Kaukoputkien elektroniikan kestävyys?

[LoneWolf]

Onpahan tässä tullut tietokoneiden yleistyttyä kärsittyä samasta ongelmasta, elektroniikka ei kestä. Aina saa olla ostamassa uutta tietokonetta, osaa tai laitetta.

Tältäkin foorumilta on saanut lukea mitenkä tuhansien eurojen arvoiset laitteistot ovat yllättävän usein huollossa.

Miten on, onko elektroniikka näissäkin sitä tuttua "krääsää"?

Miten kestäviä nuo goto laitteet ovat?

Entäpä pelkät seurantamoottorit ja niiden kauko-ohjaimet? Kannattaisiko ottaa mallia tältäkin palstalta löytyvistä kekseliäistä ihmisistä ja rakentaa itse tai/ja apureiden kanssa seuranta joka kestää ja on helppo korjata tarvittaessa?

Vaikkei visuaalihavainnoissa sinänsä tarvitse seurantaa, niin esimerkiksi havaintokuvaa raapustellessa seuranta olisi mukava lisä, voisi keskittyä kohteen ihailemiseen ja piirtämiseen.

Korvataanko näissä yleensä tuote uudella vai korjataanko niitä jos takuuta vielä on? Minkälaisia takuita esimerkiksi tuollaiselle sky watcherin goto dobsonin elektroniikalle on?

Kiitoksia jo etukäteen jos joku jaksaa vastata!

[Una]

Taitaa olla suurimmassa osassa jalustoista sallittu / suunniteltu käyttölämpötila-alue noin 0-30'C, kuten muussakin hupielektroniikassa. Mitään takuutahan ei tuollaiselle alueelle speksatulle laitteelle tarvitse antaa jos pystytään osoittamaan että sitä on käytetty pakkasessa.

[Meade-mad]

Takuu toimii silloin kun laitteita on käytetty niille suunnitelluissa olosuhteissa. Sanonta hyvä ja halpa toimii näissäkin laitteissa. Ostaja tinkii hinnasta ja valmistaja laadusta.

jk

[Nurinniska Observatory]

Omissa seurantaelektroniikkarakenteluissani olen huomannut, että elektroniikka sinänsä kestää kylmää ja jossain määrin kosteuttakin hyvin, mutta ongelmana on (erityisesti huonolaatuisten) juotostinojen ja piirilevykuparin vähittäinen hapettuminen. Ratkaisu on piirilevyjen asiallinen suojaaminen erityisellä spraylakalla, joka muodostaa muovimaisen kerroksen metallipintojen suojaksi. Koko levyyn voi spreijata ympäriinsä kunnon kerroksen kunhan suojaa liittimet ja trimmerit teipinpaloilla käsittelyn ajaksi.

Johdotukset ovat toinen ongelma. Kaikki johdot joita liikutellaan paljon olisi hyvä olla olla kumi-, silikoni- tai polyuretaanijohtoa. Näistä polyuretaanijohto on ehkä kestävintä ja parasta, mutta myös suhteellisen kallista ja vaikeasti kuorittavaa sen tavattoman sitkeyden vuoksi. Kovallakaan kylmyydellä ei ole käytännössä vaikutusta sen ominaisuuksiin. Hyvä esimerkki on "onnettomuus" joka jalustalleni tapahtui: Ohjauskapulan 12-napainen polyuretaanijohto jäi päätylaipalla varustetun remmipylpyrän ja RA-kiekon väliin ja mankeloi n. 6 millin paksuisen johdon parimillisen raon läpi. Pakkastakin oli parikymmentä astetta. Huomattuani tapahtuneen peruutin jalustaa kauhuissani ja kartoitin vahingot: ei mitään vaikutusta. Johdosta ei edes näe mikä kohta tuli runnelluksi. Sitä en tiedä kuinka paljon kuparisäikeitä meni poikki, mutta joka tapauksessa kapula toimii täysin normaalisti.

[LoneWolf]

Hyviä vastauksia ja kiitokset niistä.

Olisiko mahdollista toteuttaa sellainen seuranta, että se olisi kokonaan mekaaninen? Eli käsin kohdistus kohteeseen normaalisti ja sen jälkeen mekaanisen seurannan aktivointi. Tälläisellä seurannalla olisi varmaankin hyvin rajallinen toiminta-aika?

Miten seuranta toteutettiin 1900-luvun alussa kun ensimmäisiä pitkiä valotuksia otettiin galakseista?

[Meade-mad]

Synkronisähkömoottorit oli keksitty jo sata vuotta sitten. Sitä ennen käytettiin mekaanisia punnuksiin perustuvia kelloja.

jk

[Kaizu]

Visavuoressa, Akaassa on sellainen punnuskoneisto näytillä.

Kaizu

[LoneWolf]

Mielenkiintoista, täytyypä käydä kirjastossa katselemassa jos olisi kirjallisuutta aiheeseen liittyen.