Hei!
Kysyisin, voiko Jupiteria mitenkään saada näkyviin 500mm objektiivilla? Tarkoitan raitoja ja myrskypyörrettä. Paljonko millimetrejä tarvitaan?
Kiitos :smiley:
Kyllä pienipikseliselläkin kameralla saa 2-4 metrin luokkaa polttoväli olla, ja valonkeräys kykyä sen verran ettei kuva ole moisella turhan tumma. Lisäksi tarvitaan nopeaa frame ratea, ei mikään yksityiskohta yksittäisessä kuvassa kovin hyvin näy.
Järkkärillä ja 500mm objektiivilla saat Jupiterin kuut näkyviin. En usko että Jupiterin vöitä noilla saat näkymään, punaisesta pilkusta puhumattakaan.
Kyllä noi kaksi parhainta vyötä saa aika helposti näkyviin pienemmälläkin putkella ja polttovälillä.
Tässä kuriositeettina aikoinaan Ursan myymällä 50/500mm Galileoskoopilla kuvattuna:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5043.0
Nyt tosin asioita vaikeuttaa vielä planeetan matala korkeus.
Lainaus käyttäjältä: einari - 24.11.2016, 18:45:51
Nyt tosin asioita vaikeuttaa vielä planeetan matala korkeus.
Ja jos kamerana on järkkäri.
Järkkärillä voi ottaa videota ja videosta pinoamalla saa ihan kelpo jälkeä.
Lainaus käyttäjältä: einari - 24.11.2016, 19:10:13
Järkkärillä voi ottaa videota ja videosta pinoamalla saa ihan kelpo jälkeä.
Järkkärissä pitää olla ISO arvon säätömahdollisuus ottaessa videota.
Raitojen ja punaisen pilkun näkemiseen "kivasti" tarvitaan tyypillisesti suuruusluokkaa 100x suurennoksia. Tämä tarkoittaa siis 100x suurennosta pelkän ihmissilmän näkökenttään, jonka "kuvakulma" vastaa 50 mm polttoväliä. Eli siis Jupiterille tarvitaan suuruusluokkaa 100 x 50 mm = 5000 mm ekvivalenttia polttoväliä...
Luulenpa että tuo matematiikka ei ihan taida toimia.
Eihän tuossa minun esimerkkikuvassa nyt ihan loisteliaasti yksityiskohtia näy, mutta mielestäni nyt jotain kuitenkin.
Se 50 mm vastaavuus on approksimaatio, kun käytetään täyskokoista kennoa. Tuon QHY5:n kenno on "aavistuksen" pienempi.
Lainaus käyttäjältä: kjj - 24.11.2016, 20:10:16
Se 50 mm vastaavuus on approksimaatio, kun käytetään täyskokoista kennoa.
Juuri näin. Kun tietää, mihin esittämäni approksimaatio perustuu, siitä voi itse skaalata tarvittavan polttoväli-estimaatin omalle kameralleen (kennolleen).
Taisi keskustelu lähteä taas tähtitieteellisille urille.
Alkuperäiseen kysymykseen:
Kannattaa yrittää, saat ainakin mukavan illan tähtitaivaan parissa ja harjoiteltua montaa juttua. Minulla on käytössä 480mm polttoväli ja olin jotain erottavani järkkärin 10x video cropilla. Kannattaa tosiaan opetella videosta kuvan käsittely ja näin pääset alkuun. Näihin löytyy hyviä ilmaisia ohjelmia: pipp ja registax 6.
Jep, ilman muuta kokeilemaan.
Tässä toinen esimerkkikuva Equinox 80:lla, jossa polttoväliä myös 500mm (käytössä Hyperionin zoomi myös):
https://www.ursa.fi/yhd/capella/ilmot/jupiter_221110.htm
Lainaus käyttäjältä: eila - 24.11.2016, 15:53:49
Kysyisin, voiko Jupiteria mitenkään saada näkyviin 500mm objektiivilla? Tarkoitan raitoja ja myrskypyörrettä. Paljonko millimetrejä tarvitaan?
Kysymys on hieman vajaa: Tarkoitatko järkkärikameraa ja 500mm kameraobjekltiivia vai jotain muuta, entä tarkoitatko videon kuvaamista ja sen käsitttelyä vai yhtä pitkähkön valotusajan räpsäystä, ja lopuksi onka käytössä kiinteä jalusta vai seurantamoottorilla varustettu. Kaikilla näillä on vaikutusta siihen mikä on mahdollista.
Kiitos vastauksistanne,
Minulla on siis Nikon d750 ja nikkor 200-500 ja ihan tavallinen kolmijalka.
Laskeskelin että suurimmillaan Jupiter tekee tuolla polttovälillä ja kameralla noin 20 pikselin levyisen kiekon kuvaan, pienimmillään puolet tuosta. 2,5"/px näkyy tulevan kulmaresoluutioksi.
Linkin takana on Toucamilla ja metrisellä linssiputkella kuvattu Jupiter.
http://www.kaiforssen.fi/Tahtikuvasivut_files/image009.jpg (http://www.kaiforssen.fi/Tahtikuvasivut_files/image009.jpg)
Jupiter on melko kirkas. Siitä saa helposti videota josta parhaat ruudut pinoamalla saa
kaivettua yksityiskohtia esiin.
Sama kuva tietoineen löytyy alla linkitetyn sivun puolivälistä. Kuiden saaminen samaan kuvaan vöiden kanssa vaatii pientä kikkailua kuvankäsittelyohjelmalla.
Kaizu
http://www.kaiforssen.fi/Tahtikuvasivut.htm (http://www.kaiforssen.fi/Tahtikuvasivut.htm)
Tässä on simuloituna Jupiter 500mm polttovälillä ja täydenkennon d750:lä
https://goo.gl/xlCUah (https://goo.gl/xlCUah)
Kyllähän 500mm polttovälillä jonkinlaista kuvaa Jupiterista saa, mutta kyllä siihen jotain planeettakameran/webbikameran tyylistä tarvitsee. Ja mieluiten seurantaa.
Lainaus käyttäjältä: Roope - 25.11.2016, 11:34:48
Tässä on simuloituna Jupiter 500mm polttovälillä ja täydenkennon d750:lä
https://goo.gl/xlCUah (https://goo.gl/xlCUah)
Kyllähän 500mm polttovälillä jonkinlaista kuvaa Jupiterista saa, mutta kyllä siihen jotain planeettakameran/webbikameran tyylistä tarvitsee. Ja mieluiten seurantaa.
Jaha, taidanpa pystyä tuohon :laugh: jos tarkoitat tuota pikkuista pistettä kuvan keskellä. Tämäpä ei taidakaan olla ihan helppoa.
Lainaus käyttäjältä: eila - 25.11.2016, 12:51:56
Tämäpä ei taidakaan olla ihan helppoa.
Tämän on moni huomannut tähti- ja planeettakuvausta kokeiltuaan :smiley:
20 pikseliä ja roopen mallikuva kertovat tosi paljon. Tarkoittanee että että kuun kuvaukseen lie eilan laitteillaan tyydyttävä!
Jupiteria on kuvattu myös muistaakseni yhdistelmällä Nikon 800/810 + Sigma 150-600 S. Google haulla löytyy kuviakin, joista kyllä erottaa kohteen Jupiteriksi. Kuvaaja kertoi kohteen pitämisen linssillä olleen aika haastavaa...
Täytyy ottaa huomioon että mallikuvassa on miljoonat pikselit ahdettu aika pieneen tilaan.
Eli jos kuvaa kroppaa sen verran että koko on vaikka nettisivulle sopiva 800x600 niin veikkaan että kyllä siinäkin pilvivyöt näkyvät.
Toki ei se 20 pikseliä paljon ole...
Ne kaksi isointa vyötä näkyvät kyllä melkein vehkeellä kuin vehkeellä. Mutta GRS sun muut detailit ovat sitten vähän eri asia mutta jos on hyvä seeing ja hyvä optiikka niin ei sen planeetan kiekon tarvitse hirveän isona näkyä... alapuolella on mielestäni aika mehukkaan näköistä videota noin 10.7 sentin pääpeilisellä putkella ja EOS 600D:llä. Polttoväli tuossakin putkessa on kuitenkin se 3 metriä. Käsityksen saanee kun ajattelee jupiterin tuossa kuusi kertaa pienemmäksi. Eiköhän siinä silti isoimmat vyöt näkyisi vaikka pieni olisikin.
Tuosta näkee myös mitä vauhtia jupiter viilettää ruudulla ilman seurantaa.
https://youtu.be/UuuN45ngIIk
Tuo taisi olla kohtuu hyvän seeingin aikaan kuvattu??
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 25.11.2016, 19:00:56
Tuo taisi olla kohtuu hyvän seeingin aikaan kuvattu??
Tuossa oli maininta, että 0,9 kaarisekuntia olisi ollut meteobluessa seeing arvo...
Koskaan ei ole omalle kohdalle tuollaista seeingiä sattunut... varsinkaan noin pitkälle ajalle. Yleensä ne ovat sellaisia lyhyitä hetkiä täällä missä itse katselen.