Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 21.05.2024, 19:51:18... aiemmin tässä ketjussa linkkaamallani sivustolla (lähdelinkki tämän viestin lopussa) asiasta todetaan näin:
"As a gravitational wave travels through space-time, it causes it to stretch in one direct and compress in the other (think of a wave ripple through a caterpillar as it moves). This, in turn, causes any object that occupies that region of space-time to also stretch and compress as the wave passes over them. So, when a gravitational wave passes the Earth, it will cause the planet to be ever so slightly squashed and stretched (a bit like a rubber ball).
LIGO's two four-kilometre-long arms are arranged in an L-shape, so, as a wave passes through, one arm is lengthened and the other shortened. Lasers travelling up and down the arms can measure the smallest change in length that would indicate that a gravitational wave has passed through."
Lainauksen lähde:
https://medium.com/big-science-at-stfc/gravitational-waves-everything-you-need-to-know-f8d7af6ced3a
Lainaus käyttäjältä: mistral - 21.05.2024, 19:20:39Olen kuullut sellaisen selityksen että avaruus itsessään lyhenee ja pitenee mutta oletan että materia vaan liikkuu avaruudessa joka ei lyhene ja pitene. Mutta tietoa tästä on vaikea saada.
Lainaus käyttäjältä: Eusa - 21.05.2024, 02:11:24Juju on siinä, että yksi gravitaatioaalto syntyy yhden kuunkierron aikana (noin). Energiaa siirtyy paljon, mutta se on pääosin Maa-Kuu-järjestelmän sisäistä. Koska Maan vesimassat liikuvat, saa Kuu energiaa enemmän kuin gravitaatioaalloilla menettää. Maan pyöriminen puolestaan hidastuu, joka onnistuu siksi, että kuunkierron pituisen gravitaatioaallon vaihe ehtii "sortaa" ja nostaa vuorovedet aiheuttamaan vitkakitkaa.
Mars-planeetta ja sen kuu ovat hyvin kiinteitä ja siellä käy päinvastoin; kuu lähenee.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 20.05.2024, 11:53:14Tässä kerrotaan painovoima-aaltojen tehosta, kuinka mitätön se on aurinkokunnassa:Juju on siinä, että yksi gravitaatioaalto syntyy yhden kuunkierron aikana (noin). Energiaa siirtyy paljon, mutta se on pääosin Maa-Kuu-järjestelmän sisäistä. Koska Maan vesimassat liikuvat, saa Kuu energiaa enemmän kuin gravitaatioaalloilla menettää. Maan pyöriminen puolestaan hidastuu, joka onnistuu siksi, että kuunkierron pituisen gravitaatioaallon vaihe ehtii "sortaa" ja nostaa vuorovedet aiheuttamaan vitkakitkaa.
Yleinen keskustelu
Kun musta aukko nielaisee tähden...
#1 mistral
--------------
Jos tähti on kaukana, sen rata ei tuota juurikaan gravitaatioaaltoja mikä säilyttää sen energian lähes täysin ennallaan, tämä takaa sen että rata säilyy lähes samana vaikkapa miljoonia vuosia. Mutta kun se lopulta tulee niin lähelle että kiertonopeus menee vaikkapa 100 000km/s niin graviaaltojen energia nousee merkittävästi mikä tuo sen lähemmäs m-a:a ja näin alkaa nopea kehitys jonka tuloksena m-a syö tähden.
Tässä linkki: https://physics.stackexchange.com/questions/412980/does-the-earth-emit-gravitational-waves
[A]nd if yes,, will Earth fall on sun?
The rate at which the Earth-Sun system radiates power via gravitational waves is minuscule. If you look at p. 9 of these lecture notes, you'll find the equation for the average power emitted by two orbiting masses with semi-major axis a
and eccentricity e=0 is
⟨P⟩=−325G4c5m21m22(m1+m2)a5
For the Earth-Sun system, this works out to be about 196 watts of power.
Eli maa lähettää gravitaatioaaltoja 196 vatin teholla. Tämä jarruteho maan kiertonopeuteen joka on n. 30km/s ei pudota maata aurinkoon koko universumin iässä. Sama periaate toimii tähdelle joka kiertää m-a:a.
--------------------------
Tuosta voit päätellä voiko kuu/maa systeemi tuottaa niin voimakkaita aaltoja että ne lukitsee kuun. Vihjeenä voin heittää meteoritörmäyksen energian, jo kilon painoinen meteoriitti ylittää energialtaan pitkän ajan tuottaman aaltoenergian. Ja kilon painoisia kappaleita osuu kuuhun varmaan viikottain?
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 20.05.2024, 10:06:33Hieman hämmentävät nyt lankut ja vaijerit tässä. - Edellä olleen wikisivun yhteydessä gravitaatiolukkiutumisen mekaniikka avataan painopisteiden eron tuottaman väännön (engl. torque) avulla. Sen seurauksena kappaleen pyörimisliikkeen kohtaama väännön rotationaalinen kulmanomentti (engl. rotational angular momentum) muuttuu lukkiutumisen myötä hitaasti kappaleen kiertoradalliseksi kulmamomentiksi (orbital angular momentum). Asiaan löytyy verkosta kai jopa laskuri.
Eli ei siinä mitään mystistä painovoimamekaniikan näkökulmasta näyttäisi olevan.
Sivu luotiin 0.056 sekunnissa 14:lla kyselyllä.