurrelämppäreitä harkitsin pitkään irto-vastuksista koottavaa versiota ja törmäsin
hyvään webi-sivuun (http://www.iceinspace.com.au/63-292-0-0-1-0.html) jossa on kätevä taulukkolaskentatiedosto helpottamaan tehontarpeen ja vastusten mitoituksen arviointia rinnakainkytkentään. Sarjankytkentää en suosittele, koska yksittäisen vastuksen tehonkestotarve nousee suureksi ja siten vastuksen koko, kiedottavuus putken ympärille ja lämpöjakauman tasaisuus kärsivät.
Lopulta tein omat lämppärini ohuesta kutistesukkaan pujotetusta Nichro-langasta, mustasta jesse-teipistä ja ulkopuolelle lämpöeristeeksi suikale telttapatjaa.
-Antti
Ei tarvita tietokonetta eikä taulukkolaskentaa, muutama kaava tarvitaan:
Ohmin laki, I=U/R
Teho P=UxI
Vastukset sarjassa R=R1+R2+R3...
Vastukset rinnan 1/R=1/R1+1/R2+1/R3...
Lämmitystehon kannalta on aivan sama onko vastukset sarjassa tai rinnan, oleellista on että vastusarvo on valittu oikein suhteessa vastuksen päissä vaikuttavaan jännitteeseen. Sarjaan kytkemällä mekaanisesta rakenteesta tulee yksinkertaisempi. Helpoimmin saa toimivan rakenteen kun suunnittelee sen ennen toteutusta. Suunnittelun jälkeen on tiedossa millaisia vastuksia tarvitaan ja kuinka monta.
Oikeastaan ainoa arvailun varassa oleva suure on tarvittava lämmitysteho ja senkin näyttää Getty jo selvittäneen. Loppu on yllämainittuje kaavojen pyörittelyä ja kolvaamista.
Kaizu
Itse noista kaavoista paljoa tajua. Kuinka monta 330 ohmin vastusta: (http://www.kouluelektroniikka.fi/cgi-bin/shop.cgi?action=prodshow&usr=gb0ffrlgve2g9931ijbj924mb1&prodid=2600%20331 (http://www.kouluelektroniikka.fi/cgi-bin/shop.cgi?action=prodshow&usr=gb0ffrlgve2g9931ijbj924mb1&prodid=2600%20331)) minä tarvisin 4 tuuman maksutov putkelle. Kytken vastuksen varmaankin rinnan. Viran lähteeksi tulee 9 voltin akku. Laitan vastukset huurreputkeen kiinnin, mutta kuinka lähellä ne pitää olla putken korjaus lasia vai voinko ne laitaa huurreputken etupäähän?
Nyt kannattaa ottaa hyvän käytännön syyn takia ohmin laki äkkiä opeteltavaksi. Kaavat ovat naurettavan helppoja, joten voit itse laskea taskulaskimella mukavasti ne.
I=virta=ampeeria (A)
U=jännite=volttia (V)
R=vastus=ohmia (ohm)
P=teho=wattia (W)
Kun sinulla on vastukset sarjassa, lasketaan niiden arvo yhteen. Helppoa!
Kun sinulla on samanarvoiset vastukset rinnan, jaat yhden arvon lukumäärällä. Helppoa!
Esimerkki:
Akku 9V, 5 kpl 330 ohmin vastusta, rinnankytkentä
R=330/5=66 ohmia
Virta lasketaan: Jännite / ohmia = 9V / 66ohm = 0.14A
Teho lasketaan: Jännite * virta = 9V * 0.14A = 1.27W
Tulet tarvitsemaan tätä perusmatematiikkaa vielä monta kertaa, älä jätä väliin.
Kun tiedät paljonko tarvitaan watteja, kääntele kaavaa hieman ympäri ja laske kuinka monta vastusta tarvitset.
Kari
EDIT. Hupsista, joo, kiitos Lauri. Lun laitoin sulkuihin lisäinformaation, luin ylhäältä alas, ja kirjoitin alhaalta ylös... iltapäiväkahvini sain vasta sen jälkeen, väsy painoi...
:grin:
Itse käytän 4 tuuman linssiputkessa n. 7 watin dewnottia. Kerran oli niin kostea keli ettei riittänyt niin nyt on siinä rinnalla vielä 6-wattinen. Useimmiten en kuitenkaan aja noita täydellä teholla. Lisäksi tuo metallinen linssiputki on melkoinen heatsinkki eli kun obiskan reunoja lämmittää, lämpö päätyy hyvin nopeasti muualle putkeen eikä lämmitä linssiä.
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 18.10.2010, 17:26:21
I=virta=ampeeria (V)
U=jännite=volttia (A)
Hupsista?
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.10.2010, 17:49:11
Itse käytän 4 tuuman linssiputkessa n. 7 watin dewnottia. Kerran oli niin kostea keli ettei riittänyt niin nyt on siinä rinnalla vielä 6-wattinen. Useimmiten en kuitenkaan aja noita täydellä teholla. Lisäksi tuo metallinen linssiputki on melkoinen heatsinkki eli kun obiskan reunoja lämmittää, lämpö päätyy hyvin nopeasti muualle putkeen eikä lämmitä linssiä.
Eli tehoa pitää olla ainakin 6 wattia. Käytikkö myös huurreputkea?
On siinä sellainen jotain viitisentoista senttiä pitkä kiinteä huurreputki valmiina.
Tähän tyhmä kysymys watti-keskustelun väliin: tuleeko noista lämmitysvastuksista lämpöä niin paljon, että se vaikuttaa paikalliseen seeingiin putken edessä? Newton-miehenä en moisia vastuksia itselleni kaipaa, mutta putkivirtauksien päälle ymmärrän kylläkin hyvin... :tongue: (Oikea tehon mitoitus auttanee tuossakin.)
Kyllä juuri ja juuri riittävästi lämmitystehoa on tietysti aina parempi kuin turhan paljon. Fiksuimmat systeemit ovat sellaisia jotka lämpötila-anturin perusteella säätävät lämmitystä niin että obiska on juuri ja juuri ympäröivää ilmaa lämpimämpi.
Löysin tuollaisen auton peiliin tarkoitetun lämmitysvastuksen: http://www.grene.com/shop/action/product_15000_-15_900001_5859__67400001G46445_L%C3%A4mp%C3%B6vastus+liimautuva
Liimasin tuon 100mm:n uponal-putken päälle ja vastuselementin päälle vielä retkipatjaeristeen. Putken sisäpintaan liimasin vielä pehmusteeksi mikrokuitukankaan.
koko komeus menee kaukoputken oman huurresuojan päälle mukavan tiiviisti.
Lämpö tuntuu käteen sopivan lämpimältä ja huurre pysyy loitolla.
Hintaa laitteelle tuli yht. n. 30€
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 18.10.2010, 17:26:21
Nyt kannattaa ottaa hyvän käytännön syyn takia ohmin laki äkkiä opeteltavaksi. Kaavat ovat naurettavan helppoja, joten voit itse laskea taskulaskimella mukavasti ne.
I=virta=ampeeria (A)
U=jännite=volttia (V)
R=vastus=ohmia (ohm)
P=teho=wattia (W)
Kun sinulla on vastukset sarjassa, lasketaan niiden arvo yhteen. Helppoa!
Kun sinulla on samanarvoiset vastukset rinnan, jaat yhden arvon lukumäärällä. Helppoa!
Esimerkki:
Akku 9V, 5 kpl 330 ohmin vastusta, rinnankytkentä
R=330/5=66 ohmia
Virta lasketaan: Jännite / ohmia = 9V / 66ohm = 0.14A
Teho lasketaan: Jännite * virta = 9V * 0.14A = 1.27W
Tulet tarvitsemaan tätä perusmatematiikkaa vielä monta kertaa, älä jätä väliin.
Kun tiedät paljonko tarvitaan watteja, kääntele kaavaa hieman ympäri ja laske kuinka monta vastusta tarvitset.
Kari
EDIT. Hupsista, joo, kiitos Lauri. Lun laitoin sulkuihin lisäinformaation, luin ylhäältä alas, ja kirjoitin alhaalta ylös... iltapäiväkahvini sain vasta sen jälkeen, väsy painoi...
:grin:
Tässä vielä jatkoksi hyvä muistisääntö:
Puimuri ja siinä ei äMmää tarvita kuskinaAlla muistikolmiot. Eli peitätte sen minkä haluatte tietää ja jäljelle jäävistä kirjaimista jää kaava.
Lainaus käyttäjältä: Aaku - 16.11.2010, 11:18:33
Löysin tuollaisen auton peiliin tarkoitetun lämmitysvastuksen: http://www.grene.com/shop/action/product_15000_-15_900001_5859__67400001G46445_L%C3%A4mp%C3%B6vastus+liimautuva
Liimasin tuon 100mm:n uponal-putken päälle ja vastuselementin päälle vielä retkipatjaeristeen. Putken sisäpintaan liimasin vielä pehmusteeksi mikrokuitukankaan.
koko komeus menee kaukoputken oman huurresuojan päälle mukavan tiiviisti.
Lämpö tuntuu käteen sopivan lämpimältä ja huurre pysyy loitolla.
Hintaa laitteelle tuli yht. n. 30€
Linkin takaa ei löytynyt vastuksesta oleellisinta tietoa eli lämmitystehoa.
Kaizu
Teholukemia ei todellakaan ilmoiteta, lienee 10-15W.
Tässä toisen valmistajan vastaavia elementtejä, noista löytyy tietoa enemmänkin.
https://www.elfa.se/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=20523
https://www1.elfa.se/data1/wwwroot/assets/datasheets/seZPZ-Foil_data_en.pdf
Datalehdistä näkyykin että näitä ei lasketa nimellisarvoista Ohmin lain mukaan, vaan suunnittelu edellyttää syvällisempää asioihin perehtymistä.
Kaizu
Lämmityspannan rakentelusta empiiriä havaintoja:
-Bebekistä keraamisia lämpövastuksia 30snt/kpl, 5 ohmia. 10kpl sarjaan kytkettynä yhteensä 50 ohmia, 0,24A ja 12V halvalla yleismittarilla mitattuna.
-12V jännitteellä, vastuksen pinnasta mitattuna lämpö nousi 20C asteesta 35 C asteeseen.
-Vastukset tinattu toisiinsa n.30 cm pitkäksi nauhaksi jonka teippasin pantaa etäisesti muistuttavaksi kokonaisuudeksi.
Nyt kyhäelmä koristaa paikallisen Ursan guidausputkea. Käytännön testissä putken huurresujan sisälämpö nousi
n. 10 min. aikana -3,7 C asteesta 2,9 C asteeseen ja oli vielä hitaassa nousussa.
Mikäli panta osoittautuu alitehoiseksi, niin kokeilen yhteensä 14 vastusta, 2 x 7 sarjaan.
Ja sitten vielä kiitoksia paikallis ry:n jäsenille, jotka auttoivat projektin suunnittelussa ja toteutuksessa.
t:Tiukkis
Lainaus käyttäjältä: tiukkapipo - 06.12.2010, 22:02:30
Käytännön testissä putken huurresujan sisälämpö nousi
n. 10 min. aikana -3,7 C asteesta 2,9 C asteeseen ja oli vielä hitaassa nousussa.
niin, ja eikös se lämpötila nyt kuitenkin sen mittarin mukaan liikkunut -3,7 asteesta -2,9 Celsius asteeseen, eli vajaan asteen..
Mitenkä on, riittääkö pieni nousu pakkasessakin, että kunhan on aavistuksen korkeampi kuin ympäröivän ilman lämpötila. Suuresta erosta tuli sitten kai niitä väreilyongelmia?
Lainaus käyttäjältä: tiukkapipo - 06.12.2010, 22:02:30
Ja sitten vielä kiitoksia paikallis ry:n jäsenille, jotka auttoivat projektin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ei kestä kiittää ainakaan minun osalta, sen verta pahasti tärisi kolvi kädessä edellisen illan glögien jäljiltä ;)
Pitäisi saada omaankin akromaattituubiin aikaiseksi panta.
Lainaus käyttäjältä: okumara - 07.12.2010, 05:33:40
Mitenkä on, riittääkö pieni nousu pakkasessakin, että kunhan on aavistuksen korkeampi kuin ympäröivän ilman lämpötila. Suuresta erosta tuli sitten kai niitä väreilyongelmia?
Riittää jos on vähänkin ulkoilmaa lämpimämpi. Ei itseasiassa tarvitse olla niinkään lämmin vaan riittää että lämpötila on yli kastepisteen.
Joo just sen vajaan asteen nousi lämpö.
kahteen kertaan oikoluku ei näköjään riittänyt kirjoitusvirheiden karsimiseen,
sorit siitä kaikille lukijoille.
t:Tiukkis