Moro vaan alan harrastajat!
Olen suunnitellut laitehankintaa , kokeneiden neuvoja kaipailen.
Kuvannut olen tähän asti Digipokkarilla joka adapterilla 200 dotbsonissa kiinni, putkessa ei ole seurantaa. Nälkä kasvaa syödessä ja mielenkiinto tarkempiin kuviin kasvaa. Haluisin kuvata myös esim. Andromedan galaksia. Olen ymmärtänyt ettei putkeeni saa seurantalaiteistoa ja jos saakin se maksanee aika lailla.
En omista hitsiä ja sorvia joten tyydyn kaupan tarjontaan. Laitteiston pitäisi olla mahdollisimman nopea ja helppo käyttöisä. Kalustolla pitäisi kuvaamaan muutakin kun kuuta ja planeettoja. Pukki toi digijärkkärin joten aivan kaikkea ei tarvi hommata.
Järkkärillä ja nykyisellä 200 sky Watcher dobsonilla kuvaan aluksi , kunhan saan T 2 renkaan tilatuksi.
Uusi kalusto tulisi olla minulla noin vuoden päästä. Kannattaako satsata Goto teloskooppiin? Minulle tärkeää on että kuvaamiseen pääsee nopeasti, eikä kallis aika huku siihen että etsin kohdetta pakkasessa :oops:
Kalusto saisi maksaa....en tohdi tarkaa summaa laittaa tähän ..jos vaimo sattuu tämän lukemaan voi jäädä kaikki pelkäksi haaveeksi :grin: Mottoani noudattaen haluan hommata laitteet joita tulisin käyttämään vähintään 10 v . Maksimi summa hankinnalle 0,5- 1,5tekee, riittäneekö kuinka pitkälle? Jos ei butjetti riitä, niin silloin pitää ostoaikaa venyttää vielä toisella vuodella ja säästää hankintaan. Pääasia ettei tule turhia ostoksia.
Kuvaamispaikalle matkaa n.50 metriä , ei hirveesti valosaastetta, ei katuvaloja lähellä. Kuvaamispaikka pellon reunassa , sähköjä en saa sinne vedetyksi. Mitäs suosittelisitte aloittelijan kuvaus kalustoksi, jolla pärjäisi pitemmällekkin :shocked:
Tv. Jake
Lainaus käyttäjältä: Aapeli - 02.01.2011, 15:33:59
Nälkä kasvaa syödessä ja mielenkiinto tarkempiin kuviin kasvaa.
Laitteiston pitäisi olla mahdollisimman nopea ja helppo käyttöisä.
Kalustolla pitäisi kuvaamaan muutakin kun kuuta ja planeettoja.
Minulle tärkeää on että kuvaamiseen pääsee nopeasti, eikä kallis aika huku siihen että etsin kohdetta pakkasessa :oops:
Mottoani noudattaen haluan hommata laitteet joita tulisin käyttämään vähintään 10 v .
No siinähän onkin melkoinen kokoelma keskenään aavistuksen ristiriitaisia toiveita.
Hyvien kuvien ottamiseen ei ole minkäänlaista oikotietä vaan se vaatii todella tarkkaa perehtymistä aiheeseen ja tuhansia tunteja pakkasessa manailua. Helppokäyttöiset laitteet eivät ole toimintavarmoja eivätkä toimintavarmat laitteet helppokäyttöisiä. Eikä myöskään halpoja. Planettojen ja kuun kuvaamiseen käytetään ihan erilaisia välineitä kuin syvään taivaaseen.
Ainut vaihtoehto joka täyttää nuo vaatimukset (paitsi nippa nappa hinnan) on joku 8 tuuman SCT-putki Goto-jalustalla. Sillä voi sitten kuvata digijärkkärillä syvää taivasta ja joko pokkarilla tai webbikameralla tai mielummin ihan oikealla parin sadan planeettakameralla sitten planeettoja ja kuuta. Polttoväliä on aika reilusti joten hienot ja helpot laaja-alaiset kohteet jäävät pois ja tilalla on pieniä, hankalia galakseja ja sen semmoista.
Reppuselkään voi tietysti laittaa digijärkkärin esim. teleobjektiivilla. Silloin vain tulee hintaan päälle teleobjektiivi ja kasa kaikenlaisia kalliita palikoita kuten kiinnityskiskot ja vastapainot.
Mutta tästä pelottelusta huoliimatta tuollaisella putkella kyllä pärjäisi, jos vaan innostus riittää. Musta tämä on sen verran mukava harrastus että luulisi riittävän.
Kiitti Lauri vastauksestasi. Joo aika ristiriitaisia toiveita minulla putkelle oli.
Palautin itseni maanpinnalle tyhjällä lompakolla ja uusilla ajatuksilla (Toivottavasti hyvillä :grin:). 8 tuuman SCT-putki Goto-jalustalla hankitaan tulevaisuudessa. Sitä ennen kuvaan järkkärin +kameran objektiivin ja seurantajalustan kanssa. Näin voin hyödyntää hankintojani muuhunkin kun tähtitaivaan kuvaamiseeen.
Pitäisi poistaa aloittamani viesti ketju kokonaan, mutta olkoon. Jatketaan hieman eri aihe alueeseen.
Kysynkin mikä seurantajalusta digijärkkäri tähtitaivas kuvaukseen kävisi parhaiten...tarviiko goto toimintoa?
Millanen objektiivi canonin digijärkkäriin olisi suositeltavaa, kun kuvataan laaja-alaisia kohteita?
Lainaus käyttäjältä: Aapeli - 02.01.2011, 21:21:13
Kysynkin mikä seurantajalusta digijärkkäri tähtitaivas kuvaukseen kävisi parhaiten...tarviiko goto toimintoa?
Syntan EQ3-2 lienee halvin kelvollinen, sitä käyttää foorumillakin moni upeita kuvia ottaessaan. Seuraava vaihtoehto taitaa olla EQ5 ilman gotoa, ja Celestronin CAM, jossa sitten maksetaan jo gotostakin. CAM tosin riittää vielä C8-SCT:n jalustaksikin, joten tässä mielessä sijoitus ei välttämättä mene hukkaan.
Lainaa
Millanen objektiivi canonin digijärkkäriin olisi suositeltavaa, kun kuvataan laaja-alaisia kohteita?
Yleisesti ottaen objektiivin pitäisi olla mahdollisimman valovoimainen, esim. F/2.8. Valitettavasti valovoima näkyy hinnassa, ja vanhat valovoimaiset FD-linssit joita voi saada parilla satasella (tai alle) taas eivät oikein toimi EOS-kameroissa tähtikuvaukseen (eivät fokusoidu kunnolla äärettömän kauas). Toisaalta erityisesti sumumaisia kohteita kuvattaessa fokuksessa saa vähän anteeksi, jos vaan sietää hieman vajaasti fokusoituneet tähdet (ts. itse Orionin sumu voi näyttää "ihan hyvältä", mutta tähdet ympärillä hieman pehmeiltä). Kukkarolle ystävällinen ratkaisu voisi olla tyytyminen F/5-luokan zoom-objektiiviin, esim. n. 50-300mm. Zoom antaa pelivaraa kohteiden valinnassa, ja tappiota valovoimassa voi koettaa säätää huolellisella napasuuntauksella, eli pyrkimällä pidempiin valotuksiin. Tähtikuvaukseen riittää käsitarkenteinen objektiivi ilman kuvanvakainta, jolloin kelvollisia linssejä löytyy hintahaitarin halvimmastakin päästä.
Itseltä löytyy 200mm F/2.8 FD-objektiivi, ja sille sovite EOS-runkoihin. Viimeisimmän huonosti fokusoidun kuvan jälkeen foorumilla neuvottiin, että tuo sovite toimii parhaiten/oikein vain täydellä aukolla, kun taas itse olen yrittänyt kompensoida huonoa fokusta juuri aukkoa pienentämällä :oops:. Seuraavan kirkkaan yön osuessa kohdalle ehkä lopultakin näen/nähdään mihin FD-linssillä EOSin kanssa pystyy (vai onko tästä jollakin jo esimerkkikuvia?). Viimeiseksi ongelmaksi jää sitten tuo suuri valovoima pahaa valosaastetta vastaan -- seurannan puolesta voin valottaa tuolla linssillä ainakin 4min, mutta silloin kuva palaa puhki. Kipeetä!
Lainaus käyttäjältä: Aapeli - 02.01.2011, 21:21:13
Millanen objektiivi canonin digijärkkäriin olisi suositeltavaa, kun kuvataan laaja-alaisia kohteita?
Esimerkiksi Samyangin 85 mm f/1.4 -objektiivista täällä on ollut positiivisia kokemuksia. Halpa, teräväpiirtoinen, mutta täysin manuaalisäätöinen, joten nopeaan kuvaustilanteeseen tähtiharrastuksen puolella voipi tulla säätöjen kanssa hätä. Mutta tähtikuvaukseen tarvinnee itsekin hommata. Samyangilla oli muitakin hyviä laseja, joista tähän hätään muistan vain kalansilmän (näkökenttä 180 astetta). Haulla ja googlella löytynee lisää, itselläni on nyt käytössä vain mokkula, niin en kaivanut urleja..
Onko kokneilla sen verran neuvoja, että antaako autoguideri (esim tuo Syntan halpis) anteeksi napasuuntauksen kanssa hutilointia. Omat kuvat rajoittuu just 200 mm Dobsoniin ilman seurantaa, mutta EQ5Pro on tuossa varastossa odottamassa että pilvet lähtee ja pakkanen laskee...
Muutoin antaa anteeksi mutta kuvakentän kiertyminen oikein pitkissä valotuksissa tulee näkyviin. Tämä tietenkin edellyttää että guiderin resoluutio on parempi kuin kuvausputken.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Aapeli - 02.01.2011, 21:21:13
Kysynkin mikä seurantajalusta digijärkkäri tähtitaivas kuvaukseen kävisi parhaiten...tarviiko goto toimintoa?
Millanen objektiivi canonin digijärkkäriin olisi suositeltavaa, kun kuvataan laaja-alaisia kohteita?
Kirjoittelin tästä uusimpaan T+A-lehteen, mutta voinpa toistaa omat suositukset tähänkin:
Jalusta: EQ3-2 on ehdottomasti paras hinta-laatu-suhteeltaan. Kuin tehty laajakulmakuvaukseen. EQ5 kantaa enemmän tavaraa mutta on kalliimpi ja epätarkempi eikä siksi hyvä vaihtoehto. Astrotrac kelpaa myös, mutta on kallis ja on pari rajoitetta.
Kakkulat: Tosi laajakulmaisiin kuviin Samyang 8mm f/3.5 (~200e+?), niin hyvä ja halpa ettei ole järkeä miettiä muita.
Vähän kapeampiin kuviin 50mm f/1.8 (alle 100e) mikäli sellaisen omistaa muutenkin. Jos ostaa lasin nimenomaan tähtikuvaamiseen, niin mielummin Samyang 85mm f/1.4 (200-300e?).
Teleobiskaksi 70-300mm tele jos sellaisen omistaa jo. Jos ei, niin 200mm f/2.8 L (500-600e).
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 03.01.2011, 02:09:42
Astrotrac kelpaa myös, mutta on kallis ja on pari rajoitetta.
Mitkäs nämä rajoitteet ovat?
Oli muuten silmiä avaava ja hyvä artikkeli T+A lehdessä.
Kiitokset erinomaisista tiedoista. Olisiko joku kirja mitä suosittelisitte? Sellanen mikä käsittelisi tähti kuvauksen alkeita digijärkkärillä ?
EQ3-2 jalustasta vielä kysyisin. Tarvinko välttämättä siihen edes seurantaa? Kannattaako aluksi ostaa pelkkä jalusta ja kun kuvaamiseen kokemusta, niin sitten myöhemmin seuranta moottori . Vai onko järkevämpää ostaa jalusta heti seurannalla jos seuranta on ehdoton välttämätömyys.
Eli hankinko tämän ( en kylläkään välttämätä tästä liikkeestä )
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1127&show=all
vai onko tämä kuvauksen kannalta parempi
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3410&show=all
Kun ei ole asiasta kokemusta niin parempi silloin kysellä. Onko seuranta välttämättömyys kun kuvataan laaja-alaisia kohteita?
tv. Jake
Lainaus käyttäjältä: Aapeli - 03.01.2011, 17:27:10
Olisiko joku kirja mitä suosittelisitte? Sellanen mikä käsittelisi tähti kuvauksen alkeita digijärkkärillä ?
Jorma Mäntylä (toim): Tähtivalokuvaus - digitaalinen harrastajakuvaus
Tuosta kirjasta oli ainakin itselleni paljon hyötyä tähtikuvausta aloitellessa, perusasiat tulivat selviksi. Ursan julkaisuja.
Lainaus käyttäjältä: Aapeli - 03.01.2011, 17:27:10
Eli hankinko tämän ( en kylläkään välttämätä tästä liikkeestä )
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1127&show=all
EQ3:a kannattaa kysellä myös Ursalta, vaikka jalustaa ei yksinään Ursan verkkokaupassa olekaan. Lähetin itse noin vuosi sitten mailia Sakari Lehtiselle ja varastosta löytyi kuin löytyikin EQ3-jalusta, joka nykyään nököttää onnellisesti parvekkeellani.
Ja lisäyksenä edellisiin että suosittelen sen moottorin hommaamista samalla.
Jonkinlaista masokismia nykyaikana on tähtikuvaus käsinseurannalla - vaikka jotkut tälläkin foorumilla ovat sellaista harrastaneet...
Lainaus käyttäjältä: LoneWolf - 03.01.2011, 09:41:49
Mitkäs nämä rajoitteet ovat?
Tarvitsee lisäksi tukevan kameranjalustan ja ylimääräisen kamerapään napasuuntaukseen, joka hyvälläkin kinopäällä on tosi hankalaa. Lisäksi pitää kelata sisään kahden tunnin välein. Näin alkajaisiksi.
Toisaalta AT olisi kyllä parhaimmillaan tosi kompakti.
Minulla olisi tähtibasaarissa myynnissä Celestron Omni 150/750 -paketti ja hintaakin on alennettu 300 euroon. Fokus riittää järkkärillekin. Seurantamoottori tuohon maksanee n. 100 euroa ja goto paketti hieman yli 300 euroa.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7143.0 Löytyypi tuolta.
Astrotrackin alle voisi harkita myös AZ3 jalustaa. Sen AZ pää varsin tukeva ja varustettu hienoliikunnoilla. Pään voi kallistaa Astrotrack käytössä kohti taivaan napaa ja säätää kohdalleen hienoliikunnoilla. Kooltaan se on isohkon videojalustan kanssa samaa luokkaa (jalat ovat ilmeisesti samat kuin EQ3-2 jalustassa). Se kantaa kameran objektiiveineen. Kalustaa voi käyttää myös visuaalijalustana pienten newtoneiden ja linssiputkien kanssa. Se sopii kohtuullisesti maakaukoputken alle. Korkeushissi tosin puuttuu.
jk
EQ3 SynScan Pro
Paljonko muuten tämä kyseinen jalusta painaa vastapainojen kanssa?
Normaali EQ3 synscan-päivityksellä painaa muistaakseni jotain 6-7 kiloa ja mukana tulee vastapainot 1.8 ja 3.8 kiloa, tai jotain sinne päin.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 08.01.2011, 18:29:37
Normaali EQ3 synscan-päivityksellä painaa muistaakseni jotain 6-7 kiloa ja mukana tulee vastapainot 1.8 ja 3.8 kiloa, tai jotain sinne päin.
Kiitoksia.
Kiitokset vielä kerran hyvistä vihjeistä. Tyhjällä lopsalla löin itseäni päähän ...ja sieltä löyyi kuitenkin sen verran, että saan kuvausharrastuksen alkuun.
Tilasin Ylva Astronomiasta :
T2 renkaan
Jorma Mäntylä (toim): Tähtivalokuvaus - digitaalinen harrastajakuvaus. ( Tieto on rahaa arvokkaampaa )
Vixen T- barlow
EQ3 jalusta seurannalla hommataan sitten kun sen aika on. Jos kipinä ei sammu niin sitten tuo 8 tuuman SCT-putki Goto seurannalla. Tietenkin tuossa välissä tulee hommatksi pari objektiivia , mutta kaikki aikanaan.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, kun on selvät visiot. Pienin askelin uutta opetellen.
tv. Jake
Moi
Millä kannattaa laittaa EQ3 jalustaan kamera kiinni, mukana on lohenpyrstö kisko. Riittääkö pelkkä pultti vai vaatiiko kino / tai kuulapään hankkimista?
Tämmöistä perinteisesti siihen on käytetty:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p236_Starway-Prismenschiene-mit-1-4--Fotogewinde-Anschluss.html
Jos kisko on jo olemassa niin siihen voi tehtä W1/4" kierteen läpi ja sitten hakea ruuvikaupasta tai amerikanautokorjaamosta lyhyen ruuvin josta poistetaan kierteet kannan juuresta muutaman millin matkalta.
Kaizu
Kiitti Kaizu ja Einari. Kiskossa on jo W 1/4" kierre valmiina, joten rautakaupassa käynti riittää. Joskus näyttää pääsevän pienemmilläkin ostoksillä.
Olen etsinyt täältä foorumista ja googlettamalla tietoa ummikolle EQ3-2 jalustan ja seurannan käytöstä, mutta ei homma ole vielä täysin auennut. Jalusta kasassa mutta en ymmärrä noita napatähtäimen vieressä olevia numero rinkuloita. Löytyykö netistä perusteellista tietopakettia EQ3-2 jalustan ja seurannan käytöstä napasuuntauksesta lähtien?
Jarkko
Tällainen linkki manuaaliin löytyi pikaisesti.
http://www.skywatchertelescope.net/swtinc/customer_support.php?id=59&class1=1&class2=200
Näistä voi olla enemmänkin apua:
http://www.skywatchertelescope.net/swtinc/customer_support.php?class1=1&class2=200
Kaj Wikstedt
Tuon lohenpyrstökiskon voi korvata rautakaupasta saatavalla Sovella -hyllyjärjestelmän seinäkiskolla. Hinta suunnilleen 2€.
jk
" Jalustan suuntaus pohjantähteen ja seurantamoottorin käyttö " Tuollahan ketjussa kysellään kutakuin samoja mitä itsekkin ihmettelin.
Sopiva ruuvi löytyikin omista rojuista, tänään pitää palella ulkona sen verran että saa otettua muutaman koekuvan.
Ilmeisesti saan unohtaa nuo jalustassa olevatat aika kiekot , kun niillä ei ole käytännön merkitystä.
Jarkko
Lainaan tätä ketjua...
Toiselta foorumilta rohkaistuneena uskaltauduin rekisteröitymään tänne. Hakusessa olisi aloittelijalle sopiva paketti tähtikuvausta varten. Olen täysin untuvikko näissä asioissa, joten terminologiakin on vielä hakusessa. :oops:
Mutta haluaisin systeemit, jolla saisin kuvattua pitemmilläkin valotusajoilla syväntaivaan kohteita. Ja vielä semmoisen paketin, jolla pärjäisin muutaman vuoden, ennen kuin tulee halu päivittää vielä paremmaksi. Omasta takaa löytyy digijärkkäri - tosin vähän jo vanha (Nikon D100). Pärjääkö sillä alkuun ?
Entäs tuo putki ? Ostaisin mieluummin kerralla ison ja hyvän. Hintaakin saa olla, kunhan nyt ei ihan lottovoittoa tarvita sen uloslunastamiseen. Millainen jalusta ?
Pahoittelen newbien kysymyksiä, mutta jostainhan vissiin pitää aloittaa...
Lainaus käyttäjältä: Hyrax - 23.11.2011, 17:42:42
Mutta haluaisin systeemit, jolla saisin kuvattua pitemmilläkin valotusajoilla syväntaivaan kohteita.... Entäs tuo putki ? Ostaisin mieluummin kerralla ison ja hyvän.... Hintaakin saa olla, kunhan nyt ei ihan lottovoittoa tarvita sen uloslunastamiseen. Millainen jalusta ?
Jos ostat "ison ja hyvän" kuvausputken, niin sitten kustannukset karkaavat pienen lottovoiton lukemiin. Iso kuvausputki kaipaa tuennakseen kelvollisen tukevan (lue: kalliin) ja seurannaltaan suhteellisen tarkan (lue: kalliin) jalustan. Ja tämä tulee sitten pihalle mieluiten kiinteällä pystytyksellä, jossa on riittämiin rautaa/betonia/etc. jalustanupin alla. Edellisestä luettelosta unohtui vielä jonkinlainen autoguidaus-systeemi, mikä mahdollistaa sitten niiden useita minuutteja pitkien valotusaikojen käyttämisen. Huono puoli yhtälössä on se seikka, että jalustan suurta kantavuutta "ison ja hyvän" kuvausputken kantamiseen ei saa kovin halvalla. Seurantatarkkuutta voi kyllä parantaa autoguidauksella, mutta kantavuudeltaan riittämätön jalusta on sitten ihan "no-go!" juttu suurilla kuvausputkilla (käsitän tässä "isolla ja hyvällä" noin 200...400mm apertuurin kuvausputkia).
Aloitin itse kuvausharrastukseni 300/1500mm Newtonilla (vastoin omia neuvojani) ja olen kuluttanut tähän kuvaussysteemiini rahaa noin 10..20 tuhatta euroa ja tähtikuvauksen opetteluun loputtomasti aikaa ja vaivaa noin vuodesta 2009 lähtien. Nyt kolmantena vuotena homma alkaa jo sujumaan kohtuullisella varmuudella/menestyksellä, jolloin kalustoon sijoitetulle rahasummalle alkaa saamaan jotain vastinetta. Oletko valmis vastaavaan investointiin vai olisiko järkeä lähteä kuvaamaan hiukan pienemmällä kalustolla ja sille riittävän hyvällä keskihintaluokan jalustalla? :angel: Esimerkiksi jokin SkyWatcher (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?cat=c20_Mounts-----Equatorial.html&sort=&XTCsid=93s2jgd356fij63fjrclfvuh5e3r2v3l&filter_id=21) HEQ5/EQ6 Pro variantti ja sille sopiva noin 80..150mm apertuurin kuvausputki (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/cat/c93_Telescopes-for-Astrophotography.html) voisi olla pitkälle riittävä startup-systeemi, jossa päästään noin 1000-2000 euron kokonaishinnalla hyvin alkuun ilman että laitteiston rajat tulevat ihan heti vastaan. (Käsitin rivien välistä, että haluat kuvata nimenomaan kaukoputken läpi deep sky -kohteita, joten neuvot ovat sen mukaan.)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.11.2011, 20:35:39
Jos ostat "ison ja hyvän" kuvausputken, niin sitten kustannukset karkaavat pienen lottovoiton lukemiin. Iso kuvausputki kaipaa tuennakseen kelvollisen tukevan (lue: kalliin) ja seurannaltaan suhteellisen tarkan (lue: kalliin) jalustan. Ja tämä tulee sitten pihalle mieluiten kiinteällä pystytyksellä, jossa on riittämiin rautaa/betonia/etc. jalustanupin alla. Edellisestä luettelosta unohtui vielä jonkinlainen autoguidaus-systeemi, mikä mahdollistaa sitten niiden useita minuutteja pitkien valotusaikojen käyttämisen. Huono puoli yhtälössä on se seikka, että jalustan suurta kantavuutta "ison ja hyvän" kuvausputken kantamiseen ei saa kovin halvalla. Seurantatarkkuutta voi kyllä parantaa autoguidauksella, mutta kantavuudeltaan riittämätön jalusta on sitten ihan "no-go!" juttu suurilla kuvausputkilla (käsitän tässä "isolla ja hyvällä" noin 200...400mm apertuurin kuvausputkia).
Aloitin itse kuvausharrastukseni 300/1500mm Newtonilla (vastoin omia neuvojani) ja olen kuluttanut tähän kuvaussysteemiini rahaa noin 10..20 tuhatta euroa ja tähtikuvauksen opetteluun loputtomasti aikaa ja vaivaa noin vuodesta 2009 lähtien. Nyt kolmantena vuotena homma alkaa jo sujumaan kohtuullisella varmuudella/menestyksellä, jolloin kalustoon sijoitetulle rahasummalle alkaa saamaan jotain vastinetta. Oletko valmis vastaavaan investointiin vai olisiko järkeä lähteä kuvaamaan hiukan pienemmällä kalustolla ja sille riittävän hyvällä keskihintaluokan jalustalla? :angel: Esimerkiksi jokin SkyWatcher (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?cat=c20_Mounts-----Equatorial.html&sort=&XTCsid=93s2jgd356fij63fjrclfvuh5e3r2v3l&filter_id=21) HEQ5/EQ6 Pro variantti ja sille sopiva noin 80..150mm apertuurin kuvausputki (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/cat/c93_Telescopes-for-Astrophotography.html) voisi olla pitkälle riittävä startup-systeemi, jossa päästään noin 1000-2000 euron kokonaishinnalla hyvin alkuun ilman että laitteiston rajat tulevat ihan heti vastaan. (Käsitin rivien välistä, että haluat kuvata nimenomaan kaukoputken läpi deep sky -kohteita, joten neuvot ovat sen mukaan.)
Kiitos hyvästä vastauksesta ! :azn:
Joo, olen tässä vuosikymmenien varrella huomannut itsessäni sellaisen ominaisuuden, että kun innostun jostain, olen valmis panostamaan siihen paljon aikaa ja rahaa. Eli tuommoinen muutaman kymmenentuhannen investointi ei ole mahdoton ajatus. Olen ymmärtänyt, että monet aloittavat seurantajalustalla ja siihen kiinnitetyllä kameralla+kameraoptiikalla. Olisin kuitenkin kiinnostunut aloittamaan ihan suoraan kunnon teleskoopilla. Millaisia mahdollisuuksia siihen tarjoutuisi ?
Tekee mieli kysyä tässä vaiheessa että onko sinulla myös seuraavia ominaisuuksia joita tarvitaan Timpen kalibeerin kuvauksesta:
- loputon kärsivällisyys ja sinnikkyys (aina joku palikka ei toimi - paitsi tuurila ja loputtoman säätämisen jälkeen, puhumattakaan sitten kuvankäsittelyyn kuuluvasta ajasta)
- turhautumisen sietokyky (suomen loputtoman pilviset säät - kun lopulta laitteisto olisikin kunossa niin siellä se saa kerätä pölyä viikkokausia)
- kylmänsietokyky (kun lopulta on selkeää niin sitten on 30 astetta pakkasta ja jotain säätämistä pitää sitten tietenkin tehdä kun kaikki ei taas toimi kunnolla)
En halua liikaa pelotella mutta kuten Timpe kertoili, niin hänellä meni aikaa useita vuosia että on saanut kaikki härpäkkeet ruotuun.
Voihan sitä formula-auton rattiinkin hypätä, mutta ehkä kuitenkin parempi olisi aloittaa jokamiesluokan kulkupelillä...
Lainaus käyttäjältä: einari - 23.11.2011, 21:43:41
Tekee mieli kysyä tässä vaiheessa että onko sinulla myös seuraavia ominaisuuksia joita tarvitaan Timpen kalibeerin kuvauksesta:
- loputon kärsivällisyys ja sinnikkyys (aina joku palikka ei toimi - paitsi tuurila ja loputtoman säätämisen jälkeen, puhumattakaan sitten kuvankäsittelyyn kuuluvasta ajasta)
- turhautumisen sietokyky (suomen loputtoman pilviset säät - kun lopulta laitteisto olisikin kunossa niin siellä se saa kerätä pölyä viikkokausia)
- kylmänsietokyky (kun lopulta on selkeää niin sitten on 30 astetta pakkasta ja jotain säätämistä pitää sitten tietenkin tehdä kun kaikki ei taas toimi kunnolla)
En halua liikaa pelotella mutta kuten Timpe kertoili, niin hänellä meni aikaa useita vuosia että on saanut kaikki härpäkkeet ruotuun.
Voihan sitä formula-auton rattiinkin hypätä, mutta ehkä kuitenkin parempi olisi aloittaa jokamiesluokan kulkupelillä...
Enpä tiiä vielä... Eli jää nähtäväksi. Mutta luonteeseeni kuuluu ostaa heti alkuun kunnon vehkeet, joiden kanssa ei ainakaan noista seikoista jää tulokset kiinni. Näin on nähty useammien eri projektien suhteen. Osa on jatkunut, osa on jäänyt, ja kamat lojuvat nyt käyttämättöminä nurkissa.
Timpellä hyvä ja hyvin perusteltu vastaus. Einari teksti myös todellista asiaa!
Mutta jos jotain esimerkkejä haluat, niin tässä pari (ja huom. lompakkoa uhkaa loputon varustelukierteen aiheuttama rahakato):
Jalustaksi n.68kg kantavuudella Paramount ME hintaa n. 15 teur ja toinen vaihtoehto (jos putki vaikka vaihtuu isompaan) Astro Physics 3600GTO n. 28 teur (kantavuus 136kg).
Putkeksi Alluna Opticksin 16 tuuman RC, hintaa n. 25 teur (ilman tasoittajia). Toinen järeämpi RCOS 24 tuuman RC, hintaa n. 70-90 teur.
Nämä siis aivan huippulaitteita ja soveltuvat jopa ammattikäyttöön.
Se mitä tuosta voi päätellä, niin rahan saa kyllä menemään ja laitteita on laidasta laitaan. Kamerasta ei tuossa ole vielä mitään esimerkkiä. Jos budjetti on "muutamia kymppitonneja" ja Timpen/einarin tekstien lukemisen jälkeen vielä tuntuu hyvältä jatkaa, niin tästä listasta poimisin tuon Paramount ME:n jalustaksi (riittää pitkälle ja on luotettava). Jalustaa on Suomessa 3 kpl ja itse olen todella tyytyväinen hankintaani. Tukeakin saa käytölle kotimaisella kielellä. Putkia voi jalustaan vaihdella tarpeen ja kukkaron mukaan. Kamerakin maksaa helposti 5000 filtterivalikoiman kanssa (unohtaisin siis digijärkkärikuvaamisen heti alkuun).
Ja tälle kaikelle olisi hyvä saada havaintosuoja mahdollisimman pimeästä (ellei omaa J-P:n taitoja). Rakennus ei maksane montaakaan tuhatta. Muutama hyvä kuvankäsittely ym. ohjelma ja aktiivinen osallistuminen alan tapahtumiin muutaman vuoden ajalla, niin eiköhän ala homma käymään.
Mutta jokatapauksessa: tervetuloa foorumille :grin:
Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 23.11.2011, 22:17:48
Timpellä hyvä ja hyvin perusteltu vastaus. Einari teksti myös todellista asiaa!
Mutta jos jotain esimerkkejä haluat, niin tässä pari (ja huom. lompakkoa uhkaa loputon varustelukierteen aiheuttama rahakato):
Jalustaksi n.68kg kantavuudella Paramount ME hintaa n. 15 teur ja toinen vaihtoehto (jos putki vaikka vaihtuu isompaan) Astro Physics 3600GTO n. 28 teur (kantavuus 136kg).
Putkeksi Alluna Opticksin 16 tuuman RC, hintaa n. 25 teur (ilman tasoittajia). Toinen järeämpi RCOS 24 tuuman RC, hintaa n. 70-90 teur.
Nämä siis aivan huippulaitteita ja soveltuvat jopa ammattikäyttöön.
Se mitä tuosta voi päätellä, niin rahan saa kyllä menemään ja laitteita on laidasta laitaan. Kamerasta ei tuossa ole vielä mitään esimerkkiä. Jos budjetti on "muutamia kymppitonneja" ja Timpen/einarin tekstien lukemisen jälkeen vielä tuntuu hyvältä jatkaa, niin tästä listasta poimisin tuon Paramount ME:n jalustaksi (riittää pitkälle ja on luotettava). Jalustaa on Suomessa 3 kpl ja itse olen todella tyytyväinen hankintaani. Tukeakin saa käytölle kotimaisella kielellä. Putkia voi jalustaan vaihdella tarpeen ja kukkaron mukaan. Kamerakin maksaa helposti 5000 filtterivalikoiman kanssa (unohtaisin siis digijärkkärikuvaamisen heti alkuun).
Ja tälle kaikelle olisi hyvä saada havaintosuoja mahdollisimman pimeästä (ellei omaa J-P:n taitoja). Rakennus ei maksane montaakaan tuhatta. Muutama hyvä kuvankäsittely ym. ohjelma ja aktiivinen osallistuminen alan tapahtumiin muutaman vuoden ajalla, niin eiköhän ala homma käymään.
Mutta jokatapauksessa: tervetuloa foorumille :grin:
Myös jo muutamalla sadalla tai tuhannella eurolla pääsee ihan hyvin alkuun, ja luultavasti kivuttomammin. Esimerkiksi HEQ5 Pro -jalustalla ja järkkärillä optiikoineen pääsee jo erittäin pitkälle. Jos ostaa kamppeita käytettynä, moisen setin saa reilusti alle 2000 eurolla. Se kannattaa muistaa, että kokemusta ja harjoittelua ei voi ostaa. :azn:
Naavista peesatessa. Sillä aikaa kun selkeytyy kuinka pari kolmekymmentä tuhatta saa sijoitettua omien mieltymysten mukaan oikein, ei tonnin tai parin alkusijoitus enää tunnu missään. Eli ensi paineeseen hyvä jalusta digijärkkärille ja 400 - 600mm kameraoptiikalle tai ED putkelle sekä ohjelmistot. Kun homma pelittää ja se lopullinen laitteisto on hahmottunut torneineen, voi harjoituslaitteet kierrättää vaikka hyväntekeväisyyteen.
jk
Suosittelisin startteripaketiksi:
Jalusta - ASA DDM85 Standard 15 teur ( jalusta tarvitsee viellä erikseen tolpan - pitää teettää tai tehdä itse )
Putki - ASA Hypergraph N12 30cm F2.75 8.7 teur ( tämä on lähinnä syväntaivaan kuvaamiseen - ei oikeen sovellu kuu ja planeetta kuvaukseen )
Putki ( vaihtoehto 2) OrionOptics VX16 noin 3.5 teur ( tämä on hyvä jos kiinnostus on enemmän planeettoihin ja Kuuhun )
Kameraksi StarlightXpress SXV-M25C colour CCD camera - vaivaiset 3 teur ( syväntaivaan kuvaamiseen , planeettakamerat maksaa muutamia satasia ! )
Perusteluna:
Yksinkertainen setti - jalusta seuraa nykimättä.
Putki (ASA) on nopea ( voi käyttää tehokkaasti kaikki reiät pilvissä )
Kamera on aloittelijalle hyvä värikamera - ei tarvitse pelata filttereiden kanssa - ja kuvan laatu on häikäisevä.
Jos ei jaksa kanniskella kamoja eessuntaas - kannattaa hommata observatoriorakennus - niitä saa 5 .... 10 teur hintaan.
Ohjelmiin kannattaa varata noin 2 teur
Noilla pääsee alkuun - ja noissa on vermeitä useammaksi vuodeksi.
EDIT: tämä on siis laadittu sen mukaan että budjetti saa ollaa hyvinkin muutaman kymmenen tuhatta. Noilla kamoilla lopputulos ei ole laitteista kiinni, vaan käyttäjästä ja käyttäjän osaamisesta. Aloittelija joutunee varaamaan jonkun verran opiskelua ennen kuin tulosta rupeaa syntymään.
Ohessa muutama ajatus laitehankinnoista...
Tähtivalokuvaus on teknisesti aika haastavaa hommaa ja jopa perusasioiden oppimiseen menee kohtuullisen paljon aikaa. Varsinkin alussa on niin monta asiaa jotka voivat mennä pieleen, että hyvistäkään välineistä ei saa juuri mitään irti. Toisaalta eräs merkittävä stressin lähde on halpojen välineiden aiheuttamat ylimääräiset ongelmat. Osan alkuhankaluuksista voi välttää hankkimalla heti laadukkaita välineitä, mutta kuten monista kommenteista on tullut ilmi, niin mitään ylärajaa välinehankinnoissa ei varsinaisesti ole ja niihin saa helposti uppoamaan suuriakin summia. Tähtivalokuvauksessa pätee kuitenkin ihan samat periaatteet kuin monissa muissakin asioissa eli saatu lisäarvo satsattuun rahaan nähden pienenee nopeassa tahdissa.
On ainakin pari syytä miksi asioita kannattaa pohtia kaikessa rauhassa. Ensinnäkin kalliit laitteet ovat usein monimutkaisempia ja haastavampia käyttää. Ja varsinkin alussa niitä haasteita riittää enemmän kuin kylliksi. Toisekseen ei voi millään tietää minkälainen kuvaaminen kiinnostaa ennen kuin kokeilee.
Laiteinvestoinnit voi jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen: jalusta, kaukoputki ja kamera (päälle tulee vielä tietotekniikka softineen, mutta siitä jossain toisessa yhteydesä)
Kaikki ovat omalla tavallaan tärkeitä, mutta jalustalla on aina merkittävä rooli (ja se vain korostuu jos alkaa kuvaamaan pitkän polttovälin putkella) Toimivia jalustoja saa tonnilla, mutta ns. laadukkaat perusjalustat maksavat 5 -10 tuhatta. Kuinka järkälemäinen jalustan pitää sitten olla, riippuu lähinnä siitä mitä haluaa kuvata. Jos kuvaa lyhyen polttovälin laitteilla niin ne ovat yleensä kevyempiä, eikä jalustankaan tarvitse olla supermassiivinen (=superkallis). Toisaalta jos katse suuntautuu pitkän polttovälin laitteisiin, niin ne ovat yleensä aika raskaita ja jalustaltakin vaaditaan silloin enemmän.
Kaukoputken hankinta on eräs mielenkiintoisimmista (ja hankalimmista) valinnoista, sillä niitä on todella monenlaisia eikä yhdellä putkella voi tehdä kaikkea vaikka se maksaisi kuinka paljon. Jos asioita yksinkertaistaa todella paljon, niin galaksien kuvaamiseen soveltuvat hyvin pitkän polttovälin putket kun taas sumujen ja "laajojen maisemien" kuvaamiseen sopivat paremmin lyhyen (ja keskipitkän) polttovälin laitteet. Juuri pitkän polttovälin laadukkaat putket voivat olla erittäin kalliita, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä sellainen kannattaa hankkia vaikka rahaa olisikin. Ainoastaan jos kiinnostus suuntautuu galaksien (ja pienten yksityiskohtien kuvaamiseen) niin kannattaa katsella pitkän polttovälin laitteita. Lyhyemmän polttovälin laitteet soveltuvat erinomaisesti monenlaiseen kuvaamiseen ja ovat hinnaltaan halvempia (joskaan hyvät laitteet eivät ole halpoja) Omalta kohdalta voinee mainita, että laajat maisemat ja sumut ovat alkaneet kiinnostamaan yhä enemmän ja galaksit vähemmän.
Kameroita on käytännössä kolmenlaisia: digijärkkärit, väri CCD kamerat sekä mono CCD kamerat. Hintahaitari, kuvanlaatu ja vaikeusaste menevät samassa järjestyksessä. Erittäin hyvän CCD kameran saa 3-4 tuhannella ja huippukamerat maksavat yli 10 tuhatta.
Lopuksi vielä yksi tärkeä asia ja se on kuvauspaikka. Jos ei ole mahdollista rakentaa kiinteää havaintosuojaa/observatoriota niin raskaiden laitteiden hankinta kannattaa unohtaa ja keskittyä helppokäyttöisyyteen ja yksikertaisiin ratkaisuihin. Mikään ei rassaa hermoja yhtä paljon kuin välineiden säätäminen ja teknisten ongelmien kanssa tappeleminen -20 asteen pakkasessa :wink:
Hei,
Tässä minunkin 20 Eurosenttiäni...
Laitehankinnan A & O on tietää, mitä aikoo kuvata. Eri kohteet vaativat erilaisen kuvakentän. Olisi hyvä, jos hahmottaisi kohteiden näennäisen koon taivaalla hyvin, eli tuntisi yötivaan. Myös havainto-olosuhteet vaikuttavat kohde- ja suodatinvalintoihin.
Jos ei omaa minkäänlaista/syvällistä kokemusta valokuvauksesta, sommittelusta (kuvantekemisestä ja taiteesta yleensä), tähtitieteestä, yötaivaasta, mekaniikasta ja ohjelmistopuolesta astronomisen kuvauksen alalla, on edessä tuhansien tuntien itseopiskelu. Kaikkea kun ei voi kysyä, uuvuttamatta vastaajia... Tästä on joku osuva sanontakin olemassa...
Astrokuvaus on ehkä vaativin valokuvauksen muoto, ihan missä suhteessa hyvänsä. Sitä voisi verrata esim. viulun soittoon. Vaatii tuhansien ja taas tuhansien harjoitustuntien määrää pystyä soittamaan haastavaa instrumenttiä oiken ja vieläpä käyttämään sitä taiteellisen ilmaisun välineenä.
Kun taitoia on riittävästi, voi Stradivariuksen ostamisella olla merkitystä musiikin laatuun.
Toisaalta, jos samaisen Stradivariuksen hankki aloittelija, siitä tuskin ilmoille kajahtaa sulosointuja ihan heti, jos koskaan.
Kokeneen ja lahjakkaan muusikon käsissä taas harjoitusviulukin soi lumoavsti.
Vaikka Astrokuvaus on osittain välineurheilua, laitteiden merkitys kuitenkin on, yleensä uskottua, vähäisempi.
Omaa työtä on vaikea arvioida puolueettomasti, mutta pitäisin itseäni kokeneena kuvaajana, ainakin joillakin astronomisen kuvauksen alueilla.
Kuvaan suhteellisen vaatimattomalla, voisi sanoa jopa heikkotasoisella, laitteistolla, verrattuna moniin vastaavassa kohdassa oppimiskäyrää oleviin kollegoihin. Ei heikkotasoinen laitteisto toki mikään ylpeydenaihe ole, onpahan vaan esimerkki, ettei ihan high end kamaa välttämättä tarvita tämän lumoavan intohimon toteuttamiseen.
Edellä mainitun ei ole tarkoitus lannistaa intoa, päin vastoin. Tarkoitus on ainoastaan viitata siihen, ettei laitteisto ole se pullonkaula astronomisen kuvauksen kaidalla tiellä. Haasteet löytyvät laajalta alueelta ja niihin ei kauheasti voi etukäteen valmistautua, ennen kuin niihin törmää.
Pelkästään alan termistön tunteminen on välttämätöntä, jotta aihetta voi opiskella.
Vinkkinä kaikille aloittelijoille!
Hankkikaa digijärkkäri ja kunnon kolmijalka, ottakaa kuvasarjoja laajakulmaisella optiikalla esim. Linnuradan alueesta.
Opetelkaa sitten tarkentaminen, kuvien kalibrointi, pinoaminen ja käsittely. Em. tekniikalla on luotu upeita kuvia, joita on julkaistu myös NASA:n päivän kuvina APOD-sivustolla.
Onnea valitsemallasi polulla, olkoon voima kanssasi!
J-P Metsävainio, http://astroanarchy.zenfolio.com/
Edellä onkin tullut hyvin monipuolisesti vastauksia kuvauskaluston kasaamiseen. Heitän tähän vielä yhden jutun, mitä tuossa yllä ei ole vielä sivuttu. Jokaisella jalustalla on tietty kantavuus, jolle sen toiminta on suunniteltu. Kuvaajat lisäävät sitten jalustansa päälle eri asteisen määrän kuvauskalustoa, joka kuormittaa jalustaa eri kuormilla. Oma 300/1500mm Newton putkeni on kookas (1,5m) ja painava (27kg) kuvausväline, joka seisoo kuvatessa tolppapystytetyn Gemini G41 Obs+ jalustan päällä. Tämän jalustapään kantavuudeksi on ilmoitettu 40kg tai noin 12" Newton tai 14" SCT putki. Oma 12" Newton putkeni kuormittaa nyt tätä jalustaa noin 80%:sti eli pelivaraa ei enää jää hirmuisesti. Jos kuvaisin fyysisesti pienemmällä putkella (kevyempi, lyhyempi), jalustani toimisi nykyistä suuremmalla tarkkuudella ja tuottaisi vielä hiukan nykyistä paremmin seurattuja tähtikuvia. (Olen oppinut vasta viimeisen vuoden aikana puristamaan tästä jalustasta kaiken suorituskyvyn irti ja ennen tätä oma "kädettömyyteni" on ollut rajoittavana tekijänä.)
Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa tämä 6500 euron lähtöhinnan jalusta vielä tätä kantavampaan malliin (esim. AstroPhysics GTO1200 taisi kantaa sellaiset 63kg), mutta silloin rahaa palaisi 2 - 2.5 kertaa tuon Geminin hinnan verran. Tästä päästään jalusta/kuvauskalusto -suhteeseen, minkä olisi aina oltava balanssissa keskenään laitteiden suorituskyvyltä/kuormittavuudelta. Huomaa, että tämä kultainen keskitie (missä kaikki toimii hienosti) löytyy jokaisen hintaluokan kalustosta. Edellä mainittu HEQ5/EQ5 kykenee ottamaan yhtälailla henkeäsalpaavia kuvia kuin jokin Paramount tai ASA, jos sen päälle tuleva kuvausputki olisi sovitettu hyvin ko. jalustan suorituskykyyn. Tällöin saavutettava lopputulos riippuu lähinnä kuvaajan kyvyistä ja kokemuksesta tähtikuvauksen saralla, sillä on sangen turhaa syyttää kuvauskalustoaan omista mitoitusvirheistään. (Esim. suuri osa J-P:n kuvista on otettu hyvinkin lyhyellä 200...300mm kuvauspolttovälillä, millaisen polttovälin tuo EQ5 halpisjalusta kykenisi ongelmitta kantamaan.)
Lainaus käyttäjältä: einari - 23.11.2011, 21:43:41
- loputon kärsivällisyys ja sinnikkyys (aina joku palikka ei toimi - paitsi tuurila ja loputtoman säätämisen jälkeen, puhumattakaan sitten kuvankäsittelyyn kuuluvasta ajasta)
Käytännön esimerkki asiasta, sillä tulin juuri pihalta putken äärestä :wink:
Vaihdoin äsken kuvauskohdetta itätaivaalle, sillä tilapäiskohteeksi valitsemani M2 pallomainen tähtijoukko laski liian alas horisonttiin. Olen kuvannut tänään M2:sta noin klo 17:45 lähtien (heti pimeän tultua) ja nyt (n. 21:00) lähtivät valotukset käyntiin toisesta (pää)projektikohteestani, jota olen kuvannut viimeeksi pari viikkoa sitten. Kohteen vaihtoon kului aikaa edellisestä viestistäni kulunut aika (klo 19:49 -> klo 21:00 saakka). Tuon reilun tunnin aikana otin flat-ruudut edelliseen M2 valotukseeni (LRGB-setillinen näitä + säädin samalla pientä ongelmaa flätti-boxini kanssa) + hain uuden kuvauskohteeni putken näkymään / CCD-kameran ruudulle + kohdistin uuden kohteen putkea kapulalla manuaalisesti hienosäätäen pari viikkoa aiemmin kuvaamani valotusarjan sommitteluun. Kameran olin asettanut kaukoviisaasti samaan asentoon edelliskerran kanssa, joten tällä kertaa ei tarvinnut pyörittää kameraa tarkennuslaitteessa ja tarkentaa sitä kokonaan uudelleen (haittana oli tietysti sommittelun rajoittuneisuus M2:sta kuvatessa, mutta kaikkea ei voi saada).
Hain sitten OAG-autoguiderille uuden seurantatähden kohteen läheltä, lukitsin sen, suoritin guidausparametrien säätöä (=alas etelätaivaalle säätämäni guidausasetukset eivät tietystikään toimineet ylös itätaivaalle tehtyyn putken suuntaukseen) ja käynnistin näiden jälkeen guidauksen + jäin seuraamaan läppäriltä seurannan asettumista raiteilleen. Poistuin paikalta kun olin kohtuullisen varma siitä, että putki seuraisi ainakin tyydyttävällä tarkkuudella uutta kohdetta. Korjasin poistuessani tuulen riepottamaa valosaasteen suojapeitettä, jonka olin pystyttänyt läheisen katulampun/naapurin ikkuna takia + vein fättiboksini terassille suojaan. Tuota flättiboksia pitäisi korjata himmentämällä sen valaistusta, sillä boksin uusi valaistus on liian kirkas CCD-kameralleni (en pääse tekemään tätä, koska kotonani ei ole nyt 5W tehokkaampia tehovastuksia, joilla voisin pienentää LED-ketjuun tulevaa jännitettä/valoa 12V syöttöjännitteestä). Flättiboksista kuvatut flätit ovat toivottoman tummia (400...600 ADU:a) 0,02s valotuksella ja tätä pidemmällä 0,03s valotuksella kenno saturoituu tappiin saakka eli 64000+ ADU:uun. Tämän kirjoittamisen jälkeen käyn taas pihalla tsekkaamassa seurannan kulumista, sillä kuvausysteemini luotettavuutta voisi parantaa tässä suhteessa ja koska putki ylittää kohta meridiaanin ja se saattaa sotkea seurantaa (tai sitten ei...)
Tämän illan aikana syntyneet kuvat käsittelen sitten kun ennätän muilta kiireiltäni. Jonossa on nyt vielä lokakuun alkupuolelta yksi "pääprojekti" ja sitten vielä tätä ennen syyskuussa kuvaamani laajakulmainen M31 setti, jota lupailin aikoinaan foorumille M31 ketjuun. Tästä työputkesta tulee sitten säästeliäästi niitä loppukuvia tänne foorumille katsottaviksi, jos asiat etenevät suunnitellusti... :grin:
Edit: Ja ketut... :angry: Seuranta oli törmännyt johonkin käsittämättömään ja seurantatähti oli päässyt äkillisesti PHD Guidingin saavuttamattomiin jo seitsemännen kuvan jälkeen... menee näköjään tämäkin ilta kuvausläpppärin äärellä kykkimiseen, jolleivat pilvet tule jo aiemmin lopettamaan kuvausta (puuskittaista tuultahan tuolla on haittaamassa kuvausta).
Timpeltä erinomainen kuvaus siitä mitä kaikkea "pientä" säätämistä kuvaukseen helposti liittyy, vaikka välineet ovatkin kunnossa :smiley:
Kiitoksia kaikille kantaa ottaneille ! Täytyy tosiaan miettiä, mistä sitä aloittaisi. Kuten tuolla mainitsin, en haluaisi ostaa alkuun jotain "peruskamaa", jonka huomaan hetken kuluttua olevan jotain muuta, mitä halusin. Muissa harrastuksissani olen yleensä heti aloittaessani ostanut "astetta paremmat" ja kalliimmat laitteet ja vehkeet, koska yleensä "aloittelijanpakkaukset" ovat hetken päästä menneet vaihtoon.
Mutta katson, mitä tulevaisuus tuo tullessaan jo vaikka Pukinkonttiin. :angel: